Suuri maatalouskeskustelu

Lautasäes saattaisi toimia. Ovat vaan yleensä niin isoja, että majorilla ei liiku.

Muokkautuvuus riippuu tuosta miten ''pikkusen'' ne on pajuttuneet.

Jos pajukkoa on paljon ja se on pitkää, helpoin olisi, jos ajattaisi urakoitsijalla jyrsimellä pajut ja niiden juurakot maan sisään möyhyksi. Jonkun verran kaivattaa kuvetta jo hehtaarin jyrsintä. Heitän hatusta, että joitakin satasia.

Edit: jyrsintä onnistuu, jos maassa ei ole kiviä. Jos on, niin ei onnistu.

Joo, täälläkin olisi tarjolla riistapelloiksi tuollaisia sarkoja ja niitä varten joskus katselin jotain Tempon/Belaruksen patarautalautasäeshirvitystä. Jäi sitten vaan aikeeksi :p
 
Mulla toimii riistapeltona puna-apila niitty,kerää hyvin sorkka elukoita,maanparannus kasviksi sen kylvin mutta huomasin että tuo maistuu elukoillekkin,Fiskarssin kyntäjillä sen olen kyntänyt ja Kronoksen hankmolla karhinnut,entinen hirvien syömä männikkö,puun juuret ja rikkakasvit meni möhjöksi sillä,ja hankmo maksoi huimat kossupullon.Vielä noita pikkutraktorien koneita löytyy latojen nurkista,ei enää kauaa..
 
Männyn kannot nykäisin maasta fergulla ja noilla kaks siipisillä auroilla,kuitupuun kannot lähtee hyvin sillä,varovainen pitää toki olla ettei kaada traktoria,kantokoukku olisi vielä parempi,on vaan kiven alla sellaiset,mummolassa oli sellainen Fiskarsin koukku,hytittömällä Zetorilla eno siellä kantoja repi.
 
Tuoretta juttua maidosta.

Tutkimus: A2-maito helpottaa lasten vatsavaivoja ja parantaa jopa kognitiivisia kykyjä
Ruoka
20:00
Anniina Liimatainen
Arvelukset terveysvaikutuksista saivat vahvistusta tuoreista tutkimustuloksista.
HANNA LINNOVE

Osalla lehmistä on perinnöllinen taipumus tuottaa A1-betakaseiinitonta A2-maitoa.

Tavanomaisen maidon korvaaminen A2-maidolla vähentää vatsavaivoista kärsivien lasten oireita, tuore kiinalaistutkimus osoittaa.
Viisi päivää A2-maitoa juoneiden 5–7-vuotiaiden koehenkilöiden vatsakivut vähenivät, ulostuskerrat harventuivat ja ulosteiden löysyys väheni verrattuna tavallista maitoa nauttineisiin. Tavanomaista maitoa nauttineiden lasten verinäytteistä löydettiin merkittävästi enemmän merkkejä tulehdustilasta.
Myös lasten kognitiiviset kyvyt paranivat. A2-maitoa nauttineet lapset pärjäsivät paremmin ajattelu- ja havainnointikykyä mittaavissa testeissä.
A2-maidoksi kutsutaan maitoa, joka ei sisällä A1-betakaseiini -nimistä proteiinia. Osalla lehmistä on perinnöllinen taipumus tuottaa sitä.
Tutkimus julkaistiin Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition -lehdessä.

Lue lisää:
A2-maidosta tukijalka? Pientilan karjasta kolmasosa lypsää erikoismaitoa – isot meijerit varovaisia
 
1565631731846.png

A2-maidon tarina Suomessa voi olla vasta alussa.

Rääkkyläläinen Outi Hännikäinen päivitti huhtikuun lopulla Facebookkiin ensimmäisen A2-lypsynsä. Ensimmäiset litrat sai kunnian lypsää holstein-friisiläinen nimeltä Rantaniityn Milady.
”Itsellä ei ole ongelmia tavanomaisen maidon juonnin kanssa, mutta A2 on mielenkiintoinen ja helposti jalostettava ominaisuus. Tuntuu, että en menetä karjassa mitään, vaikka jalostaisin sen tuottamaan vain A2-maitoa”, Hännikäinen perustelee.
Tieto on herättänyt kiinnostusta. Uuden maidon maistelu aloitetaan kuitenkin varovaisesti.
”Jos maito on aiemmin aiheuttanut oireita, ei A2-maitoa ihan suuna päänä rynnätä kokeilemaan.”
Maidon jalostaa ja myy kiteeläinen MaitoKarelia.
Tuotteita on saatavilla Joensuun Pilkon Citymarketissa sekä kiertävä lähiruokamyymäläauto Makuvankkurissa.
Aiemmin näytteet lehmistä piti lähettää Yhdysvaltoihin, mutta nykyisin A2-ominaisuuden yleisyyden karjassaan voi selvittää Faban tai Semexin kautta.
Omaan tankkiinsa lypsettävät A2-maitoerät ovat Hännikäisen tilalla vielä pieniä.
Karjan muuttaminen vain A2-maitoa lypsäväksi on vuosien projekti.
Vanhojen lehmien poislaittoa hän ei aio tavoitteidensa vuoksi kiirehtiä.
Toiveissa kuitenkin on, että A2-maidosta voisi kasvaa tilalle tukijalka.
”Karja on pieni, eivätkä investointisuunnitelmat lähde lentoon. Jospa erikoistumisella tilan saisi pienessä mittakaavassa kannattavammaksi.”

