Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Oletteko katsoneet Ylen kolmiosaista sarjaa Prisma: Tulevaisuuden ruoka?

Suosittelen..viimeinen osa varsinkin.

Keskiviikkoisin klo 19.00, Yle TV1 - Yle Areena 14 pv

Sarja (Tomorrow's Food) tutustuttaa meidät hämmästyttäviin innovaatioihin, jotka voivat pian muuttaa elämämme: tulevaisuuden maatiloista avaruusajan marketteihin ja robottitarjoilijoita käyttäviin ravintoloihin. Tuotanto: BBC, Iso-Britannia.
https://areena.yle.fi/1-3279884
 
Ensimmäinen osa robottitarjottimista katsottu.
 

Outo homma, ettei poronomistaja Näkkäläjärvi artikkelissä ollut leikkaamassa porotalouden tukia.:D

Porotalouden harjoittajille myönnetään eläinkohtaista tukea maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain nojalla.

Tukea maksetaan ruokakunnille (alueet C3 ja C4) poronhoitovuoden päättyessä poroluetteloon merkittyjen eloporojen lukumäärän perusteella. Tuensaajalla tulee olla valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä vähimmäiseloporomäärä.

Tuensaajan tulee pitää kirjaa harjoittamansa porotalouden tuloista ja menoista (POMU).

Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät osakaskohtaiset tai paliskuntakohtaiset suurimmat sallitut eloporojen määrät. Tukea ei makseta myöskään ns. teurasrästiporoista.

Päivitetty 30.6.2017

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/Sivut/porotalous.aspx
 
Itekkin olen poronhoitoalueelta kotoisin. Paljon kuulin juttua siitä, että poroja ajetaan tarkoituksella valtatien varteen. Yliajetusta porosta saadaan varmuudella korvaus. Karjapuskuri on vakiovaruste pohjoisen kuorma-autoissa.
 
Noista vanhoista Billnäsin kirveistä vielä,se nro 7 on se halkomakirves ja 12 on karsinta/veistokirves eli muistakaa teroittaa ne sitten oikein niin toimivat,seiskaan se normaali n1,5 cm jyrkkä palko terän suuhun ja kakstoistanen pitää olla ilman sitä jyrkkää osaa eli hamaran suuntanen,suora teroitus,näin niistä on iloa vielä pikäksi aikaa.
 
Minulla on kotona Gränsforsin liten skogsyxa. Puolen metrin varsi ja 1kg;n pää.
Ei se kyllä ole vielä mitään käyttöä nähnyt mutta kun nyt on "pakko" olla ainakin yksi kirves omistuksessa niin tuommoinen on tullut hankittua.
 
Outo homma, ettei poronomistaja Näkkäläjärvi artikkelissä ollut leikkaamassa porotalouden tukia.:D

Porotalouden harjoittajille myönnetään eläinkohtaista tukea maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain nojalla.

Tukea maksetaan ruokakunnille (alueet C3 ja C4) poronhoitovuoden päättyessä poroluetteloon merkittyjen eloporojen lukumäärän perusteella. Tuensaajalla tulee olla valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä vähimmäiseloporomäärä.

Tuensaajan tulee pitää kirjaa harjoittamansa porotalouden tuloista ja menoista (POMU).

Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät osakaskohtaiset tai paliskuntakohtaiset suurimmat sallitut eloporojen määrät. Tukea ei makseta myöskään ns. teurasrästiporoista.

Päivitetty 30.6.2017

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/Sivut/porotalous.aspx
Joo, tosi outoa.. Ja just hetki sitten Antti Rinne oli niin huolissaan maataloudesta ja oli Suuri maatalouden ystävä. Ainakin tähän porukkaan suomalainen maanviljelijä voi luottaa kuin Neuvostoliittoon.
 
Laatuvaihtelut ovat tänä vuonna erittäin suuria. Mitä aikaisemmin korjattu sato, sitä varmemmin se on siemenenäkin hyvää.
Omaa siementä käytettäessä itämis %:n tutkituttaminen on ehdottoman välttämätöntöntä. Kauppaliikkeiden kautta tutkimus maksaa noin 30 euroa.

