Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
miheikki kirjoitti:
Minullakin on käytössä appiukon vanha kirves, jossa on jyrkästi kiilautuva terä(saunaan pientä pilkettä). En vain osannut käyttää. X27:lla pitää vain varoa ettei pölkky halkea samalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mulla on se 2.2-kiloinen malli ollut palveluksessa, 60-senttisten kanssa käypä peli. Autonkontissa on sitten aina mukana puuvartinen Billnäs.
 
itse ostin viime syksynä fiskarssin x46 kirveen.paino siis 4.6 kg.pölli kerran halki sillä ja sit pienemmällä loput.uuniin sopii 82 senttinen klapi.kaksi tuntia niin on puhti pois ukosta.
 
TBman kirjoitti:
Stihl on minunkin merkkinä.
660 kireäksi viilattu ja 32" sugiharan laipalla ja karbiidi ketjulla kaatoon ja konkeloihin. 261 karsimiseen, risuja kaatoon ja pätkimiseen...
Klikkaa laajentaaksesi...

Se 660 on melkein yli 90 kuutiosentin tilavuudella oleva järkäle, pysyyhän se riskin miehen näpeissä.:)
Painaakin varmaan vähintään 10 kg.

261 ei sekään ole mikään kevyt risukkosaha, ammattimiehet kaataa ja karsii tuolla järeää tukkia. Voimahan noista ei lopu, ei tuostakaan 261:stä.
Ne 26:set oli ainakin ennen valurungolla, lujia ammattisahoja. Ei mitään muovirunkoisia rihveleitä.
 
Ikarus kirjoitti:
Se 660 on melkein yli 90 kuutiosentin tilavuudella oleva järkäle, pysyyhän se riskin miehen näpeissä.:)
Painaakin varmaan vähintään 10 kg.

261 ei sekään ole mikään kevyt risukkosaha, ammattimiehet kaataa ja karsii tuolla järeää tukkia. Voimahan noista ei lopu, ei tuostakaan 261:stä.
Ne 26:set oli ainakin ennen valurungolla, lujia ammattisahoja. Ei mitään muovirunkoisia rihveleitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itselläkin on vanha tilhi autotallissa, tais olla 26 jotain. Kuitenkin valmistettu länsi-Saksassa, metallirungolla. Lähtee nöyrästi käyntiin toisella nykäsyllä. Sitten löytyy perintö-Raketti, ilman takapotkusuojaa, harmaa koppa jossa musta luukku ilman putsarille. Raskas kuin mikä, mutta mummuvainaan lempisaha :) eli meidän suvussa naisetkin sahas :)
 
baikal kirjoitti:
Mulla on se 2.2-kiloinen malli ollut palveluksessa, 60-senttisten kanssa käypä peli. Autonkontissa on sitten aina mukana puuvartinen Billnäs.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kumma juttu kuinka se vanha Billnäs vaan napsauttaa puun nätisti halki. Ja veistoon paljon parempi kuin nuo muovivartiset. Itsellä on halkomakirveet ja retkikirves noita muovifiskarsseja, sitten on parempaan käyttöön pari Billnäsiä.
 
Valurunkoinenhan tuo 026 on,en nyt voi moittia muovisahaa,tuo 230 on palvellut jo 8 vuotta,ja joka talvi sillä sahaan puuta,toistaiseksi on kestänyt hyvin,kyllä ne kestää kun niillä ei harrastele heittolajeja.
 
YliKoo kirjoitti:
Olen muistaakseni joskus puinut. Alkuun menee rapeasti mutta muuttuu mössöksi melko pian. Kerro miten meni.
Klikkaa laajentaaksesi...

En päässyt kokeilemaan pakkaspuintia. Tänään puin klo 14-18, keli oli hieman plussalla. Mitä kollegalta kuulin, mitään en sen kokeilematta jättämisellä menettänyt.
Kasviin jäätynyt pakkashuure tukkii kuulemma jäätämällä seulat.

Tänään tuuli aika mukavasti ja pystyohran kosteus oli n. 30 %, tälle syksylle oikein hyvä lukema. Puolittain lakoontuneessa kosteusmittari näytti lukemaa HI, eli yli asteikon..
lähelle 40 % :n kosteus siis. Yhtään enempää viljassa ei voi vettä olla, jotta puinti sujuisi konetta tukkimatta.

Nyt loppui lähes kahden kuukauden vääntäminen puintien kanssa. Normaalisti kuivan puimurin syyspuhdistus puintien jälkeen on päivän urakka, nyt taitaa mennä kaksi, hyvä jos riittää. Pakko se on huolella puhdistaa ja öljytä, seuraava syksynä se on niine paskoineen jätettynä huonosti toimiva ruosteläjä.
 
