Tämän päivä alokkaat
- Viestiketjun aloittaja alikessu1983
- Aloitus PVM
Sama leveä pepsodenthymy molemmissa kuvissa.
Vääpeli
Greatest Leader
Eka noilta prkle voisi leikata ton hippitukan. Taitaa mennä korvan päälle ja pulsaritkin alle puolenkorvan.... SAAT*******
Käsillä ei puhuta, suu hoitaa puhumisen, pidetään ne kädet siellä housun saumoilla... SAATA****
Missä on aamureippailu... PERK****
Jossain kahdensamaissa alkaa.... SE ON 0800......
Sulkeisissa kengät kiiltää, vaikka ollaan hiekkakentällä. Kengät pyyhkäistään vaivihkaa lahkeiden takaosaan taas kiiltäviksi. VAI HALUUAKO KOMP JUOSTA TUPIIN NE KIILOITTAMAAN?
Iltapäivästä en nyt hirveästi keksinyt mitään....
Mutta iltapäivä... PRKLE, PUNKISSA LEVYTETY EI TIUKKATTU NIITÄ...Ja onko annettu lupa räplätä kännyköitäää... ehkä joku nössö J-os.....
SLÄPÄRIT jalassa punkassa.... EEIIIII PR*****
JA MISSÄ ON TAISTELIJAN NIMILAPPU.... Verisuoni poks....
PS. Varustelista oli ok ja muukin yleisohjeistus
MITÄH MOPOTUSTA, NYT TULEE RUNTUA....
Vitsiksi on mennyt touhu.Eka noilta prkle voisi leikata ton hippitukan. Taitaa mennä korvan päälle ja pulsaritkin alle puolenkorvan.... SAAT*******
Käsillä ei puhuta, suu hoitaa puhumisen, pidetään ne kädet siellä housun saumoilla... SAATA****
Missä on aamureippailu... PERK****
Jossain kahdensamaissa alkaa.... SE ON 0800......
Sulkeisissa kengät kiiltää, vaikka ollaan hiekkakentällä. Kengät pyyhkäistään vaivihkaa lahkeiden takaosaan taas kiiltäviksi. VAI HALUUAKO KOMP JUOSTA TUPIIN NE KIILOITTAMAAN?
Iltapäivästä en nyt hirveästi keksinyt mitään....
Mutta iltapäivä... PRKLE, PUNKISSA LEVYTETY EI TIUKKATTU NIITÄ...Ja onko annettu lupa räplätä kännyköitäää... ehkä joku nössö J-os.....
SLÄPÄRIT jalassa punkassa.... EEIIIII PR*****
JA MISSÄ ON TAISTELIJAN NIMILAPPU.... Verisuoni poks....
PS. Varustelista oli ok ja muukin yleisohjeistus
MITÄH MOPOTUSTA, NYT TULEE RUNTUA....
Sörnai Gusha, Gospodi!
Ei kannata huudella liikoja sieltä raja-aidan takaa jos ei ole ymmärrystä missä mennään ja mistä puhutaan.
Se että ladellaan negatiivisiä kommentteja Suomen maanpuolustuksesta ei saa sitä tekemättömäksi mutta pistää miettimään että miksi moinen agenda...
PS. Sisarusten lapsia päätti varusmiespalveluksen just. Huomasi miten hommaan oli motivaatiota ja innostusta. Osittain myös koska - INT...
Minkä raja-aidan takaa tarkoitat?
Onhan tuo meininki muuttunut nykyään. Saako ohjatuissa aamutoimissa nykyään kusta loppuun, kun pesuhuoneessa valmistautukaa käsky huudettu. Upiniemessä kaaren piti katketa sillä hetkellä vielä 1998. Samaten pinkat, pakkipussit, taakse poistuttamiset. Juttelin yhden varusmiehen kanssa joka ei ollut edes kuullut moisesta taakse poistuttamisesta. Tarvitseeko vielä kännykälle muuten anoa radiolaitteen lupaa?
