Suuri maatalouskeskustelu

[Deleted member 2762]

MTK:n Partanen: "Kannattavuus on pohjalukemissa"

Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnistin mukaan osa intohimoisimmistakin viljelijöistä harkitsee jo lopettamista

PENTTI VÄNSKÄ

"Voi vain pohtia, onko maataloussiirtomaan status suomalaisille hyvä diili", kirjoittaa Kati Partanen.

"Viime aikoina on kuulunut viestejä, että tuotannon lopettamisesta ovat alkaneet puhua jo ne intohimoisimmatkin maatalousihmiset. Ne, jotka ovat unelmatyössään, rakastavat eläimiä tai peltotöitä. Ne, jotka ovat harjoittaneet kutsumusammattia sydämellään, ovat investoineet ja nähneet tulevaisuutensa tilalla", kirjoittaa viljelijä ja MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan.

Partasen mukaan viimeisimmät katovuodet ovat osoittaneet, kuinka ohuella marginaalilla suomalainen maatalous toimii.
"Monen talous saattaa olla juuri ja juuri raiteillaan, mutta sairastuminen tai koneiden rikkoutuminen suistavat sen niiltä pois", kirjoittaa Partanen.

Syytä tilanteeseen Partanen löytää muun muassa poliitikoista, jotka ovat kautta linjan vältelleet tilanteen vakavuuden myöntämistä.
"Kaikki sidosryhmät kyllä pitävät huolen omasta tilanteestaan, viljelijän ahdingon helpottaminenhan on ensisijaisesti jonkun muun tehtävä", Partanen toteaa.
Partanen näkee, että yksi vaihtoehto maatalouden kannattavuuden oikaisuun on se, että joku isompi maa kiinnostuu suomalaisista maataloustuotteista. Tässä piilee hänen mukaansa kuitenkin riskejä.
"Rahalla voi pian ostaa omalle kansalleen puhtaat ruuantuotanto-olot, jos ne omassa maassa käyvät heikoiksi. Voi vain pohtia, onko maataloussiirtomaan status suomalaisille hyvä diili. Silloin suomalaista ruokaa ei saa ehkä edes rahalla."

Lue Kati Partasen koko vieraskolumni.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.282969

Vieraskolumnista asiaa. Olen tässä ketjussa aikaisemminkin kirjoittanut, että kriisituilla eikä muillakaan tuilla ei ratkaista maatalouden vakavia kannattavuusongelmia. Tuottajahintoja on saatava paremmaksi, se on ainut konsti eikä muita ole.

Pienikin korotus suurella voluumilla tuottavan maatilan tuotteen yksikköhintaan tekisi jo paljon. Ei sitten millään, kauppa on haluton.
Ei väkisin, myykää ulkomaista, kotimaista ette kohta enää saa.

Se on vaan ikävä totuus, että jos näillä kannatusluvuilla muodostetaan uusi hallitus, niin maatalouden kylmä kyyti vaan pahenee. Demareilta ei sääliä saa ja jos mukana on kokkarit ja vihreät niin saadaan nähdä kuinka isojen kaupunkien ulkopuoliset alueet jätetään lopullisesti lapsipuolen asemaan, mukana menee sitten viljelijät. Ei noilta puolueilta sääliä saa, niiden etu on tyhjentää maaseutu kaupunkeihin oman kannatuspohjan parantamiseksi.

 

[Ikarus]

Täällä maaseudulla harrastetaan nyt voimajohtojen maakaapelointia joka kulmalla.

Naapurin pellot on minulla vuokralla. Sen tien varressa 2 kaivuria ja yhteensä 3-4 äijää kaapelin vedossa.

Ne oli mennen tullen ja palatessa tien tukkona, kun jyviä ja puimuria siinä siirtelin. Tuo näytti edistävän hitaasti.
Tuntiveloituksella tod.näk. siinä nujusivat.

Mainitsin kaverilleni asiasta. Se on käynyt vähän muutakin kuin kiertokoulua.

Sähköyhtiöiden tavoitteena ei ole laittaa kaapeleita mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla vaan mahdollisimman kalliilla, koska siirron kate on rajattu 7 %:iin kuluista. Missä yritystoiminnassa saa sijoitetulle pääomalle noin ison tuoton? Sähköyhtiöt saa.

