Suurmoskeija

[STI_Tactical9mm]

https://www.gatestoneinstitute.org/10431/finland-mega-mosque#.WTbvzDjup0c.twitter



Finland: Now We Want a Mega-Mosque

• The mosque boasts that it has been "able to organize many activities". One of these, it says, "is to spread Islam to the non-Muslims in Finland".
  
  
• Now Muslims in Finland want a mega-mosque. The idea that mega-mosques "prevent radicalization" is clearly popular among proponents of Finnish mega mosques, but on what evidence is this view based? Can they name one country where this was actually the case?
  
  
• Finland would be wise to look at what the establishment of Saudi and Gulf state-funded mosques in the rest of Europe has already done to the continent in terms of Islamization and radicalization.

In recent years, Muslims in Finland have been complaining about not having an official mosque. This is not entirely true; the Finnish Tartars have an official mosque with a minaret -- in Träskända -- which other Muslims are free to use. There are also around 80 small mosques in Finland, around 30 of them in converted buildings or private flats in Helsinki, although many of them are referred to as "prayer rooms". One such mosque is the Masjid Iman mosque, located in Helsinki on the Munkkiniemen street. According to its website, the 214-square-meter mosque, which calls itself "The Islamic Multicultural Dawah Center", was established in 1999 and is "one of the well-known mosques in the Helsinki area". As is increasingly taking place, the mosque, according to the website, was formerly a church. The mosque boasts that it has been "able to organize many activities". One of these, it says, "is to spread Islam to the non-Muslims in Finland".

Now Muslims in Finland want a mega-mosque. Two years ago, a Finnish convert, Pia Jardi, spokesperson for the mega-mosque project, known as "Oasis", said, "There is a need for a grand mosque because so far we do not have one in Helsinki. A mosque would signal to the Muslims that they are a part of society".

Another board member of the Oasis project, Imam and then chair of the Islamic Society of Finland, Anas Hajjar, was less modest. In October 2015, he told Yle, a Finnish news outlet, "...the need for mosques in the capital region keeps growing... We need three mosques in Helsinki, and one in Esbo and one in Vanda". According to Hajjar, the planned mega-mosque will be 20,000 square meters, but besides the actual mosque, there will also be sports and youth facilities. The actual prayer room will accommodate 1,500 people. Hajjar told Yle that mega-mosques, "prevent radicalization, as they make young Muslims feel like part of society".

Anas Hajjar has been linked to the Muslim Brotherhood. In 2014, after the United Arab Emirates designated the Muslim Brotherhood and its local affiliates a terrorist organization, Anas Hajjar's organization, The Islamic Society of Finland, was included on the list. The Helsinki Times reported the surprise of The Islamic Society of Finland at its inclusion on the terror watch list: "We're very surprised by such a decision, and we have no idea why we're on the list. We condemn such, outright arbitrary, decisions," said the society's director of public relations, Abdihakim Yasin.

"The need for mosques in Finland is urgent," Susanne Dahlgren, a lecturer in Islam at Tammerfors university, told Yle in October 2015. "Mosques do not contribute to radicalization. On the contrary, they send a welcoming message."[1]

The chair of the Helsinki Finns Party, Seppo Kanerva, also said in July 2015 that he supports establishing a grand mosque in the capital, so long as it does not have a minaret with "someone wailing at five in the morning". The proposed mosque was "welcome" he said; it would promote peace between different religions:

"If we build churches, then why not mosques, so long as it's built using its own money? It's a question of civil peace. If a suitable location can be found, and the funding comes from elsewhere, then let it go ahead."

The idea that mega-mosques "prevent radicalization" is clearly popular among proponents of Finnish mega-mosques, but on what evidence is this view based? Nearly every European country today has one or several mega-mosques, which were, according to Hajjar and Sardi, supposed to make the Muslims of that country less radical by making them feel "part of society". Can they name one country where this was actually the case?

In December 2016, the Oasis foundation for the establishment of the grand mosque of Helsinki was officially established. Muslim Brotherhood-linked Anas Hajjar is one of the board members. According to the Oasis foundation, the royal family of Bahrain is going to fund the project with more than 100 million euros. The Finnish news outlet Kirkkojakaupunki reported: "the Foundation is also ready to receive funding from Saudi Arabia, Qatar and the United Arab Emirates if they agree to the same conditions as Bahrain".

According to Pia Jardi, the "conditions" include:

"no radical teachings or ways of operation... The plan is clear that the activities of the mosque will be managed by Finnish Muslims and that activities will also be organised in Finnish. The Friday sermons, for example, must be organised in both Arabic and Finnish."

Why would Finns believe that those rules will be upheld once Bahrain -- and possibly Saudi Arabia and Qatar -- have bought and paid for the mosque? Why would these nations, which spread Islamic extremism across the planet, act any differently in Finland, than they have done in any other country where they have sponsored building mosques and "cultural centers"?

"I personally believe that the large mosque envisaged at Kalasatama is a Muslim Brotherhood-driven project", a Finnish researcher, Alan Salehzadeh, wrote in March 2017. "The political Islamic agenda of the Muslim Brotherhood is led by the governments of Turkey, Qatar, Bahrain and the Egyptian Muslim Brotherhood", he explained.

"In Finland, dozens of mosques are already working today whose establishment has been supported by influential countries such as Iran, Turkey and Saudi Arabia. ... Erdogan has called for the resistance of the Turkish diaspora and to be faithful only to Turkey".

Finnish politicians are also wary of agreeing to the project. Tarja Mankkinen, the interior minister responsible for Finland's anti-radicalization policy, said the ministry found many "positive aspects" in the mosque project, but that

"the challenge is that the mosque is planned to be funded by Bahrain and possibly by other Gulf countries.

"The role of the actors who fund the mosque and its activities might consist a [security] risk if it decreases the feeling of belonging to the Finnish society among the Muslim population."

Jan Vapaavuori, the newly elected (April 2017) mayor of Helsinki, opposes the mosque. "I do not think that such a mosque is needed in Helsinki. I will certainly work towards making sure the mosque will not be built in Helsinki," he said.

Radicalization is unfortunately becoming a real issue in the country. According to the International Centre for Counter Terrorism in the Hague, in an April 2016 research paper about "The Foreign fighter Phenomenon in the European Union" (p. 44):

"By August 2015, at least 70 individuals from Finland had travelled to Syria/Iraq, with approximately one dozen having died abroad and around 35 believed to still be in the conflict zone... The majority... are 'home-grown', and they are either born in Finland or have lived there since childhood".

Seventy ISIS fighters from such a relatively small Muslim population is a relatively high number; the solution to that radicalization is most definitely not a Bahraini and Gulf state-funded mega-mosque in the Finnish capital. Finland would be wise to look at what the establishment of Saudi and Gulf state-funded mosques in the rest of Europe has already done to the continent in terms of Islamization and radicalization.

... och samma på finska:

http://beta.oikeamedia.com/o1-21668

Ulkomaalaiset asiantuntijat huolissaan suomalaisten suurmoskeijahankkeesta
"Nimetkää edes yksi maa, jossa muslimien radikalismi on estetty moskeijan ansiosta"
Kotimaa ke 07.06.2017 23:05

Suomessa on noin 80 pientä moskeijaa, mutta nyt Suomi haluaa megamoskeijan, kirjoittaa isoin otsikoin Gatestone Institute.

Yksi tällainen "pieni" moskeija on Masjid Iman -moskeija, joka sijaitsee Helsingissä Munkkiniemenkadulla. Verkkosivujensa mukaan se on 214 neliön moskeija ja kutsuu itseään "Islamilaiseksi monikulttuuriseksi dawakeskukseksi". Se on perustettu vuonna 1999 ja on "yksi tunnetuimmista moskeijoista Helsingin alueella". Sivuston mukaan moskeija oli aiemmin kirkko ja ylpeilee sillä olevan ollut "mahdollisuus järjestää monia toimintoja". Yksi näistä "on levittää islamia ei-muslimeille Suomessa".

Helsingin suurmoskeijahanketta varten perustettu Oasis -säätiö ja sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2016 - sopivasti juuri Bahrainin itsenäisyyspäivänä.

Perustamisasiakirjan allekirjoituksessa olivat mukana Anas Hajjar, Mohammed Hussein Omer, Ilari Rantakari, Pia Jardi ja Abdessalam Jardi sekä joukko Bahrainin itsenäisyyspäivän viettäjiä ja yksityishenkilöitä, kuten entisenä keskustalaisvaikuttajana tunnetuksi tullut Abdirahim "Husu" Hussein.

Ilari Rantakari on Suomi-Bahrain -ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Hän on aiemmin kertonut Bahrainin olevan halukas rahoittamaan imaamien koulutusta moskeijaan.

Pia Jardi, suurmoskeijahankkeen tiedottaja ja muslimikäännynnäinen on sanonut jo kaksi vuotta sitten, että "suurmoskeijalle on olemassa tarve, koska toistaiseksi meillä ei ole sellaista Helsingissä".

