Suuri maatalouskeskustelu

[VUps]

Sama huomio. On niitä "ampiaiskesiä" ja sitten tulee pari kolme vuotta hiljaista sillä rintamalla. Joku luontainen sykli? Vai onko se lajina arka kevätkylmille tai pitkille sateille tai jotain? Tutkimus on yrittänyt löytää syyn tälle ilmiölle ja on tutkittu viruksia ym. mahdollisia vaihtoehtoja, mitään selitystä ei oikein löydy.

Sellainen kutina mulla on, että jahka joskus tulee taas kuiva ja lämmin alkukesä, niin amppareita saa väistellä kyllästymiseen asti.

Heitämpä tähän väliin wanhojen kertomuksia. Ambiainen bambiainen kehnon börriäinen, tuloo ainos vainon eil. Mummo muisteli lorua ja kesää -39.

Jos jatketaan folkloristiikan parissa niin hyvä pihlajanmarjavuosi ennustanee runsaslumista talvea: http://neba.finlit.fi/blogi/matti-kuusi-ja-pihlajanmarjat/

Eli hyviä liikunta- ja koulutusolosuhteita on luvassa.

 

[Justin Case]

Huono vuosi kaikenkaikkiaan,omenasato:2 omenaa,kriikunapuu:tyhjä,punaiset/mustat viinimarja pensaat:muutama hassu litra mehua,valkosipuli:muutama pieni,sipuli: pieniä,kasvihuone:6 kurkkua ja ämpärillinen tomaatteja,perät merkillistä..

 

[Justin Case]

Ja vielä:ainoa mikä kasvoi oli apilanurmi,ja se TODELLA kasvoi.

 

[Justin Case]

Kuusi vuotta sitten kun menin koirani kanssa traktorilla hakemaan klapeja metsä aukolta niin saatiin oikein kunnon spurtit klapikasalta,valtava pesä kasan syövereissä,siinä juostiin pitkin männikköä,ensin Laika,sitten minä ja ampiaiset perässä,uskallettiin pysähtyä istumaan,iltapäivällä palattiin kasalle,nopeasti traktoriin ja ikkunat ja ovet kiinni,ajettiin pihaan ja vaihdoin maansiirtolevyn traktoriin,kasaa sitten möyhensin levyllä eestaas jonkin aikaa ja melkoinen kuhina kävi ilmassa,kun olin kasan levittänyt niin muutaman päivän päästä käytiin ottamassa klapit kärryyn

 

[Ikarus]

No voi perhana. Syteen menee sato. :/

No ei vielä täysin. Kosteudeltaan 30-35 % : sta pystyy hyvin puimaan. Irtovettä jyvissä ei saa kuitenkaan olla, seulat on tukossa alta aikayksikön. Saan menemään murskeviljaksi. Mutta tämän korjuun pitää tapahtua alta viikossa, seuraava vaihe näissä sääoloissa on homehtuminen, sitten on peli tämän kesän ja sadon osalta selvä.

Sääennuste ei ole juuri kohentunut. Joka toinen päivä sataa. Noin viikon päästä jyvät homeessa.

Itäneet lentää puinnissa peltoon, koska ovat kevyempiä kuin muut jyvät.

Naudan ruokinnassa nuo vielä nyt menee.

Tuurilla starttailen huomenissa Sampon ja jyviä liikenteeseen.
Mäkimaat kantaa kyllä puimurin.
Mäkisissä hietamoreeneissa on huonotkin puolensa, mutta ne upota, ei vaikka sataisi 100 mm yhdellä vedolla. Kivi kiven päällä pohjamaassa, miten sinne uppoat.

Sillä huonomalla otan pataan tämän vuoden maatalousharrastuksista oikein kunnolla.

 

[TBman]

Jos jatketaan folkloristiikan parissa niin hyvä pihlajanmarjavuosi ennustanee runsaslumista talvea: http://neba.finlit.fi/blogi/matti-kuusi-ja-pihlajanmarjat/

Eli hyviä liikunta- ja koulutusolosuhteita on luvassa.

Meillä päin sanotaan, että pihlaja ei kanna kahdesti taakkaa vuodessa. Eli jos on runsaasti marjoja, vähän lunta ja taas toisinpäin... aika hyvin pitää jopa paikkansa ...

 

[Ikarus]

Koskaan aikaisemmin en ole 37% puintikosteudella ohraa puinut, mutta niin tuli nähtyä tämäkin päivä.

