Niin, ihmisen puukottaminen ja räjäyttäminen tai yliajaminen on OK...mutta makkaran, pihvin ja kananrinnan syöminen on murhaa... Onhan näitä tullut tavattua.
Yleensä vastaan vittuillessani, että "syön vain eläimiä jotka syövät toisia eläimiä"
Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Niin, ihmisen puukottaminen ja räjäyttäminen tai yliajaminen on OK...mutta makkaran, pihvin ja kananrinnan syöminen on murhaa... Onhan näitä tullut tavattua.
Yleensä vastaan vittuillessani, että "syön vain eläimiä jotka syövät toisia eläimiä"
miheikki
Greatest Leader
Grillattu lehmä (tai sika) maisuukin paremmalta kuin mitä tahansa viljasta tehty.
Nauta parhaimmillaan.
Palanutta ruokaa ihmisen elimistö onkin käsitellyt muutama satatuhatta vuotta pidempää, kuin viljoja. Luultavasti elimistöni käsittää nuotiosta napatun puuhiilen enemmän ravinnoksi kuin kaupasta ostetun jokapäiväisen leipämme.
Ikarus
Respected Leader
Ilmastollisesti maitotalous ja nautakarjan kasvatus sekä siihen liittyvän nurmen viljely olisi meillä varminta.
Nurmet yleensä saadaan huononakin vuotena jollakin tapaa rämmittyä kasaan.
Erinäistä syistä, tärkeimpänä huono kannattavuus sekä työn sitovuus nautapuolella on johtanut siihen, että eipä meillä kohta nautatilojakaan paljoa jäljellä ole.
Viljanviljelyn hyvä puoli on se, että ahkerasti palkkatöitä talvi tekemällä saadaan kesäajan ''harrastukset'' rahoitetua.
Harrastuksena tarkoitan tälläisena kesänä viljanviljelystä jäävää katetta..
Vaan eipä heitetä vielä kirvestä kaivoon, jos vaikka korkeapaine 20:n asteen lämpötiloinen yllättää.
Puimasta äsken tulin. 85 vrk :n kasvuajan vaativa (normaaleissa olosuhteissa, lämpösumma ratkaisee) aikainen monitahoinen ohra oli nyt yli 100 vrk pellossa oltuaan puintikunnossa.
Ilmastollisesti maitotalous ja nautakarjan kasvatus sekä siihen liittyvän nurmen viljely olisi meillä varminta.
Nurmet yleensä saadaan huononakin vuotena jollakin tapaa rämmittyä kasaan.
Erinäistä syistä, tärkeimpänä huono kannattavuus sekä työn sitovuus nautapuolella on johtanut siihen, että eipä meillä kohta nautatilojakaan paljoa jäljellä ole.
Viljanviljelyn hyvä puoli on se, että ahkerasti palkkatöitä talvi tekemällä saadaan kesäajan ''harrastukset'' rahoitetua.
Harrastuksena tarkoitan tälläisena kesänä viljanviljelystä jäävää katetta..
Vaan eipä heitetä vielä kirvestä kaivoon, jos vaikka korkeapaine 20:n asteen lämpötiloinen yllättää.
Puimasta äsken tulin. 85 vrk :n kasvuajan vaativa (normaaleissa olosuhteissa, lämpösumma ratkaisee) aikainen monitahoinen ohra oli nyt yli 100 vrk pellossa oltuaan puintikunnossa.
Voimia töihin.
Telaketju
Kersantti
Kiertelin tässä kolmisen päivää Pirkanmaan maaseutua kun oli iltaisin aikaa ja hyvät mopoilukelit. Yllättävän vähän näkyi tappureita pelloilla ja yllättävän moni söi sisuksiinsa kauraa, jota en itse ainakaan pitänyt vielä korjuukelpoisena tieltä ohiajaessa katsottuna. Rukiit on jo saatu pois, mutta melkein kaikki syysvehnät ovat pystyssä ja ohraakin vielä melkoisesti. Outo järjestys kyllä, kun merkittävä osa korjatusta on keltaista sänkeä. Onko rehuksi menevää kauraa otettu sitten tarkoituksella hieman vajaatuleentuneena pois huomenna alkavan sadejakson alta.
