Suurpeto keskustelu

Askelväli kertoisi paljon, se on sudella pitempi kuin yhdelläkään koiralla. Suden jotos on suora, se ei tee sivulle poikkeamia kuten koira.

Sulalla maalla tosiaan on paha yhdestä jäljestä mitään varmaa sanoa.

Joo. Tuossa oli se huono puoli että ainoastaan yksi jälki oli näkyvissä.

Tämä on aika hiljaista seutua eikä koiria juuri näy. Joitain ajokoiria ja hirvikoiria joskus jolkottelee mutta niiden jäljet on paljon pienempiä. Mutta täytyy jatkaa seurantaa.
 
Suden epäillään tappaneen koiran kesken ulkoilutuksen Kymenlaaksossa – susi nähty alueella useaan kertaan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/02ac2c04-0ed6-428a-9288-af69cd6718ae
Susi on nähty viikonloppuna Kymenlaaksossa.

Koira löytyi kuolleena lauantaina. Kuvituskuva susista.
Koira löytyi kuolleena lauantaina. Kuvituskuva susista.

Koira löytyi kuolleena lauantaina. Kuvituskuva susista. JOUKO HANNINEN
Poliisi tiedottaa, että suden epäillään tappaneen koiran lauantaina Iitissä.
Koira katosi ulkoiluttajilta kello 13 aikoihin, ja pian sen jälkeen ulkoiluttajat näkivät suden. Ulkoiluttajat löysivät koiran kuolleena katoamispaikan tuntumasta sunnuntaina kello 10.
Sunnuntaina kello 11 aikoihin myös Kouvolan Pilkanmaan Lamminkulmalla nähtiin todennäköisesti susi. Poliisilla ei ole tietoa, onko kyseessä sama eläin.
Rikoskomisario Ilkka Kiesilä kertoo, että koiraa ulkoilutettiin lauantaina maastossa. Aivan lähellä ei ole asutusta.
Sunnuntaina suden havaintopaikka on niin ikään maastoa, jonka lähellä ei asu ihmisiä.
 
Suden epäillään tappaneen koiran kesken ulkoilutuksen Kymenlaaksossa – susi nähty alueella useaan kertaan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/02ac2c04-0ed6-428a-9288-af69cd6718ae
Talutushihna ja poikki purtu kaulapanta ehken jäi?:cool:

Vakavasti: sudensuojelu on saavuttanut jo mittasuhteet, jossa ihmishengenkään menetys susien einekseksi enää olisi yllätys.

Susien aiheuttamien vahinkojen ja vaaratilanteiden lisääntyminen ei aiheuta hallintomme osalta muita toimenpiteitä, kuin Eu:n rahoilla lisää siedätystä sekä valvontaa.(y)
 
Timo Österberg oli autolla liikkeellä Anhavaistentiellä Iitissä, kun susi jolkotteli 10 metrin päässä tien yli.

Timo Österberg oli autolla liikkeellä Anhavaistentiellä Iitissä, kun susi jolkotteli 10 metrin päässä tien yli.

Suden epäillään tappaneen koiran Iitin Lyöttilän suunnalla lauantaina kello 13 aikoihin, tiedottaa poliisi.
Koira oli jäänyt ulkoiluttajilta kateisiin, ja ulkoiluttajat kertoivat pian koiran katoamisen jälkeen nähneensä suden.
Koira löytyi kuolleena katoamispaikan tuntumasta sunnuntaina aamupäivällä kymmenen aikoihin.
Sunnuntaina kello 11 aikoihin tehtiin Kouvolan Pilkanmaan Lamminkulmalla todennäköinen susihavainto. Poliisilla ei ole tietoa onko kyseessä sama eläin.
Paikalliset metsästäjät saivat kuulla Pilkanmaassa liikuskelleesta pedosta lauantai-iltana.
– Illalla soitettiin, että Lyöttilässä susi oli ajanut koiraa pellolla Pilkanmaata kohti, kertoo Pilkanmaan Jahdin suurpetohavaitsija Aarni Sihvo.
Sunnuntaina kello 12 aikaan seuran väki havaitsi pedon Lamminkulmalla Pilkanmaassa. He pääsivät kuvaamaan eläintä kauempaa.
Sihvon mukaan peto oli vaikuttanut sudelta.
– Se oli suurempi kuin seefferi (saksanpaimenkoira).

