Suuri maatalouskeskustelu

[Ikarus]

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi​

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Suomessa on käynnissä omaisuutemme myynti, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Luonnonvarakeskus Luken mukaan metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistama metsäala on kasvanut lähes 600 000 hehtaariin. Vertailukohtana Helsingin kaupungin pinta-ala, joka on 21 400 hehtaaria.

Luken ilmoittamasta pinta-alasta noin puolet on ulkomaisten toimijoiden hallussa.

Metsien lisäksi merkittävä osa Suomen kansantaloudesta on siirtynyt tai siirtyy yhä kiivaammalla tahdilla ulkomaalaisomistukseen. Kaivos-, teräs- ja akkumineraaliteollisuudessa, tuulivoimaloissa – valmistuneista, rakenteilla ja suunnitteilla olevista 85 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa –, vetyinvestoinneissa ja sähköverkoissa omistus, päätäntävalta ja verotus ovat muiden käsissä.

Jos ulkomaisessa omistuksessa oleva yhteisö esimerkiksi omistaa suomalaisen voittoa tuottamattoman mankala-periaatteella toimivan energialaitoksen, omakustannushinnan ylittävä osuus verotetaan ulkomailla.

Omistuksella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.

Onko millään taholla kokonaisvaltaista käsitystä tilanteesta ja sen mahdollisista seurauksista?

Suomeen ollaan parhaillaan laatimassa vetystrategiaa – jälkijättöisesti. Erityisesti mietityttää, kenen vetystrategiaa Suomi aikoo noudattaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän ja Energiateollisuus ry:n mukaan tavoitteena on tuottaa jopa 10 prosenttia Euroopan vihreästä vedystä.

Saksalla on oma vetystrategia ja tarkat askeleet siitä, miten se edistää vetyteknologiansa käyttöä maailmanlaajuisesti. Saksan tavoitteena on myös varmistaa vihreän vedyn tuonti oman teollisuutensa tarpeisiin.

Saksa käytti EU-puheenjohtajuuskautensa vaikuttaakseen EU:n vetystrategiaan. Tämän suunnitelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa Euroopan laajuinen vetyputkisto, joka kulkee aina Keski-Saksan läpi. Gasgrid Finland Oy aikookin rakentaa vetyputken Ruotsin lisäksi Saksaan.

Vedyn kuljetus on erittäin kallista, mutta taloudellisin kuljetustapa on kaasuna putkea pitkin.

Saksa painottaa vedyn tuontia Pohjoismaista ja Baltian alueelta. Saksan tavoitteena on edistää merituulivoimaa ja vetytuotannon pilottien rakentamista maan ulkopuolella.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi.

Suomalais-saksalainen kauppakamari on edesauttanut saksalaisten laitevalmistajien, tuulivoimayhtiöiden ja vetyliiketoiminnan rantautumista. Saksalaiset tuulivoimayhtiöt ovatkin ottaneet tukevan aseman maatuulivoiman rakentamisessa ja alan edunvalvonnassa.


Suomessa on jo saksalaisomisteisia pilottikohteita, muun muassa Harjavallan P2X Solutions ja Kristiinankaupungin CPC Finlandin, joka on saksalaisen tuulivoimayhtiön tytäryhtiö, sekä PGEIF:n yhteishanke vedyn ja metaanin tuottamiseksi ja metaanin laivaamiseksi Saksaan.

PGEIF:llä puolestaan on sopimus saksalaisen tuulivoimavalmistajan Siemens Gamesan kanssa yhteisinvestoinneista.

Saksalainen vakuutusjätti Alliantz suunnittelee kymmentä vety- ja metaanilaitosta Suomeen yhteistyössä Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa.

Yle nosti esille huolen muun muassa Ranskan ja Saksan suurista vihreän siirtymän tuista (26.1.). Onko myös Suomeen suunnatuissa vetyinvestoinneissa Saksan valtion tukirahaa?

Osa vedystä ja metaanista käytettäneen Suomessa, mutta tavoitteena on tuottaa myös vientiin.