Ikarus
Respected Leader
Puinneissa katastrofi jo häämöttää, mutta viljelijöillä riittää vielä uskoa
Rukiin kylvöaika alkaa olla ohi, joten ruisala jäänee nyt väistämättä pieneksi.
ANNI-SOFIA HOPPI
Sateen nurin hakkaamaa viljaa Nurmossa Seinäjoella sunnuntaina.
Varsinais-Suomessa ei näin ole samanlaista uhkaa kuin monin paikoin pohjoisempana, että vilja ei ehdi kasvukauden aikana edes tuleentua puintikuntoon.
Tällä hetkellä puitu ala on liiton alueella Myllymäen arvion mukaan kolmanneksen ja neljänneksen välillä alueen kokonaispeltoalasta. Puitavaa siis vielä riittää.
Haastattelun aikana Myllymäki luo silmäyksen tuoreimpiin sääkarttoihin ja toteaa, että niiden perusteella hivenen parempaa näyttäisi kymmenen seuraavan vuorokauden aikana olevan tuloillaan. Kartat näyttävät kyllä sadetta mutta myös aurinkoa.
"Viljelijät ovat kyllä melkoisia akrobaatteja näiden sääkarttojen tulkitsemisessa. Eivät he katso vain sitä, mitä omalle alueelle luvataan vaan kyllä he osaavat tulkita koko Euroopan-laajuisia säärintamia ja niiden liikkeitä", Myllymäki kehuu.
Toisaalta puintivalmiin viljan ja lämpimän mutta kostean sään yhdistelmä on huono.
"Kun päivälämpötila on 16–18 asteen hujakoilla ja yölläkin on lämmintä, tähkäidännän riski on kyllä suuri", Myllymäki korostaa.
Huonommalta sen sijaan näyttää Pohjois-Savosta, jonka tilannetta valoitti meille tuottajaliitoin toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
Maakuntaan ennustettiin jo ennalta tämän sadeviikonlopun rajuimpia sateita, jopa yli 50 millimetriä.
Ainakin sunnuntai-iltapäivään asti ennusteet ovat pitäneet, Kempeleen tuottajayhdistyksen satavuotisjuhlista palaamassa ollut Kauhanen totesi.
"Jo aikaisin aamulla satoi rankasti. Aamupäivällä oli hetken poutaa, mutta sen jälkeen sade alkoi uudestaan. Koko iltapäivän on satanut kohtalaisen voimakkaasti."
Pohjois-Savossa puinteja on käytännössä vasta hiukan päästy aloittamaan, ja useimmat ovat ennustettujen sateiden alta puineet märkää murskesäilöntään, Kauhanen kertoo.
"Jos kasvukauden säiden vuoksi kasvuston kehitys oli kolme viikkoa jäljessä tavanomaisesta, korjuuolosuhteiden vuoksi ollaan jäljessä jo neljä viikkoa."
Kyse ei ole pelkästään puinnista, sillä huonot säät heikentävät myös viljan laatua ja kasvattavat homeriskiä.
"Ohralla alkaa nopeasti näkyä värimuutoksia. Kaura ja vehnä kestävät märkyyttä hiukan paremmin."
MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola arvioi lauantaina MT:lle, että tuoresäilötystä viljasta alkaa olla paikoin jo ylitarjontaa.
Kauhasen mukaan Aholan arvio pitää paikkansa. Joillekin karjatiloille on hänen mukaansa tarjottu tuoresäilöttyä viljaa enemmän kuin nämä pystyvät ottamaan vastaan. Tosin tilanne voi vielä muuttua.
"Kyse on tässä vaiheessa vasta sellaisista eristä, joita ei ole pystytty korjaamaan."
