Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Monta kertaa käynyt mielessä että kyse voi olla myös käännösvirheestä.

Jos meillä sovelletaan elintarviketuotannossa teollisen tuotannon normeja pien-, paikallis-, lähi- jne. tuotantoon, niin voi olla että syynä on joku "tilataan käännös sieltä mistä halvimmalla saadaan" -hölmöily.

Ja jos niin on tehty, niin kyse on arvovallasta, joten tapetaan mieluummin ala ja sen ihmiset kuin myönnetään erehdys.

Ei ne "porkkanoiden pesuhuuoneen pitää olla ruostumattomasta teräksestä" ja "maitoon leivottua pullaa ei saa myydä ilman ylitarkastajan lahjomista -ohjeet mitään tila- ja paikallistuotannolle tarkoitettuja voi Euroopassa olla.

Käännetään teurastamoja koskevat ohjeet tilaa koskeviksi ja suurkeittiöiden ohjeet kuuden tuolin kuppiloita koskeviksi, niin saadaan kätevästi 20 000 työtöntä ja 1 000 itsemurhaa lisää.

Juu ei.... Tai sitten maatalous olisi tapettu koko Euroopassa.
 
Tuo kaupparyhmien monopoli on kyllä perseestä.

Vai vielä välistä kun "isoveli" vie 50-90%. Itse olen etelässä tottunut siihen, että mennääs kattomaan minkä palan tästä ruhosta haluat. Siis jos ei halua mitä tiskillä on. Ja on taatusti tuoreempaa kuin Suomessa, kun ruhot roikkuu takahuoneen kylmiössä.

Miksi tämä on kiellettyä Suomessa?
Ei se ruhosta myyminen kiellettyä kaupoilta ole. Meidät kuluttajat on vain totutettu siihen, että lihan pitää olla valmiiksi paloiteltua ja pakattua. Usein vielä mielellään jossain ihanassa savessa lilluvana.

Kun lähdin Joensuusta, siellä oli eräs ravintola, joka osti aina lähituottajalta naudanruhon. Koska eri osat kypsyvät eri aikaan, ruokalista vaihteli sen mukaan, mitä palasta nyt haluttiin tarjota.
 
Ei se ruhosta myyminen kiellettyä kaupoilta ole. Meidät kuluttajat on vain totutettu siihen, että lihan pitää olla valmiiksi paloiteltua ja pakattua. Usein vielä mielellään jossain ihanassa savessa lilluvana.

Kun lähdin Joensuusta, siellä oli eräs ravintola, joka osti aina lähituottajalta naudanruhon. Koska eri osat kypsyvät eri aikaan, ruokalista vaihteli sen mukaan, mitä palasta nyt haluttiin tarjota.

Etelässä valmiiksi paloiteltu on OK..valmiiksi pakattu on jo "kylmäkypsytettyä". ;) Ei siihenkään kuole..ja voipi olla jopa makuisampaa.
 
No eikös se muutama vuosi sitten ollut ihan täys totuus etelänimmeisillä, että tilalta ostettu maito on ihan hengenvaarallista,pikkulapset kuolee ja aikusetkin joutuu vähintään tehohoitoon. On se kumma kun meidänkin perheessä kaikki neljä lasta selvisi täyteen ikään, puhumattakaan vanhuksista jotka nitkutteli yli ysikymppisiksi.

Tosiasia on, että pastoroimatonta sekä homogenisoimatonta tankkimaitoa kestää monen sellaisenkin ihmisen vatsa, joka ei kestä kaupan purkkimaitoa.

Ei se taida ihan hirveintä myrkkyä olla, vieläkin henki pihisee. Tuoretta ja hyvää. Maku on täyteläisempi kuin purkkitavarassa. Rasvaahan siinä on enemmän, kuin kaupan punaisessa. En ikinä ole ollut kummoinenkaan veden litkijä, maitoa on aina mennyt sitten siitäkin edestä.
 
Nöösipoikana isoäiti paistoi leipää isossa kiviuunissa ja laittoi aina naapuriin hakemaan kotitekoista voita. Koskaan kuoltu siihen.

