Suuri maatalouskeskustelu

[Ikarus]

Kauanko luulet että Suomalaisilla kestää oppia Venäläinen ympäristö käsittely, kasvit ja eläimet vaan häviävät, ei elukkaa ei ongelmaa, ei kasvia ei ongelmaa.

Tästä ei ole kysymys. Otan esimerkin: Päätehakkuu alueen keskellä kulkee puro. Puron molemmin puolin joudutaan jo nyt jättämään muistaakseni n. 20 metrin kaistale hakkaamatta, siis 40 metrin kaistale yhteensä. Tästä ei makseta maanomistajlle euron killinkiä puista eikä niiden suojelusta. Kyllä meillä metsäluontoa suojellaan hyvin, ilman metsätietojen julkistamistakin. Puita ostavat metsäyhtiöt joutuvat ilman muuta huolehtimaan siitä, ettei noita perinnebiotooppeja hakata. Hakkuuilmoitusten julkistaminen tulee aiheuttamaan vanhoissa metsissä, (päätehakkuu metsät) ylimääräistä hässäkkää, hakkuista valitetaan entistä enemmän, hakkuut viivästyvät valitusten takia , mutta mitkään suojelukriteerit ei nykytilanteeseen verrattattuna muutu.

Kärsijäksi tässä jää metsänomistaja, ei luonnonsuojelu.

Edit: meillä käytössä oleva metsien sertifiointi.
http://www.pefc.fi/pages/fi/metsien-sertifiointi/metsaesertifikaatit.php

Metsäsertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi
Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa - metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Metsäsertifiointi edistää maailman tärkeimmän ekosysteemin, metsän, ja siitä elävien ihmisten hyvinvointia. Metsäsertifiointi on hyvä keino kertoa yritysasiakkaille ja kuluttajille, miten metsänhoito käytännössä tukee kestävää kehitystä. Metsäsertifiointi on myös metsänomistajalle keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuus.

Suomelle metsäsertifioinnilla on erityisen suuri merkitys siksi, että maan metsätuotteista valtaosa viedään maihin, joiden kuluttajilla on vain harvoin mahdollisuus tutustua käytännössä suomalaiseen metsätalouteen. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa PEFC-metsäsertifioinnin avulla.

 

[Geronimo]

Tästä ei ole kysymys. Otan esimerkin: Päätehakkuu alueen keskellä kulkee puro. Puron molemmin puolin joudutaan jo nyt jättämään muistaakseni n. 20 metrin kaistale hakkaamatta, siis 40 metrin kaistale yhteensä. Tästä ei makseta maanomistajlle euron killinkiä puista eikä niiden suojelusta. Kyllä meillä metsäluontoa suojellaan hyvin, ilman metsätietojen julkistamistakin. Puita ostavat metsäyhtiöt joutuvat ilman muuta huolehtimaan siitä, ettei noita perinnebiotooppeja hakata. Hakkuuilmoitusten julkistaminen tulee aiheuttamaan vanhoissa metsissä, (päätehakkuu metsät) ylimääräistä hässäkkää, hakkuista valitetaan entistä enemmän, hakkuut viivästyvät valitusten takia , mutta mitkään suojelukriteerit ei nykytilanteeseen verrattattuna muutu.

Kärsijäksi tässä jää metsänomistaja, ei luonnonsuojelu.

Edit: meillä käytössä oleva metsien sertifiointi.
http://www.pefc.fi/pages/fi/metsien-sertifiointi/metsaesertifikaatit.php

Metsäsertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi
Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa - metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Metsäsertifiointi edistää maailman tärkeimmän ekosysteemin, metsän, ja siitä elävien ihmisten hyvinvointia. Metsäsertifiointi on hyvä keino kertoa yritysasiakkaille ja kuluttajille, miten metsänhoito käytännössä tukee kestävää kehitystä. Metsäsertifiointi on myös metsänomistajalle keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuus.

Suomelle metsäsertifioinnilla on erityisen suuri merkitys siksi, että maan metsätuotteista valtaosa viedään maihin, joiden kuluttajilla on vain harvoin mahdollisuus tutustua käytännössä suomalaiseen metsätalouteen. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa PEFC-metsäsertifioinnin avulla.

Näillä luonnonsuojelijoilla on tässä oma lehmä ojassa sillä näillä toimilla pyritään markkinoimaan FSC sertifointia sillä ne saavat siitä rahaa ja samalla reippaasti lisää suojelualueita Suomessa on käytössä pääosin PEFC sertifointi joka on täällä huomattavasti järkevämpi.

