Suuri maatalouskeskustelu

[YliKoo]

Aika vähänä on nuo kivenmurkulat täällä jokilaaksoissa tai sitten kuivatuissa järvenpohjissa. Taisin itse keräillä kotitilan pelloilta joskus 16 vuotiaana viime kerran kiviä, velipoika ei ole tainnut nokkia kuin yksittäiset sivuun sen jälkeen. Kivenkeruuvehkeet täälläpäin on aika harvinaista näkyä, oiskohan täällä yksi sarka joka tarvis konetta ja sekin sen vuoksi että omistaja on niin rapajuoppo että ei ole aikanaan siivonnut peltoaan.

Muokkauskerroksen alapuolisen maan on oltava teillä erilaista, meillä moreenia ja routa nostaa sieltä kiviä joka ikinen vuosi. Ne ei meillä joka vuosi keräämälläkään koskaan lopu. Nurmikierron 3 vuotta pääsee ilman kiveämistä, mutta heti kun peltoa aletaan muokata, alkaa kivenkeruu. Koneellinen kivenkeruu ei ole vaikeaa, mutta iso kustannus se on. Polttoainetta ja aikaa kuluu eikä kivien kanssa tekemisiin joutuvan koneen kunto siinä työssä kohene.

Vanhat joen-, järven- ja merenpohjat on yleensä liejusavea, eikä niitä kivisyys juuri vaivaa. Saattaa myös löytyä aitosavea tai hiesua, mutta kivisyys sama niiden kanssa, yksittäisiä lapsen pään kokoisia. Moreeneja noiden laaksojen pohjalta ei löydy. Poikkeuksena yksittäiset karikot, jotka kohoavat ympäristönsä yläpuolelle.

 

[PSB 5500]

Vanhat joen-, järven- ja merenpohjat on yleensä liejusavea, eikä niitä kivisyys juuri vaivaa. Saattaa myös löytyä aitosavea tai hiesua, mutta kivisyys sama niiden kanssa, yksittäisiä lapsen pään kokoisia. Moreeneja noiden laaksojen pohjalta ei löydy. Poikkeuksena yksittäiset karikot, jotka kohoavat ympäristönsä yläpuolelle.

Kivettömien maiden viljelijät eivät taida aina edes ymmärtää, kuinka paljon voi pelloissa olla kiveä. Tietyissä paikoissa kivet eivät edes lopu keräämällä: kun kivet kerätään niin maan pinta laskee ja aura tuo aina uutta kiveä kerättäväksi. Ei ne Savon ja Itä-Suomen peltojen reunamilla olevat kiviröykkiöt ole mitenkään sattumalta syntyneet.. Jos omilla "leveysasteilla" pellossa on kivi/kiviä niin ne on sinne käytännössä lähes aina joku tuonut: joko paikalla on ollut rakennus, sähkölinja tai on tehty jotain maantäyttöä kivisellä maalla.

 

[rty19]

Viljelijä pääsi eroon piinaavista valkoposkihanhista niiden omilla tuskanhuudoilla

Ely-keskukset myönsivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa avustusta toimille, joilla pyritään estämään rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja.

yle.fi

 

[Ikarus]

Kivettömien maiden viljelijät eivät taida aina edes ymmärtää, kuinka paljon voi pelloissa olla kiveä. Tietyissä paikoissa kivet eivät edes lopu keräämällä: kun kivet kerätään niin maan pinta laskee ja aura tuo aina uutta kiveä kerättäväksi. Ei ne Savon ja Itä-Suomen peltojen reunamilla olevat kiviröykkiöt ole mitenkään sattumalta syntyneet.. Jos omilla "leveysasteilla" pellossa on kivi/kiviä niin ne on sinne käytännössä lähes aina joku tuonut: joko paikalla on ollut rakennus, sähkölinja tai on tehty jotain maantäyttöä kivisellä maalla.