"Moskeija viestittäisi muslimeille, että he ovat osa yhteiskuntaa."

Toinen "Oasis" -hankkeen hallituksen jäsen on Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar, joka kertoi lokakuussa vuonna 2015 Ruotsin Ylelle, että "tarve moskeijoille pääkaupunkiseudulla kasvaa edelleen".

"Tarvitsemme kolme moskeijaa Helsinkiin, yhden Espooseen ja yhden Vantaalle", imaami vaati.

Anas Hajjar sanoo edustavansa maltillista islamilaista linjaa ja hänen mielestä Suomen suurmoskeijahanke on myöhässä.

"Tarve moskeijoille Suomessa on kiireellinen" myös Tampereen yliopiston islamin opettaja, Susanne Dahlgrenin mielestä.

"Moskeijat eivät edistä radikalisoitumista. Päinvastoin, ne toivottavat tervetulleeksi."

Hajjar väittää megamoskeijoiden "ehkäisevän radikalisoitumista saaden nuoret muslimit tuntemaan olevansa osa yhteiskuntaa".

Oasis -säätiön mukaan Bahrainin kuningaskunta aikoo rahoittaa hanketta yli 100 miljoonalla eurolla. Kirkko ja kaupunki -lehti uutisoi innokkaasti, että "säätiö on myös valmis vastaanottamaan rahoitusta Saudi-Arabiasta, Qatarista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, mikäli nämä suostuvat samoihin ehtoihin kuin Bahrain".

Pia Jardin mukaan nämä ehdot ovat:

"Ei radikaaleja opetuksia tai toimintatapoja. Suunnitelma on selvä, että moskeijan toimintaa hallinnoivat Suomen muslimit ja että toiminta järjestetään myös suomeksi. Perjantaisaarnat esimerkiksi on järjestettävä sekä arabiaksi että suomeksi."

Vetäjät ovat vakuuttuneita, että määräysvalta on suomalaisella Oasis -säätiöllä eikä Bahrain vaikuttaisi moskeijan toimintaan mitenkään.

Pia Jardi on lisäksi kertonut, että hän ei usko Suomeen tai Eurooppaan pääsevän sellaista rahoitusta, joka on peräisin terrorismia tai radikaalia islamia edistävistä lähteistä.

Gatestone Instituutin artikkelissa ihmetellään, miksi suomalaiset uskoisivat maiden, jotka ovat ostaneet ja maksaneet moskeijan, hyväksyvän suomalaisten asettamat säännöt moskeijan toiminnalle.

"Miksi nämä maat, jotka levittävät ääri-islamilaisuutta ympäri maapalloa, toimisivat eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa, joissa he ovat sponsoroineet moskeijoiden ja "kulttuurikeskusten" rakentamisia?"

Anas Hajjarilla on yhteyksiä myös Muslimiveljeskuntaan. Vuonna 2014 Yhdistyneet arabiemiirikunnat nimesivät Muslimiveljeskunnan ja sen paikalliset yhteistyökumppanit terroristijärjestöiksi. Anas Hajjarin Suomen Islamilainen neuvosto oli mukana listalla.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki epäilee suurmoskeijan rahoitusta.

"Me olemme havahtuneet tähän ilmiöön vasta nyt, eikä Suomi ole syrjässä näistä kehitystrendeistä", Ruohomäki valottaa.

Hän on huolestunut Arabian niemimaiden aiemminkin radikaalista islamismia edistävän ideologian rahoittamisesta ja uskoo saman tapahtuvan myös Suomeen kaavaillun suurmoskeijanhankkeen kanssa.

Hänen pelkonsa on salafistiseen sunni-islamiin kytköksissä olevat imaamit, jotka tulisivat saarnaamaan ja keräisivät yhteen jo ennestään radikalisoituneita suomalaisia.

Bahrain ja Saudi-Arabia kytkeytyvät salafismiin, josta nousee sunnilainen ääri-islam. Tätä ajattelua edustaa juuri terroristijärjestö Isis. Bahrainin sunnimuslimit edustavat wahhabismia, sunni-islamin funfamentalistista suuntausta, kuten myös muslimit Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Qatarissa. Wahhabiitit edustavat kaikkia uudistuksia ja haluavat islamilaiseen lakiin perustuvan valtion.

Yksi Persianlahden rahavirtojen tuntijoista Euroopassa on brittiläinen taloustieteen emeritusprofessori Rodney Wilson.

Wilson patistaa Suomen ja Helsingin päättäjiä laittamaan turvallisuusviranomaiset töihin. Hänen mielestä viranomaisten pitää olla perillä, kuka moskeijassa saarnaa ja kuka sitä johtaa.

Islamilaisen teologian professori Mohammad Fazlhashemi Uppsalan yliopistosta kertoo, mitä on tapahtunut Ruotsin Göteborgissa ja Gävlessä:

Moskeijoista voi tulla "taimistoja jihadismille". Niillä on yhteyksiä jyrkän islamin tulkinnan kannattajiin ja niiden kohdalla on nähty rahan ohjaavan sitä, millaista islamia moskeijassa saarnataan.

"Ajatus siitä, että megamoskeijat ehkäisisivät radikalisoitumista on selvästi suosittu Suomen suurmoskeijan kannattajien keskuudessa. Mutta mihin todistusaineistoon tämä näkemys perustuu?" Gatestone Instituutin artikkelissa ihmetellään.

Artikkelissa pyydetään Anas Haijaria ja Pia Jardia nimeämään edes yksi maa, jossa oletukset ja väittämät muslimien "radikalismin estymisestä" ja heidän "tuntemisestaan osana yhteiskuntaa" ovat onnistuneet yhden tai useamman moskeijan ansiosta.

Suomen sisäministeriön sisäisen turvallisuuden kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen vastaa Suomen "radikalisoitumispolitiikasta" ja sanoo ministeriön löytäneen monta "myönteistä piirrettä" moskeijaprojektissa, mutta "haasteena on, että Bahrainin ja mahdollisesti muiden Persianlahden maiden on tarkoitus rahoittaa moskeija".

"Moskeijaa rahoittavien toimijoiden rooli ja sen toiminta voisivat muodostua turvallisuusriskiksi, jos se vähentää suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta muslimiväestön keskuudessa."

Mankkinen kuitenkin uskoo, että "parhaimmillaan moskeija voisi jopa edistää kotoutumista ja pahimmillaan edistää syrjäytymistä".

Huhtikuussa 2017 vastavalittu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastustaa moskeijaa.

"En usko, että tällaista moskeijaa tarvitaan Helsingissä. Aion varmasti pyrkiä toimimaan ja varmistamaan, että moskeijaa ei tulla rakentamaan Helsinkiin."

Radikalisoitumisesta on valitettavasti tulossa todellinen ongelma Suomessakin, korostaa Gatestone Institute.

Haagin Kansainvälisen terrorismin vastaisen keskuksen mukaan vuoden 2016 huhtikuun tutkimuspaperissa on mainittu "vierastaistelijailmiöstä Euroopan unionissa" sivulla 44 näin:

"Elokuuhun 2015 mennessä vähintään 70 henkilöä Suomesta oli matkustanut Syyriaan tai Irakiin, joista noin tusina on kuollut ulkomailla ja noin 35 uskotaan edelleen olevan konfliktialueella. Suurin osa heistä ovat "kotimaisia" ja he ovat joko syntyneet Suomessa tai ovat asuneet lapsuudesta asti Suomessa."

Gatestone Instituutin artikkelissa painotetaan, että 70 Isistaistelijaa suhteellisen pienestä 5,5 miljoonan Suomen väestön 65 000:stä muslimista on verraten suuri määrä.

"Ratkaisu tähän radikalisoitumiseen ei ole Bahrainin ja Persianlahden valtion rahoittama suurmoskeija Suomen pääkaupunkiin. Suomen olisi viisasta katsoa, mitä Saudi- ja Persianlahden valtioiden perustamat ja rahoittamat moskeijat muualla Euroopassa ovat jo aiheuttaneet islamisaation ja radikalisoitumisen suhteen mantereella."





Katos perkule. Mites sattukin.