Kollegalle oli tullut kuorma viikko sitten kuivattua tavaraa nautojen ruokintaan, myöhään lokakuussa puitua kaksitahoista ohraa. Hehtolitran paino 51-55 kg hl.
Oli pitkin hampain kuorman ottanut, mutta juuri mitään ei tuollaisesta voi enää maksaa, koska se ruokinnassa on lähes arvotonta.
Joka kolmas jyvä on niin suuri, että mylly pystyy sen murskaamaan, muut mennä sutkahtaa kokonaisina eläimen läpi.

Sitä kuormaa ei olisi kannattanut puida. Pelkkä kuivaus maksoi varmasti enemmän kuin kuormasta sai tuloa.
 
Laatuvaihtelut ovat tänä vuonna erittäin suuria. Mitä aikaisemmin korjattu sato, sitä varmemmin se on siemenenäkin hyvää.
Omaa siementä käytettäessä itämis %:n tutkituttaminen on ehdottoman välttämätöntöntä. Kauppaliikkeiden kautta tutkimus maksaa noin 30 euroa.

Kollegalle oli tullut kuorma viikko sitten kuivattua tavaraa nautojen ruokintaan, myöhään lokakuussa puitua kaksitahoista ohraa. Hehtolitran paino 51-55 kg hl.
Oli pitkin hampain kuorman ottanut, mutta juuri mitään ei tuollaisesta voi enää maksaa, koska se ruokinnassa on lähes arvotonta.
Joka kolmas jyvä on niin suuri, että mylly pystyy sen murskaamaan, muut mennä sutkahtaa kokonaisina eläimen läpi.

Sitä kuormaa ei olisi kannattanut puida. Pelkkä kuivaus maksoi varmasti enemmän kuin kuormasta sai tuloa.

Kyllä tänä vuonna on tyytyväisiä ne jotka teki litistämällä rehuksi. Ne jotka kuivasivat saivat varmasti aika mojovat kulut siitä. Tuttu isäntä meinas, että öljyä on mennyt niin pirusti kuivaamiseen, että olis ollut ihan sama jättää peltoon koko sato, ei ois vituttanutkaan kuulemma lopen niin paljoa.
Täällä puitiin viimeiset vehnät viime viikolla, ei varmasti hääviä ollut. :confused:
 
20171101_081336.webp
Oljet karholla ja jäässä. Maa kohta routinut kyntöjä varten liikaa.
20171101_081955.webp
Noin 20 prosenttia jäi peltoon, viimeiset 20 prosenttia, mitkä pois saatiin, olisi kannattanut jättää puimatta.

Lähes puolet viljasadosta tällä alueella käytännössä menetettiin.

Syyskynnöt monella tilalla aloittamatta, maat roudassa. Toivottavasti sää lämpenee vielä.Tämän syksyn vaikeudet eskaloituvat vielä seuraavallekin kesälle.

Kuivikkeeksi paalatut pehkupaalut savusivat kauniisti aamun koittaessa.

Jäätyneitä puimureita vielä peltojen reunoilla.

Ajateltaessa niitä tilakohtaisia vaikeuksia, mitkä tämän syksyn tilanne aiheuttaa, lähes puistattaa.
 
Armeijassa syödään jatkossa Arlan tuotteita – Valio jäi nuolemaan näppejään
Ruoka05:00Matti Tuominen http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.211751
Armeijan harmaissa syödään siis jatkossa todennäköisesti osittain ulkomaisesta maidosta valmistettuja tuotteita.


MARKKU VUORIKARI
344314-jpg.jpg

Leijona Catering kuvaa vuosikertomuksessaan, että se valmistaa ateriat puhtaista, kotimaisista raaka-aineista.
MT:n tietojen mukaan monikansallinen meijeriyhtiö Arla on voittanut esimerkiksi Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin meijerituotteita koskevan tarjouskilpailun. Kalkkiviivoilla tarjouskilpailun hävisi Valio, joka toimittaa meijerituotteet tällä hetkellä.

Käytännössä tarjouskilpailun lopputulos tarkoittaa sitä, että vaikkapa armeijan harmaissa syödään jatkossa todennäköisesti osittain ulkomaisesta maidosta valmistettuja tuotteita. Esimerkiksi kaikki Arlan juustot valmistetaan Ruotsissa.

Vuoden 2016 vuosikertomuksensa mukaan Leijona Catering palveli asiakkaitaan yli 50 toimipisteessä. Leijona Cateringin toimipisteissä nautittiin päivittäin yli 70 000 ateriaa.

