Suuri maatalouskeskustelu

[Fremen]

Oon mä pari nähnyt. Siis muita kuin joulukuusiviljelmiä. Ainakin yksi oli nuorta koivua, voi olla että se toinenkin kun ei nyt tule mieleen muuta. Mutta ne oli hyvin pieniä alueita, luokkaa puolisen hehtaaria - hehtaari ja omakotitalon lähistössä.

Kyllähän ne huomaa, mutta eivät ne yleisiä ole..

Kun nyt jäi ajattelemaan, niin olisikohan tarkoituksena ollut koivun mahlan kerääminen.

Tai sit uusi villitys, pakurikäävän kasvattaminen Kiinan markkinoille (itse asiassa aidosti pohjattomille markkinoille, siellä asuneena, ja ite entisenä pakurin kerääjänä):

https://efi.int/sites/default/files/files/knowledge/projects/EFI_Chaga_Cultivation_FI.pdf

Ja sit vähän noi ituhippi-pilvenpolttajien taloustiedettä:

Pakurin viljely - Miten pakurikääpä kasvaa ja miten ymppejä ympätään koivuun? - Suomen Pakuri

Pakurin tuotto-odotus on suuri ja markkinat tarvitsevat enemmän pakuria kuin sitä saadaan kerätyksi. Ymppäyksellä saat puusi tuottamaan nopeammin.

www.suomenpakuri.fi

 

[Lunni]

Näyttäisi siltä ettei tuo "ennallistamistamislaki" menisi läpi EU:ssa. Virkkunenkin jo totesi että kun niin paljon pitää muuttaa sitä, niin parempi tehdä kokonaan uusi esitys.
Ainoastaan Ville Niinistö on vielä nykyisen esityksen kannalla..

Hän ei sitten näe siinä mitään vikaa, että 12,3% olisi Suomen osuus tuossa. Että ei ihan tasajako...

 

[Statisti]

Juuri nyt ainakin on tämä tilanne.
Jotain hulluutta se vaatii.
Eikä se muuksi muutu meidän elinaikanamme, valitettavasti.

Tässä esitellään tilaa Ruovedeltä, 200 ha viljeltyä. Näin Etelästä katsottuna ei kaikkein suotuisimman viljanviljelyalueella. Onkohan kuitenkin niin siellä saadaan suurempia tukiaisia kuin etelässä?

”
– Olisi tärkeää, ettei sukupolvenvaihdoksia verotettaisi liikaa niin, että omaisuus ja liiketoiminta siirtyisivät järkevään hintaan. Valtiolta pitäisi saada kunnon korkotukilainaa, etteivät tilojen jatkajat joutuisi heti velkavankeuteen.”

Mielenkiintoinen kysymys on että ovatko helposti saatavilla olevat korkotukilainat itse ongelma vaiko ratkaisu? Korkotukilainojen yksi vaikutus on se että ne hinaavat peltojen hinnat korkealle.
Perinnönjaoissa tiedetään hyvin se kuinka paljon tilan jatkajalla on mahdollisuus saada niitä lainoja. Myöskin korkotukilainat nostavat vanhan isännän sukupolvenvaihdoksessa saamaa hintaa tilasta.

Tässäkin jutussa ihmetellään miksi maatalous on niin pahasti ukkoontunut. Vierestä asiaa seuranneena usein syy on se että vanha isäntä pitää kiinni tilasta niin kauan kuin vain pystyy.
Ennen keinolannoitteita, jolloin keväisin piti levittää hevos- ja miesvoimin lehmänlanta pellolle, niin se sukupolvenvaihdos oli tehtävä viimeistään siinä vaiheessa kun raskas ruumiillinen työ ei enää isännältä ja emännältä onnistunut.
Monesti sukupolvenvaihdokset tapahtuvat aivan liian myöhään. Mielenkiintoista että monissa tapauksissa hypätään yksi sukupolvi yli, joka on tietyssä mielessä hyvinkin järkevää. Silloin isänniksi tullaan oikeaan aikaan nuorella iällä.

Yksi kaikkein paras ratkaisu olisi se että jätettäisiin kokonaan lainoittamatta sukupolvenvaihdokset, joissa alkupääomaa ei olisi riittävä. Silloin maata olisi enemmän tarjolla, joka laskisi maan hintaa.