Armoton rahasampo sähköyhtiöille.
Kyllä vituttaa sähkölaskusta siirron osuutta aina vilkaistessa.

Lisähapetusta aiheuttaa se, ettei minulle edes tule maakaapelia. Juuri äsken sähköt kytkentätöiden takia 3 h poikki.

Muutama päivä sitten sähköt poikki ja jyviä kuormassa. Pakko oli laittaa agrekaatti pyörimään, että sain kuivurin käyntiin, kärriä tyhjäksi ja saatoin jatkaa puintia.

 

[miheikki]

Korporaatiokommunismi on paljon pahempaa kommunismia. Siinä yksityinen yritys pääsee kuppaamaan monopoliasemassa kuluttajia (veronmaksajia). Verot toki suunnitellaan huolellisesti.

Sähkönsiirron hinnannousuja kritisoidaan ja kummastellaan - mutta mitä sähkönsiirto tarkoittaa ja miten sen hinta muodostuu?

29.05.2018 klo 13:06

Sähkönsiirron hintojen nousu on perua Jyrki Kataisen hallituksen päätöksestä hyväksyä valtionyhtiö Fortumin aikeet sähköverkkonsa myymisestä. Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminta myytiin joulukuussa 2013 yksityiselle yhtiölle nimeltään Suomi Power Networks Oy. Yhtiö tunnetaan nykyään nimellä Caruna Oy.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200976707_u0.shtml

Sähköjärkytys leviää: Monopoli tahkoaa – ”650 000 asiakasta, jotka eivät voi valita”

1.2.2016 14:49

https://www.uusisuomi.fi/raha/17000...koaa-650-000-asiakasta-jotka-eivat-voi-valita

Analyysi: Hinnankorotuksilla asiakkaat suututtanut Caruna jatkaa verosuunnittelua – veroprosentti 0,28

Sähkönsiirtoyhtiö maksoi vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoista veroja vain 0,28 prosenttia. Carunan tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka suuret rahastot ja työeläkeyhtiöt hoitavat sijoituksiaan, kirjoittaa toimittaja Jyri Hänninen.

Talous
9.7.2017 klo 08:30päivitetty 10.7.2017 klo 13:10

https://yle.fi/uutiset/3-9707226

 

[TBman]

Täällä maaseudulla harrastetaan nyt voimajohtojen maakaapelointia joka kulmalla.

Naapurin pellot on minulla vuokralla. Sen tien varressa 2 kaivuria ja yhteensä 3-4 äijää kaapelin vedossa.

Ne oli mennen tullen ja palatessa tien tukkona, kun jyviä ja puimuria siinä siirtelin. Tuo näytti edistävän hitaasti.
Tuntiveloituksella tod.näk. siinä nujusivat.

Mainitsin kaverilleni asiasta. Se on käynyt vähän muutakin kuin kiertokoulua.

Sähköyhtiöiden tavoitteena ei ole laittaa kaapeleita mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla vaan mahdollisimman kalliilla, koska siirron kate on rajattu 7 %:iin kuluista. Missä yritystoiminnassa saa sijoitetulle pääomalle noin ison tuoton? Sähköyhtiöt saa.

Armoton rahasampo sähköyhtiöille.
Kyllä vituttaa sähkölaskusta siirron osuutta aina vilkaistessa.

Lisähapetusta aiheuttaa se, ettei minulle edes tule maakaapelia. Juuri äsken sähköt kytkentätöiden takia 3 h poikki.

Muutama päivä sitten sähköt poikki ja jyviä kuormassa. Pakko oli laittaa agrekaatti pyörimään, että sain kuivurin käyntiin, kärriä tyhjäksi ja saatoin jatkaa puintia.

Minä olen naapurin kanssa joskus laskeskellut sitä "rajaa" jolloin kannattaa alkaa tuottamaan generaattorilla itse sähköä ja siinä merkittävä taitekohta on sähköinen työ jolla tuotetaan lämpöä ja energiaa kuitenkin kuluu vaikkapa koneiden pyöritykseen. Dieselin tuottama lämpö ja jäähdytyksen ilmavirta+pääsulakkeen koko voivat kääntää kulukirjan siten, että jos saa hommattua vaikkapa vanhan Scanian V8 möyryämään tilapäissähköä ja lämpöä, niin voipi olla vaan halvempaa...