Leijona Catering kuvaa vuosikertomuksessaan, että se valmistaa ateriat puhtaista, kotimaisista raaka-aineista. Se myös korostaa, että se kiinnittää raaka-aineiden kotimaisuuteen erityistä huomiota.

Leijona Cateringin kehitysjohtaja Petri Hoffren vahvistaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että Leijona Catering on kilpailuttanut meijerituotteita tämän syksyn aikana. Hoffren ei kuitenkaan suostu kommentoimaan sitä, miten kilpailutuksessa on käynyt.

Kehitysjohtaja perustelee vaikenemistaan sillä, että hankintapäätösten jälkeen on parhaillaan käynnissä valitusaika. Toisin sanoen kilpailutuksen lopputulos saattaa vielä muuttua.

"Se on pikkaisen hankintalain hengen vastaista, jos tilannetta lähdetään avaamaan. Lain mukaan pitää kuitenkin varmistaa, että kilpailu toteutuu", hän sanoo.

Kehitysjohtaja ei suostu paljastamaan, mitkä tavarantoimittajat ovat olleet mukana kilpailutuksessa tai kuinka monta tavarantoimittajaa on jättänyt tarjouksen. Hän kuitenkin korostaa, että kilpailutuksessa mukana olleet yritykset ovat tietoisia siitä, miten kilpailutuksessa on käynyt.

"Toimimme tasapuolisesti kaikkia osapuolia kohtaan", hän vakuuttaa.

Hoffren ei halua lähteä avaamaan kilpailutuksen kriteereitä. Kilpailutuksen kriteerit ovat hänen mukaansa yrityksen sisäinen asia. Hoffrenin mukaan Leijona Cateringin tavoitteena on se, että yritys käyttää toiminnassaan jatkossakin kotimaisia tuotteita.

Kilpailutuksen voittaneen Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle lähettämässään sähköpostiviestissä, ettei Arla halua kommentoida vielä keskeneräistä kilpailutusta.

Valion myynnistä ja markkinoinnista vastaava Elli Siltala sanoo, ettei Valio voi kommentoida yksittäisen asiakkaan asioita. Hän kuitenkin suostuu kommentoimaan julkisia kilpailutuksia yleisellä tasolla. Siltalan mukaan hinta korostuu julkisissa kilpailutuksissa merkittävästi.

"Toivomme, että muutkin kriteerit, kuten tuotantoeläinten hyvinvointi ja toimitusvarmuus, saisivat painoarvoa", hän sanoo.

Jos hintaa painotettaisiin kilpailutuksissa esimerkiksi 60–70 prosenttia, olisi tilanne Siltalan mukaan parempi. Tällä hetkellä kilpailutuksissa on Siltalan mukaan usein sellainen tilanne, että vaikka tavarantoimittaja ei pystyisikään takaamaan kaikkia kilpailutuksen kriteereitä hinnan lisäksi, niistä ei koidu tavarantoimittajalle pistemenetyksiä.

Siltala nostaa oikeansuuntaisesta toiminnasta esimerkiksi länsinaapurimme. Ruotsissa vastuullisuusasioita painotetaan hänen mukaansa julkisissa hankinnoissa vahvasti. Jos vastuullisuuteen ei kiinnitetä huomiota, voi seurauksena Siltalan mukaan olla se, että tuotteiden jäljitettävyys ja toimitusvarmuus kärsivät.

Usein kilpailutuksia hoidetaan myynnistä ja markkinoinnista vastaavan johtajan mukaan niin, että eri tuoteryhmiä saatetaan eriyttää. Esimerkiksi piimät ja maidot kilpailutetaan eri kriteereillä kuin vaikkapa jugurtti.

"Ei ole ihan loogista, että niissä olisi eri kriteerit kuin toisissa tuotteissa", Siltala pohtii.

Suuret julkiset kilpailutukset ovat arvoltaan Siltalan arvion mukaan usein miljoonia euroja, ja niissä toimitetaan miljoonia kiloja tuotteita.

"Vaikutukset ovat merkittävät tottakai", hän kommentoi kysymystä siitä, millainen merkitys Valiolle olisi, jos se saisi Leijona Cateringin kilpailutusta vastaavan tilauksen.
 