Vuoteen 2030 mennessä tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ennustetaan viisinkertaistuvan tai jopa 50-kertaistuvan. Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Irlantilainen yhtiö suunnittelee tuulivoimaan nojautuvaa metanolitehdasta Lappiin, sillä vastustus tuulivoimaa kohtaan on voimakasta tuuliolosuhteiltaan ihanteellisessa Irlannissa.

Inkooseen suunniteltu vetyterästehdas puolestaan vaatii kolmannen kantaverkkolinjan, ja se muuttaa valtio-omisteisen Fingridin suunnitelmia. Norjassa tehdasta ei haluttu, sillä tuulivoima ja sähköyhteydet rikkovat luontoarvoja ja maisemaa.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi. Tämä lisää myös metsänomistajien, metsäteollisuuden ja veronmaksajien kustannuksia, sillä luonnon ennallistamis- ja suojelutavoitteet sekä hiilinielujen ylläpidon tarve lisääntyvät toisaalla.

Kantaverkkoinvestoinnit kaatuvat sähkön kuluttajien, veronmaksajien ja maanomistajien maksettavaksi. Useat kansalaiset ovat kyseenalaistaneet tämän toiminnan periaatteet ja peruuttamattomat vaikutukset.

Milloin päättäjämme kuuntelevat ja toimivat maamme parhaaksi?

Riikka Rajalahti,

maatalous- ja metsätieteen tohtori

Multia-Jyväskylä

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Siitä pohtimisen aihetta muillekin.

 

[hansai]

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi​

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Suomessa on käynnissä omaisuutemme myynti, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Luonnonvarakeskus Luken mukaan metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistama metsäala on kasvanut lähes 600 000 hehtaariin. Vertailukohtana Helsingin kaupungin pinta-ala, joka on 21 400 hehtaaria.

Luken ilmoittamasta pinta-alasta noin puolet on ulkomaisten toimijoiden hallussa.

Metsien lisäksi merkittävä osa Suomen kansantaloudesta on siirtynyt tai siirtyy yhä kiivaammalla tahdilla ulkomaalaisomistukseen. Kaivos-, teräs- ja akkumineraaliteollisuudessa, tuulivoimaloissa – valmistuneista, rakenteilla ja suunnitteilla olevista 85 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa –, vetyinvestoinneissa ja sähköverkoissa omistus, päätäntävalta ja verotus ovat muiden käsissä.

Jos ulkomaisessa omistuksessa oleva yhteisö esimerkiksi omistaa suomalaisen voittoa tuottamattoman mankala-periaatteella toimivan energialaitoksen, omakustannushinnan ylittävä osuus verotetaan ulkomailla.

Omistuksella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.

Onko millään taholla kokonaisvaltaista käsitystä tilanteesta ja sen mahdollisista seurauksista?

Suomeen ollaan parhaillaan laatimassa vetystrategiaa – jälkijättöisesti. Erityisesti mietityttää, kenen vetystrategiaa Suomi aikoo noudattaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän ja Energiateollisuus ry:n mukaan tavoitteena on tuottaa jopa 10 prosenttia Euroopan vihreästä vedystä.

Saksalla on oma vetystrategia ja tarkat askeleet siitä, miten se edistää vetyteknologiansa käyttöä maailmanlaajuisesti. Saksan tavoitteena on myös varmistaa vihreän vedyn tuonti oman teollisuutensa tarpeisiin.

Saksa käytti EU-puheenjohtajuuskautensa vaikuttaakseen EU:n vetystrategiaan. Tämän suunnitelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa Euroopan laajuinen vetyputkisto, joka kulkee aina Keski-Saksan läpi. Gasgrid Finland Oy aikookin rakentaa vetyputken Ruotsin lisäksi Saksaan.

Vedyn kuljetus on erittäin kallista, mutta taloudellisin kuljetustapa on kaasuna putkea pitkin.

Saksa painottaa vedyn tuontia Pohjoismaista ja Baltian alueelta. Saksan tavoitteena on edistää merituulivoimaa ja vetytuotannon pilottien rakentamista maan ulkopuolella.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi.