Sahtiakin sieltä sai. :D
 
Tosiasia on, että pastoroimatonta sekä homogenisoimatonta tankkimaitoa kestää monen sellaisenkin ihmisen vatsa, joka ei kestä kaupan purkkimaitoa.

Ei se taida ihan hirveintä myrkkyä olla, vieläkin henki pihisee. Tuoretta ja hyvää. Maku on täyteläisempi kuin purkkitavarassa. Rasvaahan siinä on enemmän, kuin kaupan punaisessa. En ikinä ole ollut kummoinenkaan veden litkijä, maitoa on aina mennyt sitten siitäkin edestä.
Itsellä menee pakki heti sekaisin kaupan maidosta, piimä menettelee. Vaimolla ja tyttärellä sama juttu. Ja noita rasvattomia maitoja ennedes ilkeä maistaa, kahvikin menee pilalle jos sellasta pitää jatkeeksi laittaa.
 
Tästä elintarvikkeiden byrokratia asiasta: epäilen että kaupalla ja elintarviketeollisuudella on paremmat lobbarit. Samat vaatimukset on ajettu läpi kilpailun vaikeuttamiseksi ja estämiseksi.

Maidon laatutesti. Jos kahviin kaadettu maito on klimpissä, siitä on nopeasti päätelty ensinnäkin se, että tämä kahvikuppi jäi nyt juomatta ja toiseksi se, että maito on syytä kaataa välittömästi viemäriin.
Muuten on pakin kanssa pientä ohjelmaa tulossa.:)

Ei kaupan maitokaan rajattoman pitkää säily. Riippuu jääkaapin säädöistä, mutta toisinaan jo merkittynä viimeisenä käyttöpäivänä käyttäytyy kahvin seassa kuten kuvasin.
 
Rami Lilja / Lilja Farms (jos muistan oikein) kehittää viljelyä niin että pottuun tulee sikapaljon enemmän ravinteita. Lienisi aika hyvää lasten, vauvojen ja muiden urheilijoiden ruokaa?

Ilolan Maatila ruokkii ja myy kaikenlaista huippulihasta ratsastukseen, pienmyllytuotteista teräviin.

Ypäjällä on hevostouhujen lisäksi paljon muutakin. Jostain syrjäkylän kahvilasta voi löytää vaikka puuroainekset.

Kaupasta kun ostaa "marjahilloa" niin siinä voi olla 34% marjaa, loppu sokeria ja keinotekoisia ja keinotekoisen kaltaisia lisäaineita. Kun ostaa marjatilalta tai marjastajalta, niin marjaa on 100% ja sokerin saa lisätä itse.

Kunnollista ruisleipää ei aina löydä isostakaan kaupasta. Kaikki on sitä leikattu-muotoiltu-vesitetty-lässyä. (Oman juuren voi muuten tehdä hapankorpusta jos ei omista juurta.) Pikkuleipomoilta saattaakin löytyä rukiin makuista ruisleipää, jossa on muutakin kuin ilmaa.

Kalaa voi ostaa suoraan kalastajilta.

Pälkäneeltä löytyy niin paljon kaikkea suoraan tuottajilta tai tuottajaverkostolta, että saatte itte googlettaa...

Kun liikkuu kotimaassa, voi käydä kokeilemassa eri paikkoja. Harvoin pettyy. Pientuotanto kilpailee laadulla. Sen on oltava ylivoimaista, jotta asiakas tulisi ostoksille.

Mitäkö veisi tuliaisiksi? Vaikka tilamyynnistä ostettuja leikkeitä!

Maatalous ja maaseutu voivat sitä paremmin mitä suurempi osa jalostusasteesta ja liikevaihdosta syntyy lähellä alkutuotantoa.