Jussi makasi mahallaan lattialla ja teki suunnitelmaa: ”Kuin Rubikin kuutiota ratkaisisi”

Maatiloja kaatuu ennätystahtia, kun yrittäjät väsyvät. Toimittaja lähti ruokaretriitille katsomaan, millaista on elämä Jussi Salusen tilalla Ruovedellä.

www.iltalehti.fi

Mikä on sitten oikea viljanviljelytilan koko? Kuinka suurta alaa yksi mies pystyy nykyajan koneilla viljelemään? Suomalaisten peltotilkkujen pieni koko rajoittaa koneiden kokoa. Sen voin sanoa että täällä Etelässä tilaan pitää olla ainakin +100 viljeltyä hehtaaria.
Tilakoon kasvua pitäisi ohjata voimakkaammin.

Hyvä esimerkki olisi 50 hehtaarin tila, jossa joutuu useita sisarosuuksia lunastamalla velkoihin. Viljelijä kyllä pärjää, mutta samalla pitäisi ostaa lisämaataa niin että tilakokoa saadan siinne +100 hehtaariin. Siitä lisämaasta joutuu kilpailemaan tiukasti ja se nostaa peltojen hintaa.

Tilojen ”kaatuminen” on myös luonnollinen ja hyvä asia, koska se tuo lisämaata sitä tarvitseville.
Samoilla investoinneilla (koneilla ja kuivureilla) pystytään myös viljelemään suurempaankin alaa.

 

[Lunni]

Tuohon @Statisti n postaukseen, niin ongelmahan on tilan, siis yrityksen, verollinen arvo. Se kun helposti kipuaa seitsennumeroiksesi eikä välttämättä ala ykkösellä...

Otetaan esimerkiksi vaikka oma suvun tila. Pieni tila jonka mummoni halusi että enoni, siis äitini veli, jatkaa. Tilan arvoksi aikanaan arvioitiin koneineen ja kaikkineen, noin 7 miljoonaa markkaa. Eli puolitettua 3,5M äidille. No kuten arvata saattaa, ei enolla tuollaista summaa ollut joten tehtiin diili jossa hän lyhentää summaa joka kuukausi.. Tilan tuotto oli sitten jo euroissa about 30k€/vuosi, että sitä velkaa äidille, tai oikeastaan minulle koska äitini niin halusi, olisi maksettu pitkään..

No mennään takaisin yleiseen. Jos katsotaan tilan arvoksi vaikka 3M, velkaa 500k, niin tuon siirtäminen seuraavalle ei ole ihan helppo. Siinä kun on usein myös velan vakuutena tilan lisäksi se asuntorakennus. Kyllähän yrityksen saa myydä, mutta on siinä joskus verottajallakin sanansijaa. Kuten myös pankilla...

Eli mitä oikeastaan halusin sanoa, että niin kauan kun tilan omistajat ovat hengissä, asia on vähän helpompi hoitaa verrattuna siihen että haetaan jatkajaa kuolinpesälle..

 

[Leaderwolf]

Joo tuo "kasvatetaan väkisin tilakokoa niin kaikki muuttuu paremmaksi" ajatus on jo todettu käytännössä helpoksi harhaksi. Sitä meinaan on tehty todella voimakkaasti viimeiset vuosikymmenet maataloudessa. Eikä ole muuttunut paremmaksi. Isoja ja pieniä tarvitaan yhtälailla, jokaiselle on oma hommansa ja erikoistumisensa tarjolla. Paperilla se menee niin ja jotkut tutkijat näin edelleen näkee asian, mutta käytännön maailmassa se ei auttanut.

Mikään muu ala ei ole tehostanut Suomessa toimintaansa samalla tavalla kuin maatalous 2000 luvulla. Ei unohdeta sitä.