Suomalais-saksalainen kauppakamari on edesauttanut saksalaisten laitevalmistajien, tuulivoimayhtiöiden ja vetyliiketoiminnan rantautumista. Saksalaiset tuulivoimayhtiöt ovatkin ottaneet tukevan aseman maatuulivoiman rakentamisessa ja alan edunvalvonnassa.


Suomessa on jo saksalaisomisteisia pilottikohteita, muun muassa Harjavallan P2X Solutions ja Kristiinankaupungin CPC Finlandin, joka on saksalaisen tuulivoimayhtiön tytäryhtiö, sekä PGEIF:n yhteishanke vedyn ja metaanin tuottamiseksi ja metaanin laivaamiseksi Saksaan.

PGEIF:llä puolestaan on sopimus saksalaisen tuulivoimavalmistajan Siemens Gamesan kanssa yhteisinvestoinneista.

Saksalainen vakuutusjätti Alliantz suunnittelee kymmentä vety- ja metaanilaitosta Suomeen yhteistyössä Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa.

Yle nosti esille huolen muun muassa Ranskan ja Saksan suurista vihreän siirtymän tuista (26.1.). Onko myös Suomeen suunnatuissa vetyinvestoinneissa Saksan valtion tukirahaa?

Osa vedystä ja metaanista käytettäneen Suomessa, mutta tavoitteena on tuottaa myös vientiin.

Vuoteen 2030 mennessä tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ennustetaan viisinkertaistuvan tai jopa 50-kertaistuvan. Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Irlantilainen yhtiö suunnittelee tuulivoimaan nojautuvaa metanolitehdasta Lappiin, sillä vastustus tuulivoimaa kohtaan on voimakasta tuuliolosuhteiltaan ihanteellisessa Irlannissa.

Inkooseen suunniteltu vetyterästehdas puolestaan vaatii kolmannen kantaverkkolinjan, ja se muuttaa valtio-omisteisen Fingridin suunnitelmia. Norjassa tehdasta ei haluttu, sillä tuulivoima ja sähköyhteydet rikkovat luontoarvoja ja maisemaa.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi. Tämä lisää myös metsänomistajien, metsäteollisuuden ja veronmaksajien kustannuksia, sillä luonnon ennallistamis- ja suojelutavoitteet sekä hiilinielujen ylläpidon tarve lisääntyvät toisaalla.

Kantaverkkoinvestoinnit kaatuvat sähkön kuluttajien, veronmaksajien ja maanomistajien maksettavaksi. Useat kansalaiset ovat kyseenalaistaneet tämän toiminnan periaatteet ja peruuttamattomat vaikutukset.

Milloin päättäjämme kuuntelevat ja toimivat maamme parhaaksi?

Riikka Rajalahti,

maatalous- ja metsätieteen tohtori

Multia-Jyväskylä

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Siitä pohtimisen aihetta muillekin.

Sivusta tullut seurattua ja havaittua saksalaisten kiihtyvän investointi innon..

 

[hansai]

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi​

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Suomessa on käynnissä omaisuutemme myynti, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Luonnonvarakeskus Luken mukaan metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistama metsäala on kasvanut lähes 600 000 hehtaariin. Vertailukohtana Helsingin kaupungin pinta-ala, joka on 21 400 hehtaaria.

Luken ilmoittamasta pinta-alasta noin puolet on ulkomaisten toimijoiden hallussa.

Metsien lisäksi merkittävä osa Suomen kansantaloudesta on siirtynyt tai siirtyy yhä kiivaammalla tahdilla ulkomaalaisomistukseen. Kaivos-, teräs- ja akkumineraaliteollisuudessa, tuulivoimaloissa – valmistuneista, rakenteilla ja suunnitteilla olevista 85 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa –, vetyinvestoinneissa ja sähköverkoissa omistus, päätäntävalta ja verotus ovat muiden käsissä.

Jos ulkomaisessa omistuksessa oleva yhteisö esimerkiksi omistaa suomalaisen voittoa tuottamattoman mankala-periaatteella toimivan energialaitoksen, omakustannushinnan ylittävä osuus verotetaan ulkomailla.

