Suuri maatalouskeskustelu

Se on taas keli hellinyt tätä rajaseudun kituhippiartesaania, nyt sentään virkistävänä vaihteluna tulee veden sijasta räntää. Lätsähteli kivasti naamaan A4- kokoiset jääkylmät läystäkkeet kun kärräsin rehusäkkejä pihavarastoautosta tallille.

Suunnittelin syyskylvöt taputeltuani istuvani sohvannurkkaan kutomaan ja päivittämään teekuppikuvia instaan niinkuin keski-ikäisen naisen nykyään kuuluu tehdä, vaan niin taas menee aika kaikkea muuta tuhratessa. Potkukelkka iskee kipinää kiireessä. Mutta nyt on kaikki kylvettynä odottamassa että tulvavesi huuhtoo siemenet, mukulat ja kynnet ojanpohjaan.

Lapsoset on kilvan karanteeneissa ja päiviin tulee kiva sadankilsan tauko kun saa käyttää niitä nenänkaivuussa. Mistä tulikin mieleen että sain liki laakin kun huomasin bensan hinnan hivelevän kahta euroa, meinasin jotta tyystin jätän bensat ostamatta, pitäköön tunkkinsa. Päätöstä vaan uhkasi seurata ikävä logistinen ongelma, ratkaisin sen toki neuvokkaasti valitsemalla pihasta sen menopelin minkä se kuuluisa ”joku muu” on tankannut. Mieheni tuntuu arvostavan tätäkin ratkaisua.

Käytin mä oman ajokkini oikeen sellasessa oikeassa korjaamossa. Alkoi puskemaan pintaan volvon perusominaisuus, eli kaasuläppäkotelo. Edelliseen tuli ostettua sellainen vallankin marmoritiskiltä, ei ollu halpaa lystiä se eikä tonnin rutkuun osteta tonnin varaosaa. Mutta koska siihen edelliseen se tuli ostettua vajaa 100t sitten, eikä pihavarasto kaipaa kaasuläppäkoteloa niin tuumasta toimeen ja kotelon vaihtoon. Ihan muuten jokaiselta -hinnat alkaen- tissikalenterikorjaamolta ei löydy niitä vitun ohjelmia ja raja-arvosäätimiä ja lahden volvolle en autoani vie (kolme kertaa niiden piti puhdistaa joku polttoainesysteemi ja vaihtaa suodatin, kahdesti seisoi auto siellä päivän ilman että edes koskivat siihen, kolmannella kattoivat tietokoneella ettei varmaan tarvi. Laskuttivat näistä kolmesta kerrasta sitä kuljetusfirmaa jolta oli lorahtanut löpöä bensapumppuun). Vähän hävetti, piti pestä se auto ennen korjaamolle vientiä kun se epäonnisesti pääsi uppoamaan niin syvälle savipeltoon ettei liikkunut ku traktorilla, en viitsinyt, muistanut enkä ehtinyt. Villatakkisetä suorastaan värisi inhosta nähdessään sen. Kai se nyt on kunnossa, olivat ainakin kellon siirtäny oikeeseen aikaan ja kyllä se niin monta rahaa maksoi sekin että toivottavasti tekivät muutakin kun säätivät aikavyöhykettä.

Possuille houkuttaisi etsiä sulhanen tai edes ottaa selvää että kulkeeko sulhasia typpipöntöissä ja jos kulkee, niin pitäisi ottaa selvää että mistä tietää kun sika on kiimassa. Sikäli olis ehkä helpompi jos hankkisi karjun, jos se ei ole samanlainen villasukkien tumputtelija kuin tuo meidän leijonakuningas, ei tarttisi niin syvällisesti perehtyä possun kiimankiertoon. Lehmäkin on edelleen siementämättä, pitäis muistaa tilata geenipankista muinaisjäännettä, mikäs kiire tässäkään nyt on, vastahan se on 8v ja emänsä oli 19v kun poiki tuon.

Blondiristeytysvasikka kasvaa niin että kohina käy, se on kyllä ihan uskomattoman nöyrä ja sopuisa. Kun on tottunut noihin kyyttöihin, vuohiin ja poneihin, jaksaa aina hämmästyä kun joku ei olekaan eri mieltä ihan vaan periaatteen vuoksi. Jos ei kohta tee pakkasta, jää lehmien päiväulkoilu vähemmälle kun uppoavat tonne vesistöön.

