Suuri maatalouskeskustelu

[Ikarus]

Maatiaisethan on parhaasta päästä näreiköitä siivoamaan. Pieniä, ketteriä ja vähäsyöntisiä. Ei oikein tahdo jäkälä ja ojanvarsivatukko riittää syömiseksi niille oikeille lehmille.

Siitä saa ihan jotain tukeakin kun laidunnuttaa biotooppeja, ja saahan niistä kyytöistä, lappareista ja länsisuomalaisista lisäksi sen alkuperäistuen mikä vähän paikkaa sitä heikompaa tuottavuutta.

Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen

www.ruokavirasto.fi

Taisi rahan puute tuota tukea tänä vuonna haitata, jatkosta ei tiedä.

Palveluiden asiasanahaku - ely - ELY-keskus

www.ely-keskus.fi

Ilmeisesti alkuperäisrotujen kasvattamisen tukea sai hakea. Summat eläinyksikköä kohti eivät käsittääkseni ole isoja, jaksaa ne rahat hyvin tärvätä.

Ohjeissa lukee, että sopimuksia voidaan tehdä valtion talousarvion määrärahan puitteissa. Riittikö puite vai ei, en tiedä.

 

[kolomaittis]

A- ja B-tukialue ei saa luonnonhaittakorvausta eli eteläinen Suomi. C:stä ylöspäin saa ja tässä tuessa on kotieläintilan korotus. Eläinyksiköitä kohti pitää olla tietty rehuala tukihakemuksessa. Eläintila saa suuremman LFA-tuen kuin kasvinviljelytila.

Jäsenyysneuvotteluissa aikoinaan koko maa yritettiin saada LFA-tuen piiriin vaan se ei Eu:lle sopinut.

Tukijärjestelmä on monimutkaisuudessan vailla vertaa. Tukiehtojen noudattamista valvotaan tiukasti ja rikkeistä sanktioidaan tiloja ankarasti.

Luonnonhaittakorvaus

www.ruokavirasto.fi

Etelä-Suomi saa LFA:n sijasta 141-tukea eli vakavien vaikeuksien tukea. En ole kärryillä, onko tässäkin rehuala vaatimus vai ei.

Öö, siis kyllä B-alue ainakin saa luonnonhaittakorvausta mikä maksettiinkin jo tältä vuodelta syyskuussa. Sitä en muista onko se suurempi pohjoisemmilla alueilla.

Ja kyllä sanktioita tulee helposti vaikkei se vika viimekädessä viljelijässä olisikaan, tosi reilua.
Noista rehuala hommista en tiedä mitään kun ei koske mua.

 

[Ikarus]

Öö, siis kyllä B-alue ainakin saa luonnonhaittakorvausta mikä maksettiinkin jo tältä vuodelta syyskuussa. Sitä en muista onko se suurempi pohjoisemmilla alueilla.

Ja kyllä sanktioita tulee helposti vaikkei se vika viimekädessä viljelijässä olisikaan, tosi reilua.
Noista rehuala hommista en tiedä mitään kun ei koske mua.

Ai se olikin niin, että vain A-alue on ilman luonnonhaittakorvausta.

Tukiehtoja eri tuissa on varmaan miljoona. Ely-keskusten tarkastajista aina yksi on keskittynyt johonkin tukeen. Viljelijän pitää tietää ne kaikki. Tahattomia virheitä tulee.

 

[PSB 5500]

Maatiaisethan on parhaasta päästä näreiköitä siivoamaan. Pieniä, ketteriä ja vähäsyöntisiä. Ei oikein tahdo jäkälä ja ojanvarsivatukko riittää syömiseksi niille oikeille lehmille.

Siitä saa ihan jotain tukeakin kun laidunnuttaa biotooppeja, ja saahan niistä kyytöistä, lappareista ja länsisuomalaisista lisäksi sen alkuperäistuen mikä vähän paikkaa sitä heikompaa tuottavuutta.