Lompakolla äänestäminen on hyvin vaikutusvaltaista politikointia.
 
https://smakoon.com/restaurant/11215

https://www.facebook.com/Jersey-Cowboy-Grill-692229830938491/

Tämän virolaisen ravintolan omistaja kasvattaa omaa lihakarjaa josta ravintolan lihat tulee sekä kasvattaa omaa perunaa mistä tehdään ravintolan ranskalaiset. Onnistuisiko tämä Suomessa? :confused:

Tämä paikka on tunnin junamatkan päässä Tallinnasta. Tapassa oleskelevat amerikkalaiset sotilaat ovat kuulemma kehuneet että pihvit ja burgerit on kuin kotona Ämörikassa. (Omistaja on USA;ssa syntynyt mutta virolaisjuurilla, tuli Viroon n. 10 vuotta sitten kun suku sai takaisin vanhan maatilansa jonka menettivät kun NL valloitti maan.)

Me lähdetään Viroon viikon päästä, huvittaisi kyllä käydä tuolla koemaistelemassa. Katotaan nyh...
 
https://smakoon.com/restaurant/11215

https://www.facebook.com/Jersey-Cowboy-Grill-692229830938491/

Tämän virolaisen ravintolan omistaja kasvattaa omaa lihakarjaa josta ravintolan lihat tulee sekä kasvattaa omaa perunaa mistä tehdään ravintolan ranskalaiset. Onnistuisiko tämä Suomessa? :confused:

Kasvattavat omaa luomu-Angus -karjaa, josta ravintolan lihat tulevat. Ja on muuten ihan eri tason lihaa kuin lypsyuran päättänyt Mansikki.

Ranskalaisten sijaan noin piljoona erilaista juuresta, kasvista, marjaa jne. pöydässä. Kaikki ruuat ja leivonnaiset tehdään kai itse.

Majoitusta, ratsastusta, eläimiin tutustumista...

Lähipuodista lähiruokaa.

A-oikeudet.

Tervehenkinen ilmapiiri.

Loistava henkilökunta.

Lapsiperheystävällinen.

Valkeakoskella muutama kilsa motarista. 1h 40min Piäkaapuntista. 31 min Hämeenlinnasta. 26 min Nääswillestä.


http://www.ilolanmaatila.fi/kahvila-ja-ravintola


https://www.facebook.com/IlolanMaatilamatkailu/
 
Tämä paikka on tunnin junamatkan päässä Tallinnasta. Tapassa oleskelevat amerikkalaiset sotilaat ovat kuulemma kehuneet että pihvit ja burgerit on kuin kotona Ämörikassa. (Omistaja on USA;ssa syntynyt mutta virolaisjuurilla, tuli Viroon n. 10 vuotta sitten kun suku sai takaisin vanhan maatilansa jonka menettivät kun NL valloitti maan.)

Tuosta paikasta ei ole varmaan kuin kymmenen kilsaa maatilamyymälään, josta saa hävyttömän hyvää metwurstia, palvattua sikaa ja lammasta, riettaan hyvää tuorejuustoa sikäläisen limpun päälle veistettynä. Virolainen maalaisruoka on synnillisen hyvää. Ja jessus se sikäläinen nisupulla! Valkaisemattomasta vehnajauhosta tehty letti on pala taivasosuutta.

Kahvia virolaiset eivät osaa valmistaa minun makuni :rolleyes:mukaan, mutta se on pikku juttu muun rinnalla.

Virolainen isänmaanrakkaus kumpuaa todennäköisesti suurelta osin maalaisruoasta. :rolleyes:

On se kumma, että EUvaltio Virossa maatilamyynti kukoistaa??? Samoilla säännöillähän sitä pitäisi pelata?
 
Kyllä jotain arvostusta vielä maamiehiä kohtaan on,tulin juuri naapurikunnan rengasliikkeestä,traktorin eturengas sanoi eilen työsopimuksen irti,kun vein sen liikkeeseen niin se otettiin työn alle heti,ohi jonon..kiitosta vain kavereille!!!!!
 
Kyllä jotain arvostusta vielä maamiehiä kohtaan on,tulin juuri naapurikunnan rengasliikkeestä,traktorin eturengas sanoi eilen työsopimuksen irti,kun vein sen liikkeeseen niin se otettiin työn alle heti,ohi jonon..kiitosta vain kavereille!!!!!