 

[PSB 5500]

En tiedä mikä on nykyään yleinen käytäntö esim sisarosuuden tms kanssa maatalouden sukupolvenvaihdoksissa. Omalla kohdalla meni ainakin niin että kotipaikkaani pitää nykyään veljeni perheineen ja joka maksoi vanhemmilleni keskenään sovitun summan tilasta. Minusta tällainen on ainakin meillä ollut ok, ja vanhempani voivat sitten antaa tai olla antamatta tilakaupasta saamiaan rahoja meille lapsilleen. Jotenkin käsittämätöntä että ilmeisesti yleisesti tilaa jatkava maksaa itsensä kipeäksi sisaruksilleen. Kuitenkin sisarukset kai ovat aikoinaan kaikki saaneet vanhemmiltaan kaikenlaista aineellista hyvää koulutuksiinsa ja elämiseensä. Eli tilakauppa on ostajan ja myyjän välinen asia, ei muiden. No, tiedän myös paljon tilakauppoja ja sukupolvenvaihdoksia mitkä on menneet muulla tavoin ja pahimmillaan sisarusten välit on menneet piloille. Meillä ei näin ole (onneksi) käynyt, yya toimii molempiin suuntiin ainakin. Omaan oikeustajuuni ei vain sovi että tilaa pitävä maksaa mitään maksuja aikuisille sisaruksilleen jotka tienaavat omaa elantoaan muualla.
Muuten sanoisin vielä maanviljelijöiden kadehtijoille täällä ja muualla, että ei oikeasti kannata kadehtia heitä. Ei pinta-aloja, nelivetotraktoreita, tukia tai muita tuloja. Kokeilkaa jos siltä tuntuu, tiloja on myynnissä..

 

[Leaderwolf]

Kokeilkaa jos siltä tuntuu, tiloja on myynnissä..

Amen, brother

 

[Statisti]

Minkä takia maatalouden tuottavuus on sitten noussut?

On yksinkertaisesti pystytty siirtymään tilakoon kasvun myötä enemmän hehtaareja nieleviin koneisiin eli yksi mies pystyy viljelemään suurempaa alaa.
Toisaalta myös hehtaarisadot ovat oleellisesti tulleet ylös uusien parempien lajikkeiden myötä.
60-luvulla syysvehnä oli täysin uusi asia. Nykyään normaalia Etelä-Suomessa.

Tilakoon nopea kasvu johtuu historiallisesti torpparilaitoksen lopettamisen luomista pienistä tiloista ja karjalaisten asuttaminen loi suuren joukon pientiloja jotka nyt sitten kuihtuivat pois.
Miksi tilaakoon kasvaminen hidastui markka-aikana johtui Kepun hallitsevasta asemasta Suomen politiikassa? Tukiaiset olivat niin anteliaita että pienetkin tilat pärjäsivät.

Nykyään jos viljeltyä on 100-150 ha ei ole mikään iso tila vaan normaali tila.

Arvostan niin paljon maanviljelijän työtä tekeviä ettei sitä pitäisi koskaan tehdä sivutoimisena harrasteluna.

 

[EK]

En tiedä mikä on nykyään yleinen käytäntö esim sisarosuuden tms kanssa maatalouden sukupolvenvaihdoksissa. Omalla kohdalla meni ainakin niin että kotipaikkaani pitää nykyään veljeni perheineen ja joka maksoi vanhemmilleni keskenään sovitun summan tilasta. Minusta tällainen on ainakin meillä ollut ok, ja vanhempani voivat sitten antaa tai olla antamatta tilakaupasta saamiaan rahoja meille lapsilleen. Jotenkin käsittämätöntä että ilmeisesti yleisesti tilaa jatkava maksaa itsensä kipeäksi sisaruksilleen. Kuitenkin sisarukset kai ovat aikoinaan kaikki saaneet vanhemmiltaan kaikenlaista aineellista hyvää koulutuksiinsa ja elämiseensä. Eli tilakauppa on ostajan ja myyjän välinen asia, ei muiden. No, tiedän myös paljon tilakauppoja ja sukupolvenvaihdoksia mitkä on menneet muulla tavoin ja pahimmillaan sisarusten välit on menneet piloille. Meillä ei näin ole (onneksi) käynyt, yya toimii molempiin suuntiin ainakin. Omaan oikeustajuuni ei vain sovi että tilaa pitävä maksaa mitään maksuja aikuisille sisaruksilleen jotka tienaavat omaa elantoaan muualla.
Muuten sanoisin vielä maanviljelijöiden kadehtijoille täällä ja muualla, että ei oikeasti kannata kadehtia heitä. Ei pinta-aloja, nelivetotraktoreita, tukia tai muita tuloja. Kokeilkaa jos siltä tuntuu, tiloja on myynnissä..