Sorgen ja pahoittelut @Baltriber ; unohdin listauksen ulkopuolelle kokonaan nuo alkueläimet. Nehät olisi myös omiaan tuollaisen perinnemaiseman hoitoon. Pk-seudulla jotain ruovikkoista merenlahtea oli kesäisin laiduntamassa erään Suomen köyhimmän maanviljelijän emolehmiä vasikoineen. Tätä oli ainakin ysärillä. Olin kerran niitä mukana sinne kuljettamassa. Ne siis vietiin osa matkasta sellaisella moottoriproomulla.

 

[PSB 5500]

Tässä onkin vähän taustatietoa:

https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-10-16.pdf

 

[Baltriber]

Ympäristötuhot rivissä. Ens keväänä nämä ovat tän kylän viimeinen karja. Tämä sentään on ihkaoikia maatalouspitäjä, niin vaan tässä meijänkin kylässä kaikissa pihoissa navetat ja pihatot tyhjänään, seassa pari melko uuttakin sellaista.

Minusta melko huono suuntaus, vaikka tuo mun karja onkin hienoin ja kaunein, kovinkaan tuottoisa se ei ole, että siltä ikävältä kantilta kun miettii niin tämäkään vanha maalaiskylä ei huonoina aikoina pidä ruoassa edes omiaan. Monet kaupunkilaiset tuntuu elävän sellaisissa aatoksissa että kehäkolmoselta alkava maaseutu on pelkkää loputonta ruoka-aittaa ja lihatiinua, vaikka liian monesti totuus on tyhjät navetat ja talon pihassa edellisten sukupolvien omenapuut ja pari marjapuskaa. Harva enää pottuakaan kasvattaa edes kotitarpeiksi. Tällaisen satovuoden jäljiltä kuivureissakaan ei turhaan kaniteta rotille syötävää.

Onhan se varmaan hyvä joltain kantilta että tuilla ohjataan kasvattelemaan jotain hiilinieluja mitkä niitetään matojen rehuksi kerran kesässä, vaan saattaa vääntyä tottumattomalla suolet rullalle kun henkensä pitimiksi syö matoja ja hiilinieluja.

Ja ennen kuin jollain vääntyy hermot rullalle, mä en hae enkä nosta mitään tukia, en eläimistä, hiilinieluista enkä marjapuskista. Tukioikeudet lahjoitin pois, koska minusta maataloustuilla pitää rahoittaa ruoan tuotantoa eikä jonkun elämäntapaa tai harrastelua

Minusta olis parempi suuntaus jos suomi olisi enempi omavarainen ruoan kuin euroopan hiilinielujen suhteen.

 

[Erkki]

niin vaan tässä meijänkin kylässä kaikissa pihoissa navetat ja pihatot tyhjänään,

Tuota se on täälläkin. Omalla kylällä ei enää yhtään karjatilaa ja koko pitäjässäkin ne voi laskea yhden käden sormilla. EU-aikana tilojen määrästä on hävinnyt täällä yli 90%.

 

[arix]

Tuota se on täälläkin. Omalla kylällä ei enää yhtään karjatilaa ja koko pitäjässäkin ne voi laskea yhden käden sormilla. EU-aikana tilojen määrästä on hävinnyt täällä yli 90%.

Tässä on menty EU:n ison bisneksen halun mukaisesti...

 

[miheikki]

Suomi on karjatalousmaa.