Omistuksella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.

Onko millään taholla kokonaisvaltaista käsitystä tilanteesta ja sen mahdollisista seurauksista?

Suomeen ollaan parhaillaan laatimassa vetystrategiaa – jälkijättöisesti. Erityisesti mietityttää, kenen vetystrategiaa Suomi aikoo noudattaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän ja Energiateollisuus ry:n mukaan tavoitteena on tuottaa jopa 10 prosenttia Euroopan vihreästä vedystä.

Saksalla on oma vetystrategia ja tarkat askeleet siitä, miten se edistää vetyteknologiansa käyttöä maailmanlaajuisesti. Saksan tavoitteena on myös varmistaa vihreän vedyn tuonti oman teollisuutensa tarpeisiin.

Saksa käytti EU-puheenjohtajuuskautensa vaikuttaakseen EU:n vetystrategiaan. Tämän suunnitelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa Euroopan laajuinen vetyputkisto, joka kulkee aina Keski-Saksan läpi. Gasgrid Finland Oy aikookin rakentaa vetyputken Ruotsin lisäksi Saksaan.

Vedyn kuljetus on erittäin kallista, mutta taloudellisin kuljetustapa on kaasuna putkea pitkin.

Saksa painottaa vedyn tuontia Pohjoismaista ja Baltian alueelta. Saksan tavoitteena on edistää merituulivoimaa ja vetytuotannon pilottien rakentamista maan ulkopuolella.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi.

Suomalais-saksalainen kauppakamari on edesauttanut saksalaisten laitevalmistajien, tuulivoimayhtiöiden ja vetyliiketoiminnan rantautumista. Saksalaiset tuulivoimayhtiöt ovatkin ottaneet tukevan aseman maatuulivoiman rakentamisessa ja alan edunvalvonnassa.


Suomessa on jo saksalaisomisteisia pilottikohteita, muun muassa Harjavallan P2X Solutions ja Kristiinankaupungin CPC Finlandin, joka on saksalaisen tuulivoimayhtiön tytäryhtiö, sekä PGEIF:n yhteishanke vedyn ja metaanin tuottamiseksi ja metaanin laivaamiseksi Saksaan.

PGEIF:llä puolestaan on sopimus saksalaisen tuulivoimavalmistajan Siemens Gamesan kanssa yhteisinvestoinneista.

Saksalainen vakuutusjätti Alliantz suunnittelee kymmentä vety- ja metaanilaitosta Suomeen yhteistyössä Nordic Ren-Gas Oy:n kanssa.

Yle nosti esille huolen muun muassa Ranskan ja Saksan suurista vihreän siirtymän tuista (26.1.). Onko myös Suomeen suunnatuissa vetyinvestoinneissa Saksan valtion tukirahaa?

Osa vedystä ja metaanista käytettäneen Suomessa, mutta tavoitteena on tuottaa myös vientiin.

Vuoteen 2030 mennessä tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ennustetaan viisinkertaistuvan tai jopa 50-kertaistuvan. Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

Irlantilainen yhtiö suunnittelee tuulivoimaan nojautuvaa metanolitehdasta Lappiin, sillä vastustus tuulivoimaa kohtaan on voimakasta tuuliolosuhteiltaan ihanteellisessa Irlannissa.

Inkooseen suunniteltu vetyterästehdas puolestaan vaatii kolmannen kantaverkkolinjan, ja se muuttaa valtio-omisteisen Fingridin suunnitelmia. Norjassa tehdasta ei haluttu, sillä tuulivoima ja sähköyhteydet rikkovat luontoarvoja ja maisemaa.

Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi. Tämä lisää myös metsänomistajien, metsäteollisuuden ja veronmaksajien kustannuksia, sillä luonnon ennallistamis- ja suojelutavoitteet sekä hiilinielujen ylläpidon tarve lisääntyvät toisaalla.