 

[Ikarus]

Sampo-miesten hommia
Pajamestari ihmetteli, neljän millin peltiä

Murtuma pyörän tuessa. Parempi korjata heti. Renkaan reuhahtaessa pellolle menee sitten jo muutakin.

 

[Deleted member 2762]

Katso liite: 23465
Sampo-miesten hommia
Pajamestari ihmetteli, neljän millin peltiä

Murtuma pyörän tuessa. Parempi korjata heti. Renkaan reuhahtaessa pellolle menee sitten jo muutakin.

Teetä koko tuki uusiksi RHS-putkesta, tuohan murtuu uudestaan jos sen vain hitsaamalla korjaa.

 

[Ikarus]

Teetä koko tuki uusiksi RHS-putkesta, tuohan murtuu uudestaan jos sen vain hitsaamalla korjaa.

Pitäs nyt kestää. 5 mm raudasta molemmille puolin vahvikkeet.

Entinen omistaja oli vetänyt halkeamaan sauman. Siitä uudelleen halki.

Toisella puolen sama homma.

 

[Deleted member 2762]

Katso liite: 23466
Pitäs nyt kestää. 5 mm raudasta molemmille puolin vahvikkeet.

Entinen omistaja oli vetänyt halkeamaan sauman. Siitä uudelleen halki.

Toisella puolen sama homma.

Nyt näyttää hyvältä.

 

[Ikarus]

Ruokamarkkinoilla jotain pahasti vialla

Pääkirjoitus MT 15.8-18

Kummallisinta tällä hetkellä on ETL:n syvä hiljaisuus.

Viljelijät saavat edelleen julkisessa keskustelussa usein viisaita neuvoja, kuinka maatalouden tulisi menestyäkseen sopeutua markkinatalouteen. Viisastelu voi viljelijää vähän turhauttaa, sillä harva toimiala maatalouden lisäksi on viime vuosikymmeninä kulkenut yhtä raa'an markkinamyllyn läpi.

Tänä vuonna aktiivitiloja on Suomessa alle 50 000. EU-aikana yli puolet maatiloista on lopettanut. Viime vuoteen verrattuna tilalukumäärä pieneni noin 1 300 maatilalla. Tahdin odotetaan kiihtyvän.

Tuotantomäärät ovat tilojen vähenemisestä huolimatta pysyneet liki ennallaan. Luvut kertovat nopeasta rakennekehityksestä ja tuottavuuden kasvusta. Viljelijät ovat parhaansa mukaan sopeutuneet markkinoiden vaateisiin.

Kun tällä hetkellä katsoo ruokamarkkinoita, mieleen tulee markkinatalouden sijasta pikemminkin suunnitelmatalous. Euroopassa eletään katovuotta, mutta sen aiheuttama hintapaine ei välity ruokaketjun hintoihin.

Maailman pörsseissä noteerattavan viljan hinnat toki syöksyvät ylös, mutta hinnannousun vaikutukset esimerkiksi lihamarkkinoille ovat olemattomat. Ruokamarkkinoilla on jotain oleellista vialla.

Toimivilla markkinoilla rehuviljan hinta ohjaa sian- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien hintoja. Huono nurmisato nostaa maidon ja naudanlihan tuotantokustannusta ja pienentää tuotantoa. Markkinataloudessa tämän pitäisi näkyä tuottajahinnan nousuna. Tällaista ilmiötä tuottajat ovat turhaan odottaneet.

Maatalous saa tuotteistaan rahan jalostavalta teollisuudelta. Teollisuus taas kerää myyntitulonsa ruokakaupalta ja kauppa kuluttajalta. Jälleen kerran syytä markkinoiden ongelmiin on etsittävä kaupan ja teollisuuden sopimussuhteista.

Lihamarkkinoilla teollisuuden hinnat ja toimitusmäärät on sidottu sopimuksilla jo pitkälle ensi talveen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tänään sikalaan tulevan porsaan kasvatuskuluja ei tulevalla myyntihinnalla kateta. Sian mukana tuottaja lähettää käytännössä rahaa teurastamolle – samoin kaupalle ja kuluttajalle.

Kovin pitkää aikaa näin ei tietenkään voi tapahtua. Jo nyt povataan tulevalle talvelle tuntuvaa notkahdusta viljarehua hyödyntävälle kotieläintuotannolle.