Suomella on hallussaan satumainen aarre: Runsaiden vesivarojen ansiosta maataloutemme voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori

Maailman hydrologinen kierto suosii Pohjoismaita. Siksi tänne sopii tuotanto, jossa tarvitaan paljon vettä. Kestävästi tuotettu liha ja maito voisivat nousta Suomen vientituotteiksi, linjaa professori Juha Helenius.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

"Vesi on satumainen aarre. Jos jossakin kasvatetaan märehtijöitä ja tuotetaan muuta, mihin tarvitaan paljon vettä, sen kannattaa tapahtua täällä"​

Maatalous 04:00
Terhi Torikka
SAVONLINNA
Maailman hydrologinen kierto suosii Pohjoismaita. Siksi tänne sopii tuotanto, jossa tarvitaan paljon vettä. Kestävästi tuotettu liha ja maito voisivat nousta Suomen vientituotteiksi, linjaa professori Juha Helenius.
SANNE KATAINEN

Laiduntaminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta.
JaaJaaLähetä
Kuuntele
TulostaAvaa
Suomalainen maatalous voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori Juha Helenius Ruralia-instituutista.
”Suomi olisi valtavan hyvä kestävän maidon- ja naudanlihantuotannon alueena. Täällä voitaisiin erikoistua siihen, ja kestävästi tuotetuista nautakarjatuotteista voisi kehittyä vientituote.”
Suomen vahvuus kotieläintuotannossa ovat runsaat, puhtaat vesivarat. Vesi on monessa maassa merkittävä ruuantuotantoa rajoittava tekijä ja maailman vedestä suurin osa käytetään kasteluun.
”Hydrologinen kierto maailmassa suosii Pohjoismaita, eikä ole näkyvissä, että tilanne muuttuisi ilmastonmuutoksen myötäkään. Vesi on satumainen aarre. Jos jossakin kasvatetaan märehtijöitä ja tuotetaan muuta, mihin tarvitaan paljon vettä, sen kannattaa tapahtua täällä”, Helenius toteaa.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa maataloustuotantoon käytetään laajalti fossiilista pohjavettä, joka ei uusiudu. Se ei ole kestävää.”
Viennin yhteydessä puhe kääntyy Heleniuksen mielestä liian usein metsään. ”Maataloustuotteiden vientiin liittyy paljon epäröintiä, vaikka metsäpuolen suurin vientituote on hyvin matalan jalostusasteen sellu. Olemme luonnonvarojen käytön tuottavuudessa EU:n alinta tasoa.”
Helenius puhui ruuantuotannon ilmastovaikutuksista Valtakunnallisilla Lammaspäivillä Savonlinnassa viime viikolla.
Suomen maaperä on toistaiseksi terve, pilaantunutta maata on hyvin vähän. Monissa maissa ongelma on maaperän pilaantumisen lisäksi se, että hyvää viljelymaata jää rakennusten ja teiden alle kaupunkien kasvaessa.
Helenius uskoo, että maaseudut nousevat vielä uudella tavalla elämisen ympäristöiksi.
”Keskustelu monimuotoisuudesta tulee yhä vahvemmin ilmastokeskustelun rinnalle”, hän ennustaa.
Kotieläintaloudella on suuri merkitys monimuotoisuuden ylläpidossa. ”Pitää tarjota elinympäristöjä monimuotoisille eliöille, jotta elonkirjo säilyy. Tarvitaan ihan tavallistakin eliöstöä, ei vain uhanalaisten lajien suojelua. Eläimet maaseudulle takaisin on resepti tähän, ja tarkoitan sillä etenkin laiduntavia eläimiä.”
Märehtijöillä on erityinen kyky muuttaa ihmiselle kelpaamatonta biomassaa ihmisravinnoksi. ”Kolme miljardia hehtaaria maailman maatalousmaasta on pysyviä laitumia, joita ei viljelemällä voisi käyttää ruuantuotantoon.”

Heleniuksen mielestä monia maatalousekosysteemejä ajetaan nyt ”liian kovilla kierroksilla”. Huomiota pitäisi suunnata siihen, että jokaiselle viljelyalueelle löydettäisiin sopiva, kestävä taso tuottaa.
”Neitseellisten ravinteiden käytön viljelyssä pitäisi olla viimeinen vaihtoehto”, professori toteaa viitaten kaivannaisista valmistettaviin keinolannoitteisiin.
”Ravinnekiertoa pitäisi lisätä merkittävästi.”
Ilmasta tuotettavan ruuan on povattu syrjäyttävän perinteisen maatalouden vuosikymmenen sisällä. Helenius ei tähän usko.
”Se on huuhaata. Se aika ei ole todellakaan edes tieteen näköpiirissä. Tuotantoon tarvitaan paljon energiaa, eikä energianlähdettä ole vielä ratkaistu.”