Yllättävä veto Leijona Cateringiltä.
Jos kriisi yllättää, kotimaan tuotanto saattaa ilman tuontia riittää nipinnapin kotimaan kulutukseen, nimenomaan Valiolla, Arla Suomen toimitusvarmuudesta en olisi niinkään varma. Asiaa lienee kuitenkin mietitty.o_O

Arla on kuitenkin meillä selkeästi pienemillä voluumeilla toimiva maidon jalostaja.
 
Vaihteeksi rehellistä puhetta. Kaikki vähääkään matkustelleet tietävät ettei suomalainen rehua sisätiloissa syöneen tuotantoeläimen liha ole maailman parasta. En tiedä kuka suomalaista kuluttajaa tässä kusettaa, mutta jos pitäisi arvata niin epäiisin vähittäiskauppaketjuja.

Lihajalostaja antoi mielenkiintoisen vastauksen asiakaspalautteeseen: "Siis eihän suomalainen liha ole maailman parasta"
Matti Tuominen
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.212053

Karelian Lihajaloste Oy herätti keskustelua julkaisemallaan vastauksella.

Liperiläinen lihajalostajayhtiö Karelian Lihajaloste Oy herätti Facebook-tilillään aiemmin tällä viikolla julkaisemallaan vastauksella keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kun kuluttaja oli tiedustellut yritykseltä Facebookissa heidän tuotteidensa kotimaisuusastetta, oli vastaus osittaisesta asiallisuudestaan mielenkiintoinen.

"Tuote-etiketeissä lukee lihan alkuperämaa. Tosin mitä vikaa on ulkolaisissa lihoissa? Jos suomalainen liha olis maailman parasta, niin japanilaiset ostaisivat ne kaikki", yrityksen vastaus kuului.

Karelian lihajaloste Oy:n toimitusjohtaja Sami Puustinen, menikö tämä vastaus mielestäsi putkeen?

"Siis eihän suomalainen liha ole maailman parasta"

Miksi suomalainen liha ei sitten ole maailman parasta?

"Esimerkiksi saksalainen kinkku on parempaa. Se ei ole niin vetistä kuin suomalainen, eikä se haise navetalle, niin kuin suomalainen kinkku monestikin. Eurooppalainen liha on halvempaa, nyt suomalaisen lihan hinta on järkevällä tasolla, niin käytämme sitä"

Oletteko itse vieneet tuotteitanne Japaniin?

"Se nyt oli vaan heitto. Mutta Atriahan vie Kiinaan."

Olette poistaneet tämän keskusteluketjun Facebook-sivuiltanne. Miksi näin?

"Emme yleensä vastaa kysymyksiin Facebookin kautta. Kysymykset pitää esittää kasvokkain tai puhelimella. Facebook-kysymykset voi työntää perseeseen."

Verkkosivuillanne kerrotte, että käytätte tuotteissanne pääsääntöisesti kotimaista lihaa. Kerrotte käyttävänne myös kuitenkin tuontilihaa. Mikä tuotteidenne kotimaisuusaste on?

"Me käytämme 95 prosenttisesti suomalaista lihaa. Tuo viisi prosenttia tulee broilerista."

Karelian Lihajaloste Oy kertoo verkkosivuillaan, että yrityksen asiakkaita ovat suurkeittiöt, pizzeriat, ravintolat, leipomot sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Henkilökuntaa yrityksellä on sen verkkosivujen perusteella 20-28 henkilöä.
 
Viimeksi muokattu:
Heinää lehmälle ja sialle sianruokaa niin varmasti löytyy paras liha suomesta. Kellään (minulla) ei vaan ole varaa syödä sitä.

Olipa kerran lehmä

Lehmän (tai naudan, kuten eläinrodun nimi virallisesti kuuluu) ruoansulatusjärjestelmä on kovin erilainen kuin meidän ihmisten, sillä lehmällä on neljä mahaa: pötsi, satakerta, verkkomaha ja juoksutusmaha. Kun lehmä syö, ruoka menee pötsiin, jossa mikrobit hajottavat ruoan. Kun ruoka pääsee ohutsuoleen saakka, josta se imeytyy, se ei enää ole “ruokaa” vaan kuolleita mikrobeja, jotka ovat käyttäneet ruoan. Pötsimikrobit siis fermentoivat kaiken, mitä lehmä syö.