Jotta asia seviäisi paremmin PEFC sertifoinnilla tarrkoitettaan koko metsän hyvää hoitoa ja sieltä saa hakata mutta FSC sertifoinnissa vaaditaan säästöalueita joita ei saa hakata ja siksi Venäjän metsät ovat hurjasta metsänkäsittelystä huolimatta FSC sertifoituja kun on suuria alueita joista ei edes voi metsää hakata ja siksi Venäjän metsillä on tuo sertifointi luokka mailman paras vaaikka hakkuu alueilla ei sen jälkeen kun koneeet on käyneet ei lintu laula eikä marjat kasva eikä karhu kulje eikä hirveä näy vuosikymmeniin ja Suomalainen metsänomistaja saisi metsänsä käyttökieltoon sellaisella toiminnalla.

FSC sertifointi on kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen bisnes, Suomalaisten käyttämästä PEFC järjestelmästä en taarkkaan tiedä kuka sen on kehittänyt.

 

[Ikarus]

Metsälakia päivitettiin vuonna 2014. Siitä voi lueskella, ketä kiinnostaa.

http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsalain-muutokset-2014-hovila.pdf

 

[MF23]

Tästä ei ole kysymys. Otan esimerkin: Päätehakkuu alueen keskellä kulkee puro. Puron molemmin puolin joudutaan jo nyt jättämään muistaakseni n. 20 metrin kaistale hakkaamatta, siis 40 metrin kaistale yhteensä. Tästä ei makseta maanomistajlle euron killinkiä puista eikä niiden suojelusta. Kyllä meillä metsäluontoa suojellaan hyvin, ilman metsätietojen julkistamistakin. Puita ostavat metsäyhtiöt joutuvat ilman muuta huolehtimaan siitä, ettei noita perinnebiotooppeja hakata. Hakkuuilmoitusten julkistaminen tulee aiheuttamaan vanhoissa metsissä, (päätehakkuu metsät) ylimääräistä hässäkkää, hakkuista valitetaan entistä enemmän, hakkuut viivästyvät valitusten takia , mutta mitkään suojelukriteerit ei nykytilanteeseen verrattattuna muutu.

Kärsijäksi tässä jää metsänomistaja, ei luonnonsuojelu.

Edit: meillä käytössä oleva metsien sertifiointi.
http://www.pefc.fi/pages/fi/metsien-sertifiointi/metsaesertifikaatit.php

Metsäsertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi
Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa - metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Metsäsertifiointi edistää maailman tärkeimmän ekosysteemin, metsän, ja siitä elävien ihmisten hyvinvointia. Metsäsertifiointi on hyvä keino kertoa yritysasiakkaille ja kuluttajille, miten metsänhoito käytännössä tukee kestävää kehitystä. Metsäsertifiointi on myös metsänomistajalle keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuus.

Suomelle metsäsertifioinnilla on erityisen suuri merkitys siksi, että maan metsätuotteista valtaosa viedään maihin, joiden kuluttajilla on vain harvoin mahdollisuus tutustua käytännössä suomalaiseen metsätalouteen. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa PEFC-metsäsertifioinnin avulla.

No joo, mutta sitten tulee sähköverkkoyhtiö ja tekee jotain kaikilla sertifioinneilla ja muilla luonnonsuojelujutuilla. Hakkaa kaiken sileäksi ja muutaman vuoden päästä linjan valmistuttua ehkä maksaa nimellisen korvauksen metsänomistajalle. Ja Suomessa, ei Venäjällä.

Edit, vähän karkeaa tekstiä tuli..

 

[Tkm]

Käykääpäs katsomassa metsää johon on tehty päätehakkuu ja kerätty kannot ja risut. Olisi isollakin tykistöpatterilla tekemistä, että saisi yhtä ison alan yhtä huonoon kuntoon. Jälki on kuin jostakin ilmestyskirjan luvusta. Omistan itsekkin pienen palan metsää ja sinne ei moista tuhoa tehdä ainakaan minun aikanani.

 

[Ikarus]

Omistan itsekkin pienen palan metsää ja sinne ei moista tuhoa tehdä ainakaan minun aikanani.

Useimmilla metsänomistajilla on metsälleen myös muita arvoja kuin taloudellinen.
Voit vapaasti päättää mitä metsällesi tapahtuu, sinulla on siihen oikeus.
Jos tutustut tuohon yllä linkkaamaani uuteen metsälakiin, huomaat, että avohakkuun lisäksi muitakin hakkuu vaihtoehtoja nykyään löytyy.