Maailmalla A2-maitoa myydään premium-tuotteena.
Tavallisen maidon myynti laskee monissa länsimaissa, mutta A2-maito ei seuraa samaa kehityskulkua.
Alan markkinajohtaja A2 Milk Co on Uuden-Seelannin arvokkain yhtiö, uutisoi Bloomberg helmikuussa. Sen markkina-arvoksi laskettiin tuolloin 7,5 miljardia dollaria.
Nousua on kirittänyt erityisesti myynti Kiinaan, jossa A2-maidosta tehdyt maitojauheet ovat tehneet kauppansa.
Myös Valiolla ollaan A2-maidon suhteen hereillä.
Meitä kiinnostaa kaikki maitoon liittyvä, se on selvää, sanoo Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo. Vielä A2-maitoon ei kuitenkaan olla tarttumassa.
”Tieteelliset todisteet ovat puutteelliset, eikä A2-maidon kohdalla ei vielä ole mahdollista käyttää terveysväittämiä”, Pohjamo sanoo.
Myöskään Arlan valikoimissa A2-maitoa ei lähiaikoina nähdä.
”A2-maidon kysyntä on hyvin pientä, ja sen vaikutuksista terveyteen ei ole yksiselitteistä tutkittua tietoa”, sanoo Arlan tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk.
”Näistä syistä Arla ei ole ottamassa tuotetta valikoimiinsa. Myös maitotiloille A2:n kustannukset olisivat merkittäviä.”

Pätkä vain tilaajille MT:n jutusta. Karjan Jalostaminen A2:lle vie vuosia. Jos karjan rakenteelliset ja tuotanto-ominaisuudet muutoin pysyvät samana, mitään ei menetä, vaikka A2:lle lähtisi karjan siemennyttämään A2-maitoa periyttävillä sonneilla. Pikemminkin tällä maidolla on mahdollisuus parantaa kannattavuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Eräs asia -suomalaisessa maataloudessa- on ollut kiinnostava jo ties miten pitkään. Nimittäin se, että suomalaislampaan villasta ei olla saatu -tuotetta- tai tuotteita, jotka myisivät huolella, kunnon hinnalla ja pitkin maailmaa. Olen käsittänyt, että nimenomaan suomenlammas tuottaa pirullisen hyvin ja hyvää villaa.

Jäsenet @Baltriber ja @EK varmaan voisivat halutessaan lausua tästä jotain.

Minkä verran suomenlammas tuottaa villaa per vuosi? Ja meneekö sitä mihinkään muualle kuin johonkin konstantin kotitarve-harrastajille?

Jos en ole väärin huokaillut nenääni maailman trendejä ja tuulia, niin villa saattaa olla kovasti nouseva juttu. Tosin en tunne lampaan ilmastojalanjälkeä. Onhan luonnollista, että sankollisesta öljyä saa monen fleesepusakan aineet paljon kätevämmin ilmastoystävällisemmin ja tuote on aivan käsittämättömän kuluva ja nyöhlääntyvä pitkäikäinen.

On nimittäin melko varmaa, että Suomen maatalouden rakennemuutos ei ole suinkaan vielä päädyssä. Ei tarvi olla sokeaa reettaa kummempi Näkijä, kun aistii, että vajaan sukupolven työikämitassa tapahtuu vielä jotain melko raflaavaa tuotantorakenteissa.
 
Villa kyllä trendailee tällä hetkellä mutta pikemmin se pehmeä pistelemätön merino on suositumpi kuin kotimainen pistelevä villa. Luulen minä.
 
Tottahan mulla on mielipide tästäkin asiasta. melkeen 15vuotta puuhastelin niiden kanssa. Pahimmillaan niitä oli 14, ensimmäinen tuli rosvopaistiksi.. seuraavana päivänä sille haettiin pässi ja tiiätte loput. Karitsat me enimmäkseen syötiin. Yhen karitsakaksikon myin naapuriin ja syksyn tullen se kyllästy niihin ja myi ne turbaaniporukoille. Sen jälkeen kaikki ylijäämä syötiin ite tai ne lähti meijän pihasta vakuumissa (mulla on välillä vähän jäykkä asenne).

