Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Minulta kaikki kunnioitus tämän ketjun(kin) viljelijöille. Olen prepperi, ja omaan käyttöön viljelijä. Mutten siinä määrin kuin pitäisi selvitä (vielä) omavaraiseksi.

Edit: toivottavasti "prepperi" ei ole täällä kirosana. En odota auringonpurkausemppiä, zombie-apokalypsiä tms.
 
Minä olen sellanen omavaraistelijahippi. Omat lihat tulee lampaksista, linnuista ja nyt pakkasessa on mangalitza. Niin ja riistaa nyt tietysti. Itse en kylläkään juurikaan metsästä, laiskuuttani en todellakaan lähde aamuyöllä mihinkään puskaan pulupassiin ötökän syötäväksi, mies tykkää niin metsästäköön se niin kauan kun minun ei tarvitse vääntäytyä mihinkään pöpelikköön tai kivennokkaan

Seuraavassa osoitteessa sitten uudet possut ja nautaa. Nyt on siis vain kaksi kyyttöä, niistä toinen on ollut lypsyssä mulla ja tulevaisuudessa se saapi palailla maidontuotantoon ja saa siitä sitten vasikankin lihaksi kasvamaan. Vuohiakin on ollut lypsyssä mutta ne laitoin umpeen kun meillä pirtti paloi niin oli vähän muuta työstöä. Parhaimmillaan siis omat juustot, voit, viilit, jogurtit ja jäätelöt.

Kasvihuoneita on kolme ja avomaalla loput. Nyt tässä on ajettu aika pienelle nää hommat kun ensin oli se palo, sitten laitettiin tämä myyntiin ja syöpäänkin joutessani sairastuin, niin ollu vähän kaikkee.

Tähän markkinaan vaan kohtuu kusista yrittää taloa myydä

Mutta siis voihan vittu. Tuo pöyhin on siis kevään hankinta ja näin ollen vähän tuntematon kalu kaikille. Kuka vittu on suunnitellut härpäkkäiden säädön noinkin yksinkertaiseksi. Riittoisasti noita härpäkkeitä, jokaisessa aivan vitun jumissa oleva pultti mikä pitää saada ylös ja käännettyä eri asentoon. Asentovaihtoehtoja on kolme ja yksi niistä on ilmeisesti karhottamiseen. Vittu että ähräsin noiden kansa kontallani pellossa ja tuhat kotkan kokoista paarmaa kaverina. Mursin luultavasti jokaisen sormeni. Käyttöohjeitahan museokalleuksiin ei ole, enkä mä niistä luultavasti mitään ymmärtäisikään.

Ne jotka noista jotain ymmärtää, älyää myös painaa kaasun lattiaan kun näkee ohi ajaessaan minut perse pystyssä työstämässä parkissa olevaa konetta heinäpellolla. Se neito pulassa ja pelastava ritari-kuvaelma saattaa osoittautua turhan työlääksi konseptiksi, ainakin sille ritarille.

Mutta hitto sentään. Osasin aivan itse, omin liiskautunein sormineni sain pöyhimen säätöihin, löysin traktorista käypäsen vaihde-kierros-yhdistelmän ja aivan helvetin tyytyväisenä itseeni hävisin pölypilveen muinaismuistovehkeineni. Että vetäkääpä vaan käteenne ritarit

Mitäpä sitä noita työstämään kivasti kotipihalla varjossa ja käden uloittuvilla muutakin työkaluja kuin hiljaksiin mureneva mielenterveys ja tahdonvoima. Näihin heiniin olen vuodattanut sen verran tuskanhikeä, että jos yksikään elukka meinaa sotkea korrenkaan kuivikkeisiin, työnnän sen heinänkorren peräluukusta sisään

Ja kirsikkana kakussa, tuo pöyhin maksoi minulle lopulta noin 3000€. Lieneekö uutenakaan ollut noin kallis 🤣
 

Liitteet

  • 67BF413F-3796-4FA2-B638-3031032F1948.webp
    67BF413F-3796-4FA2-B638-3031032F1948.webp
    91.3 KB · Luettu: 56
Minulta kaikki kunnioitus tämän ketjun(kin) viljelijöille. Olen prepperi, ja omaan käyttöön viljelijä. Mutten siinä määrin kuin pitäisi selvitä (vielä) omavaraiseksi.

