Sellainen ylikasvanut pimeä kuusimetsä, niin ei siellä kasva kuin kärpässienet ja jotkut limanuljaskat mitkä saavat irti ravintonsa siitä neulaspatjasta mikä sinne on kertynyt.
Onhan siellä helppo kävellä, mutta aika karu se on muuten.
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Onhan siellä helppo kävellä, mutta aika karu se on muuten.
Norppa
Eversti
Tämähän se vähän on haasteena. Maailma muuttuu, ilmasto mukana ja samalla saadaan uusia lajeja, vieraslajeja, jotka nyt sitten sattuu olemaan melko tuhoisia meidän perinteiselle luonnolle. Mihin se suojelun raja vedetään? Suojellaanko niin rankasti, että ruvetaan kattamaan ja ilmastoimaan jonkun kuvun alle "perinteisiä suomalaisia metsiä" jotta olisivat suojassa ilmastonmuutokselta ja uusien lajien yleistymiseltä? Mentäiskö vaan muutoksen mukana ja pitäiskö suojelussa olla jotain joustonvaraa? Tuokaan ei oikein toimi, että vaalitaan sitä perinteistä metsää, mutta vieraslaji saa myllertää. Mutta se perinteisenkin metsän käsitys on muuttunut melko ronskisti vuosisatojen aikana...Juu, sitä oman metsän suojelua tapahtuu ja siitä maksetaankin vielä( tämänhetkistä tilannetta tosin en tiedä mutta on maksettu) ja hyvä niin.
No, ongelmia löytyy tästäkin mallista, ne tuholaiset kun eivät rajoja kunnioita. Siispä niitä suojelualuietten sääntöpykäliä pitäisi muuttaa, helppoa kuin heinänteko!
Kuvaat vaikka sen tuholaisen tappaman puun ja sittten anomus vetämään puun poistamiseksi ja arvatenkin sitä puuta et voi hyödyntää mitenkään?
Tulee vaan mieleen... Mihin se kokoajan kasvava ihmisen "viisaus" johtaa?
Stadissa ulistaan Manskun vanhoista puolilahoista lehmuksista, saatana, istutetuista koristeista joita kukaan järkevä ei jättäisi pystyyn liikenteen lähelle. Isoisän käsinveistämä perintomökki istuu edelleen mielikuvissa komean kuusen vieressä, 10 metriä saunan ikkunasta. Lampeen laskevan harjun rinteessä, moreenia, lohkareita ja vähän paljasta kalliotakin, lokakaivo saunan ja kuusen välissä, kuusella ympärysmittaa enemmän kuin syli. Hirvittänyt jo kymmenen vuotta se juurien ritinä kovalla tuulella. Hakkuiden yhteydessä kuusi nurin, vaikka mieluusti sen olisi pihaan jättänyt. Sanotaan nyt näin, että onneksi se otettiin motolla alas, oli aivan valmis tapaus kun motokuskiltakin pääsi parkaisu.
Tuntuu että jokaisella on hieman oma käsitys siitä mikä on "oikea metsä" vaikka se tosiaan voi olla oikeaa metsää koko ajan, mutta 100-150 vuoden elinkaaressa. Harvemmin jäädään odottelemaan sitä pystyynkuolemista tai koko metsän lakaisevaa myrskyä. Vanhoja piirroksia ja maalauksia katsellessa on joutunut muistuttamaan ihmisille, että metsää ei ole selkeyden tai taiteen vuoksi jätetty pois, vaan kyllä tässä maassa on ollut kylien ympärillä metsistä puute. Päälle sitten kaskeamiset, niin sitä metsäkatoa on pelätty aiemminkin. Olen itse suojelun lisäämisen kannalla, mutta siihen pitäisi saada vähän jouston varaa, kuten myös talousmetsienkin hakkuisiin erityisesti suojelu- ja maisemalueiden ympärillä. Veikkaan silti, että väestömäärään suhteutettuna meillä kuitenkin on nyt enemmän metsää kuin 150 vuotta sitten...