PS lopeta jatkossa sitten se suun soitto jooko ja kerro mistä olet saanut päähäsi että olisin joku ryssä? Enemmän mun niskaa polttelee Floridan aurinko kuin Sotshin. Jälkimmäisessä en ole edes käynyt.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Särmempi tukka kuin mitä minä näin 90-luvun alussa tykistöllä ja iiteellä.
Helikopteri
Kersantti
Ajat muuttuvat ja nykyään on liian vähän kuukausia tuhlattavaksi toissijaisuuksiin.
Mitä sulkeis-sirkukseen tulee, niin nykyään sen merkitys on olematon.
Länsimaisessa sotilasperinteessä se edelleen on suuressa arvossa, koska se on meillä kahden ja puolen tuhannen vuoden ajan, antiikin kreikasta makasiinikivääreiden tuloon asti, ollut TAISTELUKOULUTUSTA.
Ja aivan helvetin tehokasta sellaista:
Kun Makedonian hopliitit marssivat 350ekr taistelussa muodostelma tiukasti koossa pitäen, ne murskasivat monenkertaisesti itseään suurempia armeijoita. Noin kaksituhatta vuotta myöhemmin, samalla lailla suomalaiset talonpojat marssivat Kaarle kahdennentoista komennossa tiukasti muodostelmassa kunnes näkivät vihollisen silmänvalkuaiset, ampuivat ja latasivat tiukassa sulkeisjärjestyksessä. Kurinalaisempi joukko voitti ja kuri saavutettiin harjoittamalla joukkoa, kunnes se toimi vaistomaisesti.
Kuri tarkoittaa tässä sitä, että taistelutoiminta on upotettu harjoittelulla niin syvälle lihasmuistiin, että se onnistuu vaikka aivojen kaikki kuorikerroksen toiminta olisi täydellisen sammunut täydellisen paniikin vuoksi. Sen sijaan, että sotilas lamaantuisi, koska ei käytännössä pysty ajattelemaan pelkonsa vuoksi, niin aivojen alkukantaisemmat osat (limbinen järjestelmä) jatkavat edelleen taistelussa tarvittavaa toimintaa.
Edellisen valossa voi vain ihmetellä, että mitä järkeä on tuhlata aikaa upottamalla lihasmuistiin jotain olalle viemistä. Eikö olisi hiukan tarpeellisempaa, että sieltä vaistomaisesta toiminnasta löytyisi vihollisen jyvälle ottaminen ja puristava laukaisu. Taistelukentän tähystäminen, uhkien tunnistaminen ja vaarallisuusjärjestykseen laittaminen. PST-aseen taistelukuntoon laittaminen ja käyttö.
Tämä (wanha) linkki aukaisee hiukan mistä on kysymys:
https://taskandpurpose.com/this-is-your-brain-on-war/
Mitä sulkeis-sirkukseen tulee, niin nykyään sen merkitys on olematon.
Länsimaisessa sotilasperinteessä se edelleen on suuressa arvossa, koska se on meillä kahden ja puolen tuhannen vuoden ajan, antiikin kreikasta makasiinikivääreiden tuloon asti, ollut TAISTELUKOULUTUSTA.
Ja aivan helvetin tehokasta sellaista:
Kun Makedonian hopliitit marssivat 350ekr taistelussa muodostelma tiukasti koossa pitäen, ne murskasivat monenkertaisesti itseään suurempia armeijoita. Noin kaksituhatta vuotta myöhemmin, samalla lailla suomalaiset talonpojat marssivat Kaarle kahdennentoista komennossa tiukasti muodostelmassa kunnes näkivät vihollisen silmänvalkuaiset, ampuivat ja latasivat tiukassa sulkeisjärjestyksessä. Kurinalaisempi joukko voitti ja kuri saavutettiin harjoittamalla joukkoa, kunnes se toimi vaistomaisesti.
