Siirretään Suomi Alaskaan! Yhdysvalloissa virisi talvisodan aikana hurja ajatus: laivataan suomalaiset turvaan Atlantin toiselle puolelle
Yhdysvalloissa virisi talvisodan aikana hurja ajatus: laivataan suomalaiset turvaan Atlantin toiselle puolelle. Idea heräsi uudelleen henkiin jatkosodan kiperissä käänteissä.
ULKOMAAT22.10. 09.11
https://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/...turvaan-atlantin-toiselle-puolelle-200474134/
YLE
Joukkopako Alaskaan ei toteutunut, mutta alueelle asettui yksittäisiä suomalaisia. Kalle Raatikaisen perustama kalastusyhteisö Pelican eli kukoistuskauttaan 1950-luvulla.
Simopekka Virkkula
Jos viime sotiemme historia olisi mennyt toisin, voi olla, että lukisitte nyt porukalla Alaskan Uutisia.
Oulun yliopistossa työskentelevä historiantutkija Henry Oinas-Kukkonen on penkonut arkistoja ja löytänyt jälkiä villistä ideasta. Yhdysvalloissa ehdoteltiin sotavuosina suomalaisten siirtämistä uhkaavan neuvostomiehityksen jaloista turvaan – asuttamaan lähes tyhjää Alaskaa.
Tutkijan kirja Finalaska, unelma suomalaisesta osavaltiosta (Vastapaino) julkaistaan 25. lokakuuta. Samaan aikaan Yleisradiossa hiotaan unohdettua suunnitelmaa kuvittavaa fiktiivistä dokumenttia Operaatio Alaska.
On tullut aika kuvitella, miltä tuntuisi elää Atlantin tuolla puolen, kovien pakkasten ja verenhimoisten hyttysten mailla.
"Kuka kaikista maailman ihmisistä sopisi paremmin pohjoisen sydänmaamme valloittamiseen kuin juuri suomalainen?"
Rehvakkaan retorinen kysymys löytyy helmikuussa 1940 laaditusta merkillisestä asiakirjasta nimeltä Finns for America's Finland (Suomalaisia Amerikan Suomeen).
Atlantin takana seurattiin kauhulla uutisia Euroopasta: talvisodassaan ihmeen sitkeästi sinnitellyt pohjoinen valtio oli tullut voimiensa äärirajoille. Raskaat pommitukset moukaroivat kaupunkeja ja maan 22-vuotinen itsenäisyys oli tuhoutumassa.
Jotakin radikaalia piti tehdä.
HOOVER INSTITUTION ARCHIVES
Finnish Relief Fundin tienvarsimainos New Yorkissa helmikuussa 1940 vetosi tukemaan avuttomia suomalaisia naisia, lapsia ja vanhuksia.
Finns for America's Finland oli kahden nuoren älykön muotoilema suunnitelma ja kansalaisaloite. Sittemmin menestyksekkäät akateemiset urat luoneet Robert Black ja Leonard Sutton jakoivat monien pelon: Neuvostoliitto pyyhkii kartalta sekä Suomen että sen väestön.
Oli vain yksi keino pelastaa kansakunta: Suomen tasavallan tuhkasta nousisi uusi, vapaa ja vauras suomalainen kulttuuri Alaskan erämaahan.
Kaksikko lähestyi ideallaan ex-presidentti Herbert Hooveria, jonka johtama Finnish Relief Fund -järjestö keräsi Hollywood-tähtien tuella miljoonia dollareita Suomen avustamiseksi.
Black ja Sutton eivät olleet Alaska-ideansa kanssa yksin. Henry Oinas-Kukkonen on löytänyt samankaltaista pohdintaa monesta suunnasta: asiasta kirjoitettiin Yhdysvaltain lehdistössä ja sitä käsiteltiin myös maan sisäministeriössä.
Blackin ja Suttonin aloite oli kuitenkin omaa luokkaansa. Miehet olivat miettineet kaiken valmiiksi.
Idean ydin oli tämä: suomalaisille pakolaisille on perustettava Uusi Suomi Keski-Alaskaan. Alueen suuruus olisi 259 000 neliökilometriä ja se sijaitsisi kahden joen, Yukonin ja sen yli 900-kilometrisen sivujoen Tananan, maisemissa.
Kyse ei ollut vain suomalaisten auttamisesta. Alaska tarvitsi kipeästi lisää asukkaita. Valtavalla alueella eleli vain 60 000 ihmistä. Sillä porukalla ei kehitetty taloutta eikä varauduttu Japanin tai Neuvostoliiton uhkaan.
Alaskan maanviljely kaipasi ankarissa luonnonoloissa karaistuneita talonpoikia. Erityisen pätevänä pidettiin Pohjois-Pohjanmaan viljelijäväkeä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
PAULIINA LINDELL
Amerikassa kerättiin varoja "maailman upeimmalle kansakunnalle", joka taistelee barbaareja vastaan kuin muinoin kreikkalaiset Thermopylaissa.
Keskiyön auringossa kesäisin kylpevää Alaskaa kuvailtiin meikäläisille kodikkaaksi ympäristöksi. Erojakin toki myönnettiin olevan: Alaskan talvi on vielä paljon kylmempi ja kesän hyttysparvet vielä sakeampia kuin puna-armeijan haltuun jäävässä vanhassa kotimaassa.
Euroopassa olisi ollut tarjolla muitakin hädänalaisia, esimerkiksi juutalaisia, mutta he eivät tulleet kysymykseen.