Kaikki eivät edes ole peltojen reunoilla, tässäkin hevosaikakaudella tehty kiviraunio keskellä peltoa. Esi-isät ovat valtavin ponnistuksin ilman koneita noitakin peltoja kivenneet.

Vaan enpä kerännyt tuosta kiven kiveä, kun kylvin suorakylvökoneella.

 

[PSB 5500]

Katso liite: 78042

Kaikki eivät edes ole peltojen reunoilla, tässäkin hevosaikakaudella tehty kiviraunio keskellä peltoa. Esi-isät ovat valtavin ponnistuksin ilman koneita noitakin peltoja kivenneet.

Vaan enpä kerännyt tuosta kiven kiveä, kun kylvin suorakylvökoneella.

Taitaa se suorakylvöön siirtyminen kaiken muun hyvän lisäksi myös vähentää tuota kivien nousemista pintaan ja keräämistä myöskin.

 

[Ikarus]

Taitaa se suorakylvöön siirtyminen kaiken muun hyvän lisäksi myös vähentää tuota kivien nousemista pintaan ja keräämistä myöskin.

Lopettaa kiven keräyksen. Kylvökoneen kiekkovannas ei nosta niitä pintaan.

Mikä tahansa muokkaus penkoo muokkauskerroksessa olevat kivet pintaan. Pahin on tässä mielessä on kyntö, seuraavana kultivointi.

Kevennetty muokkaus, esim. ajetaan pelkästään joustopiikki- tai lautasäkeellä vähentää kiven keräystä jo huomattavasti.

Mitä jäykempää ja järeämpää muokkausvälinettä maahan tungetaan, sitä isompi savotta kivenkeruussa on moreeneilla.

Tunnen maalajin ongelmineen hyvin, kun juuri muita maalajeja ei meillä ole. Muutoin nämä hietamoreenit ovat viljelyvarmoja. Ne ei kuoretu, ovat hikeviä eli veden kapillaarinen nousu maassa on hyvä ja kestävät tämän ansiosta hyvin poutaa. Toisaalta niin paljon ei sada, että kasvusto HtMr pellolla täysin hukkuisi.

Edit:

MT: Mystisesti esiin pulpahtelevat kivet piinaavat maanviljelijöitä – ”Uskomaton juttu”

Kyseessä on erityisesti moreenimaiden ongelma.

www.is.fi

Meille säännöllisesti kivien kanssa touhunneille asiasta on mystiikka kaukana.

 

[kolomaittis]

Lisää vaan metsiä suojeluun niin maailma pelastuu.... öh eiku?

”Tuhot leviävät hallitsemattomasti siksi, ettei suojelluilta metsäalueilta saa poistaa puita, joihin tuholaiset ovat iskeneet. Tuholaiset nakertavat ajan saatossa kuoliaaksi kokonaisia suojelualueita, ja levittäytyvät sieltä myös ympäröiviin metsiin”, Tolppanen kertoo.

Metsätuhot leviävät Tahkon suojelualueilla räjähdysmäisesti – ”Pommi on tulossa”

Pelkona on, että kirjanpainajien ja kuusentähtikirjaajien levittäytyminen tärvelee lähivuosina laajat metsäalueet Kuopiossa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Eerikainen]

Lisää vaan metsiä suojeluun niin maailma pelastuu.... öh eiku?

”Tuhot leviävät hallitsemattomasti siksi, ettei suojelluilta metsäalueilta saa poistaa puita, joihin tuholaiset ovat iskeneet. Tuholaiset nakertavat ajan saatossa kuoliaaksi kokonaisia suojelualueita, ja levittäytyvät sieltä myös ympäröiviin metsiin”, Tolppanen kertoo.