Edit: toivottavasti "prepperi" ei ole täällä kirosana. En odota auringonpurkausemppiä, zombie-apokalypsiä tms.

Onko preppereillä suomessa toimivia ryhmiä, keskustelua, tietotaidon vaihtoa?
 
Onko preppereillä suomessa toimivia ryhmiä, keskustelua, tietotaidon vaihtoa?
Joskus oli, mutten äkkiseltään enää löytänyt. Oma raamattuni tietotaidon saralla on "Miten selviän luonnossa"-kirja - sen oikean raamatun lisäksi. Minä jaan vaatimattomia tietojani kysyttäessä. Preppauksistani en tietenkään kerro tarkkoja tietoja (mitä/missä) - erilaisista inhottavista suojautumiskeinoista puhumattakaan.

Tässä linkissä on jotain infoa:

http://www.selviydy.com/
 
Joskus oli, mutten äkkiseltään enää löytänyt. Oma raamattuni tietotaidon saralla on "Miten selviän luonnossa"-kirja - sen oikean raamatun lisäksi. Minä jaan vaatimattomia tietojani kysyttäessä. Preppauksistani en tietenkään kerro tarkkoja tietoja (mitä/missä) - erilaisista inhottavista suojautumiskeinoista puhumattakaan.

Tässä linkissä on jotain infoa:

http://www.selviydy.com/
Usein preppauksessa korostuu jenkkiläinen minä ihan itte -tyyli. Muistakaa heput, että verkoston rakentaminen hyvän sään aikana on osa preppausta. Pienellä tai vähän isommallakin joukolla pärjää paljon pitemmälle.
 
Usein preppauksessa korostuu jenkkiläinen minä ihan itte -tyyli. Muistakaa heput, että verkoston rakentaminen hyvän sään aikana on osa preppausta. Pienellä tai vähän isommallakin joukolla pärjää paljon pitemmälle.
Olet oikeassa, ja tunnustan olevani "minä itte"-tyyppinen. Ymmärrän kuitenkin sen, että todellisuudessa yhteisöistä/verkostoista löytyy se pärjääminen.
 
Olet oikeassa, ja tunnustan olevani "minä itte"-tyyppinen. Ymmärrän kuitenkin sen, että todellisuudessa yhteisöistä/verkostoista löytyy se pärjääminen.
Jep. Ja tuo preppaus omaa pärjäämistä varten ei tietenkään sulje pois verkostojen luontia. Eli on järkevää touhua pitää itsestään huolta.

Aikoinaan itselle aukesi yhteistyön merkitys, kun aloin ihmettelemään esimerkiksi 1800 -luvun lopun ja 1900 -luvun tilojen asukkaiden kokoonpanoa ja tehtävien jakoa. Kaikille oli hommaa ja yksin tehtynä tehtynä moni arkipäiväinen homma söisi sekä aikaa, että jaksamista tolkuttomasti.
 
Jos ihminen ei olisi älynnyt evoluutionsa alussa sosiaalistua, ei meitä olisi. Minua kiehtoo preppauksen filosofia. Kahvin ja tupakan varastot minulla onkin kohtuu kunnossa.

Samoin kiehtoo se tyylilaji, jossa yksilö väistyy esim. Kaupungista.

Haluaisinko selvitä ydintuhosta kolmivuotisine talvineen, tuskin.

Ruoan hankkiminen ja ruoan kasvattaminen tulisivat eteen aika vähillä katastrofeilla. Kala, liha ja maakasvit pitävät ihmisen kunnossa. Todennäköisesti olisimme terveempiä, kun söisimme juureksia, perunaa, metsämarjoja, kalaa ja lihaa. Jos tuohon saa vähän puuroa ja maitoa, niin eikun mennään vaan.
 
minusta yksi sellainen ydinkysymys on se että mihin varaudutaan.