Kieltämättä ihan hyvä homma, jos työajoneuvon renkaan laittavat etusijalle.
 
Metsätyöt eivät kiinnosta suomalaisnuoria – maahanmuuttajat tarttuvat moottorisahaan
Metsä14:14Tuure Kiviranta
Metsäala sopii maahanmuuttajille, kertoo MTV. Metsureista on pulaa ja työllistyminen näyttää valoisalta.


KARI SALONEN
340074-jpg.jpg

Metsureille riittää töitä.

Kemiin pakolaisina tulleet maahanmuuttajat eivät ole jääneet toimettomaksi – kaupunki kouluttaa myanmarilaisista metsien ammattilaisia, kertoo MTV.

Metsätyöt eivät enää kiinnosta suomalaisia, vaikka työllistyminen näyttää valoisalta, koska metsureista on pulaa.

"Pulaa on tällä hetkellä oikeasti osaavista ja motivoituneista metsureista. Töitä on vaikka kuinka paljon ympäri Suomen, summaa Lapin metsäpalveluiden toimitusjohtaja Risto Kelloniemi MTV:n haastattelussa.

"Meidän omia nuoria tämä ala ei jostain syystä kiinnosta", opettaja Veijo Nurmikumpu toteaa.

"Viime vuosina meidän ammattikoulusta on valmistunut ihan muutamia kantasuomalaisia metsureita vuosittain. Valmistuvien määrä ei johdu siitä, etteikö koulutusta ole tarjolla. Sitä löytyy, mutta hakijoita ei."

"Nämä työt eivät kelpaa kaikille suomalaisille. Metsurin pitää liikkua ja touhuta metsässä kaikissa sääolosuhteissa", Kelloniemi sanoo.

Nurmikumpu on huomannut, että metsäala sopii maahanmuuttajille.

"Siinä mielessä metsäala on sopiva henkilölle, jolla ei ole niin hyvä suomen kielen taito, koska tällä alalla tekeminen ratkaisee. Mutta totta kai työntekijän täytyy ymmärtää ohjeet, turvamääräykset ja pystyä kommunikoimaan muiden kanssa", Nurmikumpu toteaa MTV:lle.

MTV:n uutinen aiheesta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.210431

Sillälailla, oikea asenne, nämä työt ei tästä maasta lopu.:salut:
Burman pojille kelpaa metsätyöt.

Mutta missä ovat Irakilaiset ja muut läpsyttelijät? ( Jos en ole ihan väärässä niin diskossa.)
 
20170922_150214.webp
Olihan tämä varsinainen ''kesä''.
Myöhäisten puintien riski kuvassa.
Punahome. Tässä kuvassa ohrassa.

Käsitääkseni vehnä ja kaura on arimmat viljat tälle. Punahomeessa on erikoinen piirre se, että vaikka hometta olisi paljon voi homemyrkkyjä olla kuitenkin vähän.
Tai toisinpäin. Ilman testausta ei tiedä.

Varminta jättää lakopaikat peltoon.

Nyt pakkasen kuivattamilla pelloilla puinti voi sujua, mutta riski että jyvät on markkinakelvotonta tavaraa alkaa olla suuri. Täällä oli aamulla - 7 C.

Huomenna tai ylihuomenna pitäisi vielä käydä muutama hehtaari rahtipuimassa.

Jäässä oleva kasvusto menee läpi puimuria kastelematta. Luulen niin, sittenpä sen näkee. Eipä ole tullut vastaavaa ikinä kokeiltua.
 
Viimeksi muokattu:
Pakkasessa maataloutta harrastavalla kansalla kysyntää.