Justin Case kirjoitti:
Valurunkoinenhan tuo 026 on,en nyt voi moittia muovisahaa,tuo 230 on palvellut jo 8 vuotta,ja joka talvi sillä sahaan puuta,toistaiseksi on kestänyt hyvin,kyllä ne kestää kun niillä ei harrastele heittolajeja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla oli isän vanha husku vuodelta 85. Se oli niin pirun ronkeli lähtemään käyntiin, että lopen myin pois kun ei edes paikallinen moottorisahavelho saanut siihen kuria. Ja ei ole kyllä harmittanut, tuolla tilhillä pätkii noita halkoja kuin tyhjää :)
 
Ikarus kirjoitti:
En päässyt kokeilemaan pakkaspuintia. Tänään puin klo 14-18, keli oli hieman plussalla. Mitä kollegalta kuulin, mitään en sen kokeilematta jättämisellä menettänyt.
Kasviin jäätynyt pakkashuure tukkii kuulemma jäätämällä seulat.

Tänään tuuli aika mukavasti ja pystyohran kosteus oli n. 30 %, tälle syksylle oikein hyvä lukema. Puolittain lakoontuneessa kosteusmittari näytti lukemaa HI, eli yli asteikon..
lähelle 40 % :n kosteus siis. Yhtään enempää viljassa ei voi vettä olla, jotta puinti sujuisi konetta tukkimatta.

Nyt loppui lähes kahden kuukauden vääntäminen puintien kanssa. Normaalisti kuivan puimurin syyspuhdistus puintien jälkeen on päivän urakka, nyt taitaa mennä kaksi, hyvä jos riittää. Pakko se on huolella puhdistaa ja öljytä, seuraava syksynä se on niine paskoineen jätettynä huonosti toimiva ruosteläjä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä se näyttää tuossa naapurissakin vielä puimuri kävässeen pellolla. On se hurjan näköstä kun on kuura jo maassa. Eipä itse tule mieleen, että tälläsilla keleillä olis täälläpäin puitu.
 
Woodsman kirjoitti:
Itselläkin on vanha tilhi autotallissa, tais olla 26 jotain. Kuitenkin valmistettu länsi-Saksassa, metallirungolla. Lähtee nöyrästi käyntiin toisella nykäsyllä. Sitten löytyy perintö-Raketti, ilman takapotkusuojaa, harmaa koppa jossa musta luukku ilman putsarille. Raskas kuin mikä, mutta mummuvainaan lempisaha :) eli meidän suvussa naisetkin sahas :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Wanhat sahat oli voimakkaita, mutta huonolla tärinän- ja äänenvaimennuksella. Pääsin kerran juttelemaan 70-luvulla isolla McCullophilla sahanneen lappilaisen metsurin kanssa. Mithään hän ei juuri kuullut ilman kuulolaitetta, sanoi että kullopistä paloi äänenvaimennin heti puhki ja siinä oli sitten raikhas ja kirkhas ääni, kuuluu tunthurista tunthuriin.:D

(Anteeksi Lapin murteen raiskaamiseni, en sitä kunnolla hallitse.)

Sen lisäksi että kuulo kärsi oli metsurien ammattitauti sahan tärinästä tullut valkosormisuus.
 
Ikarus kirjoitti:
Wanhat sahat oli voimakkaita, mutta huonolla tärinän- ja äänenvaimennuksella. Pääsin kerran juttelemaan 70-luvulla isolla McCullophilla sahanneen lappilaisen metsurin kanssa. Mithään hän ei juuri kuullut ilman kuulolaitetta, sanoi että kullopistä paloi äänenvaimennin heti puhki ja siinä oli sitten raikhas ja kirkhas ääni, kuuluu tunthurista tunthuriin.:D

(Anteeksi Lapin murteen raiskaamiseni, en sitä kunnolla hallitse.)

Sen lisäksi että kuulo kärsi oli metsurien ammattitauti sahan tärinästä tullut valkosormisuus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, tuossa Raketissa ei ole lainkaan tärinänvaimennusta ja sen kyllä huomaa. Muistan, että isä vaihtoi heti tärinävaimennettuun sahaan kun sellasen vain sai, teki silloin 70-luvulla talvet metsurin hommia. Ne kumit oli aluksi aika haperoita, isä viskoi niitä mustia pötkylöitä pitkin seiniä kun hapertuivat yhdessä talvessa loppuun :D
 
Ikarus kirjoitti:
Se 660 on melkein yli 90 kuutiosentin tilavuudella oleva järkäle, pysyyhän se riskin miehen näpeissä.:)
Painaakin varmaan vähintään 10 kg.