On sitä mad max-jengiä mikä nousee raunioista tissit napakasti pursuillen nahkapuvusta, tukka ja meikit tikkarissa. Ne ei toki syö eikä kakkaa, et sellasia peruskyssäreitä ei niiden tarvinne miettiä. Niitä löytyypi jenkeistä jostain ydinsiilosta sadanvuoden ruokavarannot pakastekuivattuna

Sitten on Ritva ja Pirkko jotka suunnittelivat kriisin sattuessa lähtevänsä perikunnan mökille kyrväskoskelle ja alkavansa omavaraisiksi. Täyttä varmuutta kyrväskosken sijainnista ei ole, eikä Ritvan ja Pirkon kondis riitä kilometriä pidempään patikkamatkaan. Eikä mökillä ole kukaan käynyt sitten sotavuosien ja silloinkaan siellä ei ollut kaivoa ja tulisija ja puolet katosta oli siirtyneet kohti kellaria

Mutta jos ei lähdetä siihen zombihyökkäykseen tai ydinpommiin, niin voinee ottaa sellaisen semisti arkipäiväisemmän lähestymiskulman, eli ruokaa kaappiin (ja nesteitä viinikaappiin), en mitenkään jaksa ottaa esiin näitä kotivara ja 72h juttuja, eikä tarvitse. Ihmiset kenellä on aivot, ymmärtää ilman ohjettakin että maailma on vähän sellanen että kannattaa pärjätä ihan omillaan joku aika. Ne ketkä tarvitsee sen kuinka kakkaan muovikassiin, niiden ohjeistaminen on aivan ajanhukkaa

Mutta mä henkilökohtaisesti olen ottanut sellaisen lähestymiskulman tähän hommaan, että asioilla täytyy olla jatkumo. Mitäs kun ne hernekeittopurkit on syöty? Siksi täytyy pystyä itse kasvattamaan syötävää. Mitäs kasvatat jos ei ole siemeniä? Siksi täytyy pyrkiä mahdollisimman korkeaan siemenomavaraisuuteen. Ei tartte zombihyökkäystä että se homma sakkaa, ruokavirasto riittää kyllä siihen ettei siemeniä ole eikä tule ja ne kenellä on, joutuu niitä diilaamaan kuin kokaiinia.

Lannoitteet. Mulla on karjanlantaa sen verran että aivan vitun sama onko bernerin lannoitteet motissa jossain suezin kanavassa vai ei

Jos aikoo kasvattaa lihaa omaksi syömäpuoleksi, hankkia kanoja ja jotain lypsyelukkaa. Kannattaa olla liikkeellä nyt. Sitten kun on joku kriisi, niitä ei saa yhtään mistään ja jos niiden hoito on itselle vierasta näin ei-kriisiaikaan, niin sitten se vasta kusista onkin kun olet myrskyluodon maijana siellä kyrväskoskella kaivamassa jäkälää jonkun elukan hengenpitimiksi

Tätä kasvimaat, eläimet, liha, maito, munat, eläintenruoat, lannoitteet, omat siemenet karusellia mikä pyörii omalla (no joo, heinä tehdään naapurin pellolta) tontilla, voi kutsua preppaukseksi, permakulttuuriksi, omavaraisuudeksi, halusta pyrkiä riippumattomuuteen tai puhtaaseen ruokaan. Mutta kutsuipa sitä nyt miksi vaan, lopulta olet ihan mukavasti riippumaton eri suhdanteista tai sekopäisistä päättäjistä, ja tiedät että saat ruokittua perheesi

Vesi ja lämpö, en jaksa. Kaikki tietää kyllä.

Lääkkeitä, etenkin niitä millä korvataan joku puuttuva tai paskana oleva sisuskalu, kannattaa hakea uudet ennen kuin viimeinen nappi on käsissä

Minähän en tarvitse ydinpommia tai sellaisia kriisiin. Yksi liesituuletin koeponnisti tämän sirkuksen kriisinsiedon kyllä tehokkaasti. Tuurillansa sattui siemenet, aseet ja muut metsästystarpeet ja muita ihan kohtuullisen tärkeitä juttuja olemaan autotallissa palo-oven takana, eli ne säilyi. Mulla on sellanen rasittava tapa varastoida kamaa autoon, ihan siis laiskuuttani, eli sieltä löytyi vaihtovaatetta, latureita, lasten piirustuksia jne