Kantaverkkoinvestoinnit kaatuvat sähkön kuluttajien, veronmaksajien ja maanomistajien maksettavaksi. Useat kansalaiset ovat kyseenalaistaneet tämän toiminnan periaatteet ja peruuttamattomat vaikutukset.

Milloin päättäjämme kuuntelevat ja toimivat maamme parhaaksi?

Riikka Rajalahti,

maatalous- ja metsätieteen tohtori

Multia-Jyväskylä

Asiantuntija: Suomi uhraa maaseutunsa, luontonsa ja metsänsä erityisesti Saksan vetyteknologian ja teollisuuden vuoksi

Suomi on ajautumassa tuulivoimasähkön ja vedyn vientimaaksi sen sijaan, että harkitsisi kokonaisvaltaisesti omaa tuulivoima- ja vetytuotannon tarvettaan, vedyn vaihtoehtoja ja rakentamisen merkittäviä vaikutuksia.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Siitä pohtimisen aihetta muillekin.

Tuulipuiston tulovirroista suurin osa jää Suomeen​

Anni Mikkonen
10.3.2022 5:10

Riikka Rajalahden mielipidekirjoitus (KSML 4.3.) vaatii muutaman korjauksen yleisiin tuulivoimaa koskeviin väitteisiin.
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilidioksidineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomen sähköjärjestelmä on jo melko puhdas, vuonna 2021 Suomen sähköntuotannosta 87 % oli hiilidioksidineutraalia.

Jotta Suomen asettama tavoite saavutetaan, emme kuitenkaan voi keskittyä pelkkään sähköjärjestelmään, vaan myös liikenne, lämmitys ja teollisuus on muutettava hiilidioksidineutraaleiksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan tavoite on saavutettavissa sähköistämisen ja vetytalouden – joka myös tarvitsee sähköä – kautta.

Sähkönkulutuksen on ennustettu kasvavan tänä ja tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomeen ennen kaikkea kattamaan tämä kasvava sähkön tarve.

Suomen tuulivoimakapasiteetista 52 % oli kotimaisessa omistuksessa vuoden 2022 lopussa. Myös ulkomaisessa omistuksessa olevat voimalat tarkoittavat merkittäviä investointeja ja tulovirtoja Suomeen.
Kunnan kassassa näkyvin tulo on kiinteistövero, jota maksetaan modernista tuulivoimalasta ensimmäisenä vuonna noin 30 000 euroa ja koko elinkaaren aikana keskimäärin noin 20 000 euroa /vuosi.

Sähköstä ja vedystä voi tulla vientituotteita.

Suomessa on useita kuntia, jotka saavat jo nyt tuulivoimasta yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa vuodessa. Maanomistajat saavat tuulivoimasta merkittävät vuokratulot, jotka kasvattavat maanomistajien ostokykyä.

Tuulipuiston elinkaaren aikana kertyneistä kustannuksista suurin osa jää Suomeen. Suomeen jäävät mm. rakentamisen aikana sähköverkon, teiden ja perustusten rakentamisen kustannukset, elinkaaren aikana verojen ja vuokratulojen lisäksi myös huollon kustannukset.
Tuulivoiman merkittävin ympäristövaikutus on, että se hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.
Tuulivoimaloilla, kuten kaikella energiantuotannolla, on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia. Näitä ympäristövaikutuksia voidaan vähentää huolellisella tuulivoima-alueen suunnittelulla ja yhteensovittamisella muiden ihmistoimintojen ja luonnon kanssa.
Ympäristövaikutusten arviointi tehdään isommilla hankkeilla YVA-menettelyssä sekä kaavoituksessa, pienemmillä hankkeilla kaavoitusmenettelyssä. Yhteensovittaminen eri toimintojen kanssa tehdään kaavoituksessa, jossa viime kädessä myös ratkaistaan sopivatko voimalat alueelle.

Sähkö ja vety voivat tulevaisuudessa olla myös uusia vientituotteita, joita Suomi tarvitsee. Tänne jäisivät verotulot, työllisyys yms. vaikutukset ja lisäksi tuloa tulisi näiden tuotteiden myynnistä muihin maihin.

