Suuri maatalouskeskustelu

Mutta sitten se mikä ei todella ole hyvin, eli torppa on rungolla, sitä otsonoitiin kuukauden verran lähes joka yö. Silti se haisee edelleen. Oikeasti haisee. Puolituntia sisällä ja kurkkuun sattuu ja silmät kirveltää ja se haju on aivan hirveä. Se haju ei ole mun päässä vaan kaikki paikalla käyneet on todenneet saman. Iteltä loppuu usko koko hommaan. En usko että tosta enää taloa saa.

Otsonointi reagoi palon synnyttämien yhdisteiden kanssa, muodostarn toisenlaisia yhdisteitä, jotka toivottavasti häviävät helpommin rakenteista. Nämä helpommin haihtuvat yhdisteet voivat myös ärsyttää hengitysteitä.

Jos nyt pikaluvulla ymmärsin oikein VTT:n rapsasta, niin nyt olisi hyvä lämmittää sisätilat ja samalla toteuttaa hyvä tuuletus. Talvi ja kallis sähkö ei ole nyt hyvä yhdistelmä. Jos on mahdollisuus edes hetkellisesti lämmittää edes yksi huone, niin lämmityksen seurauksena sisäilman pitäisi huonontua merkittävästi. Eli tällöin otsonoinnin seurauksena syntyneet yhdisteet haihtuvat pois itse rakenteista - ensin sisäilmaan ja toivottavasti siitä ulos. Mitä viileämpi sisäilma, sitä kauemmin haihtuminen kestää.

Instagrammista katsoin kuvan, niin näkyykö siinä oikeassa laidassa eristevillaa? VTT kertoo sen olevan erittäin v* materiaali, puhdistuksen suhteen. Varmaan kaikki huokoiset materiaalit ovat hankalia.

Linkkihirviö, joten halukkaat saa kuuklata "vttresearch tulipalon jälkihajujen poisto".

Edit: Niin ja talvella on myös toinen seuraus: sisäilman ilmankosteus pienenee. Tällä voi olla merkitystä, suuntaan tai toiseen. Voisi kuvitella, että jos haihtuva yhdiste reagoi veden kanssa, niin se voi hidastaa puhdistumisprosessia. Eli tuuletus talvella voi olla jopa hyväksi, koska haihtuvat yhdisteet pääsevät suuremmalla todennäköisyydellä -enempää reagoimatta- ulkoilmaan.

Toisaalta voi olla mahdollista, että reagointi veden kanssa nopeuttaa sisäilman puhdistumista. Vaikea sanoa, kun yhdisteitä on niin paljon.

Jos positiivisesti mietitään, niin talvella tuulettuu enimmät ja kesällä loput reagoi enemmän ilmankosteuden kanssa.

Perstuntumalla: ei kannata pitää ikkunoita auki 24/7. Huoneen lämpötilan lasku hidastaa haihtumista, eli käyttää ikkunoita auki hetkellisesti, vain sen verran että ilma 'raikastuu'. Sen jälkeen kiinni, että lämpö ei karkaa liikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Otsonointi reagoi palon synnyttämien yhdisteiden kanssa, muodostarn toisenlaisia yhdisteitä, jotka toivottavasti häviävät helpommin rakenteista. Nämä helpommin haihtuvat yhdisteet voivat myös ärsyttää hengitysteitä.

Jos nyt pikaluvulla ymmärsin oikein VTT:n rapsasta, niin nyt olisi hyvä lämmittää sisätilat ja samalla toteuttaa hyvä tuuletus. Talvi ja kallis sähkö ei ole nyt hyvä yhdistelmä. Jos on mahdollisuus edes hetkellisesti lämmittää edes yksi huone, niin lämmityksen seurauksena sisäilman pitäisi huonontua merkittävästi. Eli tällöin otsonoinnin seurauksena syntyneet yhdisteet haihtuvat pois itse rakenteista - ensin sisäilmaan ja toivottavasti siitä ulos. Mitä viileämpi sisäilma, sitä kauemmin haihtuminen kestää.

Instagrammista katsoin kuvan, niin näkyykö siinä oikeassa laidassa eristevillaa? VTT kertoo sen olevan erittäin v* materiaali, puhdistuksen suhteen. Varmaan kaikki huokoiset materiaalit ovat hankalia.

Linkkihirviö, joten halukkaat saa kuuklata "vttresearch tulipalon jälkihajujen poisto".