Kuri tarkoittaa tässä sitä, että taistelutoiminta on upotettu harjoittelulla niin syvälle lihasmuistiin, että se onnistuu vaikka aivojen kaikki kuorikerroksen toiminta olisi täydellisen sammunut täydellisen paniikin vuoksi. Sen sijaan, että sotilas lamaantuisi, koska ei käytännössä pysty ajattelemaan pelkonsa vuoksi, niin aivojen alkukantaisemmat osat (limbinen järjestelmä) jatkavat edelleen taistelussa tarvittavaa toimintaa.
Edellisen valossa voi vain ihmetellä, että mitä järkeä on tuhlata aikaa upottamalla lihasmuistiin jotain olalle viemistä. Eikö olisi hiukan tarpeellisempaa, että sieltä vaistomaisesta toiminnasta löytyisi vihollisen jyvälle ottaminen ja puristava laukaisu. Taistelukentän tähystäminen, uhkien tunnistaminen ja vaarallisuusjärjestykseen laittaminen. PST-aseen taistelukuntoon laittaminen ja käyttö.
Tämä (wanha) linkki aukaisee hiukan mistä on kysymys:
https://taskandpurpose.com/this-is-your-brain-on-war/
John Hilly
Ylipäällikkö
Keskeyttämiset vähenivät, kun varussotilasjohtajien valmennusta ja valvontaa tehostettiin – Prikaatikenraali: "Porukassa on tapahtunut iltaisin sellaista, mistä me emme edes tiedä"
Uusiin tehtäviin siirtynyt Rami Saari laittoi käytäntöjä kunnolla uusiksi Porin prikaatin komentajana. Ensimmäisenä lopetettiin pinkkojen ja punkkien räjäytykset, ja ryhmänjohtajat laitettiin samaan tupaan alokasryhmän kanssa. Poistumaprosentissa tapahtui merkittävä käänne.
Uutiset03.07. 08.15 Päivitetty 10.38
Harri Vallin
Maavoimien operaatiopäälliköksi siirtynyt prikaatinkenraali Rami Saari uudisti Porin prikaatin varussotilaspalveluksen alkua, mikä vaikuttaa tuottaneen tulosta.
Harri Vallin
Maavoimien operaatiopäälliköksi sunnuntaina siirtyneen prikaatikenraali Rami Saaren Porin prikaatin komentajana tekemät uudistukset näyttävät kantaneen hedelmää.
–Kauteni komentajana oli vain puolitoista vuotta, mikä on poikkeuksellisen lyhyt, mutta siinäkin ajassa pystyi tekemään jotain, mikä on ihan konkreettisesti mitattavissa, kuten poistumaprosentti.
Saari kielsi Porin prikaatissa jokseenkin ensi töikseen muun muassa pinkkojen ja punkkien räjäyttämisen ja määräsi ryhmänjohtajat majoittumaan alokasryhmänsä kanssa samaan tupaan. Uudistuksen peruslähtökohta oli, että asevelvollisia kohdellaan aiempaa enemmän yksilöinä.
Keskeyttäneiden määrässä iso muutos
Viime vuoden alussa Porin prikaatissa aloittanut Saari muistelee poistumaprosentin, eli palveluksen keskeyttäneiden varussotilaiden osuuden, olleen hänen aloittaessaan noin 18,5 prosenttia.
–Se on ihan valtava määrä ihmisiä 2 000 ihmisen saapumiserästä.
Tiedot viimeisimmän saapumiserän poistumaprosentista summattiin edellisviikon perjantaina. Se oli tippunut 11,6 prosenttiin.
–Kolmen saapumiserän pohjalta voidaan sanoa, että meille jää keskimäärin 120–130 ihmistä enemmän sijoitettavaksi ja ehkä myös yhteiskuntaan palautettavaksi erilaisista lähtökohdista. Palveluksen keskeyttävät ovat yleensä niitä, jotka ovat luovuttaneet jo aiemmin, esimerkiksi perus- tai ammattikoulussa.