Pohjois-Savo on vahvaa karja-aluetta ja näin ollen peltoviljely painottuu vahvasti nurmiin.
Nurmenkorjuutilanne on alueella kahtalainen: osalla korjuu on erittäin hyvässä vaiheessa ja on pystytty korjaamaan kolmaskin säilörehusato. Toisaalta paikoin toisenkin sadon korjuu on vielä kesken, Kauhanen kertoo.
Ensi vuoden uusien nurmien kannalta puintikauden säällä on myös suuri merkitys: monella pellolla alkaa olla ongelmia kantavuuden suhteen. Jos pellon pinta ei riittävästi kanna suojaviljaa puitaessa, nurmikasvusto voi mennä pilalle, Kauhanen korostaa.
Sateinen sää on haitannut myös lietteenlevitystä. Pelloille ei ole raskaalla levityskalustolla mitään asiaa, jos sen kantavuus ei koneiden painoa kestä.
Paavo Myllymäki muistuttaa, ettei loppukesä ja alkusyksy ole tiloilla vain sadonkorjuuta.
"Suuri huoli tässä on nyt rukiin kylvö, jonka alkaa olla nyt ohi. Täytyy vain toivoa, että tiloilla on ollut kesantomaita ja muita ajoissa kylvettäviä lohkoja."
Hän pitää todella huonona asiana sitä, että ensi vuoden ruisala jää vääjäämättä huonojen kylvösäiden vuoksi pieneksi.
"Tuote jolle on varma menekki, ja jonka kylvöala on viime vuosina onnistuttu saamaan ylös."
Ja jos säät eivät ole kohtapuoliin muuttumassa, sama uhkaa käydä myös syysvehnälle: myös sen viimeiset kylvöajat alkavat pian olla käsillä.
Vaikka puintikauden säät ovat olleet huonot eikä pikaista muutosta tilanteeseen näytä olevan tulossa, Jari Kauhasen mukaan hänen Kempeleen tuottajayhdistyksen satavuotisjuhlissa tapaamansa viljelijät olivat rauhallisella mielellä.
"Moni sanoi, että kun vain kahden viikon pouta tulisi että saadaan puinnit tehtyä. Mutta toisaalta muistutettiin, että kaikkeen muuhun voi vaikuttaa mutta ilmastoon ei."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinneissa-katastrofi-jo-häämöttää-mutta-viljelijöillä-riittää-vielä-uskoa-1.205024
Rivvautti ''vähän'' kastetta. Torstaina iltapäivällä tyhjensin sademittarin, näkyi olevan nyt 45 mm. Siihen ehti jo tulla ennen tyhjennystä, 50 mm varmaankin lähellä totuutta. Ennen sadettakin liian kosteina olleet pellot ovat nyt todella märkiä.
Alueella on paljon karjatiloja, jotka uusii nurmensa suojaviljan kautta, ts. puitavan viljan juureen kylvetään keväällä heinänsiemen. Nyt kun niitä lähdetään auraamaan puimurilla, niin syksyn 2017 olosuhteet muistuu mieleen säilörehun korjuussa seuraavat kolme vuotta. Tarvittaisiin viikko poutaa pohjalle, ennen kuin noille pelloille edes voi lähteä.
Kuten jutussa tllä todetaan, tähkäidäntä on seuraavana ohjelmassa, puhutaan enää päivistä, sieltä ne tulee.
Kellä on twitteri käytössä, niin nyt yläkertaan twiitti, jossa tilataan poutaa.
Rukiin kylvöaika alkaa olla ohi, joten ruisala jäänee nyt väistämättä pieneksi.
ANNI-SOFIA HOPPI
Sateen nurin hakkaamaa viljaa Nurmossa Seinäjoella sunnuntaina.
Varsinais-Suomessa ei näin ole samanlaista uhkaa kuin monin paikoin pohjoisempana, että vilja ei ehdi kasvukauden aikana edes tuleentua puintikuntoon.