Murskeviljaksi, toivotonta niitä olisi yrittää kuivata. Kotimaisella paikallisiin joskus tosi hankaliinkin ääriolosuhteisiin tehdyllä puimurilla työ sujui ja jyvätkin tuli tankkiin eikä takaisin peltoon. Porissa osataan tehdä puimuri.

Kehuin noita moreenimaita kantaviksi, enkä suotta. Tuollekin pellolle on tullut syyskuussa jotain noin 80 mm sadetta, eikä rengas piirtänyt uraa. Eikä ne kuivia olleet elokuussakaan.

Sikäli oli kiva puida, kun ei pölissyt.

 

[TBman]

Katso liite: 16567
Koskaan aikaisemmin en ole 37% puintikosteudella ohraa puinut, mutta niin tuli nähtyä tämäkin päivä.

Murskeviljaksi, toivotonta niitä olisi yrittää kuivata. Kotimaisella paikallisiin joskus tosi hankaliinkin ääriolosuhteisiin tehdyllä puimurilla työ sujui ja jyvätkin tuli tankkiin eikä takaisin peltoon. Porissa osataan tehdä puimuri.

Kehuin noita moreenimaita kantaviksi, enkä suotta. Tuollekin pellolle on tullut syyskuussa jotain noin 80 mm sadetta, eikä rengas piirtänyt uraa. Eikä ne kuivia olleet elokuussakaan.

Sikäli oli kiva puida, kun ei pölissyt.

Kyllä vaan Porilainen puimuri minut voittaa viljankeruussa, taitaa voittaa myös useita muitakin huippuainesta Ovat!
Mutta on tosiaan hyvännäköisiä peltoa Sinulla, totta vie!

 

[Ikarus]

Kyllä vaan Porilainen puimuri minut voittaa viljankeruussa, taitaa voittaa myös useita muitakin huippuainesta Ovat!
Mutta on tosiaan hyvännäköisiä peltoa Sinulla, totta vie!

Näköistä vaan. Totuus paljastuu, jos noita hietamoreeneita muokataan ts. kivisyys.. siksipä en muokkaa.

Muuten maalajina se on eräs viljelyvarmimmista. Läpäisee hyvin liiatkin sateet, kuivana kesänä on ''hikevä'' eli nostaa vettä kapillaarisesti syvältä maasta kasvien käyttöön.
Keväällä ilmiö näkyy hyvin muokatun HtMr pellon kiviä kerättäessä. Ympäröivä muokattu pelto on pinnalta kuivaa, mutta kun sen kiven siitä nostat, kiven alapuolelta maa on kostea.
Ei tiivisty eikä kuoretu. Vuosi kuin vuosi moreenit antaa jotain, lähes koskaan niillä viljely ei mene täysin pieleen.

Tuohon on viime syksynä puinnin jälkeen ruiskutettu glyfosaatti, seuraava viljelytoimenpide on ollut keväällä kylvö suorakylvökoneella.
Sitten siitä on ruiskutettu kesäkuussa rikat ja siinä yhteydessä laitettu tautiaine.
Kasvusto oli ''liian'' hyvän näköinen heinäkuun alussa, (lakoriski) joten ruiskutin vielä korrensääteen.

Tuosta lähti noin 5 tn/ha. Wanhan kansan sanonta ''vilu viljan kasvattaa'' näyttää pitävän paikkansa. Hidas kasvurytmi viileänä kesänä näkyy tuottavan hyvän sadon määrällisesti että laadullisesti, mitä nyt loppupäässä sateet meinasi pilata koko homman. (Tähkäidäntä, hillitön puintikosteus.)
Ja ongelmaksi tämänkaltaisena viileänä kesänä muodostuu sekin, että viljan valmistuminen puintiin menee liian myöhäiseksi syksyyn.

Hehtolitran paino kuivattuna on n. 71 kg /hl ja aikainen monitahoinen ohra lajikkeena. Tiedän tuon painon, koska jonkun erän ennen sateita ehdin kuivatakin. Tuon pellon satoa ei ole kuivattu vaan murskesäilötty naapurin nautaeläimille rehuksi.

Puinnit vielä oikein reilusti kesken, mutta sateiden välissä aina jotakin saanut poiskin. Pitää toivoa keilin paranemista ja että korjuukalusto kestää.