Asiasta mitään tietämättömänä. Erotellaanko metsistä puhuttaessa "koskemattomat" metsät noin yhden lajin teollisuusmetsistä, jotka on vatupassilla vedettyjen puurivistöjä? Ovat aika lailla erilaisia ympäristöjä. Toisia metsiä varmasti kannattaa suojella ja vaalia ja toisten arvo lienee lähinnä vain omistajalle.
kolomaittis
Kenraali
Mistäs näitä tällaisia yhden lajin metsiä löytyy? Haluaisin kovasti tutustua tällaiseen kun sellaisia ei ole vastaan tullut.
Ja miten sen metsän arvo lasketaan vain metsän omistajalle? Onko se jotenkin suljettu se metsä,(jokamiehen oikeudet) ei ne pihapiirit kovin paljoa metsiin mene.
Anteeksi nyt kun taas kerran kyselen tyhmiä.
Heh. ihan ohi aiheen mutta tuli mieleen juuri nyt.
Autolla liikkeellä ja käännyin erään kunnan keskuskadulta vasemmalle ja siinä tie vasemmalle jatkui mutta siitä pääsi heti parkkiin risteävän tien oikealla olevan kaupan pihalle niin eiköhän vanha pappa tullut valittamaan vilkun käytöstä kun vilkutin vasemmalle vaan.
Ihan sovussa kuitenkin erottiin, ja kaupan kassalla vitsailtiin hänen jäätyneestä sademittaristaan.
Kun näitä tukiaisrahoja katsoo, niin yksi valtava musta aukko on hevostalous. Pyöräillessäni maalaisteitä varsinkin läntisellä Uudellamaalla sitä ihmettelee että millä touhu kannattaa, mutta se taikasana on tukiaiset.
Kysymys ei ruuasta vaan aivan hupijutuista. Eli siitä että heppatytöt pääse ratsastamaan ja äijät raveihin.
Eikö kukaan kyseenalaista näiden hevosten CO2-päästöjä?
Kerran eräs mies valitti kun vaimo oli hankkinut muutaman ”terapiahevosen” kuinka paljon sitä märehtijän jätettä oikein tuleekaan.
Riitta Väisenenkin kehui että hänellä on kuin miesten swingi kun hän on sitä hevosen jätettä siivonnut.
Taitaa olla niin että suurimman osan vuodesta ratsuhevoset taitavat vaan olla ”hotellissa” ilman ratsastajaa.
Hevosen liha olisi erinomaista ruokaa, mutta ikävä kyllä nykyihminen välttää sitä.
Hevoset ovat hienoja eläimiä, mutta tuet saisi pistään nollaan.
Kysymys ei ruuasta vaan aivan hupijutuista. Eli siitä että heppatytöt pääse ratsastamaan ja äijät raveihin.
Eikö kukaan kyseenalaista näiden hevosten CO2-päästöjä?
Kerran eräs mies valitti kun vaimo oli hankkinut muutaman ”terapiahevosen” kuinka paljon sitä märehtijän jätettä oikein tuleekaan.
Riitta Väisenenkin kehui että hänellä on kuin miesten swingi kun hän on sitä hevosen jätettä siivonnut.
Taitaa olla niin että suurimman osan vuodesta ratsuhevoset taitavat vaan olla ”hotellissa” ilman ratsastajaa.
Hevosen liha olisi erinomaista ruokaa, mutta ikävä kyllä nykyihminen välttää sitä.
Hevoset ovat hienoja eläimiä, mutta tuet saisi pistään nollaan.
Tuota, kannattaa varmaan kurkata ne tukien rahasummat...
Perus peltotukeen pitää olla vähintään 0,3ha ja siinä voi pitää 1-2 konia. Muihin tukiin väh. 3ha tukikelpoista peltoa. Tuolla määrällä saa varmaan rehut koneille, tai sitten ostaa ne joltain joka varmaankin saa sitä tukea..
Muita tukia voit hakea Veikkaukselta, joka jakaa niitä toto-pelivaroista jos sulla on pärjäävä ravihevonen, tai sitten maaseudun kehittämistuista.
15v sitten harrastajia oli ~140k että ei ihan vähän.
Että ei muuta kuin hevoskaupoille, jos se sinusta sellainen kultakaivos on..
Edit, voihan lisäksi hakea eläintukea, vai mikä eläimenhyvinvointi tuki se nyt oli. Ei silläkään rikastu..