Oikeastaan homma loppu vähän ku luonnostaan. Mulla oli alle 2kg painava keskosvauva ja emon hylkäämä pullokaritsa kammarissa syötettävänä parintunnin välein ja pässikin oli sen verran mulkuhko että päätin pässin joutavan pakkaseen ja uuden pässin hankin kun tuntuu siltä että olis kiva jos olis karitsoja. Ei oo vieläkään tuntunu siltä. Uuhet kuoli vanhuuttaan parivuotta sitten. Varmaan olis joku lammas jos olis enempi tilaa ja enempi aikaa harrastella.

Meillä oli suomenlampaita ja yksi joku liharisteytys. Ihan selkeä ero niissä oli. Risteytyslammas, Marja-Liisa oli luonteeltaan huomattavasti kivempi kuin ne hivenen tyhjäpäisen oloiset suomenlampaat. Mutta villat siitä meni suoraan kaatikselle paitsi ne mitä meni itelle ja kavereille hevosten jalkojen hoitoon, sen villa kun oli ihan älyttömän rasvaista, helposti takkuuntuvaa ja koko elukka oli kuin kävelevä komposti, sen villa oli pitkää ja erittäin rastoittuvaa ja se veti sisäänsä kaiken oravaa pienemmän nöyhdän.

Villa noissa suomenlampaissa on ihan priimaa, se on kyllä totta. Mulla on jokunen säkillinen sitä Tallessa ja ajatus oli että syksyllä taas kaivaisin rukin esiin. Keritsintähän mä en koskaan raaskinu ostaa, se oli melkonen työmaa 2xvuodessa fiskarsseilla (vihlas ranteita ajatuskin).

Varmaan lampaanvillassa on vähän samaa vikaa kuin kyytönlihassa tai a2 maidossa. Suomessa markkinat ja tukeminen keskittyy puhtaasti bulkkikamaan. Arkijuusto ja rasvatonmaito.

Olis mahdollisuuksia vaikka mihin, kyytöstä pohjolan kobe. Suomenlampaanvillasta saisi brändättyä jänkhän kashmiria. Mutta se ei onnistu jos brändiä pitää rahoittaa lähärin liksalla, lyhentää velkaa tilasta, elättää se lammaslauma. Kolmivuorotyön lomassa hoidat ne elukat, keritset, lajittelet villan, peset, karstaat.. teet tai teetät (halpaa ku saippua) langoiksi, suunnittelet ja valmistat tuotteet. Lopulta markkinoit ja myyt.

Taljojakin toki niistä saa. Suomessa on ruuhkaksi asti teurastamoja mitkä tekee lampaita. Sitten etsit muokkaamon niiden taljoille, sovit että teurastamo lähettää nahat suoraan muokkaamoon. Odotat puolivuotta ja postissa tulee kasa taljoja. Teurastamon jäljiltä vuota näyttää hakettimen läpikäyneeltä vessapaperilta ja muokkaamossa sun hienot ja täydellisen väriset vuodat ovat vaihtuneet riemunkirjavaan kasaan jonkun muun elukoita. Loppulasku saa tekemään työtä vuorotta itsenäisyyspäivästä loppiaiseen. Tää on siis oikeasti nykyään tämmöstä. Siksi mäkin opettelin ite muokkaamaan. Kuluttaja toki hakee taljansa ikeasta markalla. Samoin minä koska ei vaan perse kestä ostaa vaikkapa mäntsälän kotipiiristä oikeen nättiä ja laadukasta taljaa pulkan pehmikkeeksi parillasadalla.

Jos vienti ja tuontitukea maksetaan arkijuustolle, tilanne ei muutu.

Maataloustuet tukee myös pelkkää bulkkia ja pinta-alaa. Voisin hyvin hankkia enemmän kyyttöjä, tuottaa a2 maitoa tai erinomaisesti juustoutuvaa alkuperäislehmänmaitoa johonkin pienjuustolaan mistä siitä tehtäisiin superlaadukasta jotain pohjolan brietä myytäväksi pariisilaiseen superhifijuustomyymälään. Mitäpä luulette että onnistuuko suomalaisessa byrokratiassa. Ei onnistu.

Ylipäänsä kaikki kaatuu jo siihen että kaikki on suomessa lähtökohtaisesti kiellettyä. Voisin hankkia lammaslauman. Myydä pääsiäissesonkiin timjamilla ja valkosipulilla ruokittuja villejä, vapaita ja onnellisia paisteja. Kunhan ensin rakennan sen jonkun sadantonnin tilateurastamon. Elintarvikehuoneiston. Maksan kaikki ne luvat, leimat, näytteet, valvontaellin tarkastamaan mun teuraat. Hygieniapassit ja mitävielä. Ja hankin ne asiakkaat ku maksaa sen kaiken.