 

[hansai]

Laura Lehtinen jakoi linkin.
19 t
http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239349-libe…


Liberaali moskeija Suomeen – Konservatiiviset suuntaukset haastettava
Saksassa oleva uusi liberaali moskeija haastaa islamin konservatiiviset tulkinnat ja suuntaukset. Berliinin liberaali moskeija on moderni vaihtoehto nykypäivän…
KAMALPALANIJAFI.PUHEENVUORO.UUSISUOMI.FI


Sanna Varpu Mustonen, Kiti Ahola, Carl Kenneth Cederberg ja 32 muuta tykkäävät tästä.
Kommentit

Jaakko Mikael Repo Jos tuo liberaali sana tarkoittaa tasaarvoa sananvapautta jne. Mikas siina.
Tykkää · 10 t

Kottarainen Max Toi liberalismin ja konservatismin vastakkainasettelu on unettavaa höpinää. Liberalismi on laaja-alainen yhteiskuntapoliittinen perinne ja suunta, jonka rajat eivät suinkaan jätä ulkopuolelleen niitä, joita kutsutaan konservatiiveiksi.
Tykkää · 10 t

Markus Peltonen Teologinen liberalismi on eri asia kuin poliittinen liberalismi.
Tykkää · 1 · 10 t

Kottarainen Max Luonnonoikeuksien politiikka ei katoa, vaikka sen ulkokuori muuttuisi "poliittisesta" "teologiseksi" -- ikään kuin teologia olisi epäpoliittista.
Tykkää · 10 t

Maritta Erkinaho Ainakaan yhteiskunnan ei tarvitse tukea minkään uskontokunnan rakennus- tai muitakaan hankkkeita. Muuten ideana ihan tervetullut, ja hienoa jos Saksassa jo tällainen toimiikin. Tervehdin ilolla kaikkea mikä edistää ihmisten välistä tasa-arvoa.
Tykkää · 6 · 10 t

Alexandra Ayşe Albayrak Ei tämä mitään tasa-arvoa edistää. Jos ihminen halua olla niin "nykyaikainen"niin ei tarvi kuulua mihinkään uskonnonkuntaan jos sen opit ovat niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Miksi se että minä pukeudun peittävästi enkä halua rukoilla miesten kanssa samassa huoneessa on huono juttu ? Kuka näin on päättänyt?Miksi pitäisi keksiä omasta päästä jotain ihme juttuja ja väittää niiden olevan esim. Islamia?
Tykkää · 2 · 7 t

Alexandra Ayşe Albayrak Ja miettikä vielä sitä kuka ja miksi rahoittaa tälläistä toimintaa? Tilojen vuokraus ja imamin palkkaa tulee jostain? Onko tämä rahoittaja sitten paljon parempi?
Tykkää · 7 t

Antti Sallinen Miehen kanssa naimisissa olevana miehenä minua välillä surettaa se, että jos olisin muslimi niin minun pitäisi joko kieltää uskoni tai lupua omasta seksuaalisuudestani. Näin minulle monet muslimit ovat selittäneet. Tunnen muutamiakin homoseksuaalisia muslimeja jotka joutuvat elämään syvällä kaapissa jos eivät halua tulla oman yhteisönsä hyljeksimiksi. He eivät halua luopua omasta seksuaalisuudestaan mutta eivät myöskään uskostaan. He ovat puun ja kuoren välissä.
Tykkää · 2 · 6 t

Isra Lehtinen Varmaan noin on esim. Suomessa. Mutta sitten esim. Amerikassa homomuslimeiden tilanne on ihan toisenlainen.
Tykkää · 5 t

Markus Peltonen Islamhan ei kiellä homoseksuaalisuutta, vaan homoseksin. (Samoin kuin kristinusko.) Eli voiko olla avoimesti homo muslimi, jos toteuttaa taipumustaan ns. siveellisesti?
Tykkää · 4 t

Isra Lehtinen Avoimesti tuossa tapauksessa - sekin riiippuu missä asuu.
Tykkää · 4 t

Antti Sallinen Yhdysvalloissa on avoimesti homoseksuaalisia muslimeja mutta muut muslimit eivät välttämättä pidä heitä muslimeina. Suomessa asian suhteen ollaan hyvin tiukkoja, olen seurannut useitakin keskusteluja joissa osallisina ovat sekä muslimit että ei-muslimit ja yleisesti ottaen kaikki muslimit ovat olleet sitä mieltä että homoseksuaalisuuttaan toteuttava ihminen ei voi olla muslimi koska hän tekee tietoisesti syntiä. Samaa asennetta löytyy toki myös kristittyjen parista ja myös juutalaisten. Itse haluan kunnioittaa jokaisen uskonnollista vakaumusta ja tämä kysymys kuuluu sen piiriin.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen No, ei voi sanoa, että ihminen ei ole muslimi tuolloin. Yhtä lailla ei pitäisi ottaa alkoholia ja jotkut muslimit ottavat sitä. Niin, Suomessa kai moni on hyvin tiukka, mutta ei suinkaan kaikki. Olen keskustellut useamman suomalaisen islamin opettajan kanssa ja kaikki he opettavat koulussa suvaitsevaista suhtautumista homoseksuaalisuuteen (sis. meikäläinen):
Tykkää · 3 t

Alexandra Ayşe Albayrak Mutta jokaisessa uskonnossa on tietyt säännöt ja periaatteet. Kuka me olemme keksimään siihen uutta? Ja jos jokainen rupee omaa keksimään ja lisäämään niin miten siinä käy? On vaikea kysymys mutta uskonto on otettava sellaisena kun se on meille tullut, niin ainakin minä luulen, eikä sellaisena kun minä sen haluan olevaan.
Tykkää · 5 t

Alex Kransman Uskontoihin on kuule keksitty uusia sääntöjä ja periaatteita jatkuvasti siitä lähtien, kun ne uskonnot on perustettu. Nykyinen kristinusko muistuttaa aika vähän vuoden 50 kristinuskoa ja nykyinen islam vuoden 640 islamia.
Tykkää · 2 · 4 t
Piilota 23 vastausta

Isra Lehtinen Hieman liioitellusti ilmaistu.

Tykkää · 4 t
Alex Kransman Ei nyt hirveästi. Pointtina on, että uskontojen käytännöt muuttuu, ei ne ole mitään ajassa jähmettyneitä. Sellaisina niitä haluaa pitää lähinnä kiihkofundamentalistit.
Tykkää · 1 · 4 t

Isra Lehtinen Mutta tuo uusien sääntöjen keksiminen vasta kiihkoamiselta kuulostaakin.
Tykkää · 3 t · Muokattu

Antti Sallinen Minäkään en usko että uusia sääntöjä olisi keksitty, kristinuskon kohdalla on tapahtunut lähinnä uudelleentulkintaa.

Tykkää · 3 t
Alex Kransman Kyllä vaan on. Kirkkaimpana esimerkkinä paavius ja kaikki siihen liittyvä.
Tykkää · 1 · 3 t

Antti Sallinen Paavius ei ole kristinuskon ydinasia.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Paavius kuuluu vain yhteen kristinuskon kirkkokuntaan, katolisuuteen.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Mutta se on uusi sääntö joka on keksitty.
Tykkää · 1 · 3 t

Alex Kransman Esimerkiksi taas islamissa alunperin kalifin piti olla kaikkien muslimien korkein uskonnollinen ja poliittinen johtaja. Nykyään tämä ei taida olla kovin monen muun kuin Daeshin agendalla.

Tykkää · 1 · 3 t
Isra Lehtinen Toki muslimeilla on neljän ensimmäisen kalifin jälkeen ollut haaveena samankaltainen johtajuus, mutta silti on tyydytty siihen, että poliittinen ja uskonnollinen johtajuus on erotettu. Ja tähän ovat kyllä minua oppineemmat esittäneet islamista perusteetkin. Kuitenkaan kalifia ei ole ollut vajaaseen sataan vuoteen - itse asiassa aika tuore ilmiö.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Noh, osmanisulttaanien kalifius oli aika kyseenalaista ja aikalailla toissijaista heidän itsensäkin mielestä. Lähinnä ottivat tittelin itselleen koska se näytti hyvältä alamaisten silmissä.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Eihän kalifi viimeisinä aikoina ollut mikään esimerkki, mutta sillä oli kuitenkin suuri symbolinen merkitys.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Joo, ja siinäkin jälleen esimerkki siitä, etteivät uskonnon käytännöt ole enää samanlaisia kuin tuhat vuotta sitten.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Uskonnon käytännöt - eh, kun se, ettei ole kalifia ei johdu islamista vaan poliittisista muutoksista.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Tuo on juuri pointtini. Uskontojen käytäntöä on muutettu milloin mistäkin syistä. Ei siis olisi mitenkään tavatonta, että liberaali/vapaamielinen moskeijakin perustettaisiin.
Tykkää · 3 t

Antti Sallinen Samaa koskee mielestäni paaviutta, Se paavius jota vastaan Martti Luther nousi oli hyvin kaukana tämän päivän paaviudesta.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Juu toki. Ja jottei puhuta pelkästään katolilaisuudesta, niin voi myös mainita että tämän päivän esim. Venäjän ortodoksisen kirkon käytännöt on varsin erilaisia kuin vaikka Etiopian ortodoksisen kirkon tai keskiajan Bysantin ortodoksisen kirkon.
Tykkää · 3 t