Muutamaa tuntia myöhemmin, sunnuntaina kello 15 Timo Österberg katseli sutta silmästä silmään auton tuulilasin läpi.
– Olimme ajamassa Anhavaistentietä pois vapaa-ajan taloltamme kohti valtatie 12:ta, Österberg kertoo sähköpostissa.
Susi jolkotti auton editse noin 10 metrin päästä.
– Muutaman minuutin katsoimme toisiamme noin 15 metrin etäisyydeltä.
Sen jälkeen matka jatkui. Österbergin mukaan susi seurasi metsän puolella autoa noin sata metriä.
– Se piti noin 20 metriä välimatkaa ja pysähtymisen jälkeen jatkoi matkaansa rauhallisesti pois metsään.
Pilkaanmaan Jahdin Aarni Sihvo kertoo, että suden jälkiä on alkanut näkyä kylän pinnassa.
Sihvo toimii suurpetohavaitsijana sekä avustaa viranomaisia suurriistan virka-aputehtävissä. Syksyllä Sihvo näki suden jäljet lähellä loukkua, jolla hän pyytää pienriistaa.
– Valkohäntäpeuran vasan jälkien perässä näkyi ensilumien aikaan suden jäljet.


 
Seinäjoen Sanomat 26.02 2020

Tutkijat tekivät hämmästyttävän havainnon susien käytöksestä: "Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kananlihalle"

Tukholman yliopiston työryhmä tutkii parhaillaan susien ja koirien eroja ja samankaltaisuuksia.
Arkisto/Erja Hinkkanen
Monille koirille pallon noutaminen on mieluisaa peliä. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että myös susilla on luontainen kyky noutaa palloa, kertoo tiedesivusto Sciencedaily.com.
Tukholman yliopiston tutkimus julkaistiin hiljattain iScience-lehdessä.
Havainnot tehtiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kolmen pesueen kolmentoista sudenpennun käyttäytymistä.



Tutkimuksissa osa niistä näytti oma-aloitteisesti kiinnostusta palloa kohtaan ja toi sen takaisin vieraalle ihmiselle, joka kannusti palauttamaan sen.

Tutkijat pitävät löydöstä yllätyksenä: aiemmin on arvioitu, että ihmisten merkkien ymmärtämiseen tarvittavat tiedolliset taidot heräsivät sudesta polveutuvilla koirilla vasta, kun ihmiset kesyttivät ne noin 15 000 vuotta sitten.
– Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kirjaimellisesti kananlihalle, sanoo tutkija Christina Hansen WheatTukholman yliopistosta.

Hansen Wheat on kiinnostunut siitä, miten kesyttäminen vaikuttaa eläimen käytökseen. Tutkimuksissaan hänen työryhmänsä kasvatti suden- ja koiranpentuja ja laittoi ne erilaisiin käytöstesteihin.
Yhdessä testissä vieras ihminen heittää sudenpennulle tennispallon huoneen poikki ja rohkaisee pentua hakemaan ja tuomaan se hänelle.
Kaksi sudenpentujen pesuetta kiinnostui vain vähän tai ei kiinnostunut lainkaan pallosta tai sen hakemisesta.

Kolmas pesue osoitti kuitenkin toisenlaisia merkkejä: osa pennuista ei vain mennyt pallon perään vaan myös vastasi vieraan ihmisen sosiaaliseen merkkiin ja haki pallon hänelle.
– Oli hyvin yllättävää, että jotkut sudet oikeasti noutivat pallon, Hansen Wheat toteaa.
– Kukaan meistä ei odottanut tämän tapahtuvan. Erityisen yllättävää oli, että sudet hakivat pallon ihmiselle, jota ne eivät olleet nähneet koskaan aiemmin.

Tutkijan mukaan koirien ja susien samankaltaisuudet voivat kertoa meille jotain siitä, mistä lemmikkikoiriemme käytös kumpuaa.
Hansen Wheatin työryhmä jatkaa tutkimuksia koirien ja susien erojen ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi.
 
Seinäjoen Sanomat 26.02 2020

Tutkijat tekivät hämmästyttävän havainnon susien käytöksestä: "Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kananlihalle"

Tukholman yliopiston työryhmä tutkii parhaillaan susien ja koirien eroja ja samankaltaisuuksia.
Arkisto/Erja Hinkkanen
Monille koirille pallon noutaminen on mieluisaa peliä. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että myös susilla on luontainen kyky noutaa palloa, kertoo tiedesivusto Sciencedaily.com.
Tukholman yliopiston tutkimus julkaistiin hiljattain iScience-lehdessä.
Havainnot tehtiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kolmen pesueen kolmentoista sudenpennun käyttäytymistä.