Metsätuhot leviävät Tahkon suojelualueilla räjähdysmäisesti – ”Pommi on tulossa”

Pelkona on, että kirjanpainajien ja kuusentähtikirjaajien levittäytyminen tärvelee lähivuosina laajat metsäalueet Kuopiossa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

On tullut vapaa-aikaa vietettyä Tahkolla ulkoillenkin reilun vuosikymmenen ajan. Sittemmin loppunut, kun myytiin se kämppä sieltä.
Tuollainen kuollut metsähän voisi olla mielenkiintoinen nähtävyys? Matkailijat tulevat kattoon sitä ja maksavat itsensä kipeäksi?
En tiedä miksi sinne on muodostunut niitä pieniä suojelualueita, mutta perseestähän se on, että vasta ongelman levitessä talousmetsään siihen saa (pitää) puuttua. Se nyt tietenkään ole läheskään ainoa järjettömyys, mikä näihin suojeluasioihin liittyy.
Luvalla ammutut valkoposkihanhet haudattava tai poltettava? On pantu mailma kummalliseen jamaan.

 

[Sigma957]

Mikä on muuten perustelu, miksi niitä ammuttuja hanhia ei saisi syödä? Miksi Virheät eivät älähdä kyseisestä haaskaamisesta?

 

[StepanRudanskij]

Mikä on muuten perustelu, miksi niitä ammuttuja hanhia ei saisi syödä? Miksi Virheät eivät älähdä kyseisestä haaskaamisesta?

Lihaa.

 

[PSB 5500]

Lisää vaan metsiä suojeluun niin maailma pelastuu.... öh eiku?

”Tuhot leviävät hallitsemattomasti siksi, ettei suojelluilta metsäalueilta saa poistaa puita, joihin tuholaiset ovat iskeneet. Tuholaiset nakertavat ajan saatossa kuoliaaksi kokonaisia suojelualueita, ja levittäytyvät sieltä myös ympäröiviin metsiin”, Tolppanen kertoo.

Metsätuhot leviävät Tahkon suojelualueilla räjähdysmäisesti – ”Pommi on tulossa”

Pelkona on, että kirjanpainajien ja kuusentähtikirjaajien levittäytyminen tärvelee lähivuosina laajat metsäalueet Kuopiossa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Noo, tuli puhdistaa.. Sitä tässä itsekin odottelen tuon oman suojellun lähimetsän kanssa.

 

[Ikarus]

Noo, tuli puhdistaa.. Sitä tässä itsekin odottelen tuon oman suojellun lähimetsän kanssa.

Palaahan se, kun sopivasti sattuu salama kohdalle. Ensin lähtee lehtipuu kasvuun, ottaa havupuun pikku hiljaa myös siihen ja lopputulos on nätimpi kuin se suojeltu metsä.

Minä en ymmärrä mitä nättiä on pystyyn lahoavissa metsissä, pohjalla ei kasva muu kuin sammal. Mikäli valoa ei tule riittävästi, ei siellä kasva metsämarjatkaan.

Hoidettu talousmetsä on lajistoltaan ja eläimistöltään selkeästi rikkaampi kuin nämä nykyään glorifioidut suojelumetsät. Talousmetsässä on sopivalla hoidolla riistalle suojaa sekä ruokaa. Sieltä löytyy myös marjoja sekä sieniä.

 

[Nargö]

Palaahan se, kun sopivasti sattuu salama kohdalle. Ensin lähtee lehtipuu kasvuun, ottaa havupuun pikku hiljaa myös siihen ja lopputulos on nätimpi kuin se suojeltu metsä.

Minä en ymmärrä mitä nättiä on pystyyn lahoavissa metsissä, pohjalla ei kasva muu kuin sammal. Mikäli valoa ei tule riittävästi, ei siellä kasva metsämarjatkaan.

Hoidettu talousmetsä on lajistoltaan ja eläimistöltään selkeästi rikkaampi kuin nämä nykyään glorifioidut suojelumetsät. Talousmetsässä on sopivalla hoidolla riistalle suojaa sekä ruokaa. Sieltä löytyy myös marjoja sekä sieniä.

Hyvin paksut puut ainakin ovat sellainen asia mitä suojelumetsiin yleensä kehittyy, mutta harvemmin talousmetsään. Ja sitten tosiaan se iso lahopuun määrä, mikä kaiketi hyödyttää tiettyjä eliölajeja?