Tällä hetkellä puitu ala on liiton alueella Myllymäen arvion mukaan kolmanneksen ja neljänneksen välillä alueen kokonaispeltoalasta. Puitavaa siis vielä riittää.
Haastattelun aikana Myllymäki luo silmäyksen tuoreimpiin sääkarttoihin ja toteaa, että niiden perusteella hivenen parempaa näyttäisi kymmenen seuraavan vuorokauden aikana olevan tuloillaan. Kartat näyttävät kyllä sadetta mutta myös aurinkoa.
"Viljelijät ovat kyllä melkoisia akrobaatteja näiden sääkarttojen tulkitsemisessa. Eivät he katso vain sitä, mitä omalle alueelle luvataan vaan kyllä he osaavat tulkita koko Euroopan-laajuisia säärintamia ja niiden liikkeitä", Myllymäki kehuu.
Toisaalta puintivalmiin viljan ja lämpimän mutta kostean sään yhdistelmä on huono.
"Kun päivälämpötila on 16–18 asteen hujakoilla ja yölläkin on lämmintä, tähkäidännän riski on kyllä suuri", Myllymäki korostaa.
Huonommalta sen sijaan näyttää Pohjois-Savosta, jonka tilannetta valoitti meille tuottajaliitoin toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
Maakuntaan ennustettiin jo ennalta tämän sadeviikonlopun rajuimpia sateita, jopa yli 50 millimetriä.
Ainakin sunnuntai-iltapäivään asti ennusteet ovat pitäneet, Kempeleen tuottajayhdistyksen satavuotisjuhlista palaamassa ollut Kauhanen totesi.
"Jo aikaisin aamulla satoi rankasti. Aamupäivällä oli hetken poutaa, mutta sen jälkeen sade alkoi uudestaan. Koko iltapäivän on satanut kohtalaisen voimakkaasti."
Pohjois-Savossa puinteja on käytännössä vasta hiukan päästy aloittamaan, ja useimmat ovat ennustettujen sateiden alta puineet märkää murskesäilöntään, Kauhanen kertoo.
"Jos kasvukauden säiden vuoksi kasvuston kehitys oli kolme viikkoa jäljessä tavanomaisesta, korjuuolosuhteiden vuoksi ollaan jäljessä jo neljä viikkoa."
Kyse ei ole pelkästään puinnista, sillä huonot säät heikentävät myös viljan laatua ja kasvattavat homeriskiä.
"Ohralla alkaa nopeasti näkyä värimuutoksia. Kaura ja vehnä kestävät märkyyttä hiukan paremmin."
MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola arvioi lauantaina MT:lle, että tuoresäilötystä viljasta alkaa olla paikoin jo ylitarjontaa.
Kauhasen mukaan Aholan arvio pitää paikkansa. Joillekin karjatiloille on hänen mukaansa tarjottu tuoresäilöttyä viljaa enemmän kuin nämä pystyvät ottamaan vastaan. Tosin tilanne voi vielä muuttua.
"Kyse on tässä vaiheessa vasta sellaisista eristä, joita ei ole pystytty korjaamaan."
Pohjois-Savo on vahvaa karja-aluetta ja näin ollen peltoviljely painottuu vahvasti nurmiin.
Nurmenkorjuutilanne on alueella kahtalainen: osalla korjuu on erittäin hyvässä vaiheessa ja on pystytty korjaamaan kolmaskin säilörehusato. Toisaalta paikoin toisenkin sadon korjuu on vielä kesken, Kauhanen kertoo.
Ensi vuoden uusien nurmien kannalta puintikauden säällä on myös suuri merkitys: monella pellolla alkaa olla ongelmia kantavuuden suhteen. Jos pellon pinta ei riittävästi kanna suojaviljaa puitaessa, nurmikasvusto voi mennä pilalle, Kauhanen korostaa.
Sateinen sää on haitannut myös lietteenlevitystä. Pelloille ei ole raskaalla levityskalustolla mitään asiaa, jos sen kantavuus ei koneiden painoa kestä.