Edit: Niin ja talvella on myös toinen seuraus: sisäilman ilmankosteus pienenee. Tällä voi olla merkitystä, suuntaan tai toiseen. Voisi kuvitella, että jos haihtuva yhdiste reagoi veden kanssa, niin se voi hidastaa puhdistumisprosessia. Eli tuuletus talvella voi olla jopa hyväksi, koska haihtuvat yhdisteet pääsevät suuremmalla todennäköisyydellä -enempää reagoimatta- ulkoilmaan.

Toisaalta voi olla mahdollista, että reagointi veden kanssa nopeuttaa sisäilman puhdistumista. Vaikea sanoa, kun yhdisteitä on niin paljon.

Jos positiivisesti mietitään, niin talvella tuulettuu enimmät ja kesällä loput reagoi enemmän ilmankosteuden kanssa.

Perstuntumalla: ei kannata pitää ikkunoita auki 24/7. Huoneen lämpötilan lasku hidastaa haihtumista, eli käyttää ikkunoita auki hetkellisesti, vain sen verran että ilma 'raikastuu'. Sen jälkeen kiinni, että lämpö ei karkaa liikaa.
Siellä on näkyvät villat uusia. Palosaneeraustyypit vaihtoivat.

Talo on täydessä lämmössä, öljypoltin töhöttää niin että hirvittää. Talon alakertaan piti palauttaa sähköt että eläinsuojiin saa valon ja veden pelaamaan. Tuuletuksenkin pitäisi toimia kun venttiileistä on ne räppänät pois, eli suorat tötteröt ulos. Sisäikkunat räjähti kaikki, ulommaisista osa, ne on korvattu muovilla. Ja tuntuu että haju vaan pahenee mitä vähemmän siellä kukaan käy, eli mutufiilis on että joku rakenne haisee, mutta mikä.

Se on kohtuu veemäistä kun ei nämä ole millään omalla osaamisalueella.

Se otsonoinnin haju on muuten jotain aivan hirveää. Yhdistettynä siihen palaneen talon hajuun niin hyi saatana. En tiedä, alkaa vähän usko horjumaan siihen että saako sitä hajua pois tuolta. Se tosiaan on rungollaan, täydessä lämmössä ja tuulettuakin pitäisi..

@Justin Case holvikellareilta pyysin tarjouksen. Ovat kovin kehuttuja, mutta tuli sellanen fiilis että kehtaako tilata valmista vai pitäisikö alkaa itse tuhertamaan myllyllä
 
Lisäksi Suomessa on esimerkiksi Norjaan verrattuna paljon alhaisemmat kolerajat, mikä haisee sekin (=mitä alhaisemmat kolesuositukset, sitä suuremmalle osalle kansalle voidaan määrätä lääkkeitä=rahaa lääketeollisuuden kirstuihin).
Kalanmaksaöljyä imettävät viikingit on saaneet geenilotossa vähän paremmat rivit. Suomalaisilla, tai ainakin itälaidan suomalaisilla on aika napakka geneettinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin.

Ai mistäkö tiedän? Kolmenkympin kriisiin kuului verenpainelääkkeiden aloitus kun olo alkoi olla jo tukala, fyysisestä työstä ja kasvispainotteisesta ruuasta huolimatta.
 
Kalanmaksaöljyä imettävät viikingit on saaneet geenilotossa vähän paremmat rivit. Suomalaisilla, tai ainakin itälaidan suomalaisilla on aika napakka geneettinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin.

Ai mistäkö tiedän? Kolmenkympin kriisiin kuului verenpainelääkkeiden aloitus kun olo alkoi olla jo tukala, fyysisestä työstä ja kasvispainotteisesta ruuasta huolimatta.
Hops hetikohta! Täällä vuonomaassa ensi vuonna viisi vuotta asuneena geneettisenä suomalaisena, jonkinlaisena sekoituksena iloista karjalaista Terijoelta, joka ei käytä millimetri-viivainta nurmikon pituuden mittaamiseen, ja maskulaista varsinaissuomalaista häijyä piheyttä,, joka mittaa naapurinkin nurmikon ja valittaa kirjalisesti kunnansihteerille, joka on siskonsa...

... niin sanoisin diplomaattisesti että norjalaiset ovat (kalastajia lukuunottamatta) työtävieroksuvin perkeleen porukka johon olen ikinä törmännyt.
 
Viimeksi muokattu:

Melkoinen joukko naudanlihan kasvattajista aloitti ilmeisesti tuotannon alasajon. Vasikat seisoo maitotiloilla.

Huoltovarmuudesta kannattaisi olla muidenkin huolissaan kuin ProAgrian.
 