Kun Maaseudun Tulevaisuus vuosi sitten teetti kyselyn elintarviketeollisuudelle, yhdeksi ongelmaksi nousivat pitkät ja joustamattomat toimitussopimukset kaupalle. Sopimukset eivät reagoineet kustannusvaikutuksiin ja joustivat ainoastaan kaupan edun sitä vaatiessa. Mikään ei näytä vuodessa muuttuneen.

Hallitus asetti kesän alussa OP-ryhmän entisen pääjohtajan Reijo Karhisen etsimään lääkkeitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Karhisen tavoitteena on löytää maataloudelle yhteensä 500 miljoonaa euroa lisää viivan alle. Ideoiden keruu on parhaillaan käynnissä.

On selvää, että rahan on löydyttävä markkinoilta. Se tarkoittaa tuottavuuskiriä, kustannussäästöjä ja parempaa markkinatuottoa. Karhisen työ tähtää tulevaan, eikä se puutu tämän hetken kuivuuskriisiin, johon hallitus myös joutuu etsimään pelastuspakettia.

Karhisen työhön liittyy kuitenkin kiinteästi elintarvikemarkkinalain uudistus. Laissa keskeistä on markkinoita valvovan ruokavaltuutetun tehtävä ja valtuudet. Niitä tarvitaan, jos Karhinen aikoo löytää 500 miljoonaansa.

Markkinoilla ehkä kummallisinta ja samalla kuvaavinta tällä hetkellä on Elintarviketeollisuusliiton ETL:n syvä hiljaisuus. Maatalouden kriisi on viemässä sen jäsenyrityksiltä raaka-aineen tuottajat, mutta liitosta ei kuulu pihahdustakaan.

ETL:n hallitusta johtaa HK Scanin toimitusjohtaja Jari Latvanen ja siinä istuvat keskeisten ruokayritysten johtajat. Ovatko he aivan ajan tasalla? Olisiko jonkun aika rikkoa hiljaisuus?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/pääkirjoitus/artikkeli-1.283717

 

[vz]

Tarvittaisiin halpuutuskampanjan tilalle jotakin uutta kampanjaa.

Esim. 100% tuottajalle lisää liksaa kampanja. Ko. kampanjassa esimerkiksi leivän hinnassa olevat muutamat centit tuplattaisiin tuottajalle. Tai maidon hinnassa luvattaisiin 10 takuu centtiä lisää tuottajalle. Tämä lisäliksa tuottajalle rahoitettaisiin kaupan omasta, nyt jo melkoisen suuresta osasta siivusta hinnoista. Toki teollisuuskin kyllä vähän lisää katetta kaipaisi. Tai 50/50 kampanja jossa kauppa takaisi tuottajalle 50% lisää liksaa ja kuluttaja sen toisen 50%.

Tuskin tulisi kaupalle liian kalliiksi. Arvelisin nimittäin, että hiukan vähentynyt kate tulisi lisääntyneenä myyntinä takaisin.

Se kauppaketju joka tälläiseen kampanjointiin lähtisi saisi ainakin meidän perheen ruokarahat 100%. Tämä nykyinen halpuutuskampanja ei oikein innosta kun tietää kenen selkänahasta se on pois... Ainakin itse voisin ihan hyvinkin maksaa hiukan lisää kun tietäisin että nämä lisä centit menisivät lyhentämättömänä suoraan viljelijälle. Pitkässä juoksussa kotimaisen ruokatuotannon säilyminen luulisi olevan kaupankin etu.

 

[baikal]

Markkinatalouden mekanismi otti osumaa, kun Venäjän vienti sanoi tööt. Se on se pointti. Kotimaan markkina ei kasva. Perinteiset maito liha voi juusto ovat arkoja trendeille, vaihtoehtoja piisaa markettien hyllyt pursollaan. Jos hipaiset kovasti hintaan, niin kulutus ohjautuu muihin tuotteisiin, ainakin osittain. Ja pienikin liikahdus kulutuksessa aiheuttaa nykyoloissa -ylituotantotilanteen- ja minnes viet?

Halpuutus on osittain keino syöttää ihmisille perinteistä ruokaa. Jos kinkkupaketin nykyinen kolmen euron hinta nousee neljään, niin tuote jää enenevästi hyllyyn, tai jos jukurttipöntön hinta nousee kahdesta kolmeen tai voi kolmesta neljään.