 

[miheikki]

Nyt vasta älysin, mitä "ituhippi" tarkoittaa.

Miksi kannattaa idättää?

• Idättäminen mahdollistaa kasvin hyödyntämisen kypsentämättä.
• Itäessä kasvin ravintoarvot paranevat moninkertaiseksi verrattuna idättämättömään siemeneen tai kasviin täysikasvuisena.
• Idättäminen muokkaa ravintoaineita helposti sulavaan ja hyödynnettävään muotoon.
• Idättäminen poistaa siemenistä fytiinihappoa ja entsyymin estäjiä, jotka heikentävät ravintoaineiden imeytymistä ja kuormittavat ruoansulatusta.
• Moni kokee idättämisen vähentävän palkokasveista johtuvia ruoansulatusoireita (vrt. esim. nopea kypsennys).

http://www.leeniviio.com/2015/02/11/idattaminen-nailla-idatys-ohjeilla-onnistut/

Joskus olen törmännyt ravitsemuskeskusteluissa viljojen idättämisen hyötyihin ja siihen, että luonnonkansat idättivät viljoja ennen ravintokäyttöä.

Kuten sanottu, ymmärrän hyvin viljojen käytön massojen ruokinnassa ja sen merkityksen sivilisaatioiden syntymiseen. Optimaalisena ihmisravintona se ei ole hyvä ja luultavasti aiheuttaa ison kirjon eri tauteja. Tuotantoteknisesti ja logistiikan kannalta viljojen käyttö ihmisrehuna on lyömätön.

 

[miheikki]

Millä Suomessa viljeltävällä kasvilla lähtee eniten kcal/ha?

 

[Ikarus]

Nyt vasta älysin, mitä "ituhippi" tarkoittaa.

http://www.leeniviio.com/2015/02/11/idattaminen-nailla-idatys-ohjeilla-onnistut/

Joskus olen törmännyt ravitsemuskeskusteluissa viljojen idättämisen hyötyihin ja siihen, että luonnonkansat idättivät viljoja ennen ravintokäyttöä.

Kuten sanottu, ymmärrän hyvin viljojen käytön massojen ruokinnassa ja sen merkityksen sivilisaatioiden syntymiseen. Optimaalisena ihmisravintona se ei ole hyvä ja luultavasti aiheuttaa ison kirjon eri tauteja. Tuotantoteknisesti ja logistiikan kannalta viljojen käyttö ihmisrehuna on lyömätön.

Heh, tuosta hittituotteesta ei tule olemaan tänä syksynä meillä pulaa.
Suoraan tähkässä idätetty. Ei kalliita eikä aikaa vieviä välivaiheita. Voin myydä viikon päästä, hinta on vain 2 * kuivatun viljan hinta.

Sääennuste on huono. Aamulla jo näytti, että ensi viikko menisi aika vähillä sateilla. Muuttuipa sekin ennuste nopeasti. Toivottavasti muuttuu myös toiseen suuntaan.

Mutta tuota idätysbisnestä ajatellen sää on loistava.

 

[Ikarus]

Millä Suomessa viljeltävällä kasvilla lähtee eniten kcal/ha?

En tiedä, mutta arvaan, että peruna on aika vahvoilla tässä kisassa.

Ammattiviljelijät ottaa perunasta satoa 30 tn/ ha.

 

[miheikki]

Voisi jossain kaupungissa kerätä lauman hippejä ja kuljettaa heidät bussikyydillä suoraan pellolle laiduntamaan.

 

[miheikki]

En tiedä, mutta arvaan, että peruna on aika vahvoilla tässä kisassa.

Ammattiviljelijät ottaa perunasta satoa 30 tn/ ha.

Tätä minäkin olen pitänyt todennäköisimpänä ehdokkaana. Euroopan väkiluku pystyi kasvamaan useita kymmeniä prosentteja perunan viljelyn alkamisen jälkeen.

 

[Ikarus]

Tätä minäkin olen pitänyt todennäköisimpänä ehdokkaana. Euroopan väkiluku pystyi kasvamaan useita kymmeniä prosentteja perunan viljelyn alkamisen jälkeen.

Jos ajatellaan asiaa siten, että käytössäni olisi 0.10 ha peltoa ja perhe pitäisi saada sen tuotolla talven yli. Laittaisin ehdottoman varmasti perunaa kasvuun. Muuta en edes harkitsisi.