Melkoinen joukko naudanlihan kasvattajista aloitti ilmeisesti tuotannon alasajon. Vasikat seisoo maitotiloilla.

Huoltovarmuudesta kannattaisi olla muidenkin huolissaan kuin ProAgrian.
No riittää sitten meille ihmisille ruohoa syötäväksi kun ei nautakarjaa kohta ole,mitenkähän vihreän vatta kestää aiv rehun🤔
 
Sekaruokavaliolla tulee omat ongelmansa esimerkiksi kolesterolin kanssa joten ihan yhtä hyvät perustelut lupalappuiluun löytyy.
Ei lapsille, ellei syö sellaisia määriä, jotka kasvisruokavaliollakin sen aiheuttaisivat (ja se näkyisi suoraan lihomisena). Lapset ja erityisesti myös murrosikäiset tarvitsevat sitä kolesterolia, sillä se on mm. kaikkien lisämunuais- ja sukupuolihormonien ja D-vitamiininkin esiaste, ja oleellinen osa jokaisen solun rakenteita, sekä nimenomaan lipoproteiineina välttämätön rasvahappojen kuljetukselle solujen saatavaksi. Aikuisilla sitten tarve vain vähenee, kun kasvua ei enää ole, ja vanhetessa aineenvaihdunta hidastuu.

Lasten kohdalla tasapainoisen kasvisruokavalion (ainakin muun kuin lakto-ovo-vegetaristisen) järjestäminen vaatii huomattavan tarkkaa huomion kiinnittämistä siihen, että kaikki tarpeellinen todellakin saadaan siitä, pelkästään B12-vitamiinin tuijottaminen ei riitä (ei se toki riitä aikuisillakaan, mutta se on selkein ilmipuute, joka vegaani-vegetaristiruokavaliossa tulee).
 
Meillä on nyt viikolla käynyt muutama urakoitsija ihmettelemässä taloa.

Jännä että haisee. Palosaneeraus on jäänyt täysin vaiheeseen ja sekin mitä on tehty, on tehty järjestään päin vittua. Kotelomaalattu remppaseiskalla ja muuta sellaista ryssimistä. Kiusallista vaan että asialla oli suomalainen pulju suomalaisine tekijöineen. Jälki ryssien, laskutus suomalaisten.

Seuraavat toimenpiteet sisältää haljenneen laatan poistoa, välikaton purun ja muuta sellaista pientä. Vaikuttaa siltä että lähinnä ulkolaudoitus ja katto säästyy toimenpiteiltä. Kenen toimesta ja koska palosaneeraus jatkuu, jää nähtäväksi.

Eniten vituttaa kaikki. Etenkin se että mihinhän sitä luunsa siirtää kesällä. Hotellihan olis muuten käypänen, mutta jos nyt jo kiristää edestakasin ajelu näillä muulipoluilla, niin sittenhän sitä matkaa vasta kertyiskin

Että hyvää joulua vaan
 
Meillä on nyt viikolla käynyt muutama urakoitsija ihmettelemässä taloa.

Jännä että haisee. Palosaneeraus on jäänyt täysin vaiheeseen ja sekin mitä on tehty, on tehty järjestään päin vittua. Kotelomaalattu remppaseiskalla ja muuta sellaista ryssimistä. Kiusallista vaan että asialla oli suomalainen pulju suomalaisine tekijöineen. Jälki ryssien, laskutus suomalaisten.

Seuraavat toimenpiteet sisältää haljenneen laatan poistoa, välikaton purun ja muuta sellaista pientä. Vaikuttaa siltä että lähinnä ulkolaudoitus ja katto säästyy toimenpiteiltä. Kenen toimesta ja koska palosaneeraus jatkuu, jää nähtäväksi.

Eniten vituttaa kaikki. Etenkin se että mihinhän sitä luunsa siirtää kesällä. Hotellihan olis muuten käypänen, mutta jos nyt jo kiristää edestakasin ajelu näillä muulipoluilla, niin sittenhän sitä matkaa vasta kertyiskin

Että hyvää joulua vaan
Joku "viisas" vissiin tehnyt laskelmia että vanha kannattaa korjata. Tuskin ainakaan nopeammin se tapahtuu mitä kokonaan uuden tekeminen. Hyvässä/huonossa lykyssä se uusi vielä rakennetaankin.
Ei kai sitä tarvitse hyväksyä että se asuminen jatkuu kuin jossain savustamossa. No, voimia sinne(y)
 

Yara laskee lannoitteiden hintaa. Hinnat putoavat yli 200 euroa tonnilta.​



Norjalaisyhtiö Yara ilmoittaa laskevansa mineraalilannoitteiden hintaa tästä päivästä lukien.
Lasku on merkittävä, sillä yhtiö ilmoittaa hintojen laskevan yli 200 euroa tonnilta edellisiin hintoihin verrattuna.

