Suuri maatalouskeskustelu

Olen pitänyt maatalouden puolia "punahenkisissä" työpaikoissa useasti ja saanut raivot päälleni monet kerrat,ukkini,alikersantti pienviljelijä jätti sisukkuudellaan syvän jäljen minuun,jota ei pois saa,sodan jälkeen konepistooli vaihtui taas heinähankoon ja hän jatkoi tilan pitoa melkein kuolemaansa saakka,monet asiat muuttuivat vuosien varrella mutta aina oli leipää pöydässä eikä yhteiskunnan elätiksi alkanut.Vaikka itse teollisuudessa 30 vuotta olen työtä tehnyt niin en ole tuota "punaihanuutta"koskaan ymmärtänyt.
 
Koulussa opin, että asutustilat ja rintamamiestilat pelastivat Suomen punaiselta vallankumoukselta. Laitetaan kansa yrittäjiksi tekemään itselleen hommia niin punaiset ajatukset eivä pääse valloilleen.
 
Tuli tänään vastaan. Kyllä CocaCola ja McDonalds huolehtii kansoista, joilla ei ole omaa ruuantuotantoa.

Naurua, Malesiaa ja hiilareiden tuputusta
Posted on 06/08/2017 by turpaduunari.fi http://turpaduunari.fi/naurua-malesiaa-ja-hiilareiden-tuputusta/


Olin suomalaisseurueen kanssa työkeikalla Malesiassa. Saarnasin siellä rasvoista ja opin arvostamaan punaisen palmuöljyn eteen tehtyä kehittelytyötä United Plantations -yhtiössä. Ne tekevät maailman puhtainta ja maistuvinta palmuöljyä kunnioittaen luontoarvoja ja kestävää kehitystä.

Rasvasaarnaa en lähde tarjoamaan nyt, vaan tarjoan näkökulmaa länsimaisen ravitsemusvalistuksen järjettömyyteen.

Virallisen tahon ravitsemuspropaganda
Voitteko kuvitella, että länsimainen terveydelle vahingollinen virallisen tahon ravitsemuspropaganda on saavuttanut kaikessa laajuudessaan myös Malesian, joka on maailman suurimpia palmuöljyn tuottajia? Artikkelikuvassa näette mitä meille tarjottiin aamupalaksi. Pelkkää hiilarihöttöä ja rasvatonta jogurttia.

Miten on mahdollista, että älyttömyys on ulottunut jopa maleasialaisen rasvafirman aamiaispöytää sotkemaan? Maailman puhtainta palmuöljyä ei ollut tarjolla edes meille rasvaa rakastaville suomalaisille. Pelkkää rasvattomuutta oli tarjolla! ”Rasva on epäterveellistä”-kehotus on nololla tavalla sekoittanut malesialaisten luontaiset, vuosituhansien takaiset ruokaperinteet.

Ei mikään naurun asia
Tämä ei ole naurun asia. Kirjoitin aikoinaan vuonna 2006 Naurusaarten tilanteesta:

Otin selvää asiasta ja kerron mitä Naurusaarille tänään kuuluu! Tohtori Paul Zimmet on rohkeasti pitänyt Naurusaarten diabeteskatastrofia CocaColanisminia (Zimmetin oma termi!). Hänen mukaansa Nauru on kääntymässä itkuun tästä syystä: Kaupat myyvät suuria määriä prosessoitua teollista ruokaa, haitallista naposteltavaa, rasvaista lampaanlihaa, suklaata, sokerisia keksejä, keittorasvaa pullokaupalla jne. Suurin osa tästä hyllytavarasta on peräisin Australiasta ja Uudesta Seelannista. Tuoreita hedelmiä ja vihanneksia on sen sijaan vaikea saada. Varsinkin tuoreen ruoan varastoiminen on ongelma, sillä saarella on välillä pitkiäkin sähkökatkoksia, jolloin tuore ravinto pilaantuu helteisessä ilmastossa.

Länsimaiden dumppaaman roskaruoan lisäksi on käynyt niin, että naurulaiset ovat innostuneet autoilusta! Tekosyynä lisääntyneeseen autoiluun pikkuruisella Tyynenmeren saarella pidetään nälkäisiä koiranrakkeja, jotka ahdistelevat kävelijöitä ja erittäin kuumaa ilmastoa. Tuntuu käsittämättömältä, että autoilu koetaan tärkeäksi saarella, jonka rantaviivan pituus on 30 km! Satelliittikuvassa näkyy toki muutama tienpätkä. Lopullinen katastrofi on valmis kun Nauru on tunnettu lihavista henkilöistään. Lihavaa henkilöä pidetään menestyksen symbolina saarella ja paksussa kunnossa oleva pohatta koristaa esimerkiksi Bank of Nauru’n liikemerkkiä. Niin kuin tässä ei vielä olisi ollut tarpeeksi, naurulaisia rangaistaan vielä erityisen huonoilla perintötekijöillä. Vielä tarkistamattoman tiedon mukaan naurulaisten ongelmana on ”säästögeeni” (”thrifty gene”), joka johtaa erittäin tehokkaaseen rasvan varastointiin elimistössä. Säästögeeni on perintötieteilijä James Neelin mukaan seurausta siitä, että jotkut etniset ryhmät ovat historian saatossa eläneet nälissään pitkiä aikoja ja tästä syystä kokeneet varsin voimakasta evolutiivista painostusta. Spekulatiivisen hypoteesin mukaan tämä olisi johtanut säästögeenien ilmaantumiseen suuremmassa määrin kuin muussa väestössä.