Puolustusvoimien päätehtävää, Suomen sotilaallista puolustusta, ei Saaren mukaan palveluksen keskeyttämisten vähenemisellä ratkaista. Se palvelee hänen mukaansa kuitenkin Puolustusvoimien yhteiskunnallista tehtävää.
–Näin saamme ihmisiä sijoitettua vaikka aggregaatin korjaajiksi, joita kuitenkin tarvitaan. Osa on sellaisia, joita vain tuetaan yhteiskuntakelpoisiksi.
Harri Vallin
Varussotilaspalveluksen keskeyttämisten vähentyminen palvelee prikaatinkenraali Rami Saaren mukaan Puolustusvoimien yhteiskunnallista tehtävää.
Johtajien valmentamisella suuri rooli
Saari uskoo, että tärkein syy poistumaprosentin pienenemiseen oli varussotilasjohtajien tarkempi valmentaminen ja valvominen. Niillä vaikutettiin siihen, miten varussotilasjohtajat kohtelevat vasta taloon tulleita ihmisiä.
–Varussotilasporukassa on tapahtunut iltaisin sellaista, mistä me emme edes tiedä. Puuttuminen siihen lähtee ihan meistä itsestämme. Meidän pitää itse kiertää siellä iltaisin.
Toimet keskittyvät hänen mukaansa varussotilaspalveluksen alkuun, pääosin ensimmäisiin kahdeksaan viikkoon. Uudet alokkaat toivotetaan tervetulleiksi mukaan joukkoon, eikä heiltä pimitetä tietoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
–Palveluksen alku on todella herkkää aikaa. Jos ihminen on alun perin miettinyt, että tämä ihan mälsä paikka, hän ei tarvitse kovin montaa todistetta todetakseen että oli oikeassa.
Saari uskoo, että kun saapumiserältä toiselle siirtynyt perinne on nyt saatu katkaistua, ei se enää pyrikään niin vahvasti esiin.
Ilman pientä muutosvastarintaa uudistuksia ei Saaren mukaan saatu vietyä läpi. Esiin nousi myös asioita, joita hän ei vai ollut tullut ajatelleeksi.
–Kun ryhmänjohtajat heitettiin sinne tupiin, heiltä tuli palautetta, ettei heillä ole paikkaa kokemustensa purkamiseen keskenään. Tajusin heti, että eipä tullut mieleen, ja ryhmänjohtajille järjestettiin taukotupa.
Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ke...medium=email&utm_campaign=email_al_uutiskirje
Uusiin tehtäviin siirtynyt Rami Saari laittoi käytäntöjä kunnolla uusiksi Porin prikaatin komentajana. Ensimmäisenä lopetettiin pinkkojen ja punkkien räjäytykset, ja ryhmänjohtajat laitettiin samaan tupaan alokasryhmän kanssa. Poistumaprosentissa tapahtui merkittävä käänne.
Uutiset03.07. 08.15 Päivitetty 10.38
Harri Vallin
Maavoimien operaatiopäälliköksi siirtynyt prikaatinkenraali Rami Saari uudisti Porin prikaatin varussotilaspalveluksen alkua, mikä vaikuttaa tuottaneen tulosta.
Harri Vallin
Maavoimien operaatiopäälliköksi sunnuntaina siirtyneen prikaatikenraali Rami Saaren Porin prikaatin komentajana tekemät uudistukset näyttävät kantaneen hedelmää.
–Kauteni komentajana oli vain puolitoista vuotta, mikä on poikkeuksellisen lyhyt, mutta siinäkin ajassa pystyi tekemään jotain, mikä on ihan konkreettisesti mitattavissa, kuten poistumaprosentti.