Syynä hintojen laskuun on parantunut raaka-aineiden ja lannoitteiden saatavuustilanne Euroopassa. Tämä on lisännyt lannoitteiden tarjontaa.

“Tällä hetkellä myynnissä ovat kaikki YaraMila- ja YaraBela-peltolannoitteet ja niiden saatavuus on hyvä”, kertoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg yhtiön verkkosivuilla.

Etenkin maakaasun hinnalla on suuri merkitys lannoitteiden hintaan. Kaasun hinnan ollessa korkeimmillaan viime kesänä lannoitevalmistajat vähensivät tuotantoon.
Loppusyksyllä tuotantoa käynnisteltiin uudelleen, kun kaasun hinta halpeni.
 

Yara laskee lannoitteiden hintaa. Hinnat putoavat yli 200 euroa tonnilta.​



Norjalaisyhtiö Yara ilmoittaa laskevansa mineraalilannoitteiden hintaa tästä päivästä lukien.
Lasku on merkittävä, sillä yhtiö ilmoittaa hintojen laskevan yli 200 euroa tonnilta edellisiin hintoihin verrattuna.

Syynä hintojen laskuun on parantunut raaka-aineiden ja lannoitteiden saatavuustilanne Euroopassa. Tämä on lisännyt lannoitteiden tarjontaa.

“Tällä hetkellä myynnissä ovat kaikki YaraMila- ja YaraBela-peltolannoitteet ja niiden saatavuus on hyvä”, kertoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg yhtiön verkkosivuilla.

Etenkin maakaasun hinnalla on suuri merkitys lannoitteiden hintaan. Kaasun hinnan ollessa korkeimmillaan viime kesänä lannoitevalmistajat vähensivät tuotantoon.
Loppusyksyllä tuotantoa käynnisteltiin uudelleen, kun kaasun hinta halpeni.
No, nyt ei enää harmita että se lannoitemyynti viime syksynä oli sellaista sekunttipeliä ettei ehtinyt mukaan. Vielä silti menen riskillä ja odottelen jos vaikka vielä hinnat laskee, vanhat varastot ehkä niukin naukin riittääkin.
Sama juttu löpöllä, riittää ainakin sinne kuivurin käynnistämiseen asti.
Pakko yrittää pihistellä ja ei ne suuret tulot vaan pienet menot sanotaan.🧐
 
Tässä nyt tullut tavailtua erinäisistä syistä tuota metsän uudistamisvelvoitetta/metsälakia parisen päivää. Elikkä jos olen oikein ymmärtänyt tekstin ja saadut neuvot, niin kymmenessä vuodessa (eteläinen Suomi) pitäisi saada aikaan puolimetriä korkea taimikko. Eli ei ihan hirveätä kiirettä tule homman kanssa. Eivätkä ne taimetkaan kappalehinnaltaan kalliita ole, vaikka olisi suurempikin määrä (2500 / ha.. ). Taitaa nousta paikallisen 4H-kerhon palkat istutuksesta korkeammaksi, kun en itse viitsi ravata metsässä muutaman kymmenentuhannen taimen parissa..

Joo, on nääkin kun ei ole ollut aiemmin tarvetta tietää eikä tehdä. Onneksi neuvoa saa jo vielä ennen kaatoa ettei tule ihan kamalana yllätyksenä...

Pikanttina kuriositeettinä, uudistamisvelvoitteen rikkomisesta tuomitaan vain sakkoihin. Vuosittain tulee ilmi keskimäärin yksi tapaus.

2013 metsälakia yritettiin näköjään muuttaa siten, että aikaikkuna olisi 3-5 vuotta mutta taimien pituus olisi saanut olla 10cm. Ei mennyt läpi.
 
No, nyt ei enää harmita että se lannoitemyynti viime syksynä oli sellaista sekunttipeliä ettei ehtinyt mukaan. Vielä silti menen riskillä ja odottelen jos vaikka vielä hinnat laskee, vanhat varastot ehkä niukin naukin riittääkin.
Sama juttu löpöllä, riittää ainakin sinne kuivurin käynnistämiseen asti.
Pakko yrittää pihistellä ja ei ne suuret tulot vaan pienet menot sanotaan.🧐
Hitto pitääkö maanantaina hävittää yaran osakkeet, turskan pelossa?
 