Antti Sallinen Harvinaisen totta!
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Ihmisten käytännöt ja uskonnon opetukset eivät ole sama asia.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Eivät, mutta ihmisten käytännöt tapaa mennä uskonnon opetusten edelle ja soveltaa niitä uusiin tilanteisiin.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Eivätpä kaikki käytännöt ole hyviä, valitettavasti.
Tykkää · 3 t

Alex Kransman Ja kyllä uskonnon opetuksetkin muuttuvat. Esimerkiksi kristinuskossa on väännetty kättä Jeesuksen luonteesta aika monta vuosisataa. Ja sitten kun siitä päästiin jonkinlaiseen ratkaisuun, ruvettiin vääntämään kättä siitä, saako Jeesusta ja pyhimyksiä esittää patsaissa ja ikoneissa.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Tuo on totta.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Soisin, että Kamalin blogeja jaettaisi Rasmuksessa, sillä hänellä on ihan omat agendansa.
Tykkää · 1 · 3 t

Antti Sallinen Kamal palani Jafa on esimerkillisesti puolustanut maltillisten muslimien asemaa Suomessa, esim. naisten oikeutta käyttää huivia. Tämä ei ole kaikille itsestäänselvyys, kuten varmaan tiedätkin.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen No, hetihän nousi hänen puolustuksensa. Ihana tämä Rasmus (sarkasmia).
Tykkää · 3 t

Antti Sallinen En tunne hänen Rasmus-historiaansa mutta ihailen hänen määrätietoisuuttaan erilaisten vähemmistöjen puolustamisessa, olen nähnyt sen monet kerrat.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Muslimien suhteen noin ei voi sanoa.
Tykkää · 3 t

Antti Sallinen Olen nähnyt että hän on esim. puolustanut juurikin musliminaisten oikeutta pitää huivia.
Tykkää · 3 t

Isra Lehtinen Se on ainoa mitä esität. Yksittäinen asia ei valitettavasti korvaa sitä kaikkea negatiivista, mitä hänen kynästään irtoaa tai mitä hän postaa.
Tykkää · 3 t

Ismo Muurimaa Miksi liberaalia moskeijaa pitäisi tukea?

Se hyväksyy seksuaalivähemmistöt ja pitää ovet aina avoimina.
Liberaali moskeija on tarkoitettu kaikille muslimeille. Shiia ja sunnijaosta pääsisimme vihdoinkin eroon.
Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia moskeijassa.
Valtion lakeja kunnioittava ja vaaliva liberaali moskeija olisi turvallinen ja varma sijoituskohde.
Liberaali moskeija olisi aito vaihtoehto suurmoskeijahankkeelle. --- Kamal palani Jafan perustelut. Mikä noista on väärin. Vai siinäkö vika, että hän on kurdi?.... Mielestäni sen paremmin kirkkoa kuin minkäänlaista moskeijaa tai minareettia , eikä Budhan temppeleitä pitäisi yhteiskunnan tukea millään tavalla.

https://www.facebook.com/groups/114311111913455/

 

[hansai]

Suurmoskeijalle liberaalina riittäisi 300m2 tontti...

After the euphoria, the disillusionment in the Ibn-Rushd-Goethe mosque in Moabit follows. There were few believers to the last Friday prayer. This is also linked to threats, says founder Ateş.

http://www.bz-berlin.de/berlin/mitt...trauen-sich-in-die-liberale-moschee-zum-gebet

Liberaali ja tasa-arvoinen suurmoskeija olisi tervetullut

Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on viime vuosina avattu liberaaleja moskeijoita. Niitä yhdistää islamin moderni tulkinta, tasa-arvon ihannointi sekä esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien takaaminen. Perustajina on yleensä nainen. Vaikka en mikään uskontojen ystävä olekaan, tämän trendin soisi rantautuvan Suomeenkin. Ja jos Suomeen kaavailtu suurmoskeija noudattaisi linjauksiltaan Berliiniin avattua liberaalia moskeijaa, sanoisin rakennushankkeelle tervetuloa.

Berliinin moskeijan perustaja, kurdinainen nimeltä Seyran Ateş, vastustaa burkan ja niqabin käyttöä. Hän saarnaa modernia islamia, jossa Koraanin oppeja tulkitaan tähän päivään sovellettuina. Hänen moskeijassaan miehet ja naiset rukoilevat rinnakkain, mikä on ennenkuulumatonta islamilaisissa maissa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kaikki modernisaatioyritykset yleensä päätyvät perustajan surmaamiseen. Siksi fundamentalistinen juntta kykenee määräämään uskonnon harjoittamisen normit. Islamistit ovat esteenä uskonnon uudistamiselle, mutta ehkä Euroopasta käsin islamin renesanssi onnistuu. Siinä ensimmäinen askel ovat tämänkaltaiset liberaalit moskeijat.

Yhdelläkään imaamilla Euroopassa ei pitäisi olla oikeutta syrjiä naisia tai kehottaa epätasa-arvoisuuksiin. Tähän kuitenkin valtaosa islamilaisista instituutioista Euroopassa syyllistyy. Tarvitaan Seyran Ateşin kaltaisia rohkeita naisia, jotka uudistavat uskontoa sisältä käsin. Tämän kaltainen moskeija ei tuo mukanaan eriarvoisuutta, vaan lisää yhteenkuuluvuutta, suvaitsevaisuutta ja vähemmistöjen integraatiota.

Saksalaispoliitikot ovat toivottaneet Seyran Ateşin liberaalin moskeijan tervetulleeksi ja puolustaneet sitä Egyptin ja Turkin valtioiden moitteilta. Toivottavasti myös Suomen viranomaiset kannustavat liberaalia muslimisiipeä, sen sijaan että tuetaan vanhoillista islamia tai jopa Muslimiveljeskuntaa antamalla tontti suurmoskeijalle. Liberaali ja humaani moskeija ei koskaan ole isännöivälle yhteiskunnalle ongelma, tulipa sen rahoitus mistä vaan. Ehkä itsekin voisin antaa kympin tai kaksi.

Sillä jos jumala on kaikkien jumala ja uskonto on tarkoitettu kaikille, miksi uskonnon pitäisi syrjiä erilaisia ihmisiä? Ihmiset ovat vapaita tulkitsemaan uskontoa miten haluavat, kunhan se ei loukkaa paikallisia tasa-arvon normeja. Olen varma siitä, että islamin uudistaminen onnistuu naisilta kaikkein parhaiten. He ovat elämän antajia, ja osaavat uudistaa miesten kirjoittamia uskontoja semmoisiksi, että siinä on tilaa kaikille, kuten äidin sylissä on tilaa kaikille lapsille. Näin myös leikataan siivet poliittisen islamin ja fundamentalismin leviämiseltä.

Alan Salehzadeh

 

[tulikomento]

https://www.facebook.com/groups/114311111913455/

Rasmuksen Isra Lehtisen jutut ovat kyllä kovaa kamaa. Islam ei kaipaa eikä tarvitse minkäänlaista reformaatiota. Joka tällaista vaatii on rasisti. Ja sitten kyseinen naisihminen viesteissään jaksaa kyllä kovaan ääneen vaatia kaikenlaisia erioikeuksia omalle uskontokunnalleen.

 

[hansai]

Rasmuksen Isra Lehtisen jutut ovat kyllä kovaa kamaa. Islam ei kaipaa eikä tarvitse minkäänlaista reformaatiota. Joka tällaista vaatii on rasisti. Ja sitten kyseinen naisihminen viesteissään jaksaa kyllä kovaan ääneen vaatia kaikenlaisia erioikeuksia omalle uskontokunnalleen.

Kyllähän islamin opettaja tietää...

 

[hansai]

Hieman haiskahtaa siltä että maksajaksi haetaan sivuoven kautta helsingin kaupunkia ja valtiota...kaupungille tärkeitä palveluita ja muslimien työllistämistä.. Avioliittoneuvontaa ja oikeusapua varmaan myös tarjolla...
Moskeijasta tullut jo pieni...

Helsingin moskeijahanketta ajava Ilari Rantakari: Keskustelu onnetonta – kyse on palvelukeskuksesta

Helsingin moskeijahanke on saanut rankkaa arvostelua jo alkumetreillään. Sen on muun muassa pelätty tuovan Suomeen poliittista islamia ja lisäävän sunni- ja shiiamuslimien vastakkainasettelua.


Yhdeksi hankkeen rahoittajaksi on tulossa Bahrainin kuningaskunta. Terrorismitutkija Olli Ruohomäen mukaan Arabian niemimaalta tulevan rahoituksen kautta radikaali ajattelu voisi lisääntyä Suomessa.

Hän uskoo, että Bahrain ostaa rahoituksen avulla vaikutusvaltaa Suomesta. Helsingin tuore kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori on sanonut, että tällaista moskeijaa ei Helsinkiin tarvita.

Moskeijaa ajavan Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari muistuttaa, että rakennukseen on tulossa tiloja myös kaupungille tärkeitä toimintoja varten. Hänen mielestään moskeijakeskustelu on ajautunut sivuraiteelle.