Maataloustuotanto tarvitsee vientiä siinä kuin muukin toiminta, jotta markkinatalous antaisi lisähyvää. Volyymiltaan staattisilla ja kulutustottumuksien puolesta muutosherkillä markkinoilla hintojen nostaminen lyö omaan nilkkaan.

Bold. Jännää, että tuo boldattu lause -unohdetaan- näissä yhteyksissä. Ymmärrän, että pakotteissa pitää olla mukana, mutta voisi kai sen ihan ääneenkin sanoa. Toiseksi, Venäjä kehittää omaa ruokatuotantoaan ja vienti sinne voi olla jatkossa vaikeaa, oli pakotteita tai ei. Oltermannipaketin vieminen Tanskaan tai Italiaan voi olla hivenen haastavaa.

 

[baikal]

New #3,310
Tarvittaisiin halpuutuskampanjan tilalle jotakin uutta kampanjaa.


Suomen maataloustuotanto ja elintarviketuotanto on tarvinnut aina tuotekehittelyä, joka johtaa tuotteisiin, joita maailmalla ostettaisiin. Onko syntynyt? Otsikoita tuotteista on syntynyt suomalaismetioissa....vientitulokset eivät ole olleet häävejä. Valion saavutukset tänään: jauhetaan kuivamaitoa foliopussiin ja se viedään...minne ihmeeseen? Ja millä hinnalla?

Volyymit pieniä, hinnat karuja, vientituotteita käyt. ei ole....kotimaan markkina ei todellisuudessa kasva....siinä on paha yhtälö.

 

[miheikki]

Vaihdetaan ruokapyramidi toiseksi, niin saadaan pöytään muutakin kuin makaronia ja leipää.

 

[miheikki]

https://twitter.com/x/status/1029834748842205184

 

[Ikarus]

Markkinatalouden mekanismi otti osumaa, kun Venäjän vienti sanoi tööt. Se on se pointti. Kotimaan markkina ei kasva. Perinteiset maito liha voi juusto ovat arkoja trendeille, vaihtoehtoja piisaa markettien hyllyt pursollaan. Jos hipaiset kovasti hintaan, niin kulutus ohjautuu muihin tuotteisiin, ainakin osittain. Ja pienikin liikahdus kulutuksessa aiheuttaa nykyoloissa -ylituotantotilanteen- ja minnes viet?

Halpuutus on osittain keino syöttää ihmisille perinteistä ruokaa. Jos kinkkupaketin nykyinen kolmen euron hinta nousee neljään, niin tuote jää enenevästi hyllyyn, tai jos jukurttipöntön hinta nousee kahdesta kolmeen tai voi kolmesta neljään.

Maataloustuotanto tarvitsee vientiä siinä kuin muukin toiminta, jotta markkinatalous antaisi lisähyvää. Volyymiltaan staattisilla ja kulutustottumuksien puolesta muutosherkillä markkinoilla hintojen nostaminen lyö omaan nilkkaan.

Bold. Jännää, että tuo boldattu lause -unohdetaan- näissä yhteyksissä. Ymmärrän, että pakotteissa pitää olla mukana, mutta voisi kai sen ihan ääneenkin sanoa. Toiseksi, Venäjä kehittää omaa ruokatuotantoaan ja vienti sinne voi olla jatkossa vaikeaa, oli pakotteita tai ei. Oltermannipaketin vieminen Tanskaan tai Italiaan voi olla hivenen haastavaa.

Ettei veli @baikal vaan satu olemaan paikallisen ääss-ryhmän edustajistossa?
Tuo halpuutus ja voluumi kommenti tuo ajatuksia vähän siihen suuntaan.

Venäjän vastapakotteet pisti maataloutemme loivasta liusta pystysyöksyyn. Baltit ja me otettiin todella osumaa elintarvikeviennin loppuessa Venäjälle.
Saatiinko jotain kompensaatiota Eu:lta. Ei.
Suomalaisuus on siellä edelleen synonyymi laadulle, muissakin tuotteissa kuin elintarvikkeissa esim. turkkilaisia farkkuja myydään suomalaisina.

Hyvä katteinen juuston vienti lopahti, Ylä-Savon juustomeijerikin Itä-Maito joutui rakentamaan uuden maitojauhelinjaston. Nyt viedään tappiolla tai nolla-katteella jauhetta.