Tässä nyt tullut tavailtua erinäisistä syistä tuota metsän uudistamisvelvoitetta/metsälakia parisen päivää. Elikkä jos olen oikein ymmärtänyt tekstin ja saadut neuvot, niin kymmenessä vuodessa (eteläinen Suomi) pitäisi saada aikaan puolimetriä korkea taimikko. Eli ei ihan hirveätä kiirettä tule homman kanssa. Eivätkä ne taimetkaan kappalehinnaltaan kalliita ole, vaikka olisi suurempikin määrä (2500 / ha.. ). Taitaa nousta paikallisen 4H-kerhon palkat istutuksesta korkeammaksi, kun en itse viitsi ravata metsässä muutaman kymmenentuhannen taimen parissa..

Joo, on nääkin kun ei ole ollut aiemmin tarvetta tietää eikä tehdä. Onneksi neuvoa saa jo vielä ennen kaatoa ettei tule ihan kamalana yllätyksenä...

Pikanttina kuriositeettinä, uudistamisvelvoitteen rikkomisesta tuomitaan vain sakkoihin. Vuosittain tulee ilmi keskimäärin yksi tapaus.

2013 metsälakia yritettiin näköjään muuttaa siten, että aikaikkuna olisi 3-5 vuotta mutta taimien pituus olisi saanut olla 10cm. Ei mennyt läpi.
Oikein olet ymmärtänyt, nykylaki on että 10 vuodessa pitää saada 0,5 m taimikko. Kuitenkin perustamistoimet pitää saattaa loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Nämä kaksi on hieman ristiriidassa keskenään, koska taimikon kasvu 0,5 metriseksi ei vie 7 vuotta, vaan ehkä 2-4 vuotta. Mutta ehkä sen voi ajatella niin, että jos perustamistoimet on istutus, se pitää tehdä 3 vuodessa, ja jos luontainen uudistus esim. siemenpuilla, niin sittenhän ei tarvitse tehdä muuta kuin tarkkailla ja sitten 2-3 vuotta ennen sitä 10 vuoden täyttymistä tarvittaessa tehdä esim. täydennysistutus tai -kylvö. Kuitenkin varmaan tuo 10 vuoden raja on se mikä enemmän kiinnostaa, ja ei tätäkään mitenkään kattavasti valvota. Toki nykyään valvonta on helpomaa kun saadaan satelliitti- ja laserkeilausdataa ja sitä voidaan tarkastaa automaattisesti. Toisaalta suurimmalla osalla metsänpohjista kyllä sinne itsestään 10 vuodessa jonkinlaista taimikkoa tulee, laatu ja puulajijakauma on toki sitten herran hallussa, eikä esim. istutettujen taimien 20 % nopeamman kasvun hyötyjä saada.

Sellaiseen kehotan kiinnittämään huomiota, että taimien istutusmäärät ovat suosituksissa nyt muutoksen kohteena, siis etenkin kuusen istutuksesta kun puhutaan. Tällä hetkellä suunta on siihen, että istutetaan vähemmän taimia, esim. 1200-1500 kpl/ha, kun aiemmin suositus oli 1800. Tämä johtuu siitä, että luontaisesti sinne tulee kuitenkin koivua ja mäntyä, ja koska monimuotoisuus- ja metsätuhonkestävyyssyistä pyritään enemmän sekametsiin kuin yhden puulajin metsiin, harvempi istutustiheys mahdollistaa sen ettei tarvii alkaa istutettuja taimia kaatamaan pois taimikonhoidoissa, vaan sinne voidaan jättää koivua ja mäntyä täydentämään.
 
Luontainen uudistus vaatii kuitenkin lähes aina vähintäänkin äestyksen kuntan rikkomiseksi tai laikutuksen. Männyn kasvatukseen sopivilla kankailla luontaista uudistamista käytetään, rehevillä maapohjilla ei onnistu.

Jos päätehakkussa on tuoreelta kankaalta on poistettu kuusikko ja kuuselle uudistus, eipä siinä muuta konstia ole kuin mätästyksen jälkeen kuusentaimien laittoon.
Nykyisin istutus on hoidettavissa myös koneellisesti.

Koivua ja karuimmille kohti mäntyä noihin tulee luontaisesti.

Sen jälkeen taimien heinimistä ja raivaussahan käyttöä maapohjasta riippuen ennen 1. harvennusta 2-3 kertaa. (Alueelta kaadetaan vesakko ja liiat lehtipuut taimien lähdön turvaamiseksi.)
 
Back
Top