 

[Sardaukar]

Voisi jossain kaupungissa kerätä lauman hippejä ja kuljettaa heidät bussikyydillä suoraan pellolle laiduntamaan.

 

[Ikarus]

Korjaamatta jäävän viljasadon arvo vähintään 150–200 miljoonaa euroa
Maatalous 08:17Maija Ala-Siurua
Puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Laatuongelmia on havaittu erityisesti lakoviljassa, jossa alkaa näkyä tähkäidäntää, kertoo Pro Agria.

LARI LIEVONEN

Runsaiden sateiden takia vesi seisoo monilla pelloilla.

• 
  

Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on vähintään 150–200 miljoonaa euroa, arvio Pro Agria.

Menetyksiä koituu muun muassa kuivatuskustannuksista, koska joudutaan puimaan kosteaa viljaa.

Puinnit junnaavat pahasti koko maassa, koska syyskuun säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista. Erityisesti kevätviljojen puinnit ovat pahasti kesken, Pro Agria kertoo kasvutilannekatsauksessaan.

Lämmintä säätä tarvittaisiin ainakin kuukauden verran, jotta sato saataisiin korjattua.

Ensimmäisiä merkkejä sadon laatuongelmista on havaittavissa etenkin lakoontuneissa kasvustoissa, joissa on alkanut näkyä tähkäidäntää. Kostea sää lisää homeiden kasvua.

Siementuotantoon tarkoitettujen kasvustojen laatu on Pro Agrian mukaan saattanut jo huonontua. Tämä vaikuttaa tarjolla olevan kylvösiemenen määrään ensi keväänä.

Syyskuussa on satanut runsaasti koko maassa, useimmilla alueilla 10–14 millimetriä yhden päivän aikana. Märät pellot ovat vielä kestäneet koneiden painon, mutta raiteita on alkanut syntyä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...vo-vähintään-150-200-miljoonaa-euroa-1.206321

Tätä puintisäätä muutenkin kannattavuus ongelmien kanssa kamppaileva maataloutemme ei olisi kaivannut. Mutta se otetaan mikä annetaan.
Meillä on satanut 2 vk, jos ei aamulla niin illalla, välillä koko päivän. Sateiden välissä ainoastaan murskeviljan korjuu on ollut ajoittain mahdollista.
Viljan kosteus on ''parhaina'' päivinä huidellut lukemissa 33-35 %.

Proagria ei näköjään halua olla pessimisti. Kyllä ainakin täällä myös pystyvilja itää tähkässä.

Katovahinkokorvaukset on lopetettu. Ne joutivatkin lopettaa, korvaussummat olivat pelkkä vitsi ja huono sellainen.
Sato on mahdollista vakuuttaa vakuutusyhtiön kautta. Nyt jossain oli tarinaa, ettei sekään korvaa vain poikkeuksellista olosuhteista esim. kertaluontoisen rankkasateen aiheuttamat vahingot. Kahden viikon sade on normaalitilanne, jonka aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Kellä vakuutus sattuu olemaan niin luulen että korvauksista vakuutusyhtiöiden kanssa käydään ''reipashenkistä'' keskustelua.
Minulla ei onneksi ole, en tarvitse rueta vakuutusyhtiön kanssa tappelemaan.

Satuin ajelemaan vehnäpellon ohi tässä joku päivä. Tähkät olivat mustia. Mahtaa siitä erikoisen väristä pullaa syntyä.
(No ei tietysti enää leivontalaatua, epäilen ettei edes rehuviljaa.)

 

[Talvela]

Korjaamatta jäävän viljasadon arvo vähintään 150–200 miljoonaa euroa
Maatalous 08:17Maija Ala-Siurua
Puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Laatuongelmia on havaittu erityisesti lakoviljassa, jossa alkaa näkyä tähkäidäntää, kertoo Pro Agria.

LARI LIEVONEN

Runsaiden sateiden takia vesi seisoo monilla pelloilla.

Korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on vähintään 150–200 miljoonaa euroa, arvio Pro Agria.

Menetyksiä koituu muun muassa kuivatuskustannuksista, koska joudutaan puimaan kosteaa viljaa.

Puinnit junnaavat pahasti koko maassa, koska syyskuun säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista. Erityisesti kevätviljojen puinnit ovat pahasti kesken, Pro Agria kertoo kasvutilannekatsauksessaan.