Eipä ne naapurit ole vielä kovin häävisti tuossa laatu-ajattelussa onnistuneet. Pakataan ö-laatua Oltermanni pakettiin. Mutta saattaahan se laatukin siitä pikku hiljaa alkaa korjaatua.

Lähtökohta on kuitenkin, että jollain opilla tuottajien saamaa osuutta on pakko saada paremmaksi. Toivoa sopii, että Karhisen työryhmä tuo edes jotain tuottajien täysin tyhjään lompakkoon.

 

[baikal]

Lähtökohta on kuitenkin, että jollain opilla tuottajien saamaa osuutta on pakko saada paremmaksi. Toivoa sopii, että Karhisen työryhmä tuo edes jotain tuottajien täysin tyhjään lompakkoon.

Niin, saa nähdä. Osa tuottajista putoaa kyllä nyt pelistä, siitä ei liene epäilystäkään. Pitäjien isoimmat farmit saavat sitä kautta lisää peltoa ja lebensraumia. Ja lisäaikaa. Ja vähän lisää hartioita investointiin. Liikkeelle lähtenyt /laitettu kehitys ei tyssää, vauhti voi vain kiihtyä.

Millä muuten perustellaan Euroopan mitassa todella alhaisia lihan- ja viljan tuottajahintoja? Ylituotantoa ei juurikaan ole, mikä lienee tällä kertaa se syy?

 

[Passi]

Eipä ne naapurit ole vielä kovin häävisti tuossa laatu-ajattelussa onnistuneet. Pakataan ö-laatua Oltermanni pakettiin. Mutta saattaahan se laatukin siitä pikku hiljaa alkaa korjaatua.
.

En ole Venäjällä tuotettua Oltermannia maistanut, mutta onko asia varmasti noin? Miksi ihmeessä valio haluaisi kusta omiin muroihinn ja tuottaa Venäjällä ö-laatua ja tuhota vaivalla rakennetun brandin? Heillä on omaa tuotantoa siellä ja sopimusvalmistajina mm. Venäjän laadukkain meijeri sekä saksalais omisteinen meijeri.

Minä olen sitä mieltä että pääasiassa laadun takaa yritys eikä valmistusmaa. Koskee kaikkia tuotteita.

 

[Ikarus]

En ole Venäjällä tuotettua Oltermannia maistanut, mutta onko asia varmasti noin? Miksi ihmeessä valio haluaisi kusta omiin muroihinn ja tuottaa Venäjällä ö-laatua ja tuhota vaivalla rakennetun brandin? Heillä on omaa tuotantoa siellä ja sopimusvalmistajina mm. Venäjän laadukkain meijeri sekä saksalais omisteinen meijeri.

Minä olen sitä mieltä että pääasiassa laadun takaa yritys eikä valmistusmaa. Koskee kaikkia tuotteita.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005629368.html

Valio pitää varmasti laadusta kiinni myös venäjän tuotannollaan. Tarkoitin tuoteväärennöksiä.

 

[Ikarus]

Millä muuten perustellaan Euroopan mitassa todella alhaisia lihan- ja viljan tuottajahintoja? Ylituotantoa ei juurikaan ole, mikä lienee tällä kertaa se syy?

Järkeviin perusteluihin en ole törmännyt.
Viljan osalta kuljetus Itämeren yli maksanee sen 50 euroa tn, molempiin suuntiin, vietynä tai tuotuna.

Kun viljelijä myy viljansa teollisuuteen, hän joutuu maksamaan rahdin. Kun viljelijä ostaa viljan takaisin hän maksaa rahdin.
Mielenkiintoinen yhtälö on tämäkin.

Paikallinen Läntmannen agro lähestyi eilen tekstiviestillä. 30 km päähän toimitettuna ohra 176 euroa/tn.
Katellaanpa keväällä niin myyn kuivattua ohraa sisältävän varaston tyhjäksi. Hinta on vahvistunut kuukaudessa 36 euroa/tn, mihin vielä ehtiikään.

Viljanostajalle eli kotieläintiloille tämä tilanne on kauhea. Surkeilla katteilla pitäisi selvitä vielä tästäkin.

 

[Baltriber]

Olisi hirveen hyvä muistaa laittaa kansi kiinni jos ei meinaa säilyttää viljaa ja vuohia samassa astiassa.