 

[Tkm]

Jeps. Käytän metsäpalstaani lasten kanssa retkeilyyn ja polttopuiden hankkimiseen. Olen vaan valitettavasti nähnyt lähimetsissä näitä totaalisia metsän tuhoamisia aika paljon. Toki metsä ottaa omansa ja kasvaa takaisin, mutta takaisinkasvu kestää todella pitkään.

 

[Geronimo]

Käykääpäs katsomassa metsää johon on tehty päätehakkuu ja kerätty kannot ja risut. Olisi isollakin tykistöpatterilla tekemistä, että saisi yhtä ison alan yhtä huonoon kuntoon. Jälki on kuin jostakin ilmestyskirjan luvusta. Omistan itsekkin pienen palan metsää ja sinne ei moista tuhoa tehdä ainakaan minun aikanani.

Useimmilla metsänomistajilla on metsälleen myös muita arvoja kuin taloudellinen.
Voit vapaasti päättää mitä metsällesi tapahtuu, sinulla on siihen oikeus.
Jos tutustut tuohon yllä linkkaamaani uuteen metsälakiin, huomaat, että avohakkuun lisäksi muitakin hakkuu vaihtoehtoja nykyään löytyy.

Olin muutama vuosi sitten erään metsäyhtiön osakkeenomistajille järjestämässä tilaisuudessa jossa näitä koukeroita selvitettiin se toki ei ole ihan sama kuin olisi itse metsänomistaja mutta siinä maan pahaat asiantuntijat valaisivat myös miten metsää tänä päivänä käsitellään niin minulle syntyi ainakin sellainen kuva että,

Nykyään käytössä olevat hakuumuodot mahdollistavat jopa yksittäisten puiden korjaamisen metsästä jolloin puhutaan muistaakseni jatkuvasta hakuusta?

Avohakkuulla taitaa olla moniakin syitä kuten taloudelliset tai metsä on kasvanut jo niinpitkään että luonnollinen kuolema on edessä jolloin puut alkavat kuolemaan p pystyyn joten on järkevämpää hyödynttää ne kuin antaa vai lahota., tai puustossa on alkanut levitä taudit jolloin kaato onkin ainoa torjuntakeino jolloin niiden leviäminen saadaan pysätymään.

Tuo kantojen ja oksien kerääminen onkin itse asiassa uusiutuvanenergian keräämistä ja aikaisemmin kun näitä ei kerätty moitittiin ettei metsässä pääse edes kulkemaan niin nyt moititaan että ne kerätään ja kun palettiin lisätään vaatimus bioenergian keräämisestä ja vaatimus kaiken suojelemisesta on soppa valmis.

 

[Geronimo]

Eu vaatii sitä tai tätä, ollaan tähän jo tietysti opittu.

EU vaatii Suomea julkistamaan yksityisten metsätiedot – oma vaatimuspaperi on salainen
Metsä06:00Hanna Lensu
"Ei käy suomalaiseen oikeustajuun", ihmettelee MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/eu-vaatii-suomea-julkistamaan-yksityisten-metsätiedot-oma-vaatimuspaperi-on-salainen-1.156723

Edit: Metsävaramme ovat Eu:n näkövinkkelistä erittäin merkittävät. Suomesta ja Ruotsista on tulossa Eu:n metsien- ja petoeläintensuojelu reservaatti. Olisi aika nostaa tästä arvoyhteisöstä kytkintä, mitä nopeammin, sen parempi.
Joitakin muitakin haittoja tämän uusimman vaatimuksen lisäksi olen ollut viimeaikoina havaitsevani..

Tuo julkisuusvaatimus perustuu siihen että tiedot on kerätty julkisella rahoituksella niin ratkaisu on helppo myydään nuo tiedot metsänomistajille ja sopimuksellisesti taataaan niiden käyttö viranomaistarkoituksessa jolloin julkistus ei ole edes EU säädöksiin vedoten.

Omat tiedothan on jokaisella mahdollisuus ostaa ilman kilpailutusta poikkeukseelliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia, joietn veli @Ikarus vihjetttä MTK`n suuntaan.

Kun on tarpeeksi monimutkainen sopimus viidakko kaikkien metsä toimioiden kesken niin ei sitä EU murra eikä luonnonsuojelijoiden rahkeet riitä muuhunkuin paheksumiseen.