Näin jälkikäteen, en ole kaivannut meille varastoituja puolensuvun roinaa, mutta esimerkiksi valokuvat meidän edesmenneestä lapsesta olis saanut jäädä palamatta (tosin niistä saatiin osa säilytettyä ja pilvestä löytyi osa) ja taulut, niistä osa oli mun tätivainaan maalaamia. Mutta kaikkinensa tuo kun talo palaa, siinä huomaa aivan helvetin nopeasti mitä ihminen tarttee pärjätäkseen. Ja se ei ole lautapelejä ja kuivattuja mangoja naposteluun. Tonkka viiniä kannattaa kyllä varata
 
Oslossa huomenna 32 ja sunnuntaina 34 astetta celssiusta. Taydellinen lampoampari noiden vaarojen ymparoimana, ja koivun lehtikaan ei liiku. Onneksi etelaan paatykamppa ja yksio, taa menee ihan urheiluksi. Viljelijat kovilla taallakin kun on ollut kuivaa pitkaan, ja vahaluminen talvi. Ne vahat isommat pellot tosta Glomma- joesta pohjoiseen ja etelaan - Norjan suurin joki, noin 20km Oslossa itaan ja virtaa n. 120km paakaupungista etelaan koillisesta suoraan Oslovuonoon - noh pumppaavat vissiin vetta, sita piisaa ja korkeuzeroa ja rahaa... Toukokuu lammin ja vahasateinen, kesakuu viilea ja vahasateinen, heinakuu on kuin Marbella vuonolla. Ja vahasateinen. Mista ihmeesta noi Suomen sateet tulee, ei einakaan Atlantilta kohdassa 59 astetta ja nelkyt jotain minuuttia pohjoista leveytta koska noissa itametsissa mun asunnosta 100 metria Suomeen pain on suotkin ihan koppuralla.
 
Viimeksi muokattu:
minusta yksi sellainen ydinkysymys on se että mihin varaudutaan.

On sitä mad max-jengiä mikä nousee raunioista tissit napakasti pursuillen nahkapuvusta, tukka ja meikit tikkarissa. Ne ei toki syö eikä kakkaa, et sellasia peruskyssäreitä ei niiden tarvinne miettiä. Niitä löytyypi jenkeistä jostain ydinsiilosta sadanvuoden ruokavarannot pakastekuivattuna

Sitten on Ritva ja Pirkko jotka suunnittelivat kriisin sattuessa lähtevänsä perikunnan mökille kyrväskoskelle ja alkavansa omavaraisiksi. Täyttä varmuutta kyrväskosken sijainnista ei ole, eikä Ritvan ja Pirkon kondis riitä kilometriä pidempään patikkamatkaan. Eikä mökillä ole kukaan käynyt sitten sotavuosien ja silloinkaan siellä ei ollut kaivoa ja tulisija ja puolet katosta oli siirtyneet kohti kellaria

Mutta jos ei lähdetä siihen zombihyökkäykseen tai ydinpommiin, niin voinee ottaa sellaisen semisti arkipäiväisemmän lähestymiskulman, eli ruokaa kaappiin (ja nesteitä viinikaappiin), en mitenkään jaksa ottaa esiin näitä kotivara ja 72h juttuja, eikä tarvitse. Ihmiset kenellä on aivot, ymmärtää ilman ohjettakin että maailma on vähän sellanen että kannattaa pärjätä ihan omillaan joku aika. Ne ketkä tarvitsee sen kuinka kakkaan muovikassiin, niiden ohjeistaminen on aivan ajanhukkaa

Mutta mä henkilökohtaisesti olen ottanut sellaisen lähestymiskulman tähän hommaan, että asioilla täytyy olla jatkumo. Mitäs kun ne hernekeittopurkit on syöty? Siksi täytyy pystyä itse kasvattamaan syötävää. Mitäs kasvatat jos ei ole siemeniä? Siksi täytyy pyrkiä mahdollisimman korkeaan siemenomavaraisuuteen. Ei tartte zombihyökkäystä että se homma sakkaa, ruokavirasto riittää kyllä siihen ettei siemeniä ole eikä tule ja ne kenellä on, joutuu niitä diilaamaan kuin kokaiinia.