Perusteluista pöllähtää ajalle tyypillinen antisemitismin kitkerä katku: juutalaiset olivat erämaaoloihin ja maanmuokkaukseen sopimatonta kaupunkilaisväkeä ja päätyisivät Amerikassa yhteiskunnan eläteiksi.
Riuskat ja vähään tyytyvät suomalaiset olisivat juutalaisten rinnalla ylivertaisia.
Suunnitelman laatijat myönsivät, että ison suomalaisjoukon siirtäminen valtameren yli olisi raskas operaatio, vaan ei mahdoton.
Yhdysvalloilla oli runsaasti käyttämätöntä kauppalaivastoa, ja suomalaiset voitaisiin noutaa Pohjois-Norjan satamista, esimerkiksi Narvikista ja Hammerfestista. Niihin pääsi edelleen turvallisesti kiertämällä Pohjois-Atlantin aktiiviset sotatoimialueet.
Väestönsiirto ei kaatuisi teknisiin ongelmiin, mutta sitä vaikeuttivat poliittiset tekijät, erityisesti amerikkalainen sulkeutuneisuus.
PAULIINA LINDELL
Yhdysvaltojen lehdistö kirjoitti laveasti Suomen pakolaisten eli Karjalan evakkojen kovasta kohtalosta mutta myös suomalaisten kyvystä hoitaa vaikea tilanne.
Minkä tahansa suuren ja yhtenäisen kansallisen ryhmän laskeminen maahan aiheuttaisi vastustusta. Yhdysvalloissa vaadittiin yleisesti rajojen sulkemista ja kaikkien pakolaisten torjumista. Pelättiin, että pakolaisten joukossa maahan soluttautuisi valtion vihollisia.
Black ja Sutton luottivat suomalaisten ongelmattomuuteen. Vaikka puhuttiinkin "Amerikan Suomesta", alue pysyisi tiukasti Yhdysvaltojen osana ja hallinnon kieli olisi englanti.
"Tunnetusti älykkäille suomalaisille" opetettaisiin uuden kotimaan kieli, ja ennustettiin, että alue amerikkalaistuisi yhdessä vuosisadassa, noin vuoteen 2040 mennessä.
Suomi selviytyi talvisodasta yllättäen itsenäisenä, ja ajatus suomalaisten exoduksesta länteen menetti ajankohtaisuutensa.
Historia oli kuitenkin nopea käänteissään; neljä vuotta myöhemmin Suomi oli jälleen ahdingossa ja itsenäisyys uhattuna.
Yhdysvaltojen tiedustelu sai pahaenteisiä raportteja. Neuvostoliitto miehittäisi Suomen ja panisi toimeksi laajat kostotoimet, kenties kansanmurhan ja väestönsiirrot Siperiaan.
Ajatus Alaskaan perustettavasta Uudesta Suomesta kaivettiin esiin kassakaapista. Joidenkin kymmenientuhansien pakolaisten sijasta alettiin puhua 3,8 miljoonan ihmisen pelastamisesta.
Henry Oinas-Kukkonen on löytänyt muistion, jonka on laatinut Yhdysvaltain sotilashallinnossa työskennellyt, sukujuuriltaan ahvenanmaalainen komentajakapteeni Bertram Herman Lindman.
Asiakirjassa esiintyy käsite, jonka tutkija on napannut kirjansa nimeksi: Finalaska.
Perusteluissa on jo tuttu vire; suomalaiset saisivat kyvykkäinä puurtajina Alaskan "kuhisemaan ja kukkimaan edistyksestä". Uudet kodit kohoaisivat hämmästyttävän nopeasti.
Oletettiin, että miljoonat suomalaiset olisivat valmiita siirtymään Alaskaan, kunhan vain säilyttäisivät vapautensa.
Pian kohtalo teki seuraavan käännöksen, Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat tunnustella rauhaa ja Yhdysvaltain hallinnossa pallotellut Alaska-hankkeet salattiin ja jäädytettiin.
Puna-armeija ei marssinut Suomen yli, ja kauhukuvat kansakunnan hävittämisestä jäivät toteutumatta.
Amerikkalaisten unohdetut visiot kutkuttavat mielikuvitusta, mutta ajatus miljoonien suomalaisten muuttomatkasta lienee höyrypäistä fantasiaa?
Henry Oinas-Kukkonen on toista mieltä.
"Kun Alaska-suunnitelmat laitetaan osaksi koko toisen maailmansodan historiaa, käänteitä ja kokoluokkaa, ne loksahtavat omalle paikalleen."
"Siirto olisi ollut 20. vuosisadan maailmanhistoriassa yksi muiden joukossa ja jopa varsin pieni verrattuna tämän päivän kansainväliseen pakolaisongelmaan", historiantutkija kirjoittaa Finalaska-teoksensa loppusanoissa.
PAULIINA LINDELL
Henry Oinas-Kukkonen kertoo Finalaska-kirjastaan Helsingin kirjamessuilla 27.10. klo 15.
TV1 esittää Operaatio Alaska -nimisen kuvitteellisen dokumentin osana Suomi 100 -ohjelmistoaan 28.12. Ohjelmaan liittyy laaja verkkoaineisto.
Mitä mieltä olit artikkelista? Vastauksia 33 kpl
Lisää tätä!
+1
Hyödyllistä
+1
Uutta tietoa
+1
Ikävää
+1
En tajua artikkelia
+1