Saari kielsi Porin prikaatissa jokseenkin ensi töikseen muun muassa pinkkojen ja punkkien räjäyttämisen ja määräsi ryhmänjohtajat majoittumaan alokasryhmänsä kanssa samaan tupaan. Uudistuksen peruslähtökohta oli, että asevelvollisia kohdellaan aiempaa enemmän yksilöinä.
Keskeyttäneiden määrässä iso muutos
Viime vuoden alussa Porin prikaatissa aloittanut Saari muistelee poistumaprosentin, eli palveluksen keskeyttäneiden varussotilaiden osuuden, olleen hänen aloittaessaan noin 18,5 prosenttia.
–Se on ihan valtava määrä ihmisiä 2 000 ihmisen saapumiserästä.
Tiedot viimeisimmän saapumiserän poistumaprosentista summattiin edellisviikon perjantaina. Se oli tippunut 11,6 prosenttiin.
–Kolmen saapumiserän pohjalta voidaan sanoa, että meille jää keskimäärin 120–130 ihmistä enemmän sijoitettavaksi ja ehkä myös yhteiskuntaan palautettavaksi erilaisista lähtökohdista. Palveluksen keskeyttävät ovat yleensä niitä, jotka ovat luovuttaneet jo aiemmin, esimerkiksi perus- tai ammattikoulussa.
Puolustusvoimien päätehtävää, Suomen sotilaallista puolustusta, ei Saaren mukaan palveluksen keskeyttämisten vähenemisellä ratkaista. Se palvelee hänen mukaansa kuitenkin Puolustusvoimien yhteiskunnallista tehtävää.
–Näin saamme ihmisiä sijoitettua vaikka aggregaatin korjaajiksi, joita kuitenkin tarvitaan. Osa on sellaisia, joita vain tuetaan yhteiskuntakelpoisiksi.
Harri Vallin
Varussotilaspalveluksen keskeyttämisten vähentyminen palvelee prikaatinkenraali Rami Saaren mukaan Puolustusvoimien yhteiskunnallista tehtävää.
Johtajien valmentamisella suuri rooli
Saari uskoo, että tärkein syy poistumaprosentin pienenemiseen oli varussotilasjohtajien tarkempi valmentaminen ja valvominen. Niillä vaikutettiin siihen, miten varussotilasjohtajat kohtelevat vasta taloon tulleita ihmisiä.
–Varussotilasporukassa on tapahtunut iltaisin sellaista, mistä me emme edes tiedä. Puuttuminen siihen lähtee ihan meistä itsestämme. Meidän pitää itse kiertää siellä iltaisin.
Toimet keskittyvät hänen mukaansa varussotilaspalveluksen alkuun, pääosin ensimmäisiin kahdeksaan viikkoon. Uudet alokkaat toivotetaan tervetulleiksi mukaan joukkoon, eikä heiltä pimitetä tietoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
–Palveluksen alku on todella herkkää aikaa. Jos ihminen on alun perin miettinyt, että tämä ihan mälsä paikka, hän ei tarvitse kovin montaa todistetta todetakseen että oli oikeassa.
Saari uskoo, että kun saapumiserältä toiselle siirtynyt perinne on nyt saatu katkaistua, ei se enää pyrikään niin vahvasti esiin.
Ilman pientä muutosvastarintaa uudistuksia ei Saaren mukaan saatu vietyä läpi. Esiin nousi myös asioita, joita hän ei vai ollut tullut ajatelleeksi.
–Kun ryhmänjohtajat heitettiin sinne tupiin, heiltä tuli palautetta, ettei heillä ole paikkaa kokemustensa purkamiseen keskenään. Tajusin heti, että eipä tullut mieleen, ja ryhmänjohtajille järjestettiin taukotupa.
Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ke...medium=email&utm_campaign=email_al_uutiskirje
Helikopteri
Kersantti
Ehkä vähän asian vierestä, mutta mikä vitun varussotilas. ...
Semmoinen joka ei ole mies eikä nainen.
lukkarinapulainen
Majuri
Sukupuolineutraali Aamulehti se vaan on.