Kirjoittaja on Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja.

-ksml-

 

[arix]

Hmm, "Tuulipuiston elinkaaren aikana kertyneistä kustannuksista suurin osa jää Suomeen."
-itse olisin kiinnostuneempi tulojen jäämisestä Suomeen...

 

[hansai]

Hmm, "Tuulipuiston elinkaaren aikana kertyneistä kustannuksista suurin osa jää Suomeen."
-itse olisin kiinnostuneempi tulojen jäämisestä Suomeen...

Sähkö ja vety voivat tulevaisuudessa olla myös uusia vientituotteita, joita Suomi tarvitsee. Tänne jäisivät verotulot, työllisyys yms. vaikutukset ja lisäksi tuloa tulisi näiden tuotteiden myynnistä muihin maihin.

 

[Sigma957]

Ratkaisu: Tuotetaan se vety suomalaisomisteisella ydinvoimalla ja myydään sakuille kiskurihintaan. Ei tule maisemahaittoja ja muutenkin kokonaisuutena ympäristöhaitat ovat pienimmät.

 

[YliKoo]

Suomi voisi vastavuoroisesti ostaa saksalaisia hiilivoimaloita kovaan hintaan, ja sitoutua maksamaan saksalaisten kaasulaskuista suurimman osan. Kun kaasu taas halpenee, voidaan myydä ostetut voimalat ja myös ne taloudellisesti kannattavat pilkkahintaan takaisin.

Neuvottelut käydään kekkulissa ja jauhoissa tekstiviestillä, ja saadaan siitä kiitokset ja ylistykset kansalta!

Turha on tulla teutoonien tänne yrittämään mitään kepulikonsteja kaupankäynnissä energiamarkkinoilla, toiseksi jäätte!!1!

 

[kolomaittis]

Ei ne hanhet taida lopettaa sitä viljelysten terrorisointiaan jos niitä ammutaan Helsingissä vaan päivastoin. Ja se tärkein pointti, mitä vahinkoa ne siellä tekee? Siellähän ne on rikastuttamassa juuri niitten ihmisten elämää jotka niitä suojelevat.

Helsingin valkoposkihanhet pitää ampua ja lihat voi lahjoittaa leipäjonoihin, ehdottaa Mikko Kärnä: ”Kaikki voittavat”

Kansanedustaja aikoo tarjoilla kampanjassaan helsinkiläisille Virossa ammutuista valkoposkihanhista tehtyä soppaa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[kolomaittis]

On se kyllä ihmeellistä, valtavan ihmeellistä kun se työaikakin on viikko keväällä ja joskus jos sääolot sallii viikko myös syksyllä(välillä se syksyn homma voi olla ohi jopa kahdessa päivässä.
Niin, se on ihmeellistä ettei niitä maataloudesta rikastujia ole ihan jonoksi asti, että ne maatilat ostettaisiin suorastaan käsistä!

Sanna Marin haluaa leikata maataloustukia ja viivästyttää metsien hakkuita: ”Tietenkin me tarvitsemme metsätaloutta”

Metsäpolitiikan pitää olla kansallisissa käsissä, painottaa Sanna Marin MT:n vaalihaastattelussa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

HS: Vasemmistoliitto korottaisi maatalousyrittäjien eläkemaksuja - ”Ruokahan tuleekin kaupasta”, kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ilkkuu esitystä

Uutiset ja ajankohtaisaiheet koko Suomesta joka päivä. Päivän puheenaiheet maaseudun äänellä. Lue uutiset ja näköislehdet sovelluksella tai verkkoselaimella

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Ministerit: Hiilinieluja on vahvistettava kiireellisesti ‒ ratkaisuja tilanteeseen on useita

Jatkossa tärkeää on valjastaa markkinamekanismit tukemaan hiilensidontaa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[PSB 5500]

On se kyllä ihmeellistä, valtavan ihmeellistä kun se työaikakin on viikko keväällä ja joskus jos sääolot sallii viikko myös syksyllä(välillä se syksyn homma voi olla ohi jopa kahdessa päivässä.
Niin, se on ihmeellistä ettei niitä maataloudesta rikastujia ole ihan jonoksi asti, että ne maatilat ostettaisiin suorastaan käsistä!

