No minä tiedän talvelta, vasta rajut laajennukset ja rahaa ois vielä tarvinnut vielä lisää ja pankki laitto stopin. Siihen loppui anoppilaan naapurikylältä yksi tila, isäntä päätti heittää hyvästit maailmalle.
Elukat kävi vielä hoitamassa viimeiseksi työkseen.
Aika oudolta tuo tilanne tuntuu, että pankki joka on avokätisesti antanut lainaa, niin yht’äkkiä sitten lopettaakin sen.
Tuosta parista lauseesta on vaikea sanoa mikä se tilanne todellisuudessa on ollut.
Kasvinviljelyssä kiinnitykset ovat helppoja, koska maa on vahvaa valuuttaa.
Karjatalouden investoinnit esimerkiksi navettaan ovat huonosti realisoitavissa ja niistä todennäköisesti ei saa lähellekään sitä mitä niihin on laitettu. Pankki on varovainen varsinkin jos sitä maata taikka metsää on lypsytilalla vähän.
Siihen kuinka paljon maatila voi ottaa lainaa on aika selvät laskukaavat.
Etelä-Suomen parhaimmilla viljelysalueilla kasvinviljelytilat eivät mene konkurssiin muuta kuin huonosta tilanpidosta johtuen (yleensä viinanpiru).
Osaksi se on yhteiskunnan ja pankkien vika että sallivat liian vähäisellä pääomalla aloittamisen.
Myöskin tuloraja maatalousyrittäjäksi ryhtymiseksi pitäisi tuplata 30 000 euroon.
Muuhun yritystoimintaan verrattuna maataloudessa on se etu että on paljon korkosuojattua korkutukilainoja.
Kaikkea yritystoimintaa koskee yrittäjävastuu.
Tilakoon suureneminen tarkoittaa sitä että toisten tilojen on luovutetta. Mittakaavan ekonomia on armoton.
Me nähdään surkeita kohtaloita korkojen nousun myötä. Yksityiset ihmiset joutuvat myymään asumiaan asuntoja rahoitusvastikkeiden nousun myötä. Puhumattakaan asuntosijoittajista ja voi parku niitä taloyhtiöitä, joissa on suuria velkavivuilla toimivia asuntosijoittajia. On todennäköistä että näemme uusienkin taloyhtiöiden menevän konkurssiin kun yksi suuri sijoittaja jättää yhtiölainavastikkeet maksamatta. Vaikka As Oy ottaisi haltuun osakehuoneistot niin voi hyvin olla että niiden pääoma on miinusmerkkistä ja silloin As Oy:lle tulee aikamoinen lasku.
Näillä kenelläkään ei ole korkotuettuja lainoja. Paitsi että kyllä vielä nykyäänkin on taidettu kerrostaloja rakentaa Aravalainoilla?
Lainanottamisessa toistuu aina sopuli-ilmiö. Kun sitä kerran edullisesti saa niin sitä täytyy ottaa.
Jostain syystä ihmiset eivät vaan halua ymmärtää että epäluonnollisen matala korkotaso johtaa enemmin taikka myöhemmin korkojen tuntuvaan nouseen.
On täysin luonnotonta että laina olisi ”ilmaista” kuten sen oli pitkän aikaa. Liian hyvää ollakseen totta!
Pitkäaikaisesta velkaryyppyelvetyksestä tulee paha krapula heti kun velkaryypyt loppuvat.