Ymmärrän idean, mutta ymmärrän myös miksi tuo ei mene noin.

Otetaan aiemmasta viestistä lainaten 3,5 miljoonan perintö - Annetaan sen toiselle lapselle ja jätetään toinen perinnöttä. Vittuako vingut? Sisaresi on maanviljelijä! Elätä itse itsesi!

 

[EK]

Ja ennen kuin joku alkaa vinkua, niin sekä omassa että vaimon suvussa on aika monenlaista pien- ja keskisuurta viljelijää, joista toiset ovat pärjänneet paremmin ja toiset huonommin. Onpa tuota itsekkin tullut joku vuosi yriteltyä omassa perhepiirissä.

 

[PSB 5500]

Ymmärrän idean, mutta ymmärrän myös miksi tuo ei mene noin.

Otetaan aiemmasta viestistä lainaten 3,5 miljoonan perintö - Annetaan sen toiselle lapselle ja jätetään toinen perinnöttä. Vittuako vingut? Sisaresi on maanviljelijä! Elätä itse itsesi!

Ei sitä saada, se ostetaan.

 

[EK]

Ei sitä saada, se ostetaan.

Ei. Jos helpotetaan laskemista, niin 3 miljoonan tila ja kaksi perijää. Molemmat saa 1,5 miljoonaa. Jos toinen halutaan ulos, niin maksetaan sille 1,5 miljoonaa. Ei se muutu mitenkään siitä, että kyseessä olisi vaikkapa tehdas tai kauppa tai maatila.

Se vanha tapa oli, että vanhin poika sai kaiken ja nuoremmat sisarukset jotain muruja, mutta ei se hirveän oikeudenmukainen tapa ollut. Ei näissä jatkuvissa tilojen pilkkomisissakaan ole järkeä, mutta ne on valintakysymyksiä. Jos et halua maksaa, niin annat maata.

Ei se toinen perijä voi olla epäoikeudenmukaisessa suhteessa siihen toiseen. Ja ei. Ei ole omassa perheessä tällaista tilannetta. Vanhemmilla oli sen verran maata, minkä akka hammeellaan peitti.

 

[Statisti]

100 hehtaaria suuruisen tilan peltojen hinta on yli 1 milj.
Tilanne olisi lähellä ideaalia jos olisi ainoastaan kaksi sisarusta. Uusi isäntä pysytyisi lunastamaan sisarosuuden 500 000 milj + rakennukset + koneet . Yleensä menee niin että se sisar ottaa muuta varallisuutta kuten metsää, jos sitä on jäljellä. Tässä tapauksessa isäntänä aloittaminen olisi pääomallisesti helppoa. Edellyttäen että tila on taloudellisesti muuten hyvässä kunnossa.
Kuivuri on suuri investointi, joka saattaa hyvin olla edessä.

Pellon hintakehitys | Arviointi- ja korvaustiedot

ak.maanmittauslaitos.fi

Mielenkiitoista kuinka Pohjaanmaalla peltohehtaarin hinta on lähes samoissa hinnoissa kuin Varsinais-Suomessakin.
Kasvukausi on Pohjanmaalla oleellisesti lyhyempi. Kai se kova hinta kertoo siitä kuinka hyvin niitä tukia tulee Kepun vahvalle kannatus-alueelle Pohjanmaalla?

Maatiloja ei vaan ole kovin usein myynnissä. Saako niitä käytännössä edes kukaan ei-maanviljelijä ostaakkaan?
Yleensä kai silloin on kyseessä poikkeuksellisen varakkaita yksilöitä, jotka niitä ”kartanoita” ostavat kuten Jorma Ollila taikka Björn Wahlroos.
Oikein se onkin että maa menee toisille viljelijöille lisämaaksi.
Kuinka monella isännällä on varaa ostaa 60 ha peltoa lisämaaksi kun sitä on myynnissä? Ainoastaan kaikkein varakkaimmat isännät pystyvät siihen. Tämäkin on nähty.