Tutkimuksissa osa niistä näytti oma-aloitteisesti kiinnostusta palloa kohtaan ja toi sen takaisin vieraalle ihmiselle, joka kannusti palauttamaan sen.

Tutkijat pitävät löydöstä yllätyksenä: aiemmin on arvioitu, että ihmisten merkkien ymmärtämiseen tarvittavat tiedolliset taidot heräsivät sudesta polveutuvilla koirilla vasta, kun ihmiset kesyttivät ne noin 15 000 vuotta sitten.
– Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kirjaimellisesti kananlihalle, sanoo tutkija Christina Hansen WheatTukholman yliopistosta.

Hansen Wheat on kiinnostunut siitä, miten kesyttäminen vaikuttaa eläimen käytökseen. Tutkimuksissaan hänen työryhmänsä kasvatti suden- ja koiranpentuja ja laittoi ne erilaisiin käytöstesteihin.
Yhdessä testissä vieras ihminen heittää sudenpennulle tennispallon huoneen poikki ja rohkaisee pentua hakemaan ja tuomaan se hänelle.
Kaksi sudenpentujen pesuetta kiinnostui vain vähän tai ei kiinnostunut lainkaan pallosta tai sen hakemisesta.

Kolmas pesue osoitti kuitenkin toisenlaisia merkkejä: osa pennuista ei vain mennyt pallon perään vaan myös vastasi vieraan ihmisen sosiaaliseen merkkiin ja haki pallon hänelle.
– Oli hyvin yllättävää, että jotkut sudet oikeasti noutivat pallon, Hansen Wheat toteaa.
– Kukaan meistä ei odottanut tämän tapahtuvan. Erityisen yllättävää oli, että sudet hakivat pallon ihmiselle, jota ne eivät olleet nähneet koskaan aiemmin.

Tutkijan mukaan koirien ja susien samankaltaisuudet voivat kertoa meille jotain siitä, mistä lemmikkikoiriemme käytös kumpuaa.
Hansen Wheatin työryhmä jatkaa tutkimuksia koirien ja susien erojen ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi.
Ihan se on mukava, että susi hakee palloa.

Näillä tarinoilla ikään kuin inhimillistetään sutta, loivennetaan seikkaa, että kumminkin se on peto ja tappaja, eikä koira. Peto joka repii hirveltä suolet pihalle ja aloittaa kylmästi ruokailun henkitoreissaan kituvalla saaliseläimellä.

Minulle on sama, vaikka noutaisi viisi palloa kerralla.

Edit: Kollmårdenissa 2012 pallon nouto tai muut temppuilut herkesi yhtäkkiä susia huvittamasta. Peto iski pintaan ja hoitajalle ei käynyt hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan se on mukava, että susi hakee palloa.

Näillä tarinoilla ikään kuin inhimillistetään sutta, loivennetaan seikkaa, että kumminkin se on peto ja tappaja, eikä koira

Juu, susi on vähän niinkuin labbis, joka maata könöttää isännän lepotuolissa. Tai niinkuin miellyttämistuulella oleva Göbbels, joka kantaa isäntänsä talvisaapasta merkiksi siitä, että sitä kusettaa. Tai nokkaan on tullut juoksussaan olevan nartun kiihoittava lemu.....

Eilen illalla olin Göbbelsin kanssa tuossa ison järven jäällä ja törmäsimme wanhaan jotokseen, ehkä pari päivää sitten kuljettuun. Kolme hukkaa oli mennä vinttilöinyt taajama-alueen rajan tuntumassa. Susien hajun kohtaaminen ei ainakaan tätä oivallista laika-ven.ajok.-labbis-saksanpaimenk.-risteytystä hotsittanut lainkaan vaan menettipä halunsa ulkoilla hetkeksi. Ei pelkää karhun, ahman, ilveksen hajua, mutta suttapa sentään pelkää, luontaisesti. Ja hyvä niin.
 
Seinäjoen Sanomat 26.02 2020

Tutkijat tekivät hämmästyttävän havainnon susien käytöksestä: "Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kananlihalle"

Tukholman yliopiston työryhmä tutkii parhaillaan susien ja koirien eroja ja samankaltaisuuksia.
Arkisto/Erja Hinkkanen
Monille koirille pallon noutaminen on mieluisaa peliä. Nyt tutkijat ovat huomanneet, että myös susilla on luontainen kyky noutaa palloa, kertoo tiedesivusto Sciencedaily.com.
Tukholman yliopiston tutkimus julkaistiin hiljattain iScience-lehdessä.
Havainnot tehtiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kolmen pesueen kolmentoista sudenpennun käyttäytymistä.