Viimeksi muokattu:
Lisää uuskieltä: "neitsyt on umpiNAINEN ja sen vastakohta ona avoNAINEN".
https://www.nykysuomi.com/2018/04/25/nakokulma-varussotilas-ja-muita-kiertoilmaisuja/
https://www.nykysuomi.com/2018/04/25/nakokulma-varussotilas-ja-muita-kiertoilmaisuja/
Loyd
Kenraali
Ahaa. Tässä poikkeustapauksessa saa käyttää vanhaa ilmaisua. Ei siis umpihenkilö tai avohenkilö.
Ollaan tyytyväisiä jos jää tuohon. Tuossa instituutiossa on vielä paljon sateenkaarisoitavaa.
Kustaanmiekka
Kenraali
Puolustusvoimat kokeilee ja kehittää uusia koulutusmenetelmiä asevelvollisten koulutukseen
Koulutus 2020 -ohjelmalla tavoitellaan korkealaatuista osaamista tehokkailla, moderneilla ja motivoivilla koulutustavoilla.
Koulutus 2020 -ohjelman myötä eniten uudistusta on tulossa peruskoulutuskauden, eli alokasjakson ensimmäisten viikkojen koulutukseen. Myös peruskoulutuskauden koulutushaarajaksoa, erikoiskoulutuskautta, sekä myöhemmässä vaiheessa johtajakoulutusta tullaan kehittämään.
Koulutus 2020 -ohjelman kokeilumallissa varusmieskoulutus rakennetaan moduuleiksi, jossa myös hyödynnetään nykyteknologiaa aiempaa tehokkaammin. Varusmiesten viikko-ohjelmissa voi vastaisuudessa näkyä esimerkiksi omaehtoista opiskelua, mikroelokuvia tai simulaattorien käyttöä. Uudessa mallissa kouluttajan ote on valmentava. Koulutettavien osaamisen tavoitetaso säilyy korkealla ja tavoitteeseen edetään aiempaa tehokkaammalla ja kokonaisvaltaisemmalla koulutuksella.
https://puolustusvoimat.fi/artikkel...ulutusmenetelmia-asevelvollisten-koulutukseen
Koulutus 2020 -ohjelmalla tavoitellaan korkealaatuista osaamista tehokkailla, moderneilla ja motivoivilla koulutustavoilla.
Koulutus 2020 -ohjelman myötä eniten uudistusta on tulossa peruskoulutuskauden, eli alokasjakson ensimmäisten viikkojen koulutukseen. Myös peruskoulutuskauden koulutushaarajaksoa, erikoiskoulutuskautta, sekä myöhemmässä vaiheessa johtajakoulutusta tullaan kehittämään.
Koulutus 2020 -ohjelman kokeilumallissa varusmieskoulutus rakennetaan moduuleiksi, jossa myös hyödynnetään nykyteknologiaa aiempaa tehokkaammin. Varusmiesten viikko-ohjelmissa voi vastaisuudessa näkyä esimerkiksi omaehtoista opiskelua, mikroelokuvia tai simulaattorien käyttöä. Uudessa mallissa kouluttajan ote on valmentava. Koulutettavien osaamisen tavoitetaso säilyy korkealla ja tavoitteeseen edetään aiempaa tehokkaammalla ja kokonaisvaltaisemmalla koulutuksella.
https://puolustusvoimat.fi/artikkel...ulutusmenetelmia-asevelvollisten-koulutukseen
Umkhonto
Ylipäällikkö
Iltavapailla metskaamaan? No mikä ettei jos olis vaikka fisut syönnillään. 
Kasarmilta ei enää karata heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen – Iltavapaiden baarikierros vaihtui kalareissuun omalla lammella
Puolustusvoimat päätti alkaa toteuttaa varusmiesten toiveita harrastemahdollisuuksista.