– Kyseessä ei ole suurmoskeija vaan ensisijaisesti kyse on palvelukeskuksesta, joka täydentää kaupungin omia toimintoja. Sinne on tulossa uimahalli ja muita liikuntatiloja sekä tiloja muun muassa varhaiskasvatusta ja nuorisotoimintaa varten. Sinne tulee muslimityöntekijöitä, mutta kyse on kaikille avoimesta palvelusta, Rantakari sanoo.

– Pieni, mutta varmasti muslimeille tärkeä osa rakennusta tulee olemaan moskeija. Se tulisi palvelemaan muslimiväestöä keskusmoskeijana. Näitä muita tekijöitä ole keskustelussa nostettu esiin juuri lainkaan. Keskustelu on ollut onnetonta.

Rantakarin mukaan hankkeen vastustamiseen sisältyy paljon islamin ja terrorismin pelkoa.

– Meillä on jo nyt Suomessa useita moskeijoita, joita tuetaan jostain ulkomailta ja joiden olemassaoloa ei yleisesti tiedetä. Niiden toiminnassa ei ole sellaista läpinäkyvyyttä, jota on luvassa tähän keskusmoskeijaan.

Rantakariin mukaan Oasis-säätiö aikoo pitää päätösvallan itsellään eikä aio luovuttaa sitä hanketta rahoittavalle Bahrainin valtiolle. Rantakari sanoo keskustelleen Bahrainin viranomaisten ja kuninkaan edustajien kanssa.

– Bahrain on hyvin poikkeuksellinen maa tuolla alueella. Se on vienyt naapureitaan pidemmälle uskonnonvapauden. Myös naisten asema, koulutus ja työllisyys ovat paremmalla tolalla. He pitävät suomalaista yhteiskuntaa mallina ja esikuvamaana, jossa on uskonnonvapaus, sivistystä, hyvinvointia, ja vakautta.

– He toivovat, että muslimiväestö oppisi elämään tällaisessa maassa ja käymään uskontojen välistä keskustelua. Auttaminen tapahtuu suomalaisten ehdolla eikä keskuksen toimintaa kukaan sanele ulkoapäin, Rantakari vakuuttaa.

Bahrainin tilanteesta voi olla toistakin mieltä. Maata on syytetty muun muassa pidätettyjen teloituksista ja kiduttamisesta.


Helsingin kaupungille on jätetty hakemus tontin varaamiseksi Hanasaaresta. Rakentamisen edellyttämistä kaavamuutoksesta päättää viime kädessä Helsingin kaupunginvaltuusto. Hankkeesta on pyydetty lausuntoja useista eri ministeriöistä

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...kyse-on-palvelukeskuksesta/6500874#gs.bBXJQ2w

 

[Honcho]

Bahrain tosiaan on oikein esimerkillinen naisten oikeuksien edistäjä...

 

[AKE-ukki]

Ois taas feministien edustajille paikka tulla kertomaan kuinka naisten tasa-arvoa edistetään Arabi-maissa. Toista taas täällä sovinistisessa pohjoisessa, jossa miehet ovat sikoja.

 

[ak.tied]

Bahrain tosiaan on oikein esimerkillinen naisten oikeuksien edistäjä...

Ois taas feministien edustajille paikka tulla kertomaan kuinka naisten tasa-arvoa edistetään Arabi-maissa. Toista taas täällä sovinistisessa pohjoisessa, jossa miehet ovat sikoja.

RHC/Rasmus (en muista kumpi) sivuilla pari kuukautta takaperin joku suomalainen käännynnäinen nainen puolusti jihabia sillä, että vaikka koraani sitä vaatii, sen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen tarkoitus on ainoastaan verhota naisen kauneus.

Tämä naiskauneus ja vapaaehtoisuus iski kyllä pahasti vasten kasvoja viikonloppuna pojan jalkapalloturnauksessa kun pieni, arviolta 6-vuotias pikkutyttö käyskententeli huiviinsa kätkettynä pitkin kentän laitamia.

 

[Herman30]

Sehän sitten vain tarkoittaa että muslimeille jopa 6-vuotias on seksuaalinen olento jota pitää pilottaa miesten himolta.
Kun täällä länsimaissa on perinteisesti tytöstä tullut nainen vasta kuukautisten myötä.

 

[ak.tied]

Moskeijaa ajavan Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari muistuttaa, että rakennukseen on tulossa tiloja myös kaupungille tärkeitä toimintoja varten. Hänen mielestään moskeijakeskustelu on ajautunut sivuraiteelle.

– Kyseessä ei ole suurmoskeija vaan ensisijaisesti kyse on palvelukeskuksesta, joka täydentää kaupungin omia toimintoja. Sinne on tulossa uimahalli ja muita liikuntatiloja sekä tiloja muun muassa varhaiskasvatusta ja nuorisotoimintaa varten. Sinne tulee muslimityöntekijöitä, mutta kyse on kaikille avoimesta palvelusta, Rantakari sanoo.

– Pieni, mutta varmasti muslimeille tärkeä osa rakennusta tulee olemaan moskeija. Se tulisi palvelemaan muslimiväestöä keskusmoskeijana. Näitä muita tekijöitä ole keskustelussa nostettu esiin juuri lainkaan. Keskustelu on ollut onnetonta.


https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...kyse-on-palvelukeskuksesta/6500874#gs.bBXJQ2w

= palvelukeskus muslimeille, jotta he pysyvät ja asioivat omissa tiloissaan suomalaisen yhteiskunnan ja kantaväestön ulkopuolella näin estäen integroitumista, länsimaistumista ja kärjistäen muslimit ja muut -asetelman. Jotta muslimit uivat muslimiuimahallissa, käyvät muslimipäiväkodissa, ostavat ruokansa A(llah)-Marketista, juovat päiväkahvinsa muiden muslimien ympäröimänä, asioivat muslimikirjastossa, käyvät muslimikansalaisopistossa opiskelemassa uusia taitoja, laittavat hiuksensa muslimikampaajalla, käyvät muslimipunttisalilla...

Ja tämän kaiken perusteleva argumentti on "jotta nuoret muslimit voivat tuntea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan".

Pakko kysyä vihapuhekysymys? Onko patologinen valehtelu jotenkin integroitu kyseiseen ajatusmaailmaan?

 

[Benelli]

Rasmuksen Isra Lehtisen jutut ovat kyllä kovaa kamaa. Islam ei kaipaa eikä tarvitse minkäänlaista reformaatiota. Joka tällaista vaatii on rasisti. Ja sitten kyseinen naisihminen viesteissään jaksaa kyllä kovaan ääneen vaatia kaikenlaisia erioikeuksia omalle uskontokunnalleen.

Miksi Islam kaipaisi reformaatiota kun on vahvistumassa?

 

[Honcho]

Tässä vuoden pakolaisnaisen ajatuksia, jälleen puhutaan laveasti "maahanmuuttajanaisista", oletan että ei mistään työperäisistä ole kuitenkaan tietoakaan jutussa. Ja edelleen asia näyttää olevan jopa itse aika edistyksellisen vuoden pakolaisnaisen puheissa niin, että naiset IHAN ITSE "ajattelevat jäädä kotiin", sehän on kerta kaikkiaan mahdotonta että heille ei miehensä puolesta annettaisi edes sitä mahdollisuutta. Kysykää vaikka feministeiltä, kyllä he ovat niin solidaarisia maailmalta tulleita siskoja kohtaan. (meinasin kirjoittaa vahingossa näppisvirheenä #vihapuhe'tta: "Maailmalta tulleita sikoja", aivan varmasti olisi napsahtanut vähintään sakkoa ym)

Syy allaolevaan on ensisijaisesti meidän, koska emme puhu aiheesta tarpeeksi. Kun riittämiin puhutaan, niin kyllä ne afgaanimiehet päästävät vaimonsa kouluihin, töihin jne ilman huntua ja tottakai antavat heidän ottaa eron jos ei oikein natsaa. Eikun siis, riittävästi puhumalla ne naiset eivät enää ITSE "ajattele kuuluvansa kotiin".

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005286974.html

Moni maahanmuuttajanainen jää ilman työtä, koska ajattelee kuuluvansa kotiin – tästä ei Bahar Mozaffarin mielestä puhuta Suomessa tarpeeksi

 

[Teräsmies]

RHC/Rasmus (en muista kumpi) sivuilla pari kuukautta takaperin joku suomalainen käännynnäinen nainen puolusti jihabia sillä, että vaikka koraani sitä vaatii, sen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen tarkoitus on ainoastaan verhota naisen kauneus.

Tämä naiskauneus ja vapaaehtoisuus iski kyllä pahasti vasten kasvoja viikonloppuna pojan jalkapalloturnauksessa kun pieni, arviolta 6-vuotias pikkutyttö käyskententeli huiviinsa kätkettynä pitkin kentän laitamia.