Lampaat soveltuvat hyvin maisemanhoitajiksi.

 

[Lapinukko]

Vesi on tosiaankin satumainen aarre. Niin ovat metsätkin. Seuraavaksi meiltä sosialisoidaan pohjavesi. Eipä olisi uskonut 25v sitten että hyvä ystävämme EU vie osan metsäomaisuudestamme - eivätkä monet usko että meiltä viedään 25 vuoden kuluttua suuret määrät vettä ilman kunnollista korvausta.

 

[Lunni]

Ely-keskusten tarkastajista aina yksi on keskittynyt johonkin tukeen.

Tuohan kuulostaa samalta kun erään pikkukaupungin rakennusvirasto: Yksi keskittyy yhteen asiaan ja toinen toiseen, kolmas johonkin muuhun ja neljäs sitten muihin. Jos sattuu niin optimaallinen tilanne ettei ole kuin yhdenlaisia juttuja, niin se yksi tekee ja muut mussuttaa pullaa...
Sen paperin voi kyllä käydä jättämässä ja sen ottaa vastaan joku noista neljästä, siirtääkin vielä sille kelle se asia kuuluu mutta ei suinkaan varmista että hän sen paperin saa.. Sitten ollaan kaikki yllättyneitä kun vähän kestää ja lopuksi se paperi löytyy jostain pöydänkulmalta muiden alta. "Oho hups!"...

 

[baikal]

Minusta olis parempi suuntaus jos suomi olisi enempi omavarainen ruoan kuin euroopan hiilinielujen suhteen.

Niin minustakin. Mutta on sinulla kyllä ainakin silmiä hivelevän kauniita eläimiä hoidossasi. Hyväkuntoisen näköisiä. Keskimmäisessä on jotain kituliasta, ehkei kaukaa haettu arvio ole, jos epäilen naudassa näkyvän kapean isäpoolin merkitys?

 

[Baltriber]

Niin minustakin. Mutta on sinulla kyllä ainakin silmiä hivelevän kauniita eläimiä hoidossasi. Hyväkuntoisen näköisiä. Keskimmäisessä on jotain kituliasta, ehkei kaukaa haettu arvio ole, jos epäilen naudassa näkyvän kapean isäpoolin merkitys?

Se on vähän kituliaan näkönen tuossa keskellä kun ikää on vasta puolisen vuotta. Nuo reunimmaiset kun kasvaa enää leveyssuuntaan niin tuo ay-ba vasikka kasvaa jokasuuntaan. Noilla kyytöillä kun korkeutta on vaan pikkusen yli metrin, niin näyttää vähän kummalliselta tollanen tehokkaamman rotuinen vasikka vieressä

 

[Ikarus]

Suomi on karjatalousmaa.

Suomella on hallussaan satumainen aarre: Runsaiden vesivarojen ansiosta maataloutemme voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori

Maailman hydrologinen kierto suosii Pohjoismaita. Siksi tänne sopii tuotanto, jossa tarvitaan paljon vettä. Kestävästi tuotettu liha ja maito voisivat nousta Suomen vientituotteiksi, linjaa professori Juha Helenius.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Lisäksi nautakarjan päärehu nurmi kasvaa meillä hyvin, yleensä vesi riittää vuositasolla, vaikka lämpösummassa ja kasvuajassa joudutaan antamaan tasoitusta.

Tämän vuoden 1. nurmisato oli fantastinen. Keväällä viljoille satoi liikaa (nurmille sopivasti) ja kylvöt venyivät.