Siirretään Suomi Alaskaan! Yhdysvalloissa virisi talvisodan aikana hurja ajatus: laivataan suomalaiset turvaan Atlantin toiselle puolelle
Yhdysvalloissa virisi talvisodan aikana hurja ajatus: laivataan suomalaiset turvaan Atlantin toiselle puolelle. Idea heräsi uudelleen henkiin jatkosodan kiperissä käänteissä.
ULKOMAAT22.10. 09.11 https://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/...turvaan-atlantin-toiselle-puolelle-200474134/
YLE

Joukkopako Alaskaan ei toteutunut, mutta alueelle asettui yksittäisiä suomalaisia. Kalle Raatikaisen perustama kalastusyhteisö Pelican eli kukoistuskauttaan 1950-luvulla.

Simopekka Virkkula
Jos viime sotiemme historia olisi mennyt toisin, voi olla, että lukisitte nyt porukalla Alaskan Uutisia.

Oulun yliopistossa työskentelevä historiantutkija Henry Oinas-Kukkonen on penkonut arkistoja ja löytänyt jälkiä villistä ideasta. Yhdysvalloissa ehdoteltiin sotavuosina suomalaisten siirtämistä uhkaavan neuvostomiehityksen jaloista turvaan – asuttamaan lähes tyhjää Alaskaa.

Tutkijan kirja Finalaska, unelma suomalaisesta osavaltiosta (Vastapaino) julkaistaan 25. lokakuuta. Samaan aikaan Yleisradiossa hiotaan unohdettua suunnitelmaa kuvittavaa fiktiivistä dokumenttia Operaatio Alaska.

On tullut aika kuvitella, miltä tuntuisi elää Atlantin tuolla puolen, kovien pakkasten ja verenhimoisten hyttysten mailla.

"Kuka kaikista maailman ihmisistä sopisi paremmin pohjoisen sydänmaamme valloittamiseen kuin juuri suomalainen?"

Rehvakkaan retorinen kysymys löytyy helmikuussa 1940 laaditusta merkillisestä asiakirjasta nimeltä Finns for America's Finland (Suomalaisia Amerikan Suomeen).

Atlantin takana seurattiin kauhulla uutisia Euroopasta: talvisodassaan ihmeen sitkeästi sinnitellyt pohjoinen valtio oli tullut voimiensa äärirajoille. Raskaat pommitukset moukaroivat kaupunkeja ja maan 22-vuotinen itsenäisyys oli tuhoutumassa.

Jotakin radikaalia piti tehdä.

HOOVER INSTITUTION ARCHIVES

Finnish Relief Fundin tienvarsimainos New Yorkissa helmikuussa 1940 vetosi tukemaan avuttomia suomalaisia naisia, lapsia ja vanhuksia.

Finns for America's Finland oli kahden nuoren älykön muotoilema suunnitelma ja kansalaisaloite. Sittemmin menestyksekkäät akateemiset urat luoneet Robert Black ja Leonard Sutton jakoivat monien pelon: Neuvostoliitto pyyhkii kartalta sekä Suomen että sen väestön.

Oli vain yksi keino pelastaa kansakunta: Suomen tasavallan tuhkasta nousisi uusi, vapaa ja vauras suomalainen kulttuuri Alaskan erämaahan.

Kaksikko lähestyi ideallaan ex-presidentti Herbert Hooveria, jonka johtama Finnish Relief Fund -järjestö keräsi Hollywood-tähtien tuella miljoonia dollareita Suomen avustamiseksi.

Black ja Sutton eivät olleet Alaska-ideansa kanssa yksin. Henry Oinas-Kukkonen on löytänyt samankaltaista pohdintaa monesta suunnasta: asiasta kirjoitettiin Yhdysvaltain lehdistössä ja sitä käsiteltiin myös maan sisäministeriössä.

Blackin ja Suttonin aloite oli kuitenkin omaa luokkaansa. Miehet olivat miettineet kaiken valmiiksi.

Idean ydin oli tämä: suomalaisille pakolaisille on perustettava Uusi Suomi Keski-Alaskaan. Alueen suuruus olisi 259 000 neliökilometriä ja se sijaitsisi kahden joen, Yukonin ja sen yli 900-kilometrisen sivujoen Tananan, maisemissa.