Minun mielestäni kyse on länsimaisen roskaruoan ja liikkumattomuuden yhteisvaikutuksesta. En ole kuullut, että Pohjois-Karjala olisi ilmastomuutosten villitsemänä yllättäen siirtynyt Naurusaarille vaikka tutkimustulosten tulkinta on välillä naurunalaiseksi osoittautunutkin. Todennäköisesti Pohjois-Karjala-tutkimusta ja suomalaista diabeteksen ehkäisytutkimusta ollaan viemässä saarelle. Muistutettakoon vain, että saaren väestö on ennenkin pärjännyt ja pysynyt hengissä. Ongelmana on tuo luokattoman huono ruoka ja virvoitusjuomateollisuuden invaasio saarelle. Tilanne korjaantuu palauttamalla saaren ravitsemus esiteolliselle tasolle. Tämä on muuten suomalaisellekin ihmiselle se paras tapa ruokailla – Esiteollinen ruokailu. Monipuolisesti, kohtuudella, säännöllisesti, teollisia eineksiä vältellen, virvoitusjuomat ja karkit kerta kaikkiaan unohtamalla, korkealuokkaisia rasvoja ja matalaglykeemisiä hiilihydraatteja nauttien sekä omaksumalla liikunnalle myönteinen elämäntapa.

Länsimaiset ruokatavat ja terveyskatastrofi
Hyvältä ei näytä Malesian tilanne. Isännät kertoivat kasvavista terveysongelmista ja löysin siitä laajan tieteellisen koosteartikkelin. Erityisesti nuoret ovat omaksuneet länsimaiset ruokailutavat ja seuraukset ovat kauhistuttavat: Tyypin 2 diabetes ja ylipaino lisääntyy räjähdysmäisesti.

Samoan saarella on kohta ylipaino ja diabetes yleisempää kuin normaalipaino ja terveys. Taas suurimpana syyllisenä mainitaan länsimainen sairastuttava virallinen ruokavalio. Paratiisimaisella Fiji-saarella on sama meno!

Pyysimme isäntiämme varmistamaan, että tulevaisuudessa heidän bisnesvieraansa saavat vierasmajalla nauttia ruokapöydässä täysrasvaista jogurttia ja yhtiön omaa punaista palmuöljyä esimerkiksi salaatin päälle. Tulemme seuraamaan tarkkaan tilannetta.

Rakas blogikirjoituksieni lukija: Opi sinäkin rakastamaan hyvälaatuisia eläin- ja kasvikunnan rasvoja. Tarkkaile hiilihydraattien saantiasi, sillä hiilarit kiipeävät vyötäröllesi pelottavan ahnaasti. Sano tomerasti ei länsimaisen virallisen ruokavalistuksen järjettömyydelle.

Christer Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/
Klikkaa laajentaaksesi...

Edit. Kirjoittajan kuva poistettu.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan täällä vapaus näyttää miltä haluaa mutta kyllä se sama vapaus antaa minulle oikeuden olla sitä mieltä että on niin s****n idioottimaisen näköistä kun aikunen mies pitää moppitukkaa. Olkoon sitten rokkari, filosofi tai kuka vaan.
 
traktori.jpg

Kuumat Viihde Yleinen
Maajussilla mennyt hermot EU:hun lue huvittava myynti-ilmoitus traktorista: ”Haista sinä Eu pitkä vit.. ”
13.8.2017 Jko 35378 Views 5 Comments http://www.nykysuomi.com/index.php/...lmoitus-traktorista-haista-sina-eu-pitka-vit/
Nettikoneeseen oli jätetty traktorin myynti-ilmoitus, maanviljelijällä oli ilmeisesti mennyt pahasti hermot EU:n politiikkaan maanviljelijöitä kohtaan.

Ilmoituksen jättäjä kertoo lisätiedoissa seuraavasti:

”Haista sinä Eu pitkä vit..

Jos olet alottoitteleva maajussi, eikä velkaa vielä ole, unohda koneen osto ja mene McDonaldsille töihin.

