Ulkomaat Eurooppa
Varoitus: Venäjä meni Syyriaan kiristämällä – näin ”ryysyläisen taktiikka” kostautuu
Putinin tavoitteena on yhä päästä jakamaan maailmaa etupiireihin, väittää Venäjän kriittinen verkkomedia.
Aseteollisuus saa uusia tilauksia Pietarissa, laskee kaupungin talouslehti
Delovoi Peterburg Venäjän Syyrian pommitusten hyötyjä.
Samaan aikaan muualla netissä varoitetaan uudesta Afganistanista ja islamistien iskuista Venäjällä.
Ainakin kolme pietarilaista yritystä, Leninets, Krasnyi Oktjabr ja Klimov, hyötyvät Lähi-idän tilanteen kärjistymisestä,
arvelee DP. Ne toimittavat elektroniikkaa ja moottoreita hävittäjille ja helikoptereille.
Talouslehden mukaan myös Iran ja Irak ostavat tulevaisuudessa entistä enemmän aseistusta Venäjältä. Lehti viittaa Iranin ja Venäjän äskettäiseen 20 miljardin euron sopimukseen ja Irakin aikeisiin hankkia miljardilla eurolla venäläisiä
Su-25-rynnäkkökoneita.
Toisaalla netissä vinoillaan, miten Venäjä myydäkseen lisää aseita Syyrialle antaa sille anteeksi vanhoja velkoja. Näin tekee
Sergei Mitrofanov EJ:n sivuilla.
Mitrofanov katsoo, että tukemalla presidentti
Bašar al-Assadia presidentti
Vladimir Putin tukee itseään eli tietynlaista manipulaatioon nojaavaa hallitsemisen mallia.
Mitrofanov muistuttaa, miten vuoden 2007 vaaleissa Assad sai lähes sadan prosentin tuen. Nyt hän on menettänyt hallinnan kolmeen neljäsosaan maansa alueesta, mutta Syyrian kansalta kielletään oikeus olla ärtyneitä tilanteesta.
Venäjän läntisiä Syyria-linjauksia koskeva kritiikki osuu Mitrofanovin mukaan myös maaliinsa. Hän kuitenkin kyselee, voiko Venäjä opettaa muita, kun sillä on lastinaan ratkaisematon konflikti Ukrainassa, sosiaalisten instituutioiden rapautuminen ja sadan euron keskimääräiset kuukausieläkkeet.
Parempi olisi tehdä yhteistyötä, mutta nyt Syyriaan on menty kiristämällä. Se on Mitrofanovin mielestä ryysyläisen taktiikkaa.
Syyriasta ei ole tulossa Afganistania, vakuuttaa Venäjän Pohjois-Kaukasian joukkojen entinen apulaiskomentaja
Boris Podoprigor pietarilaisessa
Fontanka-verkkolehdessä.
Samalla
Podoprigor myöntää, että vihollisen kukistamiseen tarvitaan maajoukkoja. Eläkeläisupseeri toivoo, että Assad kykenisi hoitamaan maajoukot.
Podoprigorin mielestä on myös liian aikaista puhua terrorismin uhasta Venäjää vastaan, mutta muuten hän varoittaa jihadismin leviämisestä Keski-Aasiaan, Uzbekistaniin ja Tadžikistaniin.
Osa venäläisistä kommentoijista muistuttaa, miten Venäjällä islaminuskoiset ovat sunneja, kun taas Assadin tukijat Syyriassa ovat šiioja.
Venäjän tiedeakatemian islamilaisen maailman tutkimuslaitoksella työskentelevä
Nikolai Suhov korostaa Syyrian iskuihin liittyviä sisäpoliittisia riskejä, vaikka ulkopoliittisesti saavutukset ovat huomattavia.
Novaja gazetan haastatteleman
Suhovin mielestä jihadistit voivat nyt oikeuttaa terroriteot Venäjälle, koska katsovat maan liittyneen ”pyhään” sotaan islamia vastaan.
Novaja gazeta totesi jo aiemmin, että Venäjän tavoitteena on pommittaa öljyputkia, joita pitkin Isis kuljettaa Syyrian öljyä maailmanmarkkinoille. Terroristijärjestö rahoittaa toimintaansa myymällä öljyä.
Paras uutinen sotarintamalta on se, että sotaa käyvät eivät ole vapaaehtoisia eivätkä lomailijoita eikä ilmaiskujen teosta vieritetä vastuuta Syyrian ilmavoimille.
Näin vinoilee sotilaspoliittinen tarkkailija
Pavel Felgengauer Novaja gazetassa. Hyvässä muistissa ovat venäläiset ”vapaaehtoiset lomailijat” Ukrainassa. Felgengauer varoittaa iskuista Venäjän Syyrian tukikohtaa vastaan samoin kuin siitä, että venäläisiä sotilaita joutuu Isisin vangeiksi.
Venäjän kriittisessä verkossa Syyria vertautuu Ukrainaan. Esimerkiksi
Gazeta toteaa toimituksen kommentissa, miten propagandassa Damaskos on tullut Donetskin tilalle mutta sisältö pysynyt samana.
Verkkolehden mukaan Moskovan metroon ovat ilmaantuneet Syyrialle apua keräävät, televisiossa eilen Novorossijasta puhuneet henkilöt selittävät nyt ”Novosyyriaa” ja ”isänmaalliset” blogikirjoittajat ovat vaihtaneet Ukrainan sankarit Assadiin.
Lehti vaatii palaamista rauhaan ja korostaa, että venäläiset ovat väsyneet sotaan.
Osassa verkkolehtien kommenteista sen sijaan katsotaan, ettei nykyinen hallinto tule toimeen ilman sotaa.
Slon-lehdessä kirjoittava
Andrei Arhangelski arvelee suorastaan sotatilan tulleen välttämättömäksi, jotta elämä koetaan merkitykselliseksi.
Ehkä toiveikkain tilannekuva saadaan nykyisin tutkimuslaitosta johtavalta I
gor Jurgensilta, joka on ollut pääministeri
Dmitri Medvedevin lähimiehiä ja vaikutusvaltaisen teollisuusliiton johtaja.
Jurgensin mukaan Syyrian tilannetta ei voitu ratkaista ilman Venäjää, mutta Assad ei pysy maan johdossa.
Jurgens viittaa siihen, miten kulisseissa ovat menossa valmistelut ensi vuotta varten, jolloin Saksa nousee Etyjin johtoon. Silloin pystytään lopettamaan Ukrainan konflikti ja poistamaan sanktiot. Syyria on tässä kuviossa väline pelastaa Venäjän kasvot.
Jurgens hahmottelee suurta yleisislamilaista kokousta, jossa hoidetaan myös Syyrian jako.
Enemmistö Venäjän kriittisessä verkkomediassa kirjoittavista on Ukrainan sodan alusta lähtien korostanut, että Putinin tavoitteena on päästä jakamaan maailmaa etupiireihin. Länsi ei ole suostunut siihen toistaiseksi, mutta ehkä Syyria tarjoaa reitin päämäärän saavuttamiseen.