Lannoitteet. Mulla on karjanlantaa sen verran että aivan vitun sama onko bernerin lannoitteet motissa jossain suezin kanavassa vai ei

Jos aikoo kasvattaa lihaa omaksi syömäpuoleksi, hankkia kanoja ja jotain lypsyelukkaa. Kannattaa olla liikkeellä nyt. Sitten kun on joku kriisi, niitä ei saa yhtään mistään ja jos niiden hoito on itselle vierasta näin ei-kriisiaikaan, niin sitten se vasta kusista onkin kun olet myrskyluodon maijana siellä kyrväskoskella kaivamassa jäkälää jonkun elukan hengenpitimiksi

Tätä kasvimaat, eläimet, liha, maito, munat, eläintenruoat, lannoitteet, omat siemenet karusellia mikä pyörii omalla (no joo, heinä tehdään naapurin pellolta) tontilla, voi kutsua preppaukseksi, permakulttuuriksi, omavaraisuudeksi, halusta pyrkiä riippumattomuuteen tai puhtaaseen ruokaan. Mutta kutsuipa sitä nyt miksi vaan, lopulta olet ihan mukavasti riippumaton eri suhdanteista tai sekopäisistä päättäjistä, ja tiedät että saat ruokittua perheesi

Vesi ja lämpö, en jaksa. Kaikki tietää kyllä.

Lääkkeitä, etenkin niitä millä korvataan joku puuttuva tai paskana oleva sisuskalu, kannattaa hakea uudet ennen kuin viimeinen nappi on käsissä

Minähän en tarvitse ydinpommia tai sellaisia kriisiin. Yksi liesituuletin koeponnisti tämän sirkuksen kriisinsiedon kyllä tehokkaasti. Tuurillansa sattui siemenet, aseet ja muut metsästystarpeet ja muita ihan kohtuullisen tärkeitä juttuja olemaan autotallissa palo-oven takana, eli ne säilyi. Mulla on sellanen rasittava tapa varastoida kamaa autoon, ihan siis laiskuuttani, eli sieltä löytyi vaihtovaatetta, latureita, lasten piirustuksia jne

Näin jälkikäteen, en ole kaivannut meille varastoituja puolensuvun roinaa, mutta esimerkiksi valokuvat meidän edesmenneestä lapsesta olis saanut jäädä palamatta (tosin niistä saatiin osa säilytettyä ja pilvestä löytyi osa) ja taulut, niistä osa oli mun tätivainaan maalaamia. Mutta kaikkinensa tuo kun talo palaa, siinä huomaa aivan helvetin nopeasti mitä ihminen tarttee pärjätäkseen. Ja se ei ole lautapelejä ja kuivattuja mangoja naposteluun. Tonkka viiniä kannattaa kyllä varata
Jokainen tavallaan. Mikä on voittava taktiikka, selviää sitten käytännön testissä. Monta kertaa ihmiskunnan historiassa on testattu.
 
Minusta preppaus kannattaa aloittaa ihan simppeleistä arkipäivän ratkaisuista, eikä hakea mitään liian haastavaa alkuun. Jos ihmisellä on se 72 tunnin ruoka kämpässä, niin sekin on ihan hyvä.

Kotivaran rakentaminen kannattaa edelleenkin aloittaa siitä, että yhden jauhopussin tai säilyketölkin sijaan ostaa kaksi. Kun ensimmäinen loppuu, avaa sen toisen ja hakee kaupasta seuraavalla käyntikerralla yhden lisää. Varasto kiertää ja siellä on sitä, mitä tarvitaan. Toinen, mikä pitäisi jokaisella olla, on vesi. Kaupasta 5-litrainen tai 10-litrainen vesipönttö kaappiin ja parin vuoden välein uusii. Tuo on se, mikä loppuu ensimmäisenä. Suurin osa asuu kuitenkin kaupungeissa, joten kovin kummia varastoja ei voi kerätä, jos kämpässä meinaa asua viihtyisästi, eikä halua joutua kovin omituisiin kirjoihin kanssaeläjien silmissä.

Sitten nämä kilotolkulla tehtävät säilykkeet (kuten itsellä) tai juuresten kasvattaminen (vaimo) on jo jotain muuta. Maalla onnistuu. Kuitenkin meilläkin laulu loppuisi kesäaikana lyhyeen, jos pitempi sähkökatko tulisi. Kaivoa ei pihassa ole, eli vettä ei tule kuin sähköllä. Ja sille ei mahda mitään, vaikka seisoisi päällään...
 