Tutkimuksissa osa niistä näytti oma-aloitteisesti kiinnostusta palloa kohtaan ja toi sen takaisin vieraalle ihmiselle, joka kannusti palauttamaan sen.

Tutkijat pitävät löydöstä yllätyksenä: aiemmin on arvioitu, että ihmisten merkkien ymmärtämiseen tarvittavat tiedolliset taidot heräsivät sudesta polveutuvilla koirilla vasta, kun ihmiset kesyttivät ne noin 15 000 vuotta sitten.
– Kun ensi kerran näin sudenpennun noutavan palloa, menin kirjaimellisesti kananlihalle, sanoo tutkija Christina Hansen WheatTukholman yliopistosta.

Hansen Wheat on kiinnostunut siitä, miten kesyttäminen vaikuttaa eläimen käytökseen. Tutkimuksissaan hänen työryhmänsä kasvatti suden- ja koiranpentuja ja laittoi ne erilaisiin käytöstesteihin.
Yhdessä testissä vieras ihminen heittää sudenpennulle tennispallon huoneen poikki ja rohkaisee pentua hakemaan ja tuomaan se hänelle.
Kaksi sudenpentujen pesuetta kiinnostui vain vähän tai ei kiinnostunut lainkaan pallosta tai sen hakemisesta.

Kolmas pesue osoitti kuitenkin toisenlaisia merkkejä: osa pennuista ei vain mennyt pallon perään vaan myös vastasi vieraan ihmisen sosiaaliseen merkkiin ja haki pallon hänelle.
– Oli hyvin yllättävää, että jotkut sudet oikeasti noutivat pallon, Hansen Wheat toteaa.
– Kukaan meistä ei odottanut tämän tapahtuvan. Erityisen yllättävää oli, että sudet hakivat pallon ihmiselle, jota ne eivät olleet nähneet koskaan aiemmin.

Tutkijan mukaan koirien ja susien samankaltaisuudet voivat kertoa meille jotain siitä, mistä lemmikkikoiriemme käytös kumpuaa.
Hansen Wheatin työryhmä jatkaa tutkimuksia koirien ja susien erojen ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi.
Tästä mainiosta artikkelista voi vetää semmoisen johtopäätöksen, että tutkijoilla on pallo hukassa :giggle:
 
Itse asiassa niistä (tarhasusista) tulee arvaamattomia vasta noin kaksi vuotiaana.

Amerikoissa tämä asia tunnettiin jo kuuskytäluvulla, samoin Venäjällä. Pari-kolmevuotiaana alkaa se peto puskea pintaan, vaikka olisi nukutettu kehdossa ja syötetty kädestä krysanteemia. Mutta opetellaan nyt iha ite tietämään tämäkin asia.
 
Juu, susi on vähän niinkuin labbis, joka maata könöttää isännän lepotuolissa. Tai niinkuin miellyttämistuulella oleva Göbbels, joka kantaa isäntänsä talvisaapasta merkiksi siitä, että sitä kusettaa. Tai nokkaan on tullut juoksussaan olevan nartun kiihoittava lemu.....

Eilen illalla olin Göbbelsin kanssa tuossa ison järven jäällä ja törmäsimme wanhaan jotokseen, ehkä pari päivää sitten kuljettuun. Kolme hukkaa oli mennä vinttilöinyt taajama-alueen rajan tuntumassa. Susien hajun kohtaaminen ei ainakaan tätä oivallista laika-ven.ajok.-labbis-saksanpaimenk.-risteytystä hotsittanut lainkaan vaan menettipä halunsa ulkoilla hetkeksi. Ei pelkää karhun, ahman, ilveksen hajua, mutta suttapa sentään pelkää, luontaisesti. Ja hyvä niin.
Se pitää Herra Göbbelsille kertoa tarinaa siitä pelottomasta mäyräkoirasta josta oli täälläkin juttua joku aika sitten, eli se tapaus jossa mäyräkoira oli alkanut sutta haukkumaan. Hullua, mutta rohkeaa.. Niin siitä kannustavaa esimerkkiä propagandaministerille miten ei saa antaa pelolle valtaa!
 