Kasarmilta ei enää karata heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen – Iltavapaiden baarikierros vaihtui kalareissuun omalla lammella
Puolustusvoimat päätti alkaa toteuttaa varusmiesten toiveita harrastemahdollisuuksista.
varusmiehet
3.8.2018 klo 10:05
Hellepäivänä iltalomaa vietetään Kainuun prikaatissa beach volley -kentällä.Jarmo Nuotio / Yle
Tästä on kyse
Kainuun prikaatin pääportin vieressä on keskiviikkoiltana kuhinaa varusmiesten iltavapaan alettua. Varuskunnasta ei kuitenkaan ole jonoa pyrkimässä kohti Kajaanin keskustan houkutuksia, vaan iloinen metakka tulee prikaatin jalkapallokentälle rakennetulta beach volley -kentältä.
- Varuskunnista on tehty varusmiesten ideoilla paikkoja, joissa vietetään mielellään myös vapaa-aikaa.
- Liikunta painottuu harrasteissa, mutta varuskuntiin on myös hankittu esimerkiksi videopelejä ja jopa istutettu kalaa lähilampiin.
- Myös kantahenkilökunta viihtyy samoissa harrastekerhoissa, mutta silloin titteleitä ei tunneta.
– Ruokailuun mennessä porukka pohti, mitä tehdään, ja joku heitti biitsin mahdollisuutena. Minä olin heti valmis. Ei kaupungille lähtö muutenkaan tullut edes mieleen, sillä täällä on tosi hyvä porukka ja paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kertoo viestimies Enni Varis.
Portilla jonoa on kuitenkin varuskuntaan päin. Varusmiespalvelusta suorittavien läheiset odottelevat läheistään, jonka kanssa mennään sotilaskotiin joko juttelemaan tai muuten viihtymään.
Sotilaskoti on edelleen suosittu paikka varusmiesten iltavapailla.Jarmo Nuotio / Yle
Kapteeni Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta kertoo, varusmiespalveluksessa viihtyvyydellä on nykyään iso painoarvo.
– Maavoimien johto seuraa tarkasti, millaista palautetta varusmiehiltä saadaan ja niiden pohjilta tehdään kehittämissuunnitelmia. Me annamme raamit ja varusmiehet itse osallistuvat tiiviisti vapaa-ajan harrasteiden suunnitteluun ja tarjontaan.
Saikanmäen mukaan harrastemahdollisuuksien joukosta löytyy tarjontaa laidasta laitaan, mutta liikunta korostuu.
– Liikunta edistää palveluksessa jaksamista. Lisäksi esimerkiksi palvelukseen liittyvää sähköistä opintomateriaalia ja simulaattoriharjoittelua tuodaan tarjolle. Linja on kuitenkin se, että varusmiesten palvelusaika ja vapaa-aika erotetaan selvästi toisistaan. Vapaa-aika on pyhä asia.
Marssin jälkeen kuntosalille, konserttiin tai vaikkapa kalastusretkelle
Varuskuntiin järjestetyn toiminnan kirjo on laaja. Esimerkiksi Panssariprikaatin alokkaille Parolassa järjestettiin heinäkuun alussa Anna Abreun konsertti. Kajaanissa puolestaan palvelusajan ulkopuolella pääsee vaikka ongelle.
– Eräs varusmiestoimikunnan erähenkinen puheenjohtaja ehdotti kalastuslampea, ja sellainen sitten perustettiin. Vimpelinlampi on prikaatin alueella, mutta kuitenkin rauhassa metsän siimeksessä. Siellä voi paitsi kalastaa myös paistaa makkaraa tai vain nautiskella, kertoo sotilasmestari Ahti Kärkkäinen Kainuun prikaatin esikunnasta.
Laulaja Anna Abreu viihdytti Panssariprikaatin alokkaita heinäkuun alussa.Lauri Pönni / PSPR mediatiimi
Kainuun Prikaatissa viihtymiseen alettiin etsiä keinoja yli kymmenen vuotta sitten. Samalla myönnettiin, että viihtyvyydessä kannattaa kysyä neuvoja asiantuntijoilta.