2. nurmisato, korjuu heinäkuun lopussa, oli surkea, sadetta ei saatu. Sateettomuus pilasi juhannuksen-heinäkuun lopun välillä viljat.

3. nurmisato, korjuu syyskuussa, oli taas elokuun runsaiden sateiden ansiosta hyvä.
Samaan aikaan yritettiin niitä vähiä viljoja huonolla kelillä puida.

Nurmisato oli kaikki korjuut laskettuna normaali, viljasato todella kaukana normaalista.

Ei meidän kannattaisi täällä olosuhteiden puolesta mihinkään muuhun viljelyyn keskittyä, kuin nurmeen perustuvaan naudanlihaan ja maidontuotantoon.

Miksi näin ei ole? Tuottajien saama korvaus maidon- ja lihantuotannossa(kaan) ei ole työmäärään nähden riittävä.

 

[Trilisser]

Yhtä asiaa ihmettelen. Kävin kesällä yhdessä pohjoissavolaisessa tilamyymälässä. Siis piti olla ns. suoramyyntiä. Mutta: hintataso aivan järjettömän korkea! Ja kun suoramyynnin idean pitäisi olla kohtuullinen hinta, koska tuottaja saa sen hinnan ilman välikäsiä.

 

[baikal]

Ei meidän kannattaisi täällä olosuhteiden puolesta mihinkään muuhun viljelyyn keskittyä, kuin nurmeen perustuvaan naudanlihaan ja maidontuotantoon.

No ei kannata tietysti, mutta kiva on viljatuotteillakin hivellä kitaa joka päivä. Puuron ja leivän tuottaminen ei ole perspektiivitöntä touhua. Ihminen petkeltää melko hyvin saadessaan määräannoksen maitotuotetta, malliksi lihaa ja viljaa. Jos siihen saa pottua ja juureksia kylkeen, niin polku maistuu. Kotimainen marjatuotanto plus metsien tuotanto tuo oman osansa. Tämä ei ole mahdoton yhtälö ja toivottavasti tässä sentään kyetään pysyttelemään.

Palstan maalaispojat tunnistavat tuosta oman ruokavalionsa syntymästä lähtien toteutuneena. Ei ollut kotona salaatinlehtiä, ei kuskussia eikä latteakaan. Appelsiinia ja omenaa oli satunnaisesti, mutta puolukkaa, mustikkaa, viinimarjoja ym. oli joka päivälle tavalla tai toisella. Selvittiin niin tuhkarokosta, sikotaudista kuin aasialaisistakin. Tuolla ruokavaliolla tehtiin töitä kaasupullon kokoisista lähtien ja siihen vielä urheilla humputettiin.

Kansallinen ruoantuotanto tarvitsee monta jalkaa. Jos yksi sakkaa, niin muut jelppaavat. Ei tästä ole mitään epäilystäkään, tuohon pyrkivät kaikki maat ja valtiot. Yksikään valtio ei rakenna ruoantuotantoaan sen varaan, että ostellaan sitten markkinoilta halpoja bulkkieriä, niin kaikki tienaa. Peruspaketti on oltava suht kattava. Maksaa, mutta elämä on.

 

[YliKoo]

Palstan maalaispojat tunnistavat tuosta oman ruokavalionsa

Meillä tavattiin kalastaa lohta, ja siskon kanssa kitistiin että eikö joskus saisi makkaraa leivän päälle.

Ehkä tuo ankea lapsuus selittää jotakin.

 

[kolomaittis]

No ei kannata tietysti, mutta kiva on viljatuotteillakin hivellä kitaa joka päivä. Puuron ja leivän tuottaminen ei ole perspektiivitöntä touhua. Ihminen petkeltää melko hyvin saadessaan määräannoksen maitotuotetta, malliksi lihaa ja viljaa. Jos siihen saa pottua ja juureksia kylkeen, niin polku maistuu. Kotimainen marjatuotanto plus metsien tuotanto tuo oman osansa. Tämä ei ole mahdoton yhtälö ja toivottavasti tässä sentään kyetään pysyttelemään.