Se pitää Herra Göbbelsille kertoa tarinaa siitä pelottomasta mäyräkoirasta josta oli täälläkin juttua joku aika sitten, eli se tapaus jossa mäyräkoira oli alkanut sutta haukkumaan. Hullua, mutta rohkeaa.. Niin siitä kannustavaa esimerkkiä propagandaministerille miten ei saa antaa pelolle valtaa!
No joo, lähipiirissä oli pystis, joka oli yhtä hullunrohkea. Nimenomaan oli. Hukka sen peri.
Ehkä se on niin, että hullunrohkeiden perimä ei ole nykyisissä suurpeto olosuhteissa kaikkein toivottavin. Göppelssin kaltaiset jatkaa sukua, nämä hullunrohkeat ei elä niin pitkään, että suku jatkuisi.
 
KHO: Sudenmetsästystä koskeva Riistakeskuksen päätös oli monelta osin lainvastainen – kyseessä on erittäin merkittävä ennakkotapaus
xlarge-4817857.jpg

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös varmistaa, että sudenmetsästykseen myönnettävien poikkeuslupien ehdot pysyvät huomattavasti aiempaa tiukempina. Kuvituskuva.
KUVA: Tomi Kosonen

Kotimaa 19.3.2020 9:06
Jami Jokinen

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä, josta se oli pyytänyt ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Päätös naulitsee merkittävät tiukennukset sudenmetsästykseen myönnettäviin poikkeuslupiin ja vaikuttaa koko unionin alueelle.
Sudenmetsästykseen myönnettävissä poikkeusluvissa on käytettävä huomattavasti tiukempia kriteerejä kuin Suomessa on aiemmin tehty. Näin linjaa korkein hallinto-oikeus (KHO) joka antoi tänään asiaa koskevan ratkaisunsa.
Kyseessä on erittäin merkittävä ennakkotapaus, joka on heijastunut suurpetoasiaan koko EU:n alueella. KHO pyysi asiassa EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua, joka tuli viime syksynä.
Asia koskee Suomen Riistakeskuksen Pohjois-Savoon ja Kainuuseen joulukuussa vuonna 2015 myöntämiä poikkeuslupia, jotka koskivat yntensä seitsemän suden tappamista kahdella eri reviirillä. Tuolloin Suomessa oli meneillään suden kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu.

KHO:n mukaan Riistakeskuksen päätös ei ollut lainmukainen usean eri kohdan perusteella.
Monta direktiivin ja lain vastaista kohtaa
Oikeus viittaa´EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuun. Sen mukaan salametsästyksen torjuminen on luontodirektiivin mukainen, hyväksyttävä peruste poikkeusluvan myöntämiseen. Hyödyt on kuitenkin osoitettava tarkasti ja tieteellisesti.
Lisäksi on osoitettava, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.
– Jo yhden unionin tuomioistuimen tuomiossa kuvatun esteen olemassaolosta seuraa, että poikkeuslupaa suden tappamiseen ei voida myöntää, KHO toteaa.
KHO kiinnittää huomiota myös siihen, ettei suden suojelutason osoitettu olleen suotuisa, kun poikkeuslupa myönnettiin. Siksi ei voitu myöskään osoittaa, etteivät poikkeusluvat heikentäisi suojelutasoa.
Lisäksi metsästyksen vaikutus paikallisen lauman reviiriin olisi tullut arvioida lauman turvaamiseksi. Lupaehdot eivät myöskään kohdistuneet tiettyihin susiyksilöihin lain vaatimalla tarkkuudella eli "tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti".
Niinpä lupaa ei olisi tullut myöntää.
Yhdistys on tyytyväinen ratkaisuun
Oikeuden päätös tulee linjaamaan Suomen susipolitiikan toteutusta eli tiukentamaan poikkeuslupien ehtoja. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu on käytännössä jo tehnyt niin, eikä suden kannanhoidollinen metsästys ole Suomessa toistaiseksi mahdollista.
Metsästyksen aloittamista on toivottu ja vaadittu pitkään, ja sitä ajaa voimakkaasti muun muassa Suomen Metsästäjäliitto.
Alkuperäisestä lupapäätöksestä valitti Luonnonsuojeluliitto Tapiola-Pohjois-Savo-Kainuu ry. Sen puheenjohtaja Leena Iivonen sanoo yhdistyksen olevan tyytyväinen ratkaisuun, joka oli toiveiden mukainen.
Yhdistystä on soimattu poikkeusluvista tehdyistä "turhista" valituksista. Nyt niiden tukena on myös korkein mahdollinen oikeuden tulkinta.
– Sekä EU-tuomioistuin että nyt myös korkein hallinto-oikeus ovat todenneet asiassa juuri sen problematiikan mitä toimme esille, Iivonen sanoo.
 
Back
Top