 

[PSB 5500]

Palaahan se, kun sopivasti sattuu salama kohdalle. Ensin lähtee lehtipuu kasvuun, ottaa havupuun pikku hiljaa myös siihen ja lopputulos on nätimpi kuin se suojeltu metsä.

Minä en ymmärrä mitä nättiä on pystyyn lahoavissa metsissä, pohjalla ei kasva muu kuin sammal. Mikäli valoa ei tule riittävästi, ei siellä kasva metsämarjatkaan.

Hoidettu talousmetsä on lajistoltaan ja eläimistöltään selkeästi rikkaampi kuin nämä nykyään glorifioidut suojelumetsät. Talousmetsässä on sopivalla hoidolla riistalle suojaa sekä ruokaa. Sieltä löytyy myös marjoja sekä sieniä.

Joo, kyllähän luonnontilaisessa metsässä tapahtuu kehitystä ja kasvua. Mutta se tapahtuu luonnon omalla aikataululla sisältäen erilaiset kehitysvaiheet, tuhot ja tulipalot . Joskus aikanaan metsätyypistä riippuen sinne kasvaa ylispuiksi isot männyt tai kuuset. Mutta nämä tapahtuvat meidän mittareilla hitaasti, erilaiset ryteikkö, pöheikkö ja läpitunkematon pöheikkövaiheet vievät vuosikymmeniä. Ison osan ajasta metsä on ainakin metsäalan ja varmaan useiden muidenkin ihmisten mielestä vain hirveän näköistä ..

 

[kolomaittis]

Joo, kyllähän luonnontilaisessa metsässä tapahtuu kehitystä ja kasvua. Mutta se tapahtuu luonnon omalla aikataululla sisältäen erilaiset kehitysvaiheet, tuhot ja tulipalot . Joskus aikanaan metsätyypistä riippuen sinne kasvaa ylispuiksi isot männyt tai kuuset. Mutta nämä tapahtuvat meidän mittareilla hitaasti, erilaiset ryteikkö, pöheikkö ja läpitunkematon pöheikkövaiheet vievät vuosikymmeniä. Ison osan ajasta metsä on ainakin metsäalan ja varmaan useiden muidenkin ihmisten mielestä vain hirveän näköistä ..

Heh joo, tämä se varmaan hämää näitä "suojelijoita" kun pääsevät tallustelemaan niitä "luontoreittejä " mihin on tehty merkityt polut, pitkospuut jos vähänkään kosteaa, kaatuneet puut polun poikki poistetaan ja jne. On se vaan niin ihanaa!!
Pitäisikin järjestää retkiä niille suojelualueille mitkä on ihan luonnontilassa. NATURA alueet ainakin täälläpäin olisi hyviä kohteita. Aluskasvillisuus on luokkaa sammal, kokonaan kuollut pimeyteen. Sieniä sentään jossain. Mistään monimuotoisuudesta ei vaan voida puhua näitten kohdalla kuten @Ikarus aiemmin kertoi.

Kauas on tultu järjellisistä luonnon suojelutoimista/ luonnon käytöstä normaaliin toimintaan.

 

[Telaketju]

Mää olen kanssa miettinyt, että nämä kaupunkilaissuojelijat eivät ole luonnontilaisessa metsässä juuri päässeet käymäänkään. Heille se tarkoittaa metsää, jossa on aikanaan tehty tarpeelliset harvennustoimenpiteet ja niiden jäljet ovat ehtineet parissa vuosikymmenessä kadota. Jäljellä on Mukavan harvaa isorunkoista havumetsää, jossa ehkä pehmeä sammal tepastella ja jännittävän hämärää päivälläkin. Sitä luullaan luonnollisesti syntyneeksi ja onkin oikea satumetsä lähteä vaikka tenavien kanssa seikkailemaan.