Maataloustukia ei tietenkään saa tämmösiin puuhasteluihin.

Luin taannoin jutun jo iäkkäämmästä pariskunnasta jotka puuhasteli suomenlampaiden kanssa. Mies souteli ne saareen kesäksi. Keritsijä kävi leikkaamassa villat ja rouva kutoi langoista puseroita. Jutussa juurikin pohdiskeltiin sitä kun meillä on näin upea raaka-aine mutta sitä ei oikeen arvosteta.. siinä jutussa sitten päädyttiin siihen tulokseen ettei monilla ole arvostus riitä niin että maksaisi villapaidasta 400€ ja tämäkin pariskunta eläkkeellä ollessaan vaan harrasteli näitä lampaita.

Mun mielestä (älkää kivittäkö) maataloustuki on yks perkele mikä estää kaikkien näiden hommien kehittymisen. Ne kenellä olis tiloja ja resursseja kehittää näitä, niillä ei ole tarvetta siihen (koska pinta-alat ja puuttuva sadonkorjuuvelvoite) tai sitten he eivät voi koska tuotantosuunta, byrokratia ja kaikki.

Kirjotin taannoin yhden jutun liittyen vähän tähän asiaan. Tai ei oikeestaan tähän vaan ilmastonmuutoksen vaikutus ruoantuotantoon ja siinä pohdiskelin sitäkin kuinka maataloudessa pidetään hämmästyttävällä tavalla pää puskassa, satokaudesta toiseen kärsitään kaikensortin ääripäistä. Silti vanhojen, kestävämpien (ja heikkosatoisempien) lajikkeiden palautus ja lisäys on ihan amatöörien puuhastelua ja kuinka monilla tiloilla maatalous on hurjan yksipuolista. Eli riittää kun on satahehtaaria rehukauraa, sadosta viis eikä mitään painetta ole kehittää toimintaa. Vaikka sitten niin että siihen tyhjentyneeseen parsinavettaan laittais lampolaa, osalla hehtaareista viljelisi jotain hifistely vehnää minkä myisi suoraan hapanjuurileipureille jotka kilvan ostaa omia pikkumyllyjä ja ihmettelee kun edes quarnaa ei ole kellään myydä.

Sori, tästä tuli ihan karsea, sekava ja syyllistävä paatos, mutta lähti vähän laukalle kun istahin soffalle sopivasti puhelin kourassa.
 
Sori, tästä tuli ihan karsea, sekava ja syyllistävä paatos, mutta lähti vähän laukalle kun istahin soffalle sopivasti puhelin kourassa

Juu, lähinnä minä tarkoitin, ettei villasta koskaan tullut Suomessa sellaista teollisen tason juttua. Kuten nyt vaikka esim. monessa Euroopan valtiossa jne. On ihan selvää, että vakavamielisen perustuotannon kanssa on jo tarpeeksi tekemistä ilman kehräämistä ja karstaamista.
 
Ne ovat kauniita. Ja ah tuovat ikämiehen sentimentaaliseen mieleen niin lapsuuden, tuon auvonajan, joka on tosin varmasti saanut armollisesti ylleen kultamarenkia, kuten aika yleensä tekee. Olen näetsen niitä viimeisiä ikäluokkia, joilla on kosketusta esim. maitokoppikulttuuriin ja niiden ympärillä tapahtuneisiin soidinmenoihin.
 
Mitähä speltti ohraa noilla Malmgårdin tiluksilla kasvoikaan, en muista. Suositeltava aidosti hyviä suomalaisia oluita. Menköön mainonnan puolelle tämän kerran kun kerran
on palkittukin
 
Aijai,maitolaiturit:) niillä tuli istuskeltua Koillis-Savolaisessa iltahämärässä,joskus mentiin kävellen,joskus mopedilla,joskus traktorilla joskus sillä legendaarisella Jeesuksen vanhalla Taunuksella,joskus kaverien kanssa joskus sen naapurin tytön kanssa,sen joka nimesi poikansa minun mukaan :) tuo kaima on jo aikamies,enkä osallistunut tekoon :D
 
Aijai,maitolaiturit:) niillä tuli istuskeltua Koillis-Savolaisessa iltahämärässä,joskus mentiin kävellen,joskus mopedilla,joskus traktorilla joskus sillä legendaarisella Jeesuksen vanhalla Taunuksella,joskus kaverien kanssa joskus sen naapurin tytön kanssa,sen joka nimesi poikansa minun mukaan :) tuo kaima on jo aikamies,enkä osallistunut tekoon :D

Jeesuksen vanha taunus.. taidetaan olla saman ryhmän traumatisoimia
 
Back
Top