Yleensä käännynnäiset ovat fanaattisempia koska haluavat todistaa muille kuinka tosissaan ovat asian suhteen.

 

[tulikomento]

RHC/Rasmus (en muista kumpi) sivuilla pari kuukautta takaperin joku suomalainen käännynnäinen nainen puolusti jihabia sillä, että vaikka koraani sitä vaatii, sen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen tarkoitus on ainoastaan verhota naisen kauneus.

Tämä naiskauneus ja vapaaehtoisuus iski kyllä pahasti vasten kasvoja viikonloppuna pojan jalkapalloturnauksessa kun pieni, arviolta 6-vuotias pikkutyttö käyskententeli huiviinsa kätkettynä pitkin kentän laitamia.

Yleensä käännynnäiset ovat fanaattisempia koska haluavat todistaa muille kuinka tosissaan ovat asian suhteen.

Kuulostaa aivan Isra Lehtiseltä. Oli kunnallisvaaleissa feministipuolueen ehdokas, mutta kompastui sitten möläytykseensä jossa toivoi Jussi Halla-ahon vaimon joutuvan raiskatuksi.

 

[hansai]

Kuulostaa aivan Isra Lehtiseltä. Oli kunnallisvaaleissa feministipuolueen ehdokas, mutta kompastui sitten möläytykseensä jossa toivoi Jussi Halla-ahon vaimon joutuvan raiskatuksi.

Katso liite: 15520

Ilmeisesti oli lentänyt hiekkaa kaavun sisään jo ennen rva Halla-aholle kohdistettuja toivotuksia. Tälläisen käsityksen sai feministipuolueen kommenteista "entisen ehdokkaan" toivotuksiin..

 

[YliKoo]

Rasmuksen Isra Lehtisen jutut ovat kyllä kovaa kamaa. Islam ei kaipaa eikä tarvitse minkäänlaista reformaatiota. Joka tällaista vaatii on rasisti. Ja sitten kyseinen naisihminen viesteissään jaksaa kyllä kovaan ääneen vaatia kaikenlaisia erioikeuksia omalle uskontokunnalleen.

Videolla parin imaamin näkemyksiä. Oikeastaan sama mistä klikkaa auki mutta nämä uskonoppineet tekevät asian aika selväksi kohdissa 17:25, 28:00 ja 32:30. Edit: Menee vähän selittelyksi tuolla kolmannellakin imaamilla 40:10

Jossakin vitjassa Katainen kauhisteli islamofobiaa, paha tällaista on oikeastaan rakastaakaan:

 

[hansai]

Sunnimoskeija Helsinkiin? Sitä on suunniteltu 1990-luvulta lähtien – ”Kukaan ei halua vastata meille”
Usein on löytynyt tontti. Sitten hanke on viivästynyt, ja kun rahaa ei ole ollut, tonttikin on lopulta menetetty. Miten käy nyt?

Moskeijasta kantautuu hiljainen veden ääni.

Sisällä on kasveja, ikkunoista näkyy puita, kauempana meri. Tilassa kaikki heijastuu veteen ja on kuin läpikuultavaa.

Sisäseiniä kiertävät islamilaiset ornamentit.

Kupoli ja minareetit ovat nekin pelkistettyjä, lähes viitteellisiä. Niiden ääriviivat sulautuvat ympäröivään teollisuusalueeseen ja Helsingin kaupunkikuvaan kuin kirkontornit.

Perjantaisin moskeijan minareeteista kajahtaa islamin rukouskutsu.

Muina päivänä rukouskutsu sekoittuu moskeijan sisällä hiljaiseen veden solinaan.

Rakennus on muotokieleltään moderni, skandinaavisen hiljainen.

Eikä sitä ole vielä olemassakaan.


Naisten puolelle johtaa oma ovi. Kengät jätetään vasemmalle. Tämä on Helsingin Lönnrotinkadun sunnimoskeija, Rabita.

Pitkin kapeaa käytävää, pesutilan läpi, koraaniluokkaan ja pieneen perähuoneeseen.

”Masjid”, sanoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

Masjid on arabiaa ja tarkoittaa moskeijaa. Suomen muslimit kutsuvat rukoushuoneitaan masjideiksi.

Suomessa on kuitenkin vain yksi masjid, puumoskeija, jonka tataarit rakensivat Järvenpäähän 1940-luvulla talkoovoimin.

Hajjar on Syyriasta. Hän tuli Suomeen 1980-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen ei-tataari-muslimiyhdyskunta Rabita oli juuri perustettu. Suomessa oli kourallinen muslimeja: noin 1 200, heistä suuri osa tataareja.

Tänään muslimeja asuu Suomessa yli 70 000. ”Lähemmäs 100 000”, Hajjar uskoo.

Hajjar on muslimivaikuttaja ja pitkän linjan järjestökonkari. Hän tietää, miten vaikeaa Suomeen on rakentaa varsinaista moskeijaa. Sitä on yritetty 1990-luvulta lähtien Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Hankkeita on ollut yli kymmenen, hän laskee.

”Meidänkin säätiöllämme useita.”

Kaikki yritykset ovat kariutuneet.

Usein on löytynyt jo tontti. Sitten hanke on viivästynyt eri syistä, joista yleisin on rahoituksen puuttuminen. Kunta ja valtiot eivät tue uskonnollisten yhteisöiden rakennushankkeita. Kun rahaa ei ole, on tonttikin lopulta menetetty.



Keskipäivän rukoushetken, zuhrin, aika lähestyy. Hajjar vilkaisee sivusilmällä kännykkäänsä.

Imaamit ovat kiireisiä, heitä on täällä viisi. ”Joka paikan höyliä.” He johtavat rukouksia, saarnaavat, opettavat, vihkivät, sovittelevat perheriitoja ja etsivät ratkaisuja erilaisiin arjen pulmiin ja uskonnollisiin kysymyksiin.

Ne voivat olla hankalia, kuten uskonnollinen radikalisaatio. Imaamit yrittävät ottaa yhteisön ongelmiin kantaa muun muassa saarnoissaan.

Lisäksi yhteisöllä on omat huolensa, kuten taloudenpito ja vuokrien maksaminen. Muslimiyhdyskuntien toiminta pyörii pitkälti lahjoituksilla. Kulut kerätään seurakuntalaisten taskuista. He eivät ole varakkaita, joten lahjoituksetkin ovat yleensä pieniä.

Hajjaria huolettavat puutteelliset rukoustilat Helsingissä.

Hän sanoo, että Helsingin suurimmassa rukoushuoneessa Itä-Pasilassa rukoillaan perjantaisin vuoroissa. Itäkeskuksessa kaikki rukoukset ovat täysiä ja keskustassa on ongelma parkkipaikkojen kanssa.

Imaamia se harmittaa:

”Kun ihminen on moskeijan ovella, ei voi sanoa ’oota’.”

Hänen mukaansa perjantairukous ei ole oikeaoppinen, jos vuoroja on useita.

”Osa rukoilee taivasalla talvellakin, lumessa. Se ei ole soveliasta.”

Masjid jamea.

Anas Hajjar jää muistelemaan kotikaupunkinsa Damaskoksen Masjid jameaa.

Se on kaupungin keskusmoskeija, niin sanottu seurakuntamoskeija. Lähimoskeijoita suurempi ja näyttävämpi.

Keskusmoskeijassa islaminuskoiset rukoilevat perjantairukouksia ja juhlarukouksia, kuten pyhän Ramadan-kuukauden Eidia. Niissä on aina myös saarna.

Hajjar on esittänyt julkisuudessa, että Helsingistä puuttuu kolme keskusmoskeijaa. Suur-Helsingin alueelta jopa viisi.

Hän tekee nopean laskutoimituksen: pääkaupunkiseudulla asuu lähes puolet Suomen muslimiväestöstä. Heistä noin puolet Helsingissä. Määrä kasvaa koko ajan.

”Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jossa ei vielä ole niin sanottua keskusmoskeijaa”, hän ihmettelee.

”Ateena oli toinen, mutta sielläkin se on jo rakenteilla.”

Euroopassa on jonkinlainen moskeijoiden rakennusbuumi, joka näkyy Suomessakin. Anas Hajjar on mukana Helsingin keskusmoskeijahankkeessa.

”Tukisin kaikkia moskeijahankkeita, mutta tämä on sellainen, joka voisi nyt onnistua.”

Keskeneräisiä moskeijahankkeita on myös Turussa ja Oulussa. Ja esimerkiksi Tukholmassa juuri nyt neljä.


Islamin rukouskutsu, adhaan, katkaisee puheen. Kello on 13.24.

Hajjar lähtee juoksujalkaa kohti isoa rukoussalia.

Kymmenkunta paljasjalkaista miestä seisoo ritirinnan kasvot kohti mihrab-syvennystä ja qibla-seinää, joka osoittaa kohti Mekkaa.

Miehet resitoivat Koraanin ensimmäistä suuraa, islamin Isä meidän -rukousta.