Palstan maalaispojat tunnistavat tuosta oman ruokavalionsa syntymästä lähtien toteutuneena. Ei ollut kotona salaatinlehtiä, ei kuskussia eikä latteakaan. Appelsiinia ja omenaa oli satunnaisesti, mutta puolukkaa, mustikkaa, viinimarjoja ym. oli joka päivälle tavalla tai toisella. Selvittiin niin tuhkarokosta, sikotaudista kuin aasialaisistakin. Tuolla ruokavaliolla tehtiin töitä kaasupullon kokoisista lähtien ja siihen vielä urheilla humputettiin.

Kansallinen ruoantuotanto tarvitsee monta jalkaa. Jos yksi sakkaa, niin muut jelppaavat. Ei tästä ole mitään epäilystäkään, tuohon pyrkivät kaikki maat ja valtiot. Yksikään valtio ei rakenna ruoantuotantoaan sen varaan, että ostellaan sitten markkinoilta halpoja bulkkieriä, niin kaikki tienaa. Peruspaketti on oltava suht kattava. Maksaa, mutta elämä on.

Niin silloin kun minä olin nuori ei.....

Ihan tottahan tuo on mitä kirjoitat, kyllä aika yksipuolistakin oli se ravinto välillä verrattuna mitä nykyisin, se omavaraisuus oli vähän niikuin pakko.

Eikä silloin valitettu silti.

Miten tää nykyinen pullamössö sukupolvi tulisi toimeen noilla olosuhteilla, ööö vaikka tää Renaz Ibrahimi ja vastaavat?

 

[ER]

Miten tää nykyinen pullamössö sukupolvi tulisi toimeen noilla olosuhteilla, ööö vaikka tää Renaz Ibrahimi ja vastaavat?

Ei varmaan mitenkään.

 

[EK]

Lisäksi nautakarjan päärehu nurmi kasvaa meillä hyvin, yleensä vesi riittää vuositasolla, vaikka lämpösummassa ja kasvuajassa joudutaan antamaan tasoitusta.

Tämän vuoden 1. nurmisato oli fantastinen. Keväällä viljoille satoi liikaa (nurmille sopivasti) ja kylvöt venyivät.

2. nurmisato, korjuu heinäkuun lopussa, oli surkea, sadetta ei saatu. Sateettomuus pilasi juhannuksen-heinäkuun lopun välillä viljat.

3. nurmisato, korjuu syyskuussa, oli taas elokuun runsaiden sateiden ansiosta hyvä.
Samaan aikaan yritettiin niitä vähiä viljoja huonolla kelillä puida.

Nurmisato oli kaikki korjuut laskettuna normaali, viljasato todella kaukana normaalista.

Ei meidän kannattaisi täällä olosuhteiden puolesta mihinkään muuhun viljelyyn keskittyä, kuin nurmeen perustuvaan naudanlihaan ja maidontuotantoon.

Miksi näin ei ole? Tuottajien saama korvaus maidon- ja lihantuotannossa(kaan) ei ole työmäärään nähden riittävä.

Tämähän huomattiin viimeistään 1866-68 nälkävuosina. Tuohon saakka suurin osa maataloudesta oli viljanviljelyä ja muuta kasvinviljelyä. Maatalouden iso muutos tuon jälkeen oli toisaalta viljelymenetelmien uudistaminen ja siirtyminen karjatalouteen. Täällä tuotettiin maitoa, josta tehtiin voita ja juustoa, joka sitten myytiin ulkomaille, etenkin Venäjälle (=Pietariin). Siitä saadulla rahalla ostettiin sitten viljaa. Tietysti sitäkin viljeltiin tiloilla myös omiin tarpeisiin, mutta muutos isommassa mitassa on kuitenkin selvä. Jos piti valita, niin kannatti tuottaa maitotuotteita. Se oli varmempaa ja taloudellisesti kannattavampaa.