Viimeksi muokattu:
Jos se kerran on noin kannattamatonta edes valtavilla tukiaisilla, niin sitä suuremmalla syyllä koko elinkeino pitäisi asettaa kyseenalaiseksi.
Unohdat jostain syystä kertoa tärkeistä tuista.
Niitä tukia tulee monesta tuutista.
Katsokaapa vaan kuin monta miljoonaa tässäkin listassa tulee hevosille. Nämä rahat tulevat suurimmaksi suoraan hevosten pitäjille palkinto yms rahoina.
Ensimmäisenä on Vermon ravirata 18,2 milj, Lahden ravirata 8,5 milj, Lahden hevosystäväin seura 7 milj, Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliito 6,6 milj, Turun Hippos 5,3 milj. Keskisuomen ravirata 5,2 milj, Pohjolan hevosystävät 5,1 milj, Valkealan hevosystäväin seura 5 milj, Kuopion ravirata 4,8 milj, Porin ravit 4,1 milj, Mikkelin ravirata 4,0 milj, Forssan seudun hippos 3,9 milj, Joensuun ravirata 3,2 milj, Lappeenrannan ravirata 2,9 milj, Kaustisen seudun raviseura 2,8 milj,
Nämä olivat suurimmat.
Monelta muultakin alalta pitää tukiaiset karsia pois.
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.
www.is.fi
Hevosenlihaahan myydään, joten voihan kyse osittain olla ruuasta.
Et tainnut lukea viestiäni loppuun. Hevosen lihaa on vaikea saada mistään.
Taitaa suurin osa hevosenruohoista Suomessa mennä biojättteeksi.
Ruoka | Ennakkoluulot estävät hevosenlihan yleistymistä – Makkarayrittäjä: "Liha on ensiluokkaista, mutta se jakaa tunteita"
Hevosharrastaja Pauliina Vine myy ravintolassaan hevosburgereita. Hän ihmettelee, miksi ekologinen ja eettinen lihavaihtoehto ei kiinnosta nykyistä enemmän.
www.helsinginuutiset.fi
Vuonna 2020 Suomessa teurastettiin 675 hevosta.
Vuosittaisesta noin 4 000 hevosen poistumasta 17 prosenttia käytettiin elintarvikkeeksi.
Hevosenlihaa tuotiin ulkomailta viime vuonna vajaa 1,2 miljoonaa kiloa.
Suurimmat hevosenlihan tuontimaat olivat Argentiina, Belgia, Kanada ja Ranska. Hevosenlihaa tuotiin myös Virosta, Ruotsista, Italiasta, Liettuasta ja Romaniasta.”
Vertailun vuoksi Suomessa tuotettiin vuonna 2021 410 miljoona kiloa lihaa. Tätä taustaa vasten hevosenlihan tuotanto ravinnoksi on mitätöntä.
Lihantuotanto Suomessa
Suomalaisen lihantuotannon avainluvut kokonaistuotannosta ja lihalajikohtaisesta tuotannosta
www.lihatiedotus.fi
Amerikassa hevoselihan syöminen on melkeinpä pyhäinhäväistystä.
Harrastajamäärän perusteella voisi ensimmäisenä lopettaa jäähallit..Jos se kerran on noin kannattamatonta edes valtavilla tukiaisilla, niin sitä suuremmalla syyllä koko elinkeino pitäisi asettaa kyseenalaiseksi.
Unohdat jostain syystä kertoa tärkeistä tuista.
Niitä tukia tulee monesta tuutista.
Katsokaapa vaan kuin monta miljoonaa tässäkin listassa tulee hevosille. Nämä rahat tulevat suurimmaksi suoraan hevosten pitäjille palkinto yms rahoina.
Ensimmäisenä on Vermon ravirata 18,2 milj, Lahden ravirata 8,5 milj, Lahden hevosystäväin seura 7 milj, Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliito 6,6 milj, Turun Hippos 5,3 milj. Keskisuomen ravirata 5,2 milj, Pohjolan hevosystävät 5,1 milj, Valkealan hevosystäväin seura 5 milj, Kuopion ravirata 4,8 milj, Porin ravit 4,1 milj, Mikkelin ravirata 4,0 milj, Forssan seudun hippos 3,9 milj, Joensuun ravirata 3,2 milj, Lappeenrannan ravirata 2,9 milj, Kaustisen seudun raviseura 2,8 milj,
Nämä olivat suurimmat.