Sinä joka olet jo kusessa, ota lisää velkaa. Kunnon konkurssi tehdään isolla velalla. Eikä niitä velkoja normi töillä makseta.

Tässä siisti kone viljatilalta, pääasiassa ajelin maaseutu toimistosta, pankin ja ely-keskuksen väliä. Paskaa kone on nähnyt vähemmän kuin valtio on meille tarjonnut. Kertaakaan kone ei lupauksiaan pettänyt, toisin kuin tukiuudistus 2014. Lumitöitä oli pakko tehdä talvisin nekin rahat meni viljelyyn Konetta hellin kaksi kertaa vuodessa. Huollot tehty keväin ja syksyn. Nyt loppu kiinnostus.

Osta kone pois ja päästä minut toteuttaa unelmaa. Ostan liput Kolumbiaan ja pidän kivaa…..”

Linkki nettikoneen ilmoitukseen Tästä
Klikkaa laajentaaksesi...
 
MT:n selvitys: Kauppa sanelee muille ruokaketjun pelisäännöt
Talous05:00Heidi Järvenpää http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...nelee-muille-ruokaketjun-pelisäännöt-1.201480
MT:n kyselyn mukaan 82 prosenttia elintarviketeollisuusyritysten vastaajista piti kilpailutuskäytäntöjä epäreiluina.


JUKKA PASONEN
309348-jpg.jpg

Elintarvikeketjussa valta kuuluu kaupalle, selviää MT:n kyselystä. Ruokayritykset kokevat, että kauppa sanelee pelisäännöt, eikä niihin voi puuttua.

Ohjelmistoyritys Zef teki MT:n pyynnöstä kyselyn, joka lähetettiin 84 elintarviketeollisuusyrityksen johtajalle kesä–elokuun aikana. Joukossa oli muun muassa liha-, kasvis-, kala-, meijeri- ja leipomoalan yrityksiä. Vastauksia saatiin 32 henkilöltä.

Selvityksen perusteella 97 prosenttia vastaajista pitää kaupan asemaa liian vahvana elintarvikeketjun toimivuuden kannalta.

Suurin osa vastaajista, 82 prosenttia, piti kilpailutuskäytäntöjä epäreiluina. Kaupan vahva rooli koettiin ongelmalliseksi hinnoittelupolitiikassa. Kauppa pystyy yksipuolisesti sanelemaan hinnan.

"Jos ei suostu ostohintaan, niin sitten ei tarvitse toimittaa", eräs vastaaja kommentoi.

Vastausten perusteella kaupan yksipuolinen hintapolitiikka ei jätä elintarviketeollisuudelle neuvotteluvaraa.

Vastaajat olivat lähes yksimielisiä, ettei teollisuus uskalla asettaa kaupan toimintaa kyseenalaiseksi. 32 vastaajasta 28 koki, ettei teollisuudella ole varaa kyseenalaistaa kaupan toimia.

"Kaupan keskittyminen on heikentänyt teollisuuden neuvotteluvoimaa", kommentoitiin vastauksissa.



Huoli keskittymisestä nousi vahvasti esiin. Selvityksen perusteella on ongelmallista, että kauppa on keskittynyt kahteen isoon toimijaan, ja keskusliikkeitä on liian vähän.

"Käytännössä tämä pakottaa pysymään valikoimissa, vaikka sitten pienemmällä katteella, jos vaihtoehtona on 'ei valikoissa' ollenkaan."

Kova kilpailu saattaa alentaa tuotteiden laatua.

"Tämä myös ajaa teollisuuden kehittämään tuotteita, joiden laatua on heikennetty esimerkiksi vähentämällä aitoa raaka-ainetta ja lisäämällä korviketta."

"Meillä on oikeasti vain kaksi kauppaketjua ja SOK:lla on lähes monopoliasema. Meillä ei ole mitään keinoa hinnoitella tuotteita oikean hintaisiksi. Jos emme tee tuotetta SOK:n vaatimalla hinnalla, niin he jättävät tuotteen pois."

Vastaajilla oli selkeä näkemys, että kaupan omien tuotemerkkien hinnat antavat osviittaa valmistuskustannuksista. Tämä puolestaan näkyy siinä, että teollisuuden hinnoittelukyky heikentyy. Kyselyssä 28 vastaajaa oli tätä mieltä.

Vastauksista kävi ilmi, että kaupalla on mahdollisuus myydä tuotteita alle oman ostohinnan.

"Tämä käytäntö antaa markkinoille väärän hintakuvan ja johtaa ennemmin tai myöhemmin tuotteen toimitushinnan laskuun", hän kommentoi.

MT:n selvityksessä 40 prosenttia koki kaupan omat merkit eli private label -tuotteet ongelmallisena. Heidän mukaansa private label -tuotteiden valmistus on ehto kaupan valikoimaan pääsylle.

