En puolusta näitä silmänkantamattomiin jatkuvia hakkuita. Mutta mutta on tässäkin. -70-luvun lopuilla kotiseutuni parhaat metsät olivat muuttuneet kuumaisemaksi. Siihen ravakka kyntötoiminta päälle ja ojituksia....hienoa oli. Mutta se mutta. Nyt reilu 40 vuotta myöhemmin luonto on todentotta ottanut omansa takaisin. Suomessa metsänuudistuminen ja -kasvu ovat niin hitaita, että ihmisen silmissä hakkuu näyttää lopulliselta, ihmisen aikaperspektiivi on vähän väärä. Yksi miespolvi muuttaa paljon, toinen ei entistä enää edes tunne ja kolmas sentään jo hakkaa taas.
Ja sama koskee suojelupuoltakin. Ei ymmärretä, että luonto lopulta kuitenkin korjaa potin. Aika on pieni kysymysmerkki, mutta niin siinä vaan käy. Joskus tuntuu, että suojelupuolella ei olla perehdytty edes metsäopin alkeisiin, kuvitellaan, että pystyynlahottaminen on SE juttu. Mutta kun se ei ole. Lyhyelläkin metsänkäyttöhistorialla tarkasteltuna esim. metsäpalot muuttivat hyvin dramaattisesti metsälöitä. Meillä päin nyrkkisääntönä on ollut, että iso metsäpalo per 80 vuotta. Ja iso tarkoittaa isoa. Kaskenpoltto muovasi voimakkaasti metsiä....mitä siitä enää on jäljellä? Tervanpoltto.....mistä enää näet, mitä on tehty ja jätetty tekemättä?
Joskus radiossa tutkija-setä sanoi, että luonnontilainen metsä elää Suomessa yleensä n. 150-vuotiaaksi. Sitten tulee tulipalo (salama) tai tauti (etenkin kuusi ja koivu). Poikkeuksia tietenkin on ja on ollut, mutta noin se tutkija väitti. Kaskeaminen on tosiaan muuttanut jonnekin Oulun korkeudelle asti metsiä aivan käsittämättömän paljon ja Kainuussa/Pohjois-Pohjanmaalla tervanpoltto. Tervanpoltosta kannattaa muistaa, että kokonaisia metsiä kolottiin pystyyn, eli polttamista ei tosiaankaan tehty kannoista tai maapuista.
Appiukko on hakenut leipänsä Keski-Lapin metsästä -50-luvulta asti aina 1990-luvulle ja senkin jälkeen myynyt metsiään. Useammankin kerran on arvellut, että vaikka on useampaakin metsää tasaisena käyttänyt, on niissä nyt jotakin elonmerkkiä havaittavissa. Aukkohakkuu ei ole mukavan näköinen, etenkään jos aurataan, mutta yllättävästi lapsuuteni maisemat Kainuussakin ovat muuttuneet aukeista männiköiksi.
@Geronimo sitä kantojen ja risujen keräämistä arvostellaan aika paljon, koska se vie biomassaa, jota tarvittaisiin metsän uudistamiseen. Klaanin metsistä ei kantoja viedä juuri tästä syystä.
takaisinkin pitäisi päästä ja jänkhällä ei ole töpseleitä.