Lämmintä säätä tarvittaisiin ainakin kuukauden verran, jotta sato saataisiin korjattua.

Ensimmäisiä merkkejä sadon laatuongelmista on havaittavissa etenkin lakoontuneissa kasvustoissa, joissa on alkanut näkyä tähkäidäntää. Kostea sää lisää homeiden kasvua.

Siementuotantoon tarkoitettujen kasvustojen laatu on Pro Agrian mukaan saattanut jo huonontua. Tämä vaikuttaa tarjolla olevan kylvösiemenen määrään ensi keväänä.

Syyskuussa on satanut runsaasti koko maassa, useimmilla alueilla 10–14 millimetriä yhden päivän aikana. Märät pellot ovat vielä kestäneet koneiden painon, mutta raiteita on alkanut syntyä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/korjaamatta-jäävän-viljasadon-arvo-vähintään-150-200-miljoonaa-euroa-1.206321

Tätä puintisäätä muutenkin kannattavuus ongelmien kanssa kamppaileva maataloutemme ei olisi kaivannut. Mutta se otetaan mikä annetaan.
Meillä on satanut 2 vk, jos ei aamulla niin illalla, välillä koko päivän. Sateiden välissä ainoastaan murskeviljan korjuu on ollut ajoittain mahdollista.
Viljan kosteus on ''parhaina'' päivinä huidellut lukemissa 33-35 %.

Proagria ei näköjään halua olla pessimisti. Kyllä ainakin täällä myös pystyvilja itää tähkässä.

Katovahinkokorvaukset on lopetettu. Ne joutivatkin lopettaa, korvaussummat olivat pelkkä vitsi ja huono sellainen.
Sato on mahdollista vakuuttaa vakuutusyhtiön kautta. Nyt jossain oli tarinaa, ettei sekään korvaa vain poikkeuksellista olosuhteista esim. kertaluontoisen rankkasateen aiheuttamat vahingot. Kahden viikon sade on normaalitilanne, jonka aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Kellä vakuutus sattuu olemaan niin luulen että korvauksista vakuutusyhtiöiden kanssa käydään ''reipashenkistä'' keskustelua.
Minulla ei onneksi ole, en tarvitse rueta vakuutusyhtiön kanssa tappelemaan.

Satuin ajelemaan vehnäpellon ohi tässä joku päivä. Tähkät olivat mustia. Mahtaa siitä erikoisen väristä pullaa syntyä.
(No ei tietysti enää leivontalaatua, epäilen ettei edes rehuviljaa.)

Tämän takia niitä varmuusvarastoja pitäisi olla reilusti, ennen tämä olisi ollut katastrofi ja henget kyseessä.

 

[miheikki]

Miksähän se on se summa jossa iso velka on enemmän pankin kuin sen ottajan ongelma.

Pankeille miljoonatappiot ison maitotilan konkurssista Tanskassa
Maatalous19:30Veikko Niittymaa http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...on-maitotilan-konkurssista-tanskassa-1.206520
Tanskan suurimpiin maitotiloihin lukeutunut Tinghöjgaard meni konkurssiin keväällä. Velkoja on kertynyt 58 miljoonaa euroa.

Tanskan suurimpiin maitotiloihin lukeutunut Pedersenin perheen omistama Tinghöjgaard asetettiin keväällä konkurssiin. Karjan koko oli kasvanut 40 lehmästä 1 200 eläimeen ja Pedersenit omistivat yli tuhat hehtaaria kiinteistöjä, Börsen-lehti kertoi maanantaina.

Tila oli Arlan suurimpia maidontuottajia.

Konkurssipesän mukaan velkojen yhteismäärä on noussut 430 miljoonaa kruunuun, 58 miljoonaan euroon. Suurimpia velkojia ovat pankit Nykredit ja Jyske Bank, joiden yhteiset saatavat kattavat noin puolet koko velkasummasta. Penkit saattavat menettää koko summan.

Pedersenien Tinghöjgaard on vain yksi Tanskan monista maatilakonkursseista. Keväällä kaatui maan suurimpiin kuulunut Bernhard Mortensenin sikala. Pankit kirjasivat konkurssista yli 15 miljoonan euron tappiot.

Börsen-lehden mukaan tanskalaiset pankit ovat menettäneet noin 1,6 miljardia euroa maataloudessa vuosina 2009–2016.