Myös kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksessa vuonna 2012 tuli esiin tilanteita, joissa tuote ei päässyt kaupan valikoimiin, koska valmistaja tuotti kilpailijalle private label -tuotetta.



Kaupan ruokafirmoille järjestettävien tarjoushuutokauppojen läpinäkyvyys ei toimi. 87 prosenttia vastaajista koki, että tarjoushuutokaupat eivät ole läpinäkyviä.

Vastaajien näkemykset jakautuivat tasaisemmin kysyttäessä sopimusehtojen muuttamisesta. Noin 60 prosentin mukaan sopimusehtoja muutetaan yksipuolisesti kaupan aloitteesta kesken kauden.

"Meillä ostaja sanelee tuotteen ostohinnan", eräs vastaaja kommentoi.



Yhdessä vastauksessa nousi esiin elintarvikealan sisäinen kilpailu, mutta vastaaja myös huomautti, ettei kaupalla ole kilpailua, koska toinen keskittymä omistaa 47 ja toinen 40 prosenttia.

"Kahdella osuustoimintayrityksellä on lihasta yli 90 prosenttia ja lihajalosteista 70 prosenttia. Ja nämä kaksi yhtiötä eivät myy Suomen yksityiselle teollisuudelle", hän totesi.

"Kauppa kiristää joka jaksolla hintoja. Jos et laske, niin tiput valikoimista. Ole siinä sitten kotimainen."



Lue koko MT-selvitys maanantain 14.8.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Markkinakatsaus: Voin hinta nousi vuodessa yli 135 prosenttia Euroopassa
Maatalous12:15Veikko Niittymaa
EU:ssa maksettiin heinäkuussa voista keskimäärin 5,89 euroa kilolta meijerin portilla. Saksassa kilohinta nousi jo 6,5 euroon.


IINES VIKIÖ
309251-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309250-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309312-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309260-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309258-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309256-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309255-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309254-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309253-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309251-jpg.jpg

IINES VIKIÖ
309250-jpg.jpg

Terveellisestä ruokavaliosta huolehtivien on syytä huokaista syvään ainakin, jos voita pidetään kasvirasvoja epäterveellisempänä. Voista näyttää olevan huutava pula. Samaan aikaan kasviöljyjen hinnat ovat pysyneet ennallaan.

Voin maailmanmarkkinahinta on kiivennyt jo vuoden hurjaa tahtia. Samanlaista meno on ollut Euroopassa. Viime kesänä voikilo maksoi meijerin portilla 2,5 euroa, ja heinäkuussa EU:n keskihinta ylsi jo 5,89 euroon, komission Milk Market Observatory kertoo.

Edellinen ennätys on vuodelta 2012. Silloin voikiloa kaupattiin hieman yli neljän euron kilohinnalla.

Keskihinta kätkee taakseen isoja eroja jäsenmaissa. Isojen tuottajamaiden kärkipaikkaa pitää Saksa, missä voin kilohinta on noussut jo 6,5 euroon.

Maidon tuottajahinta on noussut myös, ja nousu nojaa pitkälti voihin. Myös tavallisen maitojauheen hinta on vahvistunut, mutta ei likikään voin tahtiin. Rasvattoman maitojauheen hinta mataa pohjalukemissa.

Voita ei ole korkeasta hinnasta huolimatta riitä varastoon. EU:n lyhyen ajan ennusteen mukaan voin tuotanto alenee tänä vuonna 3 prosenttia. Vielä keväällä maidosta kannatti tehdä juustoja voin sijasta, mutta nyt hintasuhteet puoltavat jo voita.

Komissio julkaisi viime tiistaina heinäkuun raaka-maidon ja maitojalosteiden keskihinnat unionimaissa.

Maidontuottajille maksettiin keskimäärin 33,8 senttiä litralta heinäkuussa, mikä on korkein kuukausihinta vuosiin. Suomessa tuottaja sai 37,4 senttiä ja saman verran saivat hollantilaiset tuottajat. Naapurimaassa Ruotsissa tilitettiin 35,75 senttiä litralta.

Hinnat saattavat nousta edelleen. Hollannissa noin kymmenen prosenttia maidosta tuotetaan ilman sopimusta ja tämä spot-maidon hinta elää herkästi markkinatilanteen mukaan.

Elokuun ensimmäisellä viikolla spot-hinta vahvistui 3 senttiä litralta heinäkuun lopusta yltäen 43,5 senttiin litralta. Näin korkealla hinta ei ole ollut vuosikausiin, ehkä ei koskaan.

Spot-maidon hinta käväisi korkealla jo viime syksynä, mutta silloin huippuhinta jäi 42 senttiin.