Siinä mad max-versiossa olis kyllä sellasta tiettyä näyttävyyttä. Luulen vaan että se tietty näyttävyys vaatii myös sellaista anatomista korrektiutta että tämmösen keski-ikäisen kannattaa keskittyä siihen hernaripurkkiin

Mutta arvuuttelematta voittajataktiikkaa enempää, sanoisin että yhteiskunnallisesti ajateltuna voisi olla voittajaveto panostaa monipuoliseen tuotantoon. Silloin kun viimeksi rytisi, ei levännyt huoltovarmuus Tiina Jylhän ja Sarmasteen varassa. Silloin ei taidettu yhtä sinisilmäisesti kuvitella että valtionhallinto hoitaa ja huolehtii. Silloin oli joka mummolla kasvimaa pihassa ja maakellarissa pottua. Oli varsin monipuolisesti pientilatuotantoa ja evakkoväki pystyi tekemään töitä vaikka ruokapalkalla. Sitä aikaa myös harrastettiin vaihdantataloutta. Olen tainnut tästäkin asiasta paasata ihan riittoisasti ja se monipuolinen pientilatuotanto joka niemennokassa ja suonlaidassa on ihan silkkaa utopiaa nykypäivänä

Huomenna tarttis yrittää heinä karholle. Jännä nähdä kuin ämmän käy. Jos jollakin on kokemusta ylö-kp 320 (meniköhän oikein 🤔) vehkeestä noissa hommissa, saa neuvoa.
 
Huomenna tarttis yrittää heinä karholle. Jännä nähdä kuin ämmän käy. Jos jollakin on kokemusta ylö-kp 320 (meniköhän oikein 🤔) vehkeestä noissa hommissa, saa neuvoa.

Vilkaisin divarin sivuilta löytynyttä pöyhimen käyttöohjetta.

Toisessa kuvassa näkyy (oikealla ylhäällä), että piikkien karhotusasento on kolmesta asennosta "loivin".

Vasemmassa reunassa esitetään karhon leveyden säätö ja karhottimien pituussäätö.

Oikeassa alareunassa näkyy osittain ohje karhotukseen. Oma rohkea arvaukseni tekstistä alla kursivoituna (Saa korjata, jos joku tietää):

Piikit käännetään karhotusasentoon ja vetorauta sekä karhottimet laitetaan paikoilleen ja säädetään. Piikit eivät saa osua karhottimiin, mutta väli säädetään mahdollisimman pieneksi. Pieni pyörimisnopeus, noin 350 1/min (=kierrosta minuutissa, rpm) ulosottoakselille karhotettaessa.

Piikit lienevät pyöriessään ("kukka aukeaa") noin kolmannen kuvan alimpien piikkien mukaisessa asennossa, mikä otettava huomioon karhottimen etureunan paikkaa säätäessä.

Käyttöohjeen linkki:

Kolmannen kuvan linkki:

1752891535842.webp

1752891712401.webp

Kolmas kuva ruotsalaiselta huutokauppasivustolta:

1752891788581.webp
 
Viimeksi muokattu:
Miten puolustaa resurssejaan apokalyptiassa? Kaikki nälkiintyneet eivät jää rauhassa kuolemaan nälkään. Tarpeeksi monta ateriaa kun jää väliin, niin ihmisestä sukeutuu melkoinen peto.
 
Miten puolustaa resurssejaan apokalyptiassa? Kaikki nälkiintyneet eivät jää rauhassa kuolemaan nälkään. Tarpeeksi monta ateriaa kun jää väliin, niin ihmisestä sukeutuu melkoinen peto.
Hyvä, ja todella monimutkainen kysymys. Todellisuus apokalyptiassa tulisi olemaan karmivaa. Esim. elokuvassa "The Road" ja Walking dead -sarjassa on vilauteltu kannibalismia. Miten sitten puolustautua? Jo aiemmin nimimerkin @setämies mainitsema verkostoituminen. Ts. samanmielisten yhteisön perustaminen. Se, millainen samanmielisten yhteisö olisi, onkin sitten eri asia: viljelyyn, metsästykseen ja kalastukseen panostava yhteisö, kuolemaa tai ihmepelastusta odottava hihhuliporukka, ryöstävä ja raiskaava kannibaalijoukkio, vain muutamia mainitakseni.

edit: yksinkertaistin joitakin asioita aamukiireissä.
 
Back
Top