Sanna Marin haluaa leikata maataloustukia ja viivästyttää metsien hakkuita: ”Tietenkin me tarvitsemme metsätaloutta”

Metsäpolitiikan pitää olla kansallisissa käsissä, painottaa Sanna Marin MT:n vaalihaastattelussa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

HS: Vasemmistoliitto korottaisi maatalousyrittäjien eläkemaksuja - ”Ruokahan tuleekin kaupasta”, kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ilkkuu esitystä

Uutiset ja ajankohtaisaiheet koko Suomesta joka päivä. Päivän puheenaiheet maaseudun äänellä. Lue uutiset ja näköislehdet sovelluksella tai verkkoselaimella

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Ministerit: Hiilinieluja on vahvistettava kiireellisesti ‒ ratkaisuja tilanteeseen on useita

Jatkossa tärkeää on valjastaa markkinamekanismit tukemaan hiilensidontaa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tätä minäkin aina ihmettelen, että miksi ei ihmiset isommin ole kiinnostuneita ryhtymään maanviljelijöiksi: työaika kaksi viikkoa vuodessa, saa ajaa hienoilla veronmaksajien maksamilla koneilla ja autoilla, ei taloudellista riskiä.. Ja ei vaan ole tulijoita taikka jatkajia tiloille. Ja tiloja olisi tarjolla halukkaille. Ihmettelen kyllä..

 

[Mili]

Veikkaisin syyksi osin sen, että ne kulkevat suvussa ja sivusta mukaan hyppääminen vaatisi liikaa pääomia.

 

[Anar69]

Ompa yllätys että demarit vaatii maataloustukien leikkaamista. Sitähän ne on tehneet 60-luvulta asti. Ei se kateutta ole mutta joku kumma siinä on ku demari ei hyväksy yksityistä omistamista ellei se satu omalle kohalle.

 

[kolomaittis]

Täällä ollaan vaan aika lampaita, ihan joka asiassa. Mitä vaan Suomelta vaaditaan sen menee läpi ja kehutaan sitten "saatiin torjuntavoitto" mikä voitto se on?

Jopa 3 000 traktoria jyristeli osoittamaan mieltä Brysseliin: Viljelijöiden turhautumiseen syitä on ainakin kaksi

Tuottajaorganisaatiot ovat vaatineet nopeita toimia, jotta kevätkylvöt saataisiin tehtyä ajallaan.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Ihan hyvä kuitenkin että tuolla vaadittaisiin edes vähän samoja lannoitustasoja mitä täällä kun sitä EU:ta ollaan.
Kaksilla säännöillä meno kun on vaan ihan persiistä, ei se vaan mene kaaliin missään asiassa.

 

[PSB 5500]

Veikkaisin syyksi osin sen, että ne kulkevat suvussa ja sivusta mukaan hyppääminen vaatisi liikaa pääomia.

Kyllä niistä ne perillisetkin joutuvat ihan rahaa maksamaan ja velkaa ottamaan, ei niitä tiloja "peritä" . Verottaja pitää siitä huolen ettei lahjaksi voi antaa. Ja usein myös muut sisarukset ettei kukaan vain hyödy liikaa. Tiloja ilman jatkajia alkaa olla kyllä nykyään aika paljon , joka alkaa kyllä muuttamaan tilarakennetta ja kaikkea muutakin maatalouteemme liittyvää.

 

[hansai]

Ompa yllätys että demarit vaatii maataloustukien leikkaamista. Sitähän ne on tehneet 60-luvulta asti. Ei se kateutta ole mutta joku kumma siinä on ku demari ei hyväksy yksityistä omistamista ellei se satu omalle kohalle.

Luitko koko juttua?

”Tämä ei ole yhden tai kahden vuoden asia. Se pitää varmistaa, että kestävämpään toimintaan on mahdollista siirtyä. Emme halua vaikeuttaa maatalousyrittäjien tilannetta vaan uudistaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan yhteistyössä alan kanssa.”