Sianlihan hinnat ovat olleet laskussa heinäkuun alusta saakka EU:ssa. E-luokan sianlihan hinta käväisi juhannuksen jälkeen yli 177 sentissä kilolta. Edellisviikon noteeraus oli 169,8 senttiä, komission ylläpitämä EU Meat Market Observatory kertoo.

Suomessa sianlihamarkkinat elävät omaa elämäänsä eivätkä muun Euroopan hintavaihtelut yllä tänne. Lisäksi hinnat ovat EU:n huonoimpia, ovat olleet jo yli vuoden.

Edellisviikolla suomalainen sikalanpitäjä sai lihasiasta 155,78 senttiä kilolta, 13 senttiä vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Hinta on pysynyt visusti ennallaan keväästä saakka.

Yhtä vähän sianlihasta saa vain sianlihaa vievissä Tanskassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Kananmunien tuotanto siirtyy hiljalleen virikehäkeistä lattiakanaloihin ja myös luomumunien tuotanto yleistyy, ilmenee Luonnonvarakeskuksen perjantaina julkaisemista toisen vuosineljänneksen tuotantoluvuista.

A-luokan kananmunista 59 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 35 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa.

Virikehäkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni kaksi prosenttia, Lattia- ja ulkokanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi 17 prosenttia ja luomukanaloissa 18 prosenttia.

Kananmunia tuotettiin yli 37 miljoonaa kiloa tammi–kesäkuussa, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Huhti–kesäkuussa tuotanto kasvoi saman verran.

Viikko sitten Elintarviketieto arvioi munantuotannon notkahtavan syksyllä.

Sipulin kasvu on pari viikkoa jäljessä viileän kesän takia. Sipulin päätuotantoalueilla on ollut kuivaa ja sato tuleentuu etuajassa. Sipulisato jää tavallista pienemmäksi.

Sipulista on maksettu 80 senttiä kilolta 10 kilon erissä (veroton, ostajan laituriin toimitettuna).

Porkkanat ovat sipulin tavoin myöhässä ja syksyn säistä riippuu, kuinka paljon satoa menetetään. Näillä näkymin menetyksiä ei saada kurottua umpeen. Pääosin kasvustot ovat hyviä, mutta paikoin on kärsitty kuivuudesta ja toisaalla rankkasateiden ja tulvien aiheuttamista vahingoista.

Kaali- ja salaattikasvien markkinat ovat ruuhkaiset ja tuottajahinnat alhaiset. Menekki on ollut heikkoa koko kesän ja satoa on kynnetty runsaasti peltoon. Kysynnän oletetaan elpyvän koulujen alkaessa.



Teollisuuden ja kaupan viljavarastot olivat kesällä tavallista tyhjempiä ja saattavat kutistua poikkeuksellisen pieniksi ennen uutta satoa.

Luken kesäkuun lopun varastotilannetta koskevan arvion mukaan kaupan ja teollisuuden laareissa oli satokauden vaihtuessa, kesä–heinäkuun taitteessa, 418 miljoonaa kiloa viljaa.

Vain kerran, vuonna 2012, viljaa on ollut keskikesällä varastossa näin vähän tällä vuosikymmenellä. Silloin varastomääräksi arvioitiin 393 miljoonaa kiloa.

Vaikein tilanne on ohralla ja vehnällä, joiden varastotilanne on tiukin ainakin kahdeksaan vuoteen.

Niukkuutta voi tulla etenkin ohrasta, jonka kylvöala kutistui lähes kymmenesosan viime vuodesta.

Isokaan ohrasato ei paikkaa vajetta, vaan Luke arvioi ohrasadon supistuvan lähes 100 miljoonaa kiloa viime vuodesta.

Vehnää oli teollisuuden ja kaupan varastoissa 103 miljoonaa kiloa, yli 40 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vehnää on kuitenkin kasvamassa lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten. Mikäli sato saadaan laadukkaana talteen, vehnää pitäisi riittää leipureille ja karjankasvattajille.

Kauraa on kasvamassa runsaasti ja sadosta odotetaan pitkästä aikaa isoa. Varastotilannekin on varsin hyvä, teollisuuden ja kaupan laareissa on kauraa 130 miljoonaa kiloa viime kesän tapaan.

Rukiista on saatu kaksi isohkoa satoa peräkkäin ja satoa on riittänyt varastoon. Kesällä laareissa oli 59 miljoonaa kiloa, mikä riittää yli puolen vuoden tarpeisiin.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...odessa-yli-135-prosenttia-euroopassa-1.201557

Voi vuoret näyttävät olevat historiaa. Toivoa sopii, että puintikelit ovat hyvät, sitten kun viljan korjuuseen päästään. Sato on myöhässä noin 3 vk tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Lämpösumma ratkaisee ja kun sitä ei ole tullut riittävästi, niin korjuu venyy myöhäiseksi, samoin kasvavat korjuuseen liittyvät sää riskit.
 