Paavo Myllymäki muistuttaa, ettei loppukesä ja alkusyksy ole tiloilla vain sadonkorjuuta.
"Suuri huoli tässä on nyt rukiin kylvö, jonka alkaa olla nyt ohi. Täytyy vain toivoa, että tiloilla on ollut kesantomaita ja muita ajoissa kylvettäviä lohkoja."
Hän pitää todella huonona asiana sitä, että ensi vuoden ruisala jää vääjäämättä huonojen kylvösäiden vuoksi pieneksi.
"Tuote jolle on varma menekki, ja jonka kylvöala on viime vuosina onnistuttu saamaan ylös."
Ja jos säät eivät ole kohtapuoliin muuttumassa, sama uhkaa käydä myös syysvehnälle: myös sen viimeiset kylvöajat alkavat pian olla käsillä.
Vaikka puintikauden säät ovat olleet huonot eikä pikaista muutosta tilanteeseen näytä olevan tulossa, Jari Kauhasen mukaan hänen Kempeleen tuottajayhdistyksen satavuotisjuhlissa tapaamansa viljelijät olivat rauhallisella mielellä.
"Moni sanoi, että kun vain kahden viikon pouta tulisi että saadaan puinnit tehtyä. Mutta toisaalta muistutettiin, että kaikkeen muuhun voi vaikuttaa mutta ilmastoon ei."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinneissa-katastrofi-jo-häämöttää-mutta-viljelijöillä-riittää-vielä-uskoa-1.205024
Rivvautti ''vähän'' kastetta. Torstaina iltapäivällä tyhjensin sademittarin, näkyi olevan nyt 45 mm. Siihen ehti jo tulla ennen tyhjennystä, 50 mm varmaankin lähellä totuutta. Ennen sadettakin liian kosteina olleet pellot ovat nyt todella märkiä.
Alueella on paljon karjatiloja, jotka uusii nurmensa suojaviljan kautta, ts. puitavan viljan juureen kylvetään keväällä heinänsiemen. Nyt kun niitä lähdetään auraamaan puimurilla, niin syksyn 2017 olosuhteet muistuu mieleen säilörehun korjuussa seuraavat kolme vuotta. Tarvittaisiin viikko poutaa pohjalle, ennen kuin noille pelloille edes voi lähteä.
Kuten jutussa tllä todetaan, tähkäidäntä on seuraavana ohjelmassa, puhutaan enää päivistä, sieltä ne tulee.
Kellä on twitteri käytössä, niin nyt yläkertaan twiitti, jossa tilataan poutaa.
Viimeksi muokattu:
Meillä tuli viime vuorokauden mittaan uskomaton tälli kastetta. Tontin rajan viemärioja kohisee kuin Imatran koski, ei ole koskaan edes keväällä ollut noin paljon vettä tuossa ojassa. Vesi lilluu nurmella ja käyn piruuttani katsomassa noita lähipeltoja, veikkaan, että noi entiset järvenpohjat on nyt kyllä "puitu". Vehnässä ja ohrassa oli jo alkuviikolla tummaa ja kyllä ne on nyt taputeltu.
Leaderwolf
Respected Leader
Kyllä ne kelit tästä vielä tulee.. Otetaan nää sateet vielä maahan ja kokeillaan sitten paremmalla menestyksellä. Syysrapsit jäi tältä syksyä kylvämättä, vehnää tarttis vielä kokeilla maahan, kun sais ensin puitua latua auki. Naapurit pui hätäpäissään aivan vihreää ennen sadetta, eivät uskoneet järkeä.
Leaderwolf
Respected Leader
Karvan vajaata 500 hehtaaria viljelevä kaverini ei ole aloittanutkaan, eikä stressaa. Totesi vain että lokakuussa on hyvä kylvää ja pakkasella hyvä puida.Kyllä kyllä. Tammi-helmikuu ovat niin kirkkaita, että silmiä häikäisee.