SDP:stä elinvoimainen maatalous on ensiarvoisen tärkeä myös tulevaisuudessa.

”On tietenkin kuluttajan etu, että meillä on hyvää kotimaista ruokaa, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta se on erittäin tärkeä asia.”

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Maatalous on itse asiassa oikein kannattavaa toimintaa - tuottajaa ympäröi melkoinen verkosto kone- ja laitetoimittajaa, huoltopalvelua, poltto- ja voiteluainekauppaa, kasvinsuojeluaineiden toimittajaa, lannoitetoimittajaa, analyysipalvelua, kuljetusbisnestä, rakentajaa ja ties mitä muuta. Ja tietysti konsultteja. Puhumattakaan elintarvikkeiden jalostuksesta, tukkutoiminnasta ja kaupasta. Kaikki toimii liiketaloudellisin perustein eli kannattavasti. Muuten niitä ei olisi.

Jostain kumman syystä se tuottaja - jota ilman tätä verkostoa ei olisi - on se jonka käteen jää vähiten.

 

[kolomaittis]

Luitko koko juttua?

”Tämä ei ole yhden tai kahden vuoden asia. Se pitää varmistaa, että kestävämpään toimintaan on mahdollista siirtyä. Emme halua vaikeuttaa maatalousyrittäjien tilannetta vaan uudistaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan yhteistyössä alan kanssa.”

SDP:stä elinvoimainen maatalous on ensiarvoisen tärkeä myös tulevaisuudessa.

”On tietenkin kuluttajan etu, että meillä on hyvää kotimaista ruokaa, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta se on erittäin tärkeä asia.”

Korulauseita on helppo viljellä, niitähän sinä poimit tuosta jutusta.

Jo ennestään se maatalouden tulopuoli on ollut kuralla jo pitkän aikaa ja silti halutaan leikata tukia. Jotenkin kovin ristiriitaisilta kuullostavat noi poimimasi Marinin sanomiset vs.mistä hän niitä säästöjä on hakemassa.

 

[kolomaittis]

Jostain kumman syystä se tuottaja - jota ilman tätä verkostoa ei olisi - on se jonka käteen jää vähiten.

Niin se vaan on, välikädet ovat joka raossa nakertamassa sitä tulosta.
Otetaan nyt tällainenkin "pikkuasia" . Kun viljelijä ostaa jotain, ihan mitä vaan maksaa hän rahdin ja kun hän myy niitä tuotteitaan taas hän maksaa niittenkin rahdin.

Minkäs teet? Ei ole sitä lakko mahdollisuuttakaan.

 

[PSB 5500]

Luitko koko juttua?

”Tämä ei ole yhden tai kahden vuoden asia. Se pitää varmistaa, että kestävämpään toimintaan on mahdollista siirtyä. Emme halua vaikeuttaa maatalousyrittäjien tilannetta vaan uudistaa yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan yhteistyössä alan kanssa.”

SDP:stä elinvoimainen maatalous on ensiarvoisen tärkeä myös tulevaisuudessa.

”On tietenkin kuluttajan etu, että meillä on hyvää kotimaista ruokaa, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta se on erittäin tärkeä asia.”

Sdp:n maatalous- ja maaseutuviha on siksi kovaa ja jo ylisukupolvista sorttia, että en usko sen ihan noin äkkiä mihinkään häipyvän. Se on ilmeisesti ns veressä ja saadaan äidinmaidossa..

 

[hansai]

Sdp:n maatalous- ja maaseutuviha on siksi kovaa ja jo ylisukupolvista sorttia, että en usko sen ihan noin äkkiä mihinkään häipyvän. Se on ilmeisesti ns veressä ja saadaan äidinmaidossa..

Ai, kerro lisää?

Keskusta vai mikä puolue on hoitanut maatalouden asiat kuntoon? Kerro nyt miten pitää äänestää, että saadaan maatalouskin kuntoon SDP:n jäljiltä.

SDP kuulostaa täällä oikein pahuuden pesältä