”Allahu akbar!” he toistavat, polvistuvat ja painavat otsansa punaiselle plyysimatolle.

Jumala on suuri.

Anas Hajjar asettuu rukoilemaan salin etuosaan omalle tuolilleen. Takaosassa yksinäinen rukoilija polvistuu matolle.

Rabitan päärukoussalissa on tänään väljää.

Tänne mahtuisi parisataa rukoilijaa lisää. Rukoussali on Helsingin suurimpia ja Rabita jonkinlainen moskeijoiden oppi-isä Suomessa.

Naisten puoli on miesten salin takana. Se on kooltaan alle kolmasosan miesten salista.

Mekan puoleisesta seinästä avautuu ikkuna kohti päärukoussalin qibla-seinää. Aukon kautta naiset seuraavat imaamin perjantaisaarnaa.

Salin nurkassa on päähuiveja ja seinällä tiedote: moskeija tarjoaa perheristiriitojen sovittelua.

Tänään naisten puolella ei rukoile kukaan.

Pääkaupunkiseudun rukoushuoneita kuvailtiin nuhjuisiksi, kun joukko bahrainilaisia vieraili niissä Islam Expo -tapahtuman yhteydessä 2013. Tapahtuman järjesti muslimien kattojärjestö Suomen islamilainen neuvosto.

Matkan aikana syntyi idea. Pieni Bahrainin kuningaskunta Persianlahdella haluaisi rahoittaa Helsingin sunniyhteisölle ensimmäisen keskusmoskeijan ja monitoimikeskuksen.

Miksi ihmeessä, ihmeteltiin.

Nyt moskeijan rahoituksesta on syntynyt kova poru. Avoimia kysymyksiä on runsaasti, valmiita vastauksia tuskin lainkaan.

Mistä rahat lopulta tulisivat?

Jos Bahrainista, niin minkälaisia ideologisia vaikutuksia Persianlahden maista tuleva raha synnyttäisi?

Toisiko se mukaan radikaalimpaa islamin tulkintaa, wahhabismia?

Lisääntyisikö uskonnollinen radikalisaatio Suomessa?

Olisiko moskeija jopa turvallisuusriski?

Hankkeen taustalla olevalla Suomen islamilaisella neuvostolla ei ole rahaa. Pikemminkin päinvastoin. Se jäi velkaa Islam Exposta, ja nyt sillä on ulosottovelkaa yhteensä noin 50 000 euroa.

Velka on syntynyt osittain imaami Anas Hajjarin puheenjohtajakaudella. Silloin neuvoston hallituksessa istui myös useissa muslimijärjestöissä toiminut Pia Jardi.


Vain taivas on rajana, sanoo Muslimiliiton puheenjohtaja Jardi.

Hän seisoo hotelli Radisson Bluen pienessä kokoushuoneessa Helsingin Kampissa.

Ympärillä istuvat Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari, imaami Anas Hajjar, Pia Jardin aviomies Abdessalam Jardi ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Mohammed Hussein Omar.

Muslimikäännynnäinen Pia Jardi on hankkeen kasvot.

Hän avaa Mac-tietokoneensa ja ryhtyy esittelemään suunnitelmaa. Valkokankaalle ilmestyy ranskalaisia viivoja:

Ideointi + tukeva pohja. Sopivan alueen löytäminen. Projekti/säätiö. Maan varaaminen. Rakennuksen suunnittelu/kilpailu. Kaavamuutoshakemus. Rakentamisvaihe, luvat ja kilpailutukset.

On toukokuu 2017 ja Oasikseksi eli keitaaksi ristityn hankkeen valmisteluryhmä pitää ensimmäistä varsinaista tiedotustilaisuuttaan. Hankkeen taustalla on Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ja kaksi helsinkiläistä muslimijärjestöä.

Neuvotteluiden alkamisesta Helsingin kaupungin kanssa on kulunut yli kaksi vuotta.

Alkuperäisen aikataulun mukaan moskeijan pitäisi olla jo rakenteilla mutta nyt ollaan vasta perustamassa säätiötä.

Rakentaminen on viivästynyt, mikä on tyypillistä eurooppalaisille moskeijahankkeille.



Ryhmä haluaa nyt oikoa julkisuudessa olleita ”väärinkäsityksiä”. ”Me ollaan jääty uutisoinnin jalkoihin.”

Kyse ei ole ”suurmoskeijasta”. Moskeija olisi pinta-alaltaan viidesosa koko kulttuurikeskuksesta, joka olisi nykyisessä suunnitelmassa 15 000 neliötä. Suurin osa rakennuksesta olisi laajaa palvelu-, koulutus- ja dialogikeskusta.

”Erityisasemassa ovat naiset ja nuoret. Pehmeä lasku yhteiskuntaan, sitä tämä olisi heille.”

Moskeijakin olisi pinta-alaltaan yli kaksi kertaa ja koko keskus yli kymmenen kertaa Helsingin suurkirkon kokoinen parvineen.

Ja mitä tulee rahoitukseen:

”Harri Holkeri sanoi ei, Paavo Lipponen sanoi ei, Esko Aho sanoi ei ja Jyrki Katainen sanoi ei”, Abdessalam Jardi luettelee tuohtuneena.

”Meillä on iso kysymys, eikä kukaan halua vastata meille. Eli mitä tehdään?”

Edelleenkään ydinryhmä ei osaa sanoa, mistä moskeijarahat tarkalleen tulisivat.

”Emme ole neuvottelemassa jonkun random-tyypin kanssa, vaan Bahrainin kuninkaan”, Pia Jardi vastaa rauhallisena.


Siirtolaisinstituutin tutkijat antoivat Oasis-hankkeesta oman lausuntonsa Helsingin kiinteistövirastolle toukokuussa.

Instituutin johtaja Tuomas Martikainen ja lausunnon toinen tekijä tutkija Teemu Pauha näkevät hankkeen taloudessa riskejä.

Heitä mietityttää se, että moskeijan rahoitus ”lepää täysin ulkopuolisten varassa myös rakennusvaiheen jälkeen”.

”Kotimainen rahoitus ja ’plan B’ puuttuvat suunnitelmasta”, Martikainen sanoo.

Alustavassa hankesuunnitelmassa keskusmoskeijan ja Oasis-monitoimikeskuksen on arvioitu maksavan yhteensä 100–140 miljoonaa euroa.

”Muissa Pohjoismaissa myös isojen moskeijoiden rakennushankkeet ovat olleet hintaluokaltaan huomattavasti pienempiä”, Martikainen vertaa.

Kööpenhaminaan vuonna 2014 valmistunut keskusmoskeija maksoi 20 miljoonaa euroa. Se rakennettiin Qatarin tuella.

Euroopan pääkaupunkien keskusmoskeijat on rahoitettu pääosin ulkomaisella rahalla, joka on usein peräisin Persianlahden öljyvaltioista.

Eurooppalaisia moskeijahankkeita tutkineen Stefano Allievin mukaan usein rahoittajana on ollut Muslim World League -järjestö. Se on profiloitunut juuri saudiarabialaisen wahhabismin levittäjänä.

Onko siis syytä huoleen?

Tuomas Martikainen toppuuttelee. Hän ei pidä ideologista vaikuttamista niin huolestuttavana tekijänä kuin julkisuudessa on esitetty. Hän sanoo luottavansa siihen, että Suomen lainsäädännön perusteella viranomaiset voivat valvoa moskeijan toimintaa riittävän tehokkaasti.

Monet rukoushuoneet Suomessa saavat jo nyt rahaa ulkomailta. Tarkkaan ei tiedetä, kuinka paljon ja mistä maista.

”En pidä todennäköisenä skenaariona myöskään sitä, että keskusmoskeijan rahoitus toisi Suomeen radikaalimpaa islamin tulkintaa.”


Suomen maahanmuuttoa ja kotoutumista tutkinut Tuomas Martikainen näkee Helsingin moskeijahankkeessa kunnianhimoa. Hän arvioi, että ydinryhmä on suunnittelemassa Helsinkiin aivan uudenlaista uskonnollista toimintaympäristöä.

”Minulle ei tule mieleen toista vastaavanlaista paikkaa Suomessa. Ehkä tätä paikkaa voisi ajatella jonkinlaisena uskonnollisena kansanopistona kaupungissa.”

Helsingin katukuvassa ja julkisessa tilassa islaminuskoisten temppeli olisi täysin uusi näky. Islam on lähes näkymätön asia suomalaisesa katukuvassa.

Kun moskeija on matkannut Lähi-idästä Eurooppaan, se on muuttanut luonnettaan. Länsimaistunut.

”Euroopassa moskeijat ovat alkaneet muistuttaa enemmän kristillisten seurakuntien toimintaa”, Martikainen sanoo.

Martikainen uskoo, että moskeija palvelisi myös suomalaista yhteiskuntaa. Se auttaisi kotoutumisessa ja lisäisi muslimiväestön itsearvostusta.