 

[Ikarus]

Nykyään käytössä olevat hakuumuodot mahdollistavat jopa yksittäisten puiden korjaamisen metsästä jolloin puhutaan muistaakseni jatkuvasta hakuusta?

Avohakkuulla taitaa olla moniakin syitä kuten taloudelliset tai metsä on kasvanut jo niinpitkään että luonnollinen kuolema on edessä jolloin puut alkavat kuolemaan p pystyyn joten on järkevämpää hyödynttää ne kuin antaa vai lahota., tai puustossa on alkanut levitä taudit jolloin kaato onkin ainoa torjuntakeino jolloin niiden leviäminen saadaan pysätymään.

Jatkuva kasvatus on läheistä sukua viimeiset 60-vuotta pannassa olleelle harsintahakkuulle. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä isoa avohakkuuta, tarkempaa tietoa tuosta linkistä. Kuten @Geronimo totesi on myös kohteita, johon jatkuva kasvatus ei sovellu, kuten vanhat jo pystyyn kuolemassa olevat metsät.
Eihän siihen avohakkuuseen mitään muuta järkevää vaihtoehtoa tässä tilanteessa ole. Ellei katso luontoarvojen ylittävän taloudellista arvoa ja
anna lahota metsän pystyyn.

http://www.puuntuottaja.com/metsan-jatkuva-kasvatus-antaa-taloudellisesti-heikon-tuloksen/

 

[baikal]

Jeps. Käytän metsäpalstaani lasten kanssa retkeilyyn ja polttopuiden hankkimiseen. Olen vaan valitettavasti nähnyt lähimetsissä näitä totaalisia metsän tuhoamisia aika paljon. Toki metsä ottaa omansa ja kasvaa takaisin, mutta takaisinkasvu kestää todella pitkään.

En puolusta näitä silmänkantamattomiin jatkuvia hakkuita. Mutta mutta on tässäkin. -70-luvun lopuilla kotiseutuni parhaat metsät olivat muuttuneet kuumaisemaksi. Siihen ravakka kyntötoiminta päälle ja ojituksia....hienoa oli. Mutta se mutta. Nyt reilu 40 vuotta myöhemmin luonto on todentotta ottanut omansa takaisin. Suomessa metsänuudistuminen ja -kasvu ovat niin hitaita, että ihmisen silmissä hakkuu näyttää lopulliselta, ihmisen aikaperspektiivi on vähän väärä. Yksi miespolvi muuttaa paljon, toinen ei entistä enää edes tunne ja kolmas sentään jo hakkaa taas.

Ja sama koskee suojelupuoltakin. Ei ymmärretä, että luonto lopulta kuitenkin korjaa potin. Aika on pieni kysymysmerkki, mutta niin siinä vaan käy. Joskus tuntuu, että suojelupuolella ei olla perehdytty edes metsäopin alkeisiin, kuvitellaan, että pystyynlahottaminen on SE juttu. Mutta kun se ei ole. Lyhyelläkin metsänkäyttöhistorialla tarkasteltuna esim. metsäpalot muuttivat hyvin dramaattisesti metsälöitä. Meillä päin nyrkkisääntönä on ollut, että iso metsäpalo per 80 vuotta. Ja iso tarkoittaa isoa. Kaskenpoltto muovasi voimakkaasti metsiä....mitä siitä enää on jäljellä? Tervanpoltto.....mistä enää näet, mitä on tehty ja jätetty tekemättä?

 

[baikal]

Olin poikieni kera eilen metsäaskareissa. Nuorimmaisen juoksutin hakemaan autolta vettä, koska hikosin aurinkoisella rinteellä kuin sumopainija kertaa kaksi. No, poika soitti autolta ja kysyi, minkä aikaa hän odottaisi autossa, kun tien vartta mennä luhnii susi? Kehotin tuomaan sen vesikanisterin ja vähä äkkiä, koska se oli polttavampi ja kaikenohittava tarve. Missähän muu perhekunta mahtoi luuhailla? Tulevalla viikolla katselen hieman, arvaus: kaksi taloa pellolla vaaran reunalta lähtien...pihoissa koiria ja laitumella hevosia. Lupaan syödä vanhan Hankkijan lippikseni, jos ei päivämakuu löydy korkeimmalta paikalta, josta talot näkyvät. Ovat uteliaita luhnakkeita. Poika ei paskonut housujaan, oli vaan silmät pyöreinä ja selostaa tohotti kovasti. Minä sain vesikanisterin, jonka voimin selvisin vielä tunnin, kunnes luovutin ja totesin ilmaston liian kuumaksi ikämiehelle siihen hommaan.