Ikarus
Respected Leader
Hyvä niin. Useimmilla viljelijöillä on hermot teräsbetonia.
Tosiasia on kuitenkin, että kaverillasi on käytännössä lappu luukulla, jos
ei pysty puimaan. Tietää takuulla tilanteen.
Naapurikylässä tuli 60 mm, meillä vain 50 mm, tänään ripottelee 15 mm lisää.
Onneksi nyt näyttää, että enimmät sateet on ohi. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Atlantilta on tullut matalapaineita toisensa perään.Nyt tarvittaisiin sulkukorkeapaine maan ylle.
Leaderwolf
Respected Leader
Kysytäänkö Vihreiden puoluetoimistolta ollaanko tehty jotain pahaa
Elä jo muuta virka. Kohta märkänee joka paikka ja yksi halkopinoistani kasvaakin jo näköjään sieniä. Kasvakoon sitten siitaketta. Onneksi on piisin päässä iso ropeli vetämään kaasua pihalle, tehot kaakkoon niin kyllä ne siitä sihisee.
No voi perhana. Syteen menee sato. :/
Justin Case
Eversti
Kai tämäkin nyt tänne sopii:kesinä muutamina olen ihmetellyt ampiaisten häviämistä,kimalaisia kyllä on yllinkyllin mutta mihin katoavat ampiaiset,jokunen vuosi sitten kun johonkin latoi halottuja klapeja läjän niin jo oli hetken päästä siellä pesä,samaten maapesiä oli paljon pellon laidoilla ja risukoissa,nyt on totaalinen kato tänä vuonna 
joskus nurkissa pörräsi niitä tummiakin mehiläisiä,taitavat olla sitä pohjoismaista rotua,pitänee kaiketi ostaa pesä ja tarvikkeet ja alkaa tarhaamaan sitä tummaa.Aika tärkeä otus tuo on luonnolle.
joskus nurkissa pörräsi niitä tummiakin mehiläisiä,taitavat olla sitä pohjoismaista rotua,pitänee kaiketi ostaa pesä ja tarvikkeet ja alkaa tarhaamaan sitä tummaa.Aika tärkeä otus tuo on luonnolle.Joo, ei hyvältä näytä nuo hommat nyt. Ja taitaa olla aika laiha lohtu, että sama tilanne on hyvin monella viljelijällä tänä syksynä. Syyskuun puoliväli käsissä nyt ja puimurit ei vielä hirveästi korista maisemia, eli voi arvata että myöhäiseksi menee tällä menolla viljankorjuu. Ja se taas tietää huonompaa laatua ja suurempia korjuukustannuksia. Että se taas siitä tämän vuoden huippusadosta..
Kai tämäkin nyt tänne sopii:kesinä muutamina olen ihmetellyt ampiaisten häviämistä,kimalaisia kyllä on yllinkyllin mutta mihin katoavat ampiaiset,jokunen vuosi sitten kun johonkin latoi halottuja klapeja läjän niin jo oli hetken päästä siellä pesä,samaten maapesiä oli paljon pellon laidoilla ja risukoissa,nyt on totaalinen kato tänä vuonna
Sama huomio. On niitä "ampiaiskesiä" ja sitten tulee pari kolme vuotta hiljaista sillä rintamalla. Joku luontainen sykli? Vai onko se lajina arka kevätkylmille tai pitkille sateille tai jotain? Tutkimus on yrittänyt löytää syyn tälle ilmiölle ja on tutkittu viruksia ym. mahdollisia vaihtoehtoja, mitään selitystä ei oikein löydy.
Sellainen kutina mulla on, että jahka joskus tulee taas kuiva ja lämmin alkukesä, niin amppareita saa väistellä kyllästymiseen asti.
Heitämpä tähän väliin wanhojen kertomuksia. Ambiainen bambiainen kehnon börriäinen, tuloo ainos vainon eil. Mummo muisteli lorua ja kesää -39.