Kyse ei ollut vain suomalaisten auttamisesta. Alaska tarvitsi kipeästi lisää asukkaita. Valtavalla alueella eleli vain 60 000 ihmistä. Sillä porukalla ei kehitetty taloutta eikä varauduttu Japanin tai Neuvostoliiton uhkaan.

Alaskan maanviljely kaipasi ankarissa luonnonoloissa karaistuneita talonpoikia. Erityisen pätevänä pidettiin Pohjois-Pohjanmaan viljelijäväkeä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

PAULIINA LINDELL

Amerikassa kerättiin varoja "maailman upeimmalle kansakunnalle", joka taistelee barbaareja vastaan kuin muinoin kreikkalaiset Thermopylaissa.

Keskiyön auringossa kesäisin kylpevää Alaskaa kuvailtiin meikäläisille kodikkaaksi ympäristöksi. Erojakin toki myönnettiin olevan: Alaskan talvi on vielä paljon kylmempi ja kesän hyttysparvet vielä sakeampia kuin puna-armeijan haltuun jäävässä vanhassa kotimaassa.

Euroopassa olisi ollut tarjolla muitakin hädänalaisia, esimerkiksi juutalaisia, mutta he eivät tulleet kysymykseen.

Perusteluista pöllähtää ajalle tyypillinen antisemitismin kitkerä katku: juutalaiset olivat erämaaoloihin ja maanmuokkaukseen sopimatonta kaupunkilaisväkeä ja päätyisivät Amerikassa yhteiskunnan eläteiksi.

Riuskat ja vähään tyytyvät suomalaiset olisivat juutalaisten rinnalla ylivertaisia.

Suunnitelman laatijat myönsivät, että ison suomalaisjoukon siirtäminen valtameren yli olisi raskas operaatio, vaan ei mahdoton.

Yhdysvalloilla oli runsaasti käyttämätöntä kauppalaivastoa, ja suomalaiset voitaisiin noutaa Pohjois-Norjan satamista, esimerkiksi Narvikista ja Hammerfestista. Niihin pääsi edelleen turvallisesti kiertämällä Pohjois-Atlantin aktiiviset sotatoimialueet.

Väestönsiirto ei kaatuisi teknisiin ongelmiin, mutta sitä vaikeuttivat poliittiset tekijät, erityisesti amerikkalainen sulkeutuneisuus.

PAULIINA LINDELL

Yhdysvaltojen lehdistö kirjoitti laveasti Suomen pakolaisten eli Karjalan evakkojen kovasta kohtalosta mutta myös suomalaisten kyvystä hoitaa vaikea tilanne.

Minkä tahansa suuren ja yhtenäisen kansallisen ryhmän laskeminen maahan aiheuttaisi vastustusta. Yhdysvalloissa vaadittiin yleisesti rajojen sulkemista ja kaikkien pakolaisten torjumista. Pelättiin, että pakolaisten joukossa maahan soluttautuisi valtion vihollisia.

Black ja Sutton luottivat suomalaisten ongelmattomuuteen. Vaikka puhuttiinkin "Amerikan Suomesta", alue pysyisi tiukasti Yhdysvaltojen osana ja hallinnon kieli olisi englanti.

"Tunnetusti älykkäille suomalaisille" opetettaisiin uuden kotimaan kieli, ja ennustettiin, että alue amerikkalaistuisi yhdessä vuosisadassa, noin vuoteen 2040 mennessä.

Suomi selviytyi talvisodasta yllättäen itsenäisenä, ja ajatus suomalaisten exoduksesta länteen menetti ajankohtaisuutensa.

Historia oli kuitenkin nopea käänteissään; neljä vuotta myöhemmin Suomi oli jälleen ahdingossa ja itsenäisyys uhattuna.

Yhdysvaltojen tiedustelu sai pahaenteisiä raportteja. Neuvostoliitto miehittäisi Suomen ja panisi toimeksi laajat kostotoimet, kenties kansanmurhan ja väestönsiirrot Siperiaan.

Ajatus Alaskaan perustettavasta Uudesta Suomesta kaivettiin esiin kassakaapista. Joidenkin kymmenientuhansien pakolaisten sijasta alettiin puhua 3,8 miljoonan ihmisen pelastamisesta.