 

[Geronimo]

En puolusta näitä silmänkantamattomiin jatkuvia hakkuita. Mutta mutta on tässäkin. -70-luvun lopuilla kotiseutuni parhaat metsät olivat muuttuneet kuumaisemaksi. Siihen ravakka kyntötoiminta päälle ja ojituksia....hienoa oli. Mutta se mutta. Nyt reilu 40 vuotta myöhemmin luonto on todentotta ottanut omansa takaisin. Suomessa metsänuudistuminen ja -kasvu ovat niin hitaita, että ihmisen silmissä hakkuu näyttää lopulliselta, ihmisen aikaperspektiivi on vähän väärä. Yksi miespolvi muuttaa paljon, toinen ei entistä enää edes tunne ja kolmas sentään jo hakkaa taas.

En tiedä seuraako kukaan vanhoja Suomalaisia elokuvia itse seuraan niistä kun näkee mitä täällä on ennen ollut ympäristö, kun kerroin eräälle tuttavalleni tuosta omalaatuisesta harrastuksestani kertoi hän kuullessaan joltakin tuttavantuttavalta jolla on joku yhteys metsätalouteen jonkun kertoneen että kun katsoo metsänreunoja tänäpäivänä ja vertaa sitä Suomielokuvissa näkyviin metsänreunoihin ( toivottavasti oikea suomenkielen termi, tarkoitan sitä horisontissa näkyvää yleiskuvaa metsästä) niin vertaululla on nähtävissä mittavista hakkuista huolimatta se että 20-30 luvulla metsät ovat olleet huomattavasti matalampia ja puiden järeys pienempi, kun tuohon kiinitti huomiota niin todentotta tältä se näyttää niin horisontista kuin yksittäisistä kuvista näkyvistä puistakin päätellen.

 

[baikal]

En tiedä seuraako kukaan vanhoja Suomalaisia elokuvia itse seuraan niistä kun näkee mitä täällä on ennen ollut ympäristö, kun kerroin eräälle tuttavalleni tuosta omalaatuisesta harrastuksestani kertoi hän kuullessaan joltakin tuttavantuttavalta jolla on joku yhteys metsätalouteen jonkun kertoneen että kun katsoo metsänreunoja tänäpäivänä ja vertaa sitä Suomielokuvissa näkyviin metsänreunoihin ( toivottavasti oikea suomenkielen termi, tarkoitan sitä horisontissa näkyvää yleiskuvaa metsästä) niin vertaululla on nähtävissä mittavista hakkuista huolimatta se että 20-30 luvulla metsät ovat olleet huomattavasti matalampia ja puiden järeys pienempi, kun tuohon kiinitti huomiota niin todentotta tältä se näyttää niin horisontista kuin yksittäisistä kuvista näkyvistä puistakin päätellen.

Kaskeaminen ja alueittain tervanpoltto muuttivat varmasti metsäluontoa ja -ympäristöä. Samoin kasvanut rakentaminen ja maatalous, soiden raivaaminen jne.

 

[Geronimo]

Kaskeaminen ja alueittain tervanpoltto muuttivat varmasti metsäluontoa ja -ympäristöä. Samoin kasvanut rakentaminen ja maatalous, soiden raivaaminen jne.

Kaskeaminen oli varmasti jo päättynyt vähintään 60-100 vuotta aijemmin kun näitä Suomielokuvia tehtiin ja tervanpoltto vaikuttaa tuskin kuusiin?

Olen miettinyt että onkohan tässä samaa syy kuin USA`n ja Kanadan metsä puiden pienuuteen eli kun puut kaadetan niin alueet uudelleen kasvavat äärettömän tiheänä jolloin kukaan ei saa riittävästi valoa ja ravinteita jotta niitä jättiläisiä syntyisi?

 

[Ikarus]

se että 20-30 luvulla metsät ovat olleet huomattavasti matalampia ja puiden järeys pienempi, kun tuohon kiinitti huomiota niin todentotta tältä se näyttää niin horisontista kuin yksittäisistä kuvista näkyvistä puistakin päätellen.

Tottahan tämä. Syykin tähän on selvä. Harsintahakkut. Geneettisesti parhaat ja järeimmät rungot kerättiin pois. Kasvamaan jäi aliskasvos räipe.