Miten ennen sitten tehtiin? 1920-luvulla eräässä suvussa päätettiin tilan jatkaja siten että se myytiin eniten tarjoavalle kuudesta sisaruksesta. Silloin se ei mennyt vanhimmalle pojalle vaan se kuka eniten tarjosi. Tilan ostanut poika sai avuja varakkaalta enolta. Oli kysymys pienestä kantatilasta.
Silloin ei takuvarmasti ollut mitään korkotukilainoja vaan vekseleitä. Osuuspankki taisi olla juuri tullut seudulle.
Tiloja on hukattu mitä moninaisimmilla tavoilla. Yksi tavallisin tapa on se viinan piru.

Maatila on vähän samaa kuin aikanaan oli New Yorkin ”taksimedaljongi”. Ei se koskaan tuottanut sitä mitä joku oli siitä saanut, vaan sen arvo kuitattiin myydessä josta sitten saatiin eläkerahat. Uberin tullessa medaljongin hinta kuitenkin romahti.
Vaikkei maatilan pidossa nykyään mitään suurta tuottoa saakkaan, niin eläkkeelle menevä isäntä on suomalaisen mittapuun mukaan hyvin varakas myydessään tilan joko jälkikasvulleen tai muualle.

Suunnitellusta sukupolvenvaihdosta hyvä esimerkki on kokoomuslaisen poliitikon perimysriita Akaassa(?). Siinä tytär riitautti kuolinpesän jaon. Hän oli jäänyt lakiosalle, jota hän ei mielestään saanut täysimääräisenä. Lopulta riita kuitenkin sovittiin. Kysymys oli isosta tilasta ja sadoista tuhansista euroista.

Sieltä markan inflaatio-ajalta on esimerkkejä jolloin yrittelijäät ”torpan pojat” pystyivät pystyivät hankkimaan muusta yritystoiminnastaan hankkimillaan varoillaan kasvattamaan hyvinkin suuren tilan. Nykyään sellainen on vaikeaa.
Siinä oli unelmien täyttymys. Torpan poika oli ylentynyt »agraari-aateliin».

 

[PSB 5500]

100 hehtaaria suuruisen tilan peltojen hinta on yli 1 milj.
Tilanne olisi lähellä ideaalia jos olisi ainoastaan kaksi sisarusta. Uusi isäntä pysytyisi lunastamaan sisarosuuden 500 000 milj + rakennukset + koneet . Yleensä menee niin että se sisar ottaa muuta varallisuutta kuten metsää, jos sitä on jäljellä. Tässä tapauksessa isäntänä aloittaminen olisi pääomallisesti helppoa. Edellyttäen että tila on taloudellisesti muuten hyvässä kunnossa.
Kuivuri on suuri investointi, joka saattaa hyvin olla edessä.

Pellon hintakehitys | Arviointi- ja korvaustiedot

ak.maanmittauslaitos.fi

Mielenkiitoista kuinka Pohjaanmaalla peltohehtaarin hinta on lähes samoissa hinnoissa kuin Varsinais-Suomessakin.
Kasvukausi on Pohjanmaalla oleellisesti lyhyempi. Kai se kova hinta kertoo siitä kuinka hyvin niitä tukia tulee Kepun vahvalle kannatus-alueelle Pohjanmaalla?

Maatiloja ei vaan ole kovin usein myynnissä. Saako niitä käytännössä edes kukaan ei-maanviljelijä ostaakkaan?
Yleensä kai silloin on kyseessä poikkeuksellisen varakkaita yksilöitä, jotka niitä ”kartanoita” ostavat kuten Jorma Ollila taikka Björn Wahlroos.
Oikein se onkin että maa menee toisille viljelijöille lisämaaksi.
Kuinka monella isännällä on varaa ostaa 60 ha peltoa lisämaaksi kun sitä on myynnissä? Ainoastaan kaikkein varakkaimmat isännät pystyvät siihen. Tämäkin on nähty.

Miten ennen sitten tehtiin? 1920-luvulla eräässä suvussa päätettiin tilan jatkaja siten että se myytiin eniten tarjoavalle kuudesta sisaruksesta. Silloin se ei mennyt vanhimmalle pojalle vaan se kuka eniten tarjosi. Tilan ostanut poika sai avuja varakkaalta enolta. Oli kysymys pienestä kantatilasta.
Silloin ei takuvarmasti ollut mitään korkotukilainoja vaan vekseleitä. Osuuspankki taisi olla juuri tullut seudulle.
Tiloja on hukattu mitä moninaisimmilla tavoilla. Yksi tavallisin tapa on se viinan piru.