Ruoansulatusjärjestelmänsä vuoksi lehmä tarvitsee riittävän määrän karkearehua eli ruohoa tai säilörehua eli säilöttyä heinää. Käytännössä lehmä voi huonosti, jos karkearehun osuus ruoasta on alle 40%. Edellä mainitun valossa lehmän neljä mahaa ovat hyvä asia: ne edellyttävät, että tuottajat ruokkivat lehmiään ainakin osin ruoholla/heinällä, vaikka viljalla eläin tuottaisi ehkä enemmän. Suomessa tavanomaiset lypsytilat syöttänevät lehmille arviolta 40-70% karkearehua. Lihatila todennäköisesti syöttää karkearehua vielä enemmän, sillä lihakarjan valkuaisentarve ei ole niin suuri kuin lypsykarjan.

Lypsykarja syö karkearehun minimimäärän (40%) lisäksi väkirehua eli valkuaisrehua sen suuren valkuaistarpeen vuoksi. Väkirehu tarkoittaa viljaa, soijaa, rypsiä, härkäpapua tai hernettä. Tällaisella ruokavaliolla lehmä lypsää noin 8000 kg vuodessa. Pelkkää ruohoa syömällä tuotos putoaisi varovasti arvioiden noin puoleen. Lihakarjassa ero ei ole niin merkittävä, mutta tottakai ruho kasvaa hitaammin pelkällä ruoholla. Voisiko tässä piillä yksi syy siihen, että laiduntavan karjan rasvan laatu on parempi?

Suomalainen nauta syönee reilummin karkearehua kuin amerikkalainen nauta, sillä heinä kasvaa Suomessa paremmin, se tulee pääosin omalta tilalta eikä paineita tehostamiseen ole samassa mittakaavassa. Tulevaisuus näyttää, kasvavatko paineet Suomessakin, vai onko laadukkaan ja eettisesti kasvatetun lähiruoan suosion kasvu riittävän nopeaa pistääkseen tehotuotannolle kampoihin.

Sen sijaan on mahdollista, että esimerkiksi Brasiliasta halpatuotantona tuotu liha on ruohoa syönyttä, sillä maa on köyhempi ja toisaalta maassa, jossa ruoho kasvaa, tuottajalle on taloudellisin vaihtoehto antaa lehmien laiduntaa. Minulla ei kuitenkaan ole varmuutta brasilialaisten lehmien ruokavaliosta. Lisäksi halpatuotetun lihan muut ongelmat, kuten lihan mahdollisesti sisältämät hormonit, ovat vielä kysymysmerkkejä. Brasilialainen liha ei ole myöskään varsinaista lähiruokaa.

Entäs sitten sika

Sika on villisiasta jalostettu ja yksimahainen eläin, eli se ei varsinaisesti ole ruohonsyöjä. Siksi “grass fed” -sika lienee mahdoton yhtälö. Kotieläinsika syö viljaa n. 90-prosenttisesti. Sen esi-isä villisika ei ole turhan nuuka, vaan kuten Wikipedia seikkaperäisesti kertoo, sille maistuvat “niin juuret, mukulat, versot, varret, terhot, pähkinät, marjat ja hedelmät kuin sienetkin. Villisika syö mieluusti myös selkärangattomia ja pikkujyrsijöitä eikä ylenkatso haaskojakaan.” Voipa se ruokailla myös kaatopaikoilla.

Kotieläinsika sen sijaan syö pääasiassa viljaa, mutta sen lisäksi myös soijaa, härkäpapua, hernettä, rypsiä, rankkia, mäskiä ja muita elintarviketeollisuuden sivutuotteita.