Rukoussalin kirjahyllyssä on lasten tuttipulloja. Punaiselle rukousmatolle on pudonnut lasten kuvakirja. Seinälle on kiinnitetty Ramadanin ajan rukousajat.

Tämä on Darun Amanin moskeija Helsingin Vallillassa.

Nahla Hewidy, 25, seisoo naisten rukoussalissa.

Hän on Nuoret Muslimit Helsinki ry:n puheenjohtaja ja suomalainen muslimi.

Helsingissä rukoushuoneet sijaitsevat usein katutasojen toimistotiloissa, kellareissa, jopa autotalleissa, niin kuin tämäkin. Niin sanottuja kellarimoskeijoita on pääkaupunkiseudulla arviolta 30, koko maassa 80. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan.

Rukoushuoneita ylläpitävät pääasiassa etniset ryhmät, joista osa on monietnisiä.

Nahla Hewidy ei koe mitään Helsingin rukoushuoneista täysin omakseen. Hän on tullut Suomeen Egyptistä kaksivuotiaana.

Yksi syy on kieli, joka saattaa vaihdella somaliasta arabiaan ja jopa urduun, rukouspaikasta riippuen.

”En välttämättä koe niissä itseäni osaksi yhteisöä.”

Hewidy sanoo kaipaavansa Helsinkiin toisen polven muslimeille suomalaista sunnimoskeijaa, jossa pääkieli olisi suomi.

Usein eurooppalaisia moskeijahankkeita viivästyttävät muslimiyhteisöiden keskinäiset riitaisuudet. Myös Oasis-hanke jakaa Helsingin muslimiyhteisöä. Suomen suurin šiialainen yhdyskunta Resalat on sanonut vastustavansa hanketta ja vedonnut rahoituksen alkuperään.

”En osaa sanoa, osataanko keskusmoskeija hyödyntää siten, että se olisi muslimiyhteisöä kokoava voima. Tämä tulee olemaan haaste yhteisölle”, Hewidy miettii.

”Mutta en ymmärrä, miksi joku vastustaa sitä, että saisimme paremmat tilat kuin nämä meidän nykyiset rukoushuoneemme.”

Suomen sunniyhteisö on Hewidyn mielestä jo kokonsa puolesta eri asemassa kuin paljon pienempi šiiavähemmistö.

Suurin osa sunneista ei hänen mukaansa voi myöskään ottaa pankkilainaa tai maksaa lainasta korkoa.

”Se asettaa meidät eri tilanteeseen.”



Muttaqi Khan, 24, käy usein Helsingin kellarimoskeijoissa: Vallilassa, Malmilla, Itäkeskuksessa ja tataarien Islam-talossa Helsingin keskustassa.

”Kokemus on eri paikoissa erilainen.”

Hänen isänsä on Vallilan moskeijan imaami, bangladeshiläissyntyinen Abdul Quddus Khan.

Nahla Hewidy ja Muttaqi Khan ovat suomalaisia muslimiaktivisteja.

”Keskusmoskeija erilaisine palveluineen auttaisi musliminuoria integroitumaan paremmin yhteiskuntaan”, Khan uskoo.

”Se auttaisi koko yhteisöä.”

Keskusmoskeija olisi monelle toisen polven musliminuorelle symboli siitä, että heidät on hyväksytty osaksi suomalaista yhteiskuntaa, Khan sanoo.

Myös Nahla Hewidy uskoo, että keskusmoskeija palveluineen voisi vähentää musliminuorten syrjäytymistä ja sitä kautta ehkä myös haluja lähteä jihadistitaisteilijoiksi Lähi-itään.

”Sieltä saisi hengellistä tukea. Mutta nuoret pitäisi ensin saada moskeijoihin.”

”Moskeija tarjoaa myös muita palveluja, jotka auttavat yhteisöä. Kuten Ramadanin iftaar-illalliset”, Khan antaa esimerkin.

Suomen muslimiväestöstä yli puolet on alle 20-vuotiaita. Toisen polven muslimeja on jo 10 000–15 000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Rahan lisäksi moskeijahankkeita ohjaa politiikka. Euroopan turvallisuustilanne ja terrori-iskut ovat lisänneet varovaisuutta.

Varoittavia esimerkkejä moskeijoiden toiminnasta löytyy Euroopasta läheltä: Göteborg, Gävla, Kööpenhamina, Bryssel.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut vastustavansa keskusmoskeijan rakentamista Helsinkiin, ”tulipa raha mistä tahansa”.

”Moskeijan rakentaminen olisi ennen kaikkea poliittinen kannanotto ja uskonnonvapauden ele”, Nahla Hewidy vastaa poliitikoille.

”Niin kauan kuin poliitikot ja päättäjät eivät anna ihmisten harjoittaa uskoaan vapaasti, niin kauan uskonnonvapaus ei toteudu myöskään kadulla.”

”Perustuslaista huolimatta meillä ei mielestäni ole tällä hetkellä uskonnonvapautta”, Hewidy sanoo.

Helsingin kaupunki tilasi vuonna 2016 sisäministeriöltä turvallisuusarvion Helsingin moskeijahankkeesta. Tulos oli osittain yllätys: oikeassa ohjauksessa moskeija ehkäisisi radikalisoitumista ja edistäisi kotouttamista.

Tutkimusten mukaan musliminuoria ei värvätä jihadistitaistelijoiksi ensisijassa moskeijoissa, vaan niiden ulkopuolella, internetissä.

Anas Hajjar väittää, ettei missään Suomen rukoushuoneessa ole värvätty musliminuoria jihadisteiksi.

”Jos näemme, että joku pyrkii värväämään, häntä estetään”, hän vakuuttaa.

Euroopassa harva muslimi kuuluu kuitenkaan seurakuntaan. Tutkimusten mukaan vain joka kolmas eurooppalainen muslimi käy säännöllisesti moskeijassa. Nuoret kaikkein vähiten.


Hanasaaren voimalaitoksen parkkipaikka Sörnäisten kupeessa Helsingissä ammottaa tyhjyyttään. Vieressä pauhaa Sörnäisten rantatien liikenne.

Arkkitehti ja tutkija Hossam Hewidy on seissyt lukuisia kertoja voimalaitoksen edessä – ja kuvitellut. Vasemmalla Parrukatu, oikealla Hanasaarenkatu. Niiden välissä valtava parkkipaikka.

Voisiko tällä paikalla olla joskus sunnimoskeija?

Egyptiläissyntyinen Hewidy haluaisi nähdä parkkipaikan tilalla elävän ja monikulttuurisen moskeijan.

Moskeijassa kiteytyy hänen mukaansa ajatus kuulumisesta johonkin, belonging, varsinkin kun on kyse vähemmistöstä.

”Moskeija on yhteiskunnalta arvostuksen osoitus eri taustaisia ihmisiä kohtaan. Mutta ennen kaikkea tämä olisi testi Suomen muslimiyhteisölle.”

Hanasaaren viimeinen voimalaitos puretaan alueelta vuoteen 2024 mennessä. Helsinki on toivonut alueelle näkyvää maamerkkiä.

Oasis-hankkeen valmisteluryhmä odottaa nyt tonttivarauksen etenemistä. Tontti on ollut Bahrainin ehto lupauksille etsiä moskeijalle rahoitus.

Helsingin kiinteistövirasto antaa Hanasaaren tonttivarauksesta päätösehdotuksensa syys–lokakuussa.

Sen jälkeen kaupunginhallitus päättää määräaikaisesta tontinvarauksesta.

Helsingin kaupunginvaltuusto tekee aikanaan päätöksen rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta, jos hanke etenee sinne asti.

Jos näin ei käy, voi sanoa, että Helsingin keskusmoskeijaa on rakennettu kuin Iisakinkirkkoa. Siitä on tullut ikuisuushanke.

Eurooppalaisen kokemuksen mukaan konfliktit eivät ole välttämättä moskeijahankkeiden lopullisia kuoliniskuja.

Iisakinkirkkoakin rakennettiin Pietariin 40 vuotta. Myös se valmistui aikanaan. Lopulta siitä tuli kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. 


Juttua varten on haastateltu entistä suurlähettilästä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtajaa Ilari Rantakaria. Lähteenä on käytetty Teemu Pauhan ja Tuomas Martikaisen Lausunto Oasis-hankkeesta -selvitystä.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...ua-vastata-meille/?shared=978454-44805005-500

 

[Marakatti]

Ei muuta ku terroristeille, niin nykyisille kuin tuleville on kasvupaikka rakennettava äkkiä missä voi etsiä ystäviä suorittamaan iskuja meitä vääräuskoisia vastaan ! Hyvä siitä tulee

 

[Fremen]

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...ua-vastata-meille/?shared=978454-44805005-500

Suomen kuivalehti on todellakin tullut tiensä päähän. VMP.