Ei pitäis valittaa, käpyjen keräyssesonki on taas kiihkeimmillään. Meillä on takapihalla joidenkin tuhansien mäntyjen viljelmä ja siellä ne onnelliset kävystäjät ahkeroivat parisen kuukautta, aamuhämärästä iltamyöhään. Se on paskaa hommaa jopa mun mittapuulla. Monta vuotta oli jotain ukrainalaisia, viimevuonna oli thaimaalaisia nauttimassa vesisateesta ja lumimyrskyistä ja nyt taas näemmä ukrainasta tai jostain sieltä suuntimilta.
 
Kyllä se ilmastonmuutos totta on, tänään vain varmistui. Kasvukausi on pidentynyt valtavasti, nimittäin tänään Turun lähellä Maskussa puitiin ohraa!
No ei se vieläkään ollut täysin taittunut niskastaan kuten ohralla tapana on

Lämpöä vajaat 9 astetta ja aurinkokin vähän näyttäytyi. Aikas hiljaa ajeli taisi tulla niin isoja, pulleita jyviä säiliöön ettei mitään rajaa:ROFLMAO:

Pistääkö joku vielä myöhäisemmäksi viljan puinnit tänä vuonna?
Ai jaa Maskussa vai? Oliko lähellä Lemua? Suvulla oli tila siellä, Taipale, ja 240 hehtaaria peltoa ja mettää ennenkuin ne dokattiin lopullisesti joskus 80-90 -luvulla...
Tutut metsät kyllä meikäläiselle edelleen, ja se ampumarata vanhan kaatopaikan lähellä, siinä poikkitiellä Naatalintieltä Kustaviin menevälle....
Ai kas Maskun Taipaleessa, suvullani on mökki siellä.
Aiheeseen liittyen, mökin viereisillä pelloilla oli tänä kesänä ruista kasvamassa, ja se oli kypsää jo heinäkuun lopussa, ja puitiinkin jo elokuun alussa. Entisaikaanhan ei moisesta olisi voinut kuvitellakaan, että rukiista voisi saada samasta pellosta kahtena peräkkäisenä vuonna sadon, nyt olisi ollut yllin kyllin aikaa kylvää uudet rukiit. Toki varmaan lajikkeetkin ovat kehittyneet, mutta onhan se iso muutos.

Sen kaatopaikan tiedän mutta ampumarataa en kun harvemmin siellä tulee liikuttua.
Itsekään en tätä tiedä tarkalleen, muistan kyllä ampumaradan kyltin nähneeni, mutta ei edes googlettamalla tule tuo vastaan.
 

Mikähän mahtaa on varmuusvarastoinnin tila kylvösiementen osalta? Sen tiedän, että niukkuutta siemenistä jo nyt.

Myös lannoitteiden saatavuus kevään kylvöille näyttää haasteelliselta. Saatavuus millään hinnalla.
 
Viimeksi muokattu:

Mikähän mahtaa on varmuusvarastoinnin tila kylvösiementen osalta? Sen tiedän, että niukkuutta siemenistä jo nyt.

Myös lannoitteiden saatavuus kevään kylvöille näyttää haasteelliselta. Saatavuus millään hinnalla.

Mitäs @Ikarus turhaan kyselet, tiedät varmasti tilanteen. :) Varmaanhan sitä istutaan valtavan varaosa-voiteluaine-siemen-apulanta-torjunta-aine-rengas-rehu-ym. vuoren päällä. Suuren suurtakaan iskua kv-toimituksiin ei tarvita, kun ollaan kyllä sillassa, mitä tulee maataloustuotantoon. Ja tämä on de facto.

Kahtokkeehan mm. säilöntämuovien ja lannotteiden hintakehitystä. Onnea toivotan kyllä, jos tämä kehitys jatkuu. Moni karjatalouden harjoittaja jättää jo lannoitteet ostamatta ja yrittää pärjätä levityslietteellä. Luulo-oletan, että tällä metodilla kyllä pärjää joitain vuosia ja sitten viljelysmaiden varanto on ulosmitattu.
 