Monelta muultakin alalta pitää tukiaiset karsia pois.
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.
Ja siis nuo linkkaamasi ovat yritystukia raviradoille, ei niille ravureiden omistajille. Sama kun vertaisius yritystukia asumistukiin...
Nämä ovat mustaa valkoisella.
Nopeasti lukemalla olisit suoraan nähnyt että tuista menee suoraa 2/3 palkintoihin eli suoraan hevosten omistajille.
Kaikki raviradoille tulevat tuki on elinkeinolle. Ilman raviratoja ei olisi rahvihevoskasvatusta.
”Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.
Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.”
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.
www.is.fi
Yhden lajin puupeltoja et Suomesta löydä, poislukien ehkä täysin marginaaliset joulukuusifarmit.
Ravihevosia on 25k, muita on 50k. Vermon pääpalkinto on 120k, jolla ei osta edes sitä voittajahevosta tai maksa kuin parin vuoden valmennuksen.Nämä ovat mustaa valkoisella.
Nopeasti lukemalla olisit suoraan nähnyt että tuista menee suoraa 2/3 palkintoihin eli suoraan hevosten omistajille.
Kaikki raviradoille tulevat tuki on elinkeinolle. Ilman raviratoja ei olisi rahvihevoskasvatusta.
”Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.
Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.
Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.”
Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia
Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.
Mutta kyllä noi voi mun mielestä leikata pois, samoin kuin lauttayhtiöille annetut tukiaiset. Myyköön lippunsa kalliimmalla. UPM näytti saaneen isoimmat tuet, kaipa siitäkin voisi leikata...
Mutta noilla tai ravituilla on hyvin vähän tekemistä sen alkuperäisen heppatallit elää tukiaisilla että kakarat pääsee ratsastamaan viestisi kanssa.
Kyllä termi ”hevostalous”, jota käytin, sisältää sekä ravurit että hepat.
Minun puolesta kasvattokoon hevosia kuka tahansa, jos niin halua, mutta ei yhteiskunnan tuella. Se on mitä kalleinta harrastusta mitä vaan löytyy maan päällä.
Kaikilla mittareilla mitattuna ökyharrastusta, jonka ihmiset saavat maksaa itse.
Joskus kun on aikaa, niin pengon ratsustallien tukiaiset läpi.
Viimeksi muokattu:
Itseäni kiinnostaa kovasti Suomessa olevat "puupellot", missä puut on viivasuorissa riveissä. Missähän niitä olisi että pääsisi itsekin näkemään sellaisen? Poislukien jokunen joulukuusiviljelmä.
Oon mä pari nähnyt. Siis muita kuin joulukuusiviljelmiä. Ainakin yksi oli nuorta koivua, voi olla että se toinenkin kun ei nyt tule mieleen muuta. Mutta ne oli hyvin pieniä alueita, luokkaa puolisen hehtaaria - hehtaari ja omakotitalon lähistössä.
Kyllähän ne huomaa, mutta eivät ne yleisiä ole..
Kun nyt jäi ajattelemaan, niin olisikohan tarkoituksena ollut koivun mahlan kerääminen.
Joku maisemoitu sorakuoppa lienee sellainen jonkun aikaa kun sinne on "taimenet" istutettu soralle riveihin. Ja itseasiassa kotipaikassa oli/on 50-luvun alussa kylvetty 2 hehtaarin männikkö josta vielä 80-luvulla pystyi jotain päättelemään kun tiesi alkuperän, mutta ei enää aikoihin ole pystynyt sanomaan alkuperästä. mitään. Ja tietysti kotipaikan mailta löytyi "puupelto" sanan varsinaisessa merkityksessä: sata vuotta sitten viljelystä pois jäänyt muutaman saran peltotilkku jossa isot kuuset kasvaa viivasuorissa riveissä, syynä että ovat lähteneet kasvamaan sarkaojissa. Eli onhan näitä..