Mitä tästä kostuimme: saako Suomesta grass fediä


Vastaus on kyllä. Kuten edellä opimme, sian kohdalla ruohoa syövästä tuotannosta ei juuri voida puhua, mutta mahdollisuuksien mukaan kannattaa tutustua villisikaan (esim. Hakaniemen hallin Roinisilta). Lihakarjana kasvatetuista naudoista sen sijaan esimerkiksi Metsäojan tilan highland-kasvatit syövät kesäisin tuoretta ruohoa ja muun osan vuodesta säilöntäaineetonta kuivattua ja esikuivattua heinää. Metsäojan tilan liha siis on ns. grass fed -lihaa, vaikkei itseään sellaisenaan mainosta. Suomessa on muitakin vastaavia tiloja. Suomessa lisäksi tavallisestikin tuotettujen nautojen ruokavalio lienee ainakin toistaiseksi laadukkaampi kuin Amerikan serkkujen. Ruohoa syöneestä lypsykarjasta ei Suomessa ole havaintoa, vaan tietojeni mukaan lypsykarjan ruokavalio koostuu aina osin valkuaisrehusta. Tulevaisuus on kuitenkin auki ja myös meidän kuluttajien käsissä: kysykää, selvittäkää, vaatikaa. Jonain päivänä, ei niin kaukana kesäkuusta 2011, Suomessakin virtaa ruohoa syöneen lehmän maito! Terkkuja Valiolle.

Ps. Myös kalojen kohdalla ruokavalio kannattaa huomioida. Viljelty kala syö roskahiilaria siinä missä moni ihminenkin. Kalan valinta on kuitenkin ongelmallista: villikalassa on viljeltyyn kalaan verrattuna moninkertaiset määrät myrkkyjä kuten dioksiinia. Viljellyn kalan ruokavalio ja elinolosuhteet sen sijaan ovat kyseenalaiset. Yksi vaihtoehto on kalastaa merten ja järvien hedelmät itse, mutta sekään ei taklaa myrkkyongelmaa. Tämä on kuitenkin jo sitten aivan toinen tarina, josta kuulette lisää joskus toiste…
http://monkeyfood.net/2011/06/13/lihantuotanto-suomessa-grass-fed-liha/
 
Vaihteeksi rehellistä puhetta. Kaikki vähääkään matkustelleet tietävät ettei suomalainen rehua sisätiloissa syöneen tuotantoeläimen liha ole maailman parasta. En tiedä kuka suomalaista kuluttajaa tässä kusettaa, mutta jos pitäisi arvata niin epäiisin vähittäiskauppaketjuja.

Lihajalostaja antoi mielenkiintoisen vastauksen asiakaspalautteeseen: "Siis eihän suomalainen liha ole maailman parasta"
Matti Tuominen
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.212053

Karelian Lihajaloste Oy herätti keskustelua julkaisemallaan vastauksella.

Liperiläinen lihajalostajayhtiö Karelian Lihajaloste Oy herätti Facebook-tilillään aiemmin tällä viikolla julkaisemallaan vastauksella keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kun kuluttaja oli tiedustellut yritykseltä Facebookissa heidän tuotteidensa kotimaisuusastetta, oli vastaus osittaisesta asiallisuudestaan mielenkiintoinen.

"Tuote-etiketeissä lukee lihan alkuperämaa. Tosin mitä vikaa on ulkolaisissa lihoissa? Jos suomalainen liha olis maailman parasta, niin japanilaiset ostaisivat ne kaikki", yrityksen vastaus kuului.

Karelian lihajaloste Oy:n toimitusjohtaja Sami Puustinen, menikö tämä vastaus mielestäsi putkeen?

"Siis eihän suomalainen liha ole maailman parasta"

Miksi suomalainen liha ei sitten ole maailman parasta?

"Esimerkiksi saksalainen kinkku on parempaa. Se ei ole niin vetistä kuin suomalainen, eikä se haise navetalle, niin kuin suomalainen kinkku monestikin. Eurooppalainen liha on halvempaa, nyt suomalaisen lihan hinta on järkevällä tasolla, niin käytämme sitä"

Oletteko itse vieneet tuotteitanne Japaniin?

"Se nyt oli vaan heitto. Mutta Atriahan vie Kiinaan."

Olette poistaneet tämän keskusteluketjun Facebook-sivuiltanne. Miksi näin?

"Emme yleensä vastaa kysymyksiin Facebookin kautta. Kysymykset pitää esittää kasvokkain tai puhelimella. Facebook-kysymykset voi työntää perseeseen."

Verkkosivuillanne kerrotte, että käytätte tuotteissanne pääsääntöisesti kotimaista lihaa. Kerrotte käyttävänne myös kuitenkin tuontilihaa. Mikä tuotteidenne kotimaisuusaste on?

"Me käytämme 95 prosenttisesti suomalaista lihaa. Tuo viisi prosenttia tulee broilerista."