Kiitos suojeluksesta, byrokraatit!
Uutiset19.08.2014Suomalainen Maaseutu
Lähiruokaa suosiva ravintola halusi ostaa pienen maatiaiskanaparveni tuotantoa, laadukkaita ja ilman viherpesuakin eettisiä kananmunia. Kuljetin munia ravintolaan kerran viikossa.



1-68492.jpg


Kokki tykkäsi hyvälaatuisista pihakanan munista, asiakkaille maistui ja minäkin kiitin: isompien munamäärien myyminen ravintolaan helpotti omaakin arkirumbaa. Siihen asti olin myynyt kotitarvekanalani ylijäämämunia yksittäisille suora-asiakkaille. Hetken perästä jopa kasvatin hieman parveani – ravintola kun osti kaiken tuotannon.
Vaan eipä aikaakaan, kun tämä kotkotus sai lopun. Terveystarkastaja pisti pelin poikki ja informoi, että direktiivin mukaan leimaamattomia ja painoluokittelemattomia munia ei saa myydä suurtalouskeittiöön. Käytäntö, jossa lähiruokaravintola saisi tuoreita raaka-aineita kahdenkymmenen kilometrin päästä suoraan keittiöönsä, oli tietenkin alun alkaenkin sulaa hulluutta Suomessa.
Jo aikaisemmin viranomaiset olivat kadottaneet kaikki pikkukanaloiden munat luomu- ja lähiruokakaupoista. Näin siksi, että munasta tulee vaarallinen, jos kananmunan ja asiakkaan välillä on kauppias. Jotkut pikkuputiikit koettavat kiertää tätä vuokraamalla kananpitäjille ”toripaikkoja” myymälöistään, mutta tiemmä nämäkin salajuonet on pikkuhiljaa saatu karsittua minimiin. Onhan sen nyt kansanterveydelle ja -taloudelle vaarallista, jos joka tuppukylältä alkaa punkea pientuottajaa kuluttajaa vaanimaan.

Esimerkkejä viranomaisten sammutustöistä maaseudun yritteläisyyden parissa on lukuisia. Hiljakkoin tyrninviljelijä kirjoitti lopettaneensa viljelyn, kun asianmukaisesti mehustamossa jalostetun mehun myynti olisi vaatinut elintarvikehuoneiston ja -ajoneuvon hankkimisen. Tuttavani oli perustamassa bed & breakfast -yritystä tilalleen ja aikoi hankkia aamiaistarpeet lähitiloilta. Paikallinen terveystarkastaja kielsi tämän ehdottomasti, ellei maatiloilla ole rekisteröityjä elintarviketiloja. Edelliskesän pirkkalalaiskahvilan tapaus on jo klassikko: pullaa ei saanut myydä samassa tilassa käsittelemättömän tilamaidon kanssa. Vaaditut toimenpiteet, jotta homma voisi jatkua, ovat useimmiten liian tyyriitä ja volyymien vuoksi turhia pientuottajan tai -jalostajan toteuttaa.

Mikä ei ole erikseen sallittu, se on kiellettyä, tokaisi minulle neuvontaorganisaation edustaja kerran, kun puheena oli maataloustuotteiden jatkojalostus tilalla. On myös epävirallinen ”yleinen tieto” siitä, että kiellot ovat tulkinnanvaraisia. Joissakin tapauksissa lähiruoka ja pientuotanto kyllä päätyy ravintolankin lautasille. Onneksi siis järjen käyttö on tapana edes joillain paikkakunnilla! Niin ja maamme rajojen ulkopuolella.
Miksi Italiassa kaikki pientuotanto ja jatkojalostus maatiloilla onnistuu? Maaseutu on elävää ja ruokakulttuuri kukoistaa. EU-maahan sekin on. Lepsuilevatko virkamiehet siellä? Vai onko massatuotanto ja elintarviketeollisuus lobannut siellä vähemmän, uskaltaa antaa lähiruuan ja pienimuotoisen tuotannonkin tulla markkinoille?

Samalla kun pientä lyörään (!), Evira ajaa läpi monikansallisten ja amerikkalaisten suuryritysten tahtoa: geenimuuntelusta ei tarvitse kertoa liha- eikä kananmunapakkauksissa. On väläytelty myös sitä, että geenimuuntelemattomuudesta ei edes saisi kertoa. Tietohan tunnetusti lisää tuskaa, joten varmasti tämä on kuluttajan parhaaksi tämäkin.
Pitäisikö Amerikasta ottaa muutakin mallia? Innovaatioiden luvattuna maana siellä on sallittua kaikki, kunhan lukee pienellä präntätyn. Vasta ongelmien ilmetessä haetaan korvausvelvollisia.
Miltä te viranomaiset meitä suojelette? Terveelliseltä ruualta? Yrittämiseltä ja innovaatioilta, joita poliitikot peräänkuuluttavat? Vaiko vain elämältä? Sillä on yleensä taipumus johtaa kuolemaan, se on kyllä totta.
Kiitos.