Suomen yksityismetsälaki rajoittaa harsintaa ja kieltää kokonaan määrämittaharsinnan. Metsätalousammattilaiset hyväksyvät varauksellisesti metsänhoidollisen harsinnan, mutta eivät pidä sitä taloudellisesti järkevänä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harsintahakkuu

Vanhoja metsämaisemia:
https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor="metsämaisema"&type=Subject&sort=last_indexed+desc&page=4


Suomen metsävarat. Kasvu on selvästi isompi nykyisin kuin poistuma.

 

[baikal]

Kaskeaminen oli varmasti jo päättynyt vähintään 60-100 vuotta aijemmin kun näitä Suomielokuvia tehtiin ja tervanpoltto vaikuttaa tuskin kuusiin?

Olen miettinyt että onkohan tässä samaa syy kuin USA`n ja Kanadan metsä puiden pienuuteen eli kun puut kaadetan niin alueet uudelleen kasvavat äärettömän tiheänä jolloin kukaan ei saa riittävästi valoa ja ravinteita jotta niitä jättiläisiä syntyisi?

Suomessa metsän uudistuminen vie aikaa. Helposti käy niin, että kun tämä sukupolvi hakkaa, niin seuraavakaan ei samalta alalta vielä hirveitä hakkaile. Usan jättiläisiä syntyy hitaasti. Vain parhaat ja -onnekkaimmat- yksilöt kasvavat suurmittaan. Kalifornianmäntyä voit kuuklettaa. Olikohan se punamänty. Lopputulos mallia jätti tarvitsee kasvupaikan, aikaa ja onnea. Onnea mm. siksi, ettei sitä jossain ikävaiheessa kolhi tuholaiset tai sairaus....tai ihminen tai tuli....siemen tarvitsee onnea, että se osuu ns. hyvään maahan jne.

 

[baikal]

Suomen metsävarat. Kasvu on selvästi isompi nykyisin kuin poistuma.

Taviksen silmä ei ota sitä, että -kasvu voi ylittää poistuman- koska metsien ison mitan ikävaihe voi olla hyvin nuori, joka näyttäytyy ei minään. Eli ei ymmärretä, että isojen alojen nuori metsä on metsää sekin, se ei ole toki mitään Kalevalaista ihanneikipetäjikköä, se edustaa toisenlaista ikävaihetta.

Onko pystyynkuolevan ikimetsän virkistysarvo suurempi kuin reilusti nuoremman ikävaiheen metsälön ja luonnon? Höspis se ole. Monesti huomaa etelän kasvattien jotenkin kuvittelevan, että ihminen voi virkistyä vain kirveenkoskemattoman metsän sisällä 8 km lähimmistä taloista. Se vain on ihan höspis ja kertoo lähinnä täydellisestä vieraantumisesta luonnosta. On joku ideologinen kuvitelma tai fantasia siitä, miten ihminen elävöityy töllöttäessään käytännössä kuolevaa metsää. Minusta luonto on luonto metsän ikävaiheesta riippumatta.

En tiedä saatteko irti nyt sen, mitä tarkoitan?

 

[Geronimo]

Suomessa metsän uudistuminen vie aikaa. Helposti käy niin, että kun tämä sukupolvi hakkaa, niin seuraavakaan ei samalta alalta vielä hirveitä hakkaile. Usan jättiläisiä syntyy hitaasti. Vain parhaat ja -onnekkaimmat- yksilöt kasvavat suurmittaan. Kalifornianmäntyä voit kuuklettaa. Olikohan se punamänty. Lopputulos mallia jätti tarvitsee kasvupaikan, aikaa ja onnea. Onnea mm. siksi, ettei sitä jossain ikävaiheessa kolhi tuholaiset tai sairaus....tai ihminen tai tuli....siemen tarvitsee onnea, että se osuu ns. hyvään maahan jne.

Se on punapuu ilmeisesti Suomeksi mutta Englanniksi kutsutaan California redwood tai coastal redwood eikä se ole mänty vaan Sypressipuu-

Lannessä on vielä suuria puita kun silläpäin puut kasvaa muutoinkin suuriksi esimerkiksi western tai Pacific redcedar, ja ne jättiläiset ovat harvinaisia ja ovat aina olleet.

Puut kasvavat niillä kulmilla varsin hyvin maaperä on hedelmälliinen ja täytyy muistaa New York on Rooman korkeudella ja Anchorage Alaskassa on 61 leveyspiirillä ja Helsinki on 60 leveyspiirillä

 

[Geronimo]

räipe

Mitä se on minun kielitaito loppui?