Maatila on vähän samaa kuin aikanaan oli New Yorkin ”taksimedaljongi”. Ei se koskaan tuottanut sitä mitä joku oli siitä saanut, vaan sen arvo kuitattiin myydessä josta sitten saatiin eläkerahat. Uberin tullessa medaljongin hinta kuitenkin romahti.
Vaikkei maatilan pidossa nykyään mitään suurta tuottoa saakkaan, niin eläkkeelle menevä isäntä on suomalaisen mittapuun mukaan hyvin varakas myydessään tilan joko jälkikasvulleen tai muualle.

Suunnitellusta sukupolvenvaihdosta hyvä esimerkki on kokoomuslaisen poliitikon perimysriita Akaassa(?). Siinä tytär riitautti kuolinpesän jaon. Hän oli jäänyt lakiosalle, jota hän ei mielestään saanut täysimääräisenä. Lopulta riita kuitenkin sovittiin. Kysymys oli isosta tilasta ja sadoista tuhansista euroista.

Sieltä markan inflaatio-ajalta on esimerkkejä jolloin yrittelijäät ”torpan pojat” pystyivät pystyivät hankkimaan muusta yritystoiminnastaan hankkimillaan varoillaan kasvattamaan hyvinkin suuren tilan. Nykyään sellainen on vaikeaa.
Siinä oli unelmien täyttymys. Torpan poika oli ylentynyt »agraari-aateliin».

Pohjanmaan peltohehtaarien myyntihintoihin vaikuttaa alueen voimakas eläintalous, eli käytännössä maito- ja karjatilat tarvitsevat lisähehtaarit rehu-ja lannanlevitysalaksi laajentessaan tuotantoaan. Eli ns mihin hintaan tahansa. Alueilla millä ei ole maasta tuollaista kilpailua ja jotka ovat liian kaukana karjatiloista eivät hehtaarihinnat myöskään ns raketoi.
Muuten tilakaupat missä tila ei siirry suvussa ovat hyvin usein varakkaamman väen heiniä, ei tietysti "wahlroosien" heiniä pelkästään, eli käytännössä muusta yritystoiminnasta tai sen myynnistä tulleiden varojen käyttöä.

 

[Sigma957]

Miten vaikuttaisi tilojen jatkamiseen perintöveron poisto kokonaan? Ylipäätään kyseinen vero pitäisi poistaa. Käsittääkseni se poistettiin Ruotsissa ja maailma ei kaatunut.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Miten vaikuttaisi tilojen jatkamiseen perintöveron poisto kokonaan? Ylipäätään kyseinen vero pitäisi poistaa. Käsittääkseni se poistettiin Ruotsissa ja maailma ei kaatunut.

Olikohan niin että Ruotsissa perintönä saatua omaisuutta ei veroteta ellei sitä realisoida?

Tuntuisi reilummalta tavalta - Suomessa aika moni perinnön saaja on pakkomyynnin edessä kun jotenkin ne perintöverot on maksettava.

Eli maatilan jatkaja ei maksaisi veroa, mutta sisarukset maksaisivat siinä vaiheessa kun/jos jatkaja lunastaa heidän osuutensa.

 

[Statisti]

Pohjanmaan peltohehtaarien myyntihintoihin vaikuttaa alueen voimakas eläintalous, eli käytännössä maito- ja karjatilat tarvitsevat lisähehtaarit rehu-ja lannanlevitysalaksi laajentessaan tuotantoaan. Eli ns mihin hintaan tahansa. Alueilla millä ei ole maasta tuollaista kilpailua ja jotka ovat liian kaukana karjatiloista eivät hehtaarihinnat myöskään ns raketoi.
Muuten tilakaupat missä tila ei siirry suvussa ovat hyvin usein varakkaamman väen heiniä, ei tietysti "wahlroosien" heiniä pelkästään, eli käytännössä muusta yritystoiminnasta tai sen myynnistä tulleiden varojen käyttöä.