Karelian Lihajaloste Oy kertoo verkkosivuillaan, että yrityksen asiakkaita ovat suurkeittiöt, pizzeriat, ravintolat, leipomot sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Henkilökuntaa yrityksellä on sen verkkosivujen perusteella 20-28 henkilöä.
No, vanha loppuun lypsetty rasvainen lehmänlosu, tietäähän sen.:D

On meillä oikeita pihvilihakarjojakin, kyllä ensiluokkaistakin tavaraa löytyy.

Edit: tuottajalle ei lehmänlihasta paljon makseta, kaupan tiskissä ei outoa kyllä lehmänlihaa näy..
 
Viimeksi muokattu:
Edit: tuottajalle ei lehmänlihasta paljon makseta, kaupan tiskissä ei outoa kyllä lehmänlihaa näy..

Kokkasin juuri lounaaksi lihapataa saksalaisesta tuontilihasta. Ehkä suomalaisen lihantuotannon prioriteetit ovat pielessä. Syitä siihen en tiedä, mutta monessa sivistysmaassa keskitytään tuottamaan laadukasta lihaa keskiluokalle. Suomessa taas pakkomyydään lähimarketeissa jauhelihaa ja marinadissa lilluvia lihatuotteita tuulipukukansalle. Herrat ja laatutietoiset syövät kallista pihvilihaa. Minusta kuluttajia ei saisi ylenkatsoa eikä lihansyönnin pitäisi olla mikään köyhän perusoikeus jonka veronmaksajat kustantavat.

Edit: Suomalaisen lihantuottajan asema ei kuulemma ole kaksinen, mutta kuluttajan syyllistäminen laadukkaan ja kohtuuhinaisen tuontilihan ostamisesta on mielestäni loukkaavaa. Kyllä ne syylliset ovat jossain muualla.
 
Viimeksi muokattu:
Kokkasin juuri lounaaksi lihapataa saksalaisesta tuontilihasta. Ehkä suomalaisen lihantuotannon prioriteetit ovat pielessä. Syitä siihen en tiedä, mutta monessa sivistysmaassa keskitytään tuottamaan laadukasta lihaa keskiluokalle. Suomessa taas pakkomyydään lähimarketeissa jauhelihaa ja marinadissa lilluvia lihatuotteita tuulipukukansalle. Herrat ja laatutietoiset syövät kallista pihvilihaa. Minusta kuluttajia ei saisi ylenkatsoa eikä lihansyönnin pitäisi olla mikään köyhän perusoikeus jonka veronmaksajat kustantavat.

Edit: Suomalaisen lihantuottajan asema ei kuulemma ole kaksinen, mutta kuluttajan syyllistäminen laadukkaan ja kohtuuhinaisen tuontilihan ostamisesta on mielestäni loukkaavaa. Kyllä ne syylliset ovat jossain muualla.

Tuottajiin sitä syyttävää sormea on turha kohdistaa. Kannattavuus ei ole kaksinen. Välistä vetäjien ykkönen on kauppa.

Kuten sanottu, maidontuotannosta tulee noita raakkilehmiä, sadan lehmän karjasta noin 30 kpl vuodessa.

Teurastamot ostaa ne halvalla, kauppa myy kalliilla.

Puhtaasti lihantuotantoon erikoistuneet tilat tuottavat laatua, hinnoittelu perustuu lihan laatuluokitukseen.
Sonninlihan tuottajahinta on luokkaa 3 euroa kilo. Sen voin sanoa, ettei tuottajat noilla hinnoilla joka vuosi uutta Mersua vaihda. Ei edes joka toinen..

Tuottajahinnat ovat laskeneet kolmena peräkkäisenä vuonna ja tilat rimppuaa äärimmäisellä kipurajalla.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, tosi outoa.. Ja just hetki sitten Antti Rinne oli niin huolissaan maataloudesta ja oli Suuri maatalouden ystävä. Ainakin tähän porukkaan suomalainen maanviljelijä voi luottaa kuin Neuvostoliittoon.

Hehheh, ja kun hallitukseen pääsevät niin tulee kiinteistövero pelto- ja metsämaalle.

Karelian Lihajalosteella on mielenkiintoinen asenne Facebook-kyselyihin - ja sitä kautta tapahtuviin trollauksiin :D
 
Back
Top