KIRSI HAAPAMATTI
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja pienviljelijä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/kiitos-suojeluksesta-byrokraatit-1.68490

Näin siis meillä.
 
Ikarus kirjoitti:
Samalla kun pientä lyörään (!), Evira ajaa läpi monikansallisten ja amerikkalaisten suuryritysten tahtoa: geenimuuntelusta ei tarvitse kertoa liha- eikä kananmunapakkauksissa. On väläytelty myös sitä, että geenimuuntelemattomuudesta ei edes saisi kertoa. Tietohan tunnetusti lisää tuskaa, joten varmasti tämä on kuluttajan parhaaksi tämäkin
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on ollut pelin henki jo -70-luvulta lähtien. Suurfirmojen lobbaaminen alkoi kantaa hedelmää ja päätöksenteko sitä mukaa.

Minnehän mahtaa eurooppalainen voi valua? Hintatason nousu kertoo selvästi, että tapahtuu isoa vientiä. Rummut pärisemään ja tsadaa: niin, minnehän ne voidrittelit meneekään, mitteepä lottootte?:rolleyes:
 
Sateinen syyskuu luvassa
Syyskuu ei kuukausiennusteen mukaan ole pelkästään viileä, vaan myös sateinen. Suomi sijaitsee liikkuvien matalapaineiden reitillä, mikä tarkoittaa, että maamme yli pyyhkii sadealue toisensa jälkeen; koko maassa tuskin on odotettavissa vähään aikaan täysin poutaista päivää tämänhetkisen korkeapaineen heikennyttyä.

Ennusteessa sateita tulee tällä ja ensi viikolla erityisen paljon, seuraavilla kahdella viikolla palataan lähemmäs tavanomaista.

Espanjan ja Kaakkois-Euroopan tienoilla korkeapaine pitää sään normaalia kuivempana, mutta muuten Euroopassa vallitsee ajankohtaan nähden sateinen ja viileä sää, kuten meilläkin.

Eipä lupaa Foreca hyvää viljojen sadonkorjuuta ajatellen.
Kesä joka ei ollut kesä, hellepäiviä nolla tässä kohti, jatkaa etenemistään samalla radalla kohti päättymistään.

Kevät oli kuiva, josta johtuen kuukautta myöhemmin itänyttä versoa on paikoin hieman maalajistakin riippuen kasvustosta toinen puoli.
Näyttää olevan ainakin hiesumaiden ongelma tänä vuonna, hieta- ja moreenimailla kosteus riitti keväällä paremmin ja kasvustot itivät tasaisemmin.
Jälkiversoja on usein, mutta ei koskaan ole ollut tälläista määrää. Epätasainen kasvusto odotuttaa tuleentumistaan tavanomaista pitempään. Ja lisää kuivaus kustannuksia.

Lämpösummaa ei ole kertynyt, eikä kasvustot ole vieläkään puintikunnossa, ei ainakaan kuivattavaksi viljaksi.
Karjatiloilla murkeviljasäilöntä on näissä oloissa paras vaihtoehto, jos se tilan omaan ruokintalogistiikkaan soveltuu ja jostain urakoitsijan saa hoitamaan murskauksen.
Vijatiloilla jotka joutuu jyvänsä kuivaamaan, kyseinen sääennuste merkitsee tähtitieteellistä kuivauslaskua.

Lämmin ja sateeton syyskuu olisi petrannut paljon, mutta eipä taida olla luvassa.
En halua olla pessimisti, mutta sadonkorjuuta ajatellen ei hyvältä näytä. Toivotaan kerrankin, että ennusteet ei pidä paikkaansa.:)
Paljonkaan huonommaksi ei syyskuussa tässä sadonkorjuu tilanteessa voi ennuste mennä.

Laatutappiota tulee varmasti, eikä osa kasvustoista ehdi tuleentua lainkaan sadonkorjuu kuntoon.

Kortti tuo, kortti vie, mutta maanviljelys on onnen kauppaa.



Syysviljoja päästy puimaan – kevätviljojen korjuu vasta alkamassa
Maatalous13:30Maija Ala-Siurua
Viljat ovat märkiä, mikä uhkaa nostaa kuivatuskustannuksia. Tilannetta ei helpota lähipäiville ennustetut sateet, jotka uhkaavat keskeyttää puinnit moneksi päiväksi.


JUKKA KOIVULA
319919-jpg.jpg

Helena Kirjavainen pui kuluvalla viikolla muiden pelloilla Jyväskylän Korpilahdessa. Puimuria ohjaamassa Kirjavaisen veli Ismo.