261 ei sekään ole mikään kevyt risukkosaha, ammattimiehet kaataa ja karsii tuolla järeää tukkia. Voimahan noista ei lopu, ei tuostakaan 261:stä.
Ne 26:set oli ainakin ennen valurungolla, lujia ammattisahoja. Ei mitään muovirunkoisia rihveleitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, oli joskus riuskassa nuoruudessa 26, vai olisiko ollut 23 minullakin??? Hyvä saha ja tosiaan ei muovirunkoinen. Tuo 660 tuli kollegan isältä, kun hänelle se oli liika raskas ja oli leikannut kiinni. Yksi syy Stihlin valintaan on ollut koneen osien saatavuus. Ostin 660.aan tehtaan korjaussarjan ja se on pörissyt luotettavasti jo 7 vuotta meilläkin. Hyvä kaatosaha ja kun viilaa muhahampaat kunnolla alas, ja laittaa koneeseen oikean kulman, jolla hioo sitten leikkohampaat, niin vot sanoo venäläinen.. Voima tuosta ei lopu ja kun hieman säädin ja viilasin pakoaukkoa sekä suuremman injektorin kaasariin vaihdoin, niin pyörii mukavan 13300, alkuperäisen 12100 sijaan. 8 piikkinen vetopyörä, että ketju kulkee kovaa... Todellakin, kun koivun kylkeen tuon laskee, niin uppoaa, kuin kuuma veitsi voihin.
 
En tiedä miten tämä mun uusi saha eroaa suomessa myytävistä sahoista mutta on ainakin sama valmistaja, saa sillä ainakin seetripuun nurin pikkutilalla tuolla lännessä.
MS 441 C-M MAGNUM mutta stiili on kuten teilläkin.
 
Fiskars on täällä hyvässä maineessa en tiedä miten se teidän Billnäsistä eroaa mutta luulen että Fiskars tehdään Suomessa?
 
Teknologiajulkaisu: Laserista saattaa olla apua nälkäisien lintujen hätistämiseen pelloilta
Maatalous19:15Matti Tuominen http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211217
Linnun tulkitsevat lasersäteen petoeläimeksi ja pakenevat.


MARKKU VUORIKARI
342016-jpg.jpg

Tänä vuonna suomalaiset viljelijätkin ovat kärsineet esimerkiksi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista.
Teknologiajulkaisu ZDnet kertoo, että laserista saattaa olla apua lintujen aiheuttamien satovahinkojen ehkäisyssä. Kaiken lisäksi aurinkovoimasta energiansa saava laser on luultavasti myös inhimillinen ratkaisu.

Laserin käyttö lintujen karkottamisessa ja tätä kautta satovahinkojen ehkäisemisessä on suhteellisen uusi idea. Laserin käyttö pohjautuu käyttäytymistieteisiin. Tekniikka hyödyntää linnun luonnollisia vaistoja. Linnun nimittäin tulkitsevat lasersäteen petoeläimeksi ja pakenevat.

Laserin ei ole tarkoitus vahingoittaa lintuja. Se vain vaikuttaa niiden lentämiseen.

ZDnet kertoo oregonilaisesta marjankasvattajasta Justin Medurista, jonka yritykselle linnut ovat aiheuttaneet noin 100 000 dollarin menetykset. Meduri on ottanut tilallaan käyttöön laserkarkottimen. Medurin mukaan linnut eivät ole tottuneet karkottimen tuottamiin vihreisiin valopisteisiin.

Koska laser voi olla hyvinkin vaarallinen vaikkapa motoristeille, laserjärjestelmä sulkeutuu, jos sen säteen osuvat ulos varsinaiselta toiminta-alueelta.

Tänä vuonna suomalaiset viljelijätkin ovat kärsineet esimerkiksi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista.

ZDnetin juttu
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Valkoposkihanhen rauhoittamista en vain pysty ymmärtämään.. Miten uhanalainen se oikeasti on jos niitä esiintyy paikoin auringon peittävinä lauttoina jotka paskovat isot alueet käyttökelvottomiksi? Ratkaisu voisi minusta olla häkähenkilöä mukaillen "haulikko, haulikko ja haulikko". Tai kaasutus kuten esim tanskalaiset tekevät
 
Ikarus kirjoitti:
En päässyt kokeilemaan pakkaspuintia. Tänään puin klo 14-18, keli oli hieman plussalla. Mitä kollegalta kuulin, mitään en sen kokeilematta jättämisellä menettänyt.
Kasviin jäätynyt pakkashuure tukkii kuulemma jäätämällä seulat.