Henry Oinas-Kukkonen on löytänyt muistion, jonka on laatinut Yhdysvaltain sotilashallinnossa työskennellyt, sukujuuriltaan ahvenanmaalainen komentajakapteeni Bertram Herman Lindman.

Asiakirjassa esiintyy käsite, jonka tutkija on napannut kirjansa nimeksi: Finalaska.

Perusteluissa on jo tuttu vire; suomalaiset saisivat kyvykkäinä puurtajina Alaskan "kuhisemaan ja kukkimaan edistyksestä". Uudet kodit kohoaisivat hämmästyttävän nopeasti.

Oletettiin, että miljoonat suomalaiset olisivat valmiita siirtymään Alaskaan, kunhan vain säilyttäisivät vapautensa.

Pian kohtalo teki seuraavan käännöksen, Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat tunnustella rauhaa ja Yhdysvaltain hallinnossa pallotellut Alaska-hankkeet salattiin ja jäädytettiin.

Puna-armeija ei marssinut Suomen yli, ja kauhukuvat kansakunnan hävittämisestä jäivät toteutumatta.

Amerikkalaisten unohdetut visiot kutkuttavat mielikuvitusta, mutta ajatus miljoonien suomalaisten muuttomatkasta lienee höyrypäistä fantasiaa?

Henry Oinas-Kukkonen on toista mieltä.

"Kun Alaska-suunnitelmat laitetaan osaksi koko toisen maailmansodan historiaa, käänteitä ja kokoluokkaa, ne loksahtavat omalle paikalleen."

"Siirto olisi ollut 20. vuosisadan maailmanhistoriassa yksi muiden joukossa ja jopa varsin pieni verrattuna tämän päivän kansainväliseen pakolaisongelmaan", historiantutkija kirjoittaa Finalaska-teoksensa loppusanoissa.

PAULIINA LINDELL

Henry Oinas-Kukkonen kertoo Finalaska-kirjastaan Helsingin kirjamessuilla 27.10. klo 15.

TV1 esittää Operaatio Alaska -nimisen kuvitteellisen dokumentin osana Suomi 100 -ohjelmistoaan 28.12. Ohjelmaan liittyy laaja verkkoaineisto.

Mitä mieltä olit artikkelista? Vastauksia 33 kpl
Lisää tätä!
+1
Hyödyllistä
+1
Uutta tietoa
+1
Ikävää
+1
En tajua artikkelia
+1
 
Olen muistaakseni joskus puinut. Alkuun menee rapeasti mutta muuttuu mössöksi melko pian. Kerro miten meni.
Naapurin vanha isäntä kertoi puinnista ''murtajalla'' eli puimakoneella. Puimakoneessa ei ole leikkuupöytää, siihen syötettiin käsin tavara sisään. Työ ei ollut vaaratonta. Kovilla kierroksilla pyörivälle puintikelalle asti ei ollut vara kättä työntää.. -16 C pakkasta aamulla, kun aloittivat puinnin. Työ oli edennyt hyvin niin pitkään, kunnes lämpötila oli alkanut päivän edetessä lähetä nollaa.

Uskoisin, että sama ilmiö on myös leikkuupuimurilla. Pidettävä päivällä vähän siestaa, sitten illan kylmetessä uudelleen pakkasen puolelle jatkaa taas puintia.

Itse asiassa taitaisi olla viisainta aloittaa klo 18-19 illalla ja ajella rauhassa työvaloilla keskeytyksettä puinti loppuun. Onneksi nykyvehkeissä on lämmin ohjaamo.
Talvilöpöä jo tankattuna koneeseen.

Puintia murtajalla. Mistä liekään nimensä saanut.
Silppuuntuneista viljaa koneistoon syöttävän miehen sormista/käsistä?

Leikkuupuimuri on kehitetty tuosta laitteesta. Koneeseen lisättiin ajonhallinta, leikkuupöytä ja oma moottori sekä tietysti renkaat.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top