Voimakas eläintalous Pohjanmaalla johtuu juurikin paremmista tukiaisista kuin täällä etelässä. Kun mennään tukiaismaantieteessä tietyn rajan ylitse etelään päin niin maitotalous on käytännössä kannattamatonta.
Etelässä taitaa olla enää vain yksi meijeri (Sipoossa Ingmanin meijeri). Kyllä ingmanin(Arla) meijeriin täytyy maidonkin tulla Salpauselän takaa. Yleensä Valion tuotteet ovat parhaita mutta ei viilissä, joka kuskataan kuljetustukiaisilla Oulusta saakka tänne etelään. Ei ole ihmekkään että siinä kuljetuksen tutinassa viilin rakenne muuttu ja sitä myötä maku huononee.
Ihmettelin muuten miksi Rymättylän perillä on (Äärlän tila Alakylässä?) maitotila(?), mutta se saakin ”saaristotukea”, mutta mihin ihmeeseen maito oikein sitten viedää kun meijeriä ei ole mailla halmeilla. Ainakin siellä oli aivan selkeitä utareellisia elikoita. Vai onko niin että sitäkin maitoa reissautellaan muutama sata kilometriä?
Tässä on maidon tukiaiset eri aluille.
P.S Äärlän tila taitaa olla naudanlihantutotantoon erikoistunut. Olen varmaan nähnyt emolehmiä ja vasikoita nyt kun tarkastin valokuvista.

Maidon pohjoinen tuotantotuki

www.ruokavirasto.fi

On maataloudessa jotain positiivistakin. Inflatorinen aika on suuri tulonsiirto niille joilla on edullisia pitkiä korkotuettuja lainoja. Inflaatio syö heidän lainansa ja omaisuus kasvaa vakaasti. Edellyttäen tietenkin että peltojen arvot nousevat inflaation tasossa ja pystytään maksamaan lyhennykset.
Isäntien ukkoutuminen on aivan luonnollinen ilmiö. Tilaakoon kasvaminen merkitsee sitä että joka tilalle ei voi saada jatkajaa.
Suomalainen maatalous pärjää paljon pienemmälläkin määrällä isäntiä.

Juha Pyväksen kohdalla törmäsin ilmiöön, joka näyttää Ylivieskassa hyvin aika vahvalta. Tiedän että toiset viljelijät urakoivat toisten peltoja, mutta että Pylväksen kohdalla oli oikein siihen erikoistunut isohko yritys. Tarkoittaa kai sitä että siellä paljon pieniä tiluksia joita Pylväs urakoi? Samalla Pylväs myös tekee konsultointia, jota varmaan maatoloudessa tarvitaan tukiviidakossa navigoimiseen.
Joku paremmin aisiasta paremmin tietävä voisi mahdollisesti selvittää miksi näin on?
Luonnollisemmalta tuntuisi että näiden pikkutilkkujen omistus siirtyisi suoraan vijelytyötä tekeville isännillä kuin että urakoija hoitaisia ne.

 

[Lahottaja]

Voimakas eläintalous Pohjanmaalla johtuu juurikin paremmista tukiaisista kuin täällä etelässä. Kun mennään tukiaismaantieteessä tietyn rajan ylitse etelään päin niin maitotalous on käytännössä kannattamatonta.
Etelässä taitaa olla enää vain yksi meijeri (Sipoossa Ingmanin meijeri). Kyllä ingmanin(Arla) meijeriin täytyy maidonkin tulla Salpauselän takaa. Yleensä Valion tuotteet ovat parhaita mutta ei viilissä, joka kuskataan kuljetustukiaisilla Oulusta saakka tänne etelään. Ei ole ihmekkään että siinä kuljetuksen tutinassa viilin rakenne muuttu ja sitä myötä maku huononee.
Ihmettelin muuten miksi Rymättylän perillä on (Äärlän tila Alakylässä?) maitotila(?), mutta se saakin ”saaristotukea”, mutta mihin ihmeeseen maito oikein sitten viedää kun meijeriä ei ole mailla halmeilla. Ainakin siellä oli aivan selkeitä utareellisia elikoita. Vai onko niin että sitäkin maitoa reissautellaan muutama sata kilometriä?
Tässä on maidon tukiaiset eri aluille.
P.S Äärlän tila taitaa olla naudanlihantutotantoon erikoistunut. Olen varmaan nähnyt emolehmiä ja vasikoita nyt kun tarkastin valokuvista.