Tänään tuuli aika mukavasti ja pystyohran kosteus oli n. 30 %, tälle syksylle oikein hyvä lukema. Puolittain lakoontuneessa kosteusmittari näytti lukemaa HI, eli yli asteikon..
lähelle 40 % :n kosteus siis. Yhtään enempää viljassa ei voi vettä olla, jotta puinti sujuisi konetta tukkimatta.

Nyt loppui lähes kahden kuukauden vääntäminen puintien kanssa. Normaalisti kuivan puimurin syyspuhdistus puintien jälkeen on päivän urakka, nyt taitaa mennä kaksi, hyvä jos riittää. Pakko se on huolella puhdistaa ja öljytä, seuraava syksynä se on niine paskoineen jätettynä huonosti toimiva ruosteläjä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pakkasella puintia jokku harrastanu niin että seulat pois, tosin silloin ei kannata kuivaajaan yrittääkkää mutta murskeviljana menee ihan ok.
 
Demarinuorten Näkkäläjärvi: Maatalouteen ladotaan miljardikaupalla rahaa ja lisää tulee. Eikö mikään riitä?


Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pöyristyi aikaisemmin Näkkäläjärven rinnastuksista laittaa koulutus ja maatalous vastakkain.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi jatkaa maatalouden tuen arvostelua se jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastasi Näkkäläjärven Maaseudun Tulevaisuudessa esittämään arvosteluun.

“On käsittämätöntä, että maatalouden tukeminen on Keskustalle pyhä lehmä, jota kukaan ei saa kritisoida. Maatalouteen ladotaan jo miljardikaupalla rahaa ja lisää vain tulee. Eikö mikään riitä?"

"Onko ministeri Leppä todella sitä mieltä, että on leikattava mieluummin koulutuksesta, päivähoidosta, maanpuolustuksesta ja poliisilta ennen kuin voimme järkeistää maataloutta?”, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti lauantaina 28.10. ePressissä Demarinuorten verkkokirjoituksessaan.

Sitä ennen hän arvosteli tukea Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. "Tuntuu erikoiselta, että maatalouteen löytyy lisärahaa sen jälkeen, kun samaan aikaan koulutuksesta ja nuorista leikataan", Näkkäläjärvi arvosteli MT:ssä 24.10.

Jari Leppä (kesk.) oli puolestaan pöyristynyt Näkkäläjärven tekemistä rinnastuksista perjantain 27.10 Länsi-Uusimaa -lehdessä.

"Ei tämmöisiä rinnastuksia pidä tehdä, en tykkää niistä ollenkaan. Meidän on pidettävä huolta yhteiskunnan kokonaisuudesta", Leppä sanoo.

Kokoomusnuoret ehdotti aiemmin viljelijöiden tukemisen lisäksi laskettelukeskusten tukemista silloin, jos ei satu satamaan lunta. Leppä kehottaa miettimään, mitä maataloudessa tuotetaan.

"Ruoka on välttämättömyyshyödyke. Kukaan ei voi olla yhtään päivää ilman sitä", Leppä muistuttaa.

Hän korostaa, että Suomen on pidettävä kiinni omasta ruuan tuotannosta.

"Ruokaturva ei ole Suomessakaan itsestäänselvyys", Leppä sanoo.

Näkkäläjärven mielestä Leppä on ainoastaan pöyristynyt siitä, että joku uskaltaa arvioida maataloustukijärjestelmää kriittisesti. "Maataloutta tuetaan Suomessa laskutavasta riippuen 2,1–2,6 miljardilla eurolla. Tuki tulee sekä EU:lta, että kansallisesta budjetista."

“Maatalouden tukemiseen käytetyllä rahalla voisi rakentaa joka vuosi 15 uutta lastensairaalaa, rahoittaa 150 000 uutta lasten päiväkotipaikkaa, tuplata puolustusbudjetin tai rahoittaa Helsingin yliopistoa 4 vuotta. Hallituksen prioriteeteissa nuoret ja koulutus ovat listan häntäpäässä.”, Näkkäläjärvi arvioi.

"Maatalouden tukemista perustellaan usein huoltovarmuudella. Kukaan ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan minulle, että juuri nykyinen korkea omavaraisuuden taso on välttämätöntä."

"Leppä voisi tuoda julkisuuteen tällaiset laskelmat nykyisen omavaraisuuden tason välttämättömyydestä.”
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.211482
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top