Moni karjatalouden harjoittaja jättää jo lannoitteet ostamatta ja yrittää pärjätä levityslietteellä. Luulo-oletan, että tällä metodilla kyllä pärjää joitain vuosia ja sitten viljelysmaiden varanto on ulosmitattu.
Eikös Puna-Apila nyt jonkinlaisena rehuna menettele? Sitoo typpeä joten seuraavana vuonna tarvitsee vähän vähemmän typpilannoitetta. Sitä en kyllä tiedä miten muuten sen vilja-/rehupellon NPK-suhde on millekin kasville...

Kaipa sinne voisi hernettäkin kylvää... ei tulisi talvella nälkä jos homma sitten muuten kusahtaa... /s
 
Eikös Puna-Apila nyt jonkinlaisena rehuna menettele? Sitoo typpeä joten seuraavana vuonna tarvitsee vähän vähemmän typpilannoitetta. Sitä en kyllä tiedä miten muuten sen vilja-/rehupellon NPK-suhde on millekin kasville...

Kaipa sinne voisi hernettäkin kylvää... ei tulisi talvella nälkä jos homma sitten muuten kusahtaa... /s
Menetteleehän se. Käytetään luomussa seoksena timotein/nurminadan kanssa, myös varsin paljon tavanomaisessa viljelyssä. Nurmiseos, missä puna-apilaa on mukana, ei tarvitse niin voimakasta typpilannoitusta. Juurinystyröidensä avulla kykenee tuottamaan typpeä ilmasta.

Lisäksi syväjuurisena kestää hyvin poutaa ja pystyy parantamaan maan rakennetta. Vaatii viljelyyn korkean pH:n menestyäkseen ja kestää huonosti märkänä tallaamista.

Itsekin käytin, kun nurmea viljelin. Kylvöseokseen 23 kg timotei, 2 kg apila, kovin suuri apilan määrä ei välttämättä ole etenkään lypsykarjalla tiinehtyvyyden eikä naudan ruoansulatuksen kannalta hyväksi.

Ketkä nautojen kanssa on pelailleet, että varmin keino saada nauta puhaltumaan on laskea ne syysaamuna kuuraiseen peltoon laitumelle, jossa on apilaa.

Toinen varma keino on syöttää talvella kohmeista säilörehua, jossa apilaa.
 
kovin suuri apilan määrä ei välttämättä ole etenkään lypsykarjalla tiinehtyvyyden eikä naudan ruoansulatuksen kannalta hyväksi.

Ketkä nautojen kanssa on pelailleet, että varmin keino saada nauta puhaltumaan on laskea ne syysaamuna kuuraiseen peltoon laitumelle, jossa on apilaa.

Toinen varma keino on syöttää talvella kohmeista säilörehua, jossa apilaa.
Mä jotain muistelinkin että siinä apilassa oli jotain ongelmaa. En vain muistanut mitä, kun ei "kuulu mun hommiin"...
 
Kysymys: Suomessa on pirusti vesakoita ja pusikoita joita voisi raivata luonnollisesti eli antamalla nautojen popsia ne suihinsa. Miksei näin tehdä enemmän? Säästäisi samalla rehukuluissa. 2 kärpästä 1 iskulla.
 
Kysymys: Suomessa on pirusti vesakoita ja pusikoita joita voisi raivata luonnollisesti eli antamalla nautojen popsia ne suihinsa. Miksei näin tehdä enemmän? Säästäisi samalla rehukuluissa. 2 kärpästä 1 iskulla.
Ja kävisi sitten lopettamassa sen ojassa jalkansa katkaisseen naudan. Saisi perhekin lihaa pöytään... /s
 
Naudat ovat kyllä aika ketteriä elikoita. Katso vaikkapa Myytinmurtajien härkäjakso. Eivätkä ne nyt niin tyhmiäkään ole, että eivät näe ojaa ja osaa sitä väistää.
Meillä niitä reuna pusikoita laidunnettiin ja kyllä ne kantturat sotki ojat tukkoon aika nopeati. lypsylehmä ei myöskään saisi päästä hörppimään vettä ihan mistä tahansa se näkyy maidon bakteeripitoisuudessa.
 