Täällä kun ajelee valtateitä hieman sivulleen katsoen, niin näkee sitä oikeaa luonnontilaista metsää. Surkeaa reidenvahvuista kuusiriukua metrin välein tai läpitunkematonta pusikkoa. Sinne ne pitäisi kaikki haaveilijat laittaa kulkemaan vaikka ees sadan metrin pätkä ja kysyä maalipäässä että miltä nyt tuntuu.

 

[Erkki]

Kirjat- ketjussa käsittelin joskus suomalaisten retkeilijöiden muisteloita Alaskan vaelluksesta. Vaikka Alaskan luonto poikkeaakin Suomesta, niin kirjasta kävi hyvin ilmi, millaista on täysin koskematon pohjoisen metsä, se nimittäin yllätti tuon suomalaisryhmän kulkukelvottomuudellaan. Välillä oli kilometreittäin kuolleita kuusikoita, jossa puut olivat kaatuneet ristiin rastiin murrokoiksi, tai sitten läpitunkemattomia lehtipuutiheiköitä, joten helpoin kulkureitti kulki yleensä soita pitkin niiden upottavuudesta huolimatta. Kuusikkohan kuolee helposti jo kevyenkin metsäpalon seurauksena, joten luonnontilan vallitessa siihen ei tarvita edes mitään hyönteistuhoja.

 

[Norppa]

Metsänsuojelu on ihan hyvä homma, sitten kun se tehdään oikein. Se olis ihan hyvä nyrkkisääntö että saa osallistua keskusteluun heti kun omistaa metsää jota suojella. Meillä tehtiin päätöksiä pari vuotta sitten - hakata piti, mutta päädyttiin maisemallisesti kauniimpaan hakkuuseen. Tuolla on nimittäin ihan tolkuttomiakin ratkaisuja nähty, missä vedetään avohakkuu metrilleen kapean suojelualueen rajaan asti.

Meidät jo jättänyt sukupolvi teki saman valinnan edellisen, paljon isomman kuvion kohdalla mutta yhtiö hakkasi ominpäin aivan sileäksi. Sitä kaljua katsellessa vitutus nousi kaikilla ja nyt on aivan perkeleellinen risusavotta jyrkässä rinteessä.

@Ikarus on sinänsä oikeassa, että se vanha vanha hämärä metsä ei ole niin monimuotoinen silmälle, mutta se monimuotoisuus siirtyy sinne pinnan alle. Jalka uppoaa, eikä se ollutkaan laakea kivi vaan sammaloitunut kanto, jumalaare sitä kuhinan määrää mitä sieltä paljastuu. Kaapaiset sammalta esiin mistä tahansa ja sitä sienirihmastoa on joka paikassa.

@kolomaittis ja @Telaketju ovat myös ihan oikeassa… luonnontilainen metsä on yhtä perkelettä ison osan elinkaarestaan, mutta suurin osa ihmisistä ei sitä tajua. Ehkä siksi sitö suojeluakin kannattaa vähön tehdä, että ihmiset näkisi edes muutaman eri vaiheen elämänsä aikana? Se, riittääkö kansalla siihen kärsivällisyys tai äly, on sitten eriasia.

 

[YliKoo]

Ei saa sahata, metsään sattuu

 

[kolomaittis]

Se olis ihan hyvä nyrkkisääntö että saa osallistua keskusteluun heti kun omistaa metsää jota suojella

Juu, sitä oman metsän suojelua tapahtuu ja siitä maksetaankin vielä( tämänhetkistä tilannetta tosin en tiedä mutta on maksettu) ja hyvä niin.
No, ongelmia löytyy tästäkin mallista, ne tuholaiset kun eivät rajoja kunnioita. Siispä niitä suojelualuietten sääntöpykäliä pitäisi muuttaa, helppoa kuin heinänteko!
Kuvaat vaikka sen tuholaisen tappaman puun ja sittten anomus vetämään puun poistamiseksi ja arvatenkin sitä puuta et voi hyödyntää mitenkään?

Tulee vaan mieleen... Mihin se kokoajan kasvava ihmisen "viisaus" johtaa?