Maidon pohjoinen tuotantotuki

www.ruokavirasto.fi

On maataloudessa jotain positiivistakin. Inflatorinen aika on suuri tulonsiirto niille joilla on edullisia pitkiä korkotuettuja lainoja. Inflaatio syö heidän lainansa ja omaisuus kasvaa vakaasti. Edellyttäen tietenkin että peltojen arvot nousevat inflaation tasossa ja pystytään maksamaan lyhennykset.
Isäntien ukkoutuminen on aivan luonnollinen ilmiö. Tilaakoon kasvaminen merkitsee sitä että joka tilalle ei voi saada jatkajaa.
Suomalainen maatalous pärjää paljon pienemmälläkin määrällä isäntiä.

Juha Pyväksen kohdalla törmäsin ilmiöön, joka näyttää Ylivieskassa hyvin aika vahvalta. Tiedän että toiset viljelijät urakoivat toisten peltoja, mutta että Pylväksen kohdalla oli oikein siihen erikoistunut isohko yritys. Tarkoittaa kai sitä että siellä paljon pieniä tiluksia joita Pylväs urakoi? Samalla Pylväs myös tekee konsultointia, jota varmaan maatoloudessa tarvitaan tukiviidakossa navigoimiseen.
Joku paremmin aisiasta paremmin tietävä voisi mahdollisesti selvittää miksi näin on?
Luonnollisemmalta tuntuisi että näiden pikkutilkkujen omistus siirtyisi suoraan vijelytyötä tekeville isännillä kuin että urakoija hoitaisia ne.

On maataloudessa sekin positiivista, että saadaan ruokaa.

Tuota urakointia kait tehdään kohtuu paljonki, joku urakoija hommaa suuren ja tehokkaan erikois kaluston, jolla ajaa vaikka paskaa pellolle tai pui viljaa hirmu kyytiä ja myy työtä isoille tiloille kiire apuna. On myös toisenlaista urakointiakin, mutta sekin ainakin meillä päin ennemmin niin päin, että pieni tila omien viljelysten ohella ajaa vaikka tuoreheinää sitten isommalle karjatilalle traktorillaan.

 

[Ikarus]

Ekojärjestelmätuessa muutoksia kesken kevättöiden – Ruokavirasto ja MMM vaitonaisia

Monimuotoisuuskasvien tukiehtoja on päivitetty kesken kylvötöiden.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Puskista tuli, osa ehti jo kylvää ja nyt päivitetäänkin kelpaavat siemenseokset.

Tukijärjestelmä meni tälle vuodelle uusiin puihin. Kyseessä on viljelijän kannalta miinakenttä, jonka vertaista ei olla nähty.

Ehtoja ja pykäliä on siihen malliin, ettei tätä kukaan hallitse.

Esim.: Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelletukset -toimenpiteeseen kelpaavia sovelletuksia.
LukeKasKas, RapsApp, Minun maatilani -Wisu ennuste, AgAssint, Cordulus Farm, Xarvio Scouting, Agriportal.

Joku näistä pitää olla kännykässä. Kun olet kuvaamassa jollain asennetulla sovellutuksella tuhoojia, joku pitää värvätä mukaan ottamaan sinusta kuva, että varmasti juuri sinä olet kuvaamassa...

 

[Lunni]

Ekojärjestelmätuessa muutoksia kesken kevättöiden – Ruokavirasto ja MMM vaitonaisia

Monimuotoisuuskasvien tukiehtoja on päivitetty kesken kylvötöiden.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Puskista tuli, osa ehti jo kylvää ja nyt päivitetäänkin kelpaavat siemenseokset.

Tukijärjestelmä meni tälle vuodelle uusiin puihin. Kyseessä on viljelijän kannalta miinakenttä, jonka vertaista ei olla nähty.

Ehtoja ja pykäliä on siihen malliin, ettei tätä kukaan hallitse.

Esim.: Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelletukset -toimenpiteeseen kelpaavia sovelletuksia.
LukeKasKas, RapsApp, Minun maatilani -Wisu ennuste, AgAssint, Cordulus Farm, Xarvio Scouting, Agriportal.

Joku näistä pitää olla kännykässä. Kun olet kuvaamassa jollain asennetulla apsilla tuhoojia, joku pitää värvätä mukaan ottamaan sinusta kuva, että varmasti juuri sinä olet kuvaamassa...

Alkaa olemaan aika touhua...