Kysymys: Suomessa on pirusti vesakoita ja pusikoita joita voisi raivata luonnollisesti eli antamalla nautojen popsia ne suihinsa. Miksei näin tehdä enemmän? Säästäisi samalla rehukuluissa. 2 kärpästä 1 iskulla.
Emolehmä karjoja laidunnetaan vaikka minkälaisessa kenukossa, samoin lampaita.

Nykyiset pitkälle jalostetut lypsylehmät ovat peltolaidun eläimiä jo maavaransa puolesta, ei niitä risukoihin tai kivikoihin voi päästää. Utareen alla ei välttämättä ole paljon tilaa.
 
Kysymys: Suomessa on pirusti vesakoita ja pusikoita joita voisi raivata luonnollisesti eli antamalla nautojen popsia ne suihinsa. Miksei näin tehdä enemmän? Säästäisi samalla rehukuluissa. 2 kärpästä 1 iskulla.
Hyvä idea ja sitä tehdäänkin jonkun verran, siihen hommaan soveltuvat parhaiten lähinnä tietyn rotuiset emolehmät vasikoineen. Ehkä parhaiten Hereford-rotuiset. Mahdollisesti lypsyrotuiset hiehot myöskin. Mutta ei tosiaankaan lypsylehmät.
Mutta niitä rajoittavia kohtia onkin sitten jonkun verran: tilalla pitää olla tai muuten saada käyttöönsä tilan lähistöllä sellaisia sopivia laidunalueita. Karjan kuskaus kauemmas on aika työlästä. Aidat on oltava hyviä ja niitä pitää tarkkailla ettei karja, metsän eläimet ja ihmiset riko niitä. Ja sokerina pohjalla: naudoille pitää olla laskennallista rehualaa tietty määrä per eläinyksikkö ja rehualaa on vain viljelty pelto. Eli näitä pusikoita ja muita ruovikoita ei lasketa rehualan mukaan vaan silti pitää olla rehualaksi peltoa tilan eläinmäärä mukaisesti.
Silti lihakarja olisi hieno maiseman hoitaja ja avoinna pitäjä.
 
Onko tuo laskennallinen rehuala Brysselin direktiivi?
Sieltähän ne juontaa juurensa. Eli eläinyksiköitä lasketaan, muistaakseni lypsylehmä on yksi yksikkö, samoin emolehmä+ vasikka, muut eläimet on sitten jotain vähemmän. Pitää itsekin tarkastella noita, en ole enää oikein tuossa "skenessä" mukana
Edit tässä vähän alkuun tietoa.. Ja niitä rekisteröimättömiä nautojen ei voi sitten alkaa huvikseen pitämään.
 
Onko tuo laskennallinen rehuala Brysselin direktiivi?
A- ja B-tukialue ei saa luonnonhaittakorvausta eli eteläinen Suomi. C:stä ylöspäin saa ja tässä tuessa on kotieläintilan korotus. Eläinyksiköitä kohti pitää olla tietty rehuala tukihakemuksessa. Eläintila saa suuremman LFA-tuen kuin kasvinviljelytila.

Jäsenyysneuvotteluissa aikoinaan koko maa yritettiin saada LFA-tuen piiriin vaan se ei Eu:lle sopinut.

Tukijärjestelmä on monimutkaisuudessan vailla vertaa. Tukiehtojen noudattamista valvotaan tiukasti ja rikkeistä sanktioidaan tiloja ankarasti.


Etelä-Suomi saa LFA:n sijasta 141-tukea eli vakavien vaikeuksien tukea. En ole kärryillä, onko tässäkin rehuala vaatimus vai ei.
 
Maatiaisethan on parhaasta päästä näreiköitä siivoamaan. Pieniä, ketteriä ja vähäsyöntisiä. Ei oikein tahdo jäkälä ja ojanvarsivatukko riittää syömiseksi niille oikeille lehmille.

Siitä saa ihan jotain tukeakin kun laidunnuttaa biotooppeja, ja saahan niistä kyytöistä, lappareista ja länsisuomalaisista lisäksi sen alkuperäistuen mikä vähän paikkaa sitä heikompaa tuottavuutta.
 
Back
Top