Puimurit ovat viimein päässeet pelloille ja syysviljojen korjuu on jo pitkällä. Sen sijaan kevätviljojen kanssa ollaan alkutekijöissä, selviää Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n katsauksesta.

Viljat ovat märkiä, mikä voi nostaa kuivatuskustannukset korkealle, VYR arvioi.

Rypsin- ja rapsin kehitys puintikuntoon on viileän sään takia ollut hidasta.

Myöhäisimpien öljykasvikasvustojen kohdalla pelkona on, ettei sato ehdi kypsyä ajoissa. Sama huoli koskee pohjoisimpia viljakasvustoja.

Sadonkorjuuta varjostavat ensi viikolle luvatut sateet, jotka voivat keskeyttää puinnit moneksi päiväksi.

Puintien viivästymisen takia koko maassa syysvilja-ala on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi.

Paikoin maakunnissa on ollut ongelmia rikkojen torjunnassa, myös kasvitauteja on havaittu.



Puimaan on päästy Uudellamaalla, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa sekä Satakunnassa ja Keski-Suomessa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla puinnit alkavat noin viikon kuluessa.

Pohjois-Karjalassa kasvukausi on ollut vaikea ja puinnit ovat jopa kuukauden myöhässä.

Pohjois-Savossa kasvukausi laahaa kolmisen viikkoa tavanomaista jäljessä. Satonäkymät ovat tavanomaiset niiden kasvustojen osalta, jotka saadaan puitua.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...kevätviljojen-korjuu-vasta-alkamassa-1.204450
 
Myöhässä ollaan.

Eräs tuttu maanviljelijä aloitti ohrien puinnin viime vuonna 6.8. Tänä vuonna pääsi aloittamaan viime sunnuntaina, eli 2.9, maakuntana Pohjois-Pohjanmaa.

Jos ei keli parane niin taitaa monella viljelijällä ns. kusta rami käteen...
 
Näyttää nykivän jo ohraa ja vehnää tummaksi ja uudisalojen heinä pukkaa lakojen läpi. Ei ainakaan tuossa lähivehnäpellossa kehity mitään nisulaatua, hyvä kun lehmille edes. Kaura näyttäisi silmällä katsoen pärjätä parhaiten. Ei paljon puimakoneet vielä naksuttele.
 
Itsenäisyyspäivä alkaa olla jo kyseenalainen liputettava, mutta tälle saattaisin jo liputtaa.

Suomenhevosen päivästä halutaan virallinen liputuspäivä - "suomalaiset arvostavat suomenhevosen tekemää työtä"
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...laiset-arvostavat-suomenhevosen-tekemaa-tyota


Valtakunnallista suomenhevosen päivää vietetään tänään kymmenennen kerran. Suomen Hippos ja Suomenhevosliitto suosittelevat liputtamista, mutta kyse ei ole virallisesta liputuspäivästä.
- Liputuspäivä pitäisi saada virallistettua, Suomenhevosliiton lieksalainen puheenjohtaja Timo Ryynänen linjaa.

Ryynäsen mukaan ajatus liputuspäivän virallistamisesta liittyy Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen.

- Suomenhevosella on pitkä historia, ja suomenhevonen on kulkenut kumppanina ihmisten rinnalla vetojuhtana, ratsuna ja työhevosena.

Ryynänen muistuttaa, että suomenhevosella on ollut merkittävä rooli Suomen historian käänteissä.

- Teollisen toiminnan alkuvuosina 1900-luvun alussa suomenhevoset vetivät tukkeja metsistä teiden ja jokien varsiin.

- Talvisodassa hevosen rooli oli ratkaiseva miesten, tykkien ja tarvikkeiden kuljettamisessa tiettömien taipaleiden taakse, Ryynänen sanoo.

Sitkeää suomenhevosta tarvittiin myös, kun Suomea jälleenrakennettiin sotien jälkeen.

- Suomalaiset arvostavat sitä työtä.

Enimmillään suomenhevosia oli sotien jälkeen 400 000. Kuorma-autojen yleistyttyä suomenhevosten määrä putosi alimmillaan 15 000:een, mutta harrastuskäytön myötä määrä on noussut nykyiseen noin 20 000:een.

- Se on sitkeä ja vahva hevonen. Suomenhevosen arvostus on kova niissäkin piireissä, jotka eivät ole hevosharrastajia, Ryynänen sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
miheikki kirjoitti:
Suomi on karjatalousmaa, ainakin ilmastollisesti. Tuotannon tuottavuutta voidaan säädellä helpommin kuin ilmastoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näiden karjalle sopivien laitumien perässä tänne suurin osa nykyisestä väestä muutti rautakaudella, turkikset olivat tärkeä artikkeli mutta laajaa pysyvää asutusta ei voinut rakentaa kuin karjatalouden ja pienimuotoisen maanviljelyn varaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top