– Kuka muu tietäisi, mitä varusmies tarvitsee viihtyäkseen kuin varusmies itse. Varusmiesten valitsemat edustajat varusmiestoimikunnassa esittävät, mikä toimisi ja me järjestämme mahdollisuudet budjetin rajoissa, Kärkkäinen kertoo.
Kainuun prikaatti on järjestänyt varusmiehille jopa kalastusmahdollisuuden.Jarmo Nuotio / Yle
Tämä on tarkoittanut sitä, että varusmiestoimikunnan ja kasarmien tiloihin on hankittu pelikonsoleja ja maastoon on rakennettu frisbeegolfrata sekä kalastuslampi. Sotilaskodista löytyy muiden palvelujen keskeltä myös hiljainen huone. Prikaatin liikuntahallissa salibandykerhon harjoituksiin valmistautuva varusmiestoimikunnan someagentti ja graafikko Eetu Anttila löytää näppärästi suosituimmat harrasteet.
– Futsal- ja kuntosalikerho ovat suosituimmat ja sähly on kovana kolmosena. Liikuntaan toki kannustetaan ja määrätty määrä liikuntaa palkitaan kuntoisuuslomalla. Muuten ohjailua on hyvin vähän. Kyllä meille järjestyy yhtä lailla myös pelikonsoleja ja muuta, mitä varusmiehet toivovat.
Mihin varusmiehet katosivat katukuvasta?
Kainuun prikaatissa on lähes 3000 henkilöä, joista varusmiehiä noin 2700. Kun vielä kymmenen vuotta sitten iltavapaa kesti puoleenyöhön ja johtajilla jopa yöyhteen saakka, se merkitsi isoa tuloerää esimerkiksi Kajaanin ravintoloille. Iltayhdeksään lyhennetty varusvapaa herättikin aluksi melkoisen metelin.
– Pyyntöjä iltalomien palauttamiseksi tuli ensin paljon, mutta sitten asiaan totuttiin. Toisella puolella on se, että nyt palvelus aloitetaan aamulla paljon virkeämmillä silmillä kuin aiemmin, kertoo sotilasmestari Ahti Kärkkäinen. Pääosin illalla heitetään tittelit pois. Hyviin tapoihin tietysti kuuluu, että jos vaikka komentaja sattuu punttisalilla vastaan, niin voidaan sanoa "Hyvää iltaa, herra kenraali".
Varuskunnan näkymättömyys katukuvassa yllätti myös palvelustaan suorittamassa olevan kajaanilaisen alikersantti Juha Leinon.
– Ensin tuli mieleen, että ohhoh, onko täällä näin paljon ihmisiä. Toisaalta täällä on niin paljon harrastusmahdollisuuksia, että löytää helposti oman harrasteporukan joka illalle. Ei silloin kaupungille edes tee mieli.
Leinon mukaan kaava illoille on aika selkeä.
– Aluksi sovitaan mitä tehdään, sitten pelaillaan jonkin aikaa esimerkiksi beach volleyta ja sitten päädytään sotilaskotiin. Siellä nautitaan vielä limsat, jotain iltapalaa ja jutellaan.
Alokas Martti Kerman on päivän liikunnat liikkunut. Kainuun prikaatin kirjastosta löytyi rauhaisa paikka lukea Korkeajännitys-sarjakuvaa.Jarmo Nuotio / Yle
Se kuinka paljon varuskunta näkyy kaupungilla, vaihtelee.
– Käytännössä kyse on siitä, millä etäisyydellä eri harrasteet ovat. Mikäli harrastusmahdollisuuksissa käytetään paikkakunnan tarjoamia halleja ja kenttiä, silloin myös varusmiehet liikkuvat kaupungilla, sanoo Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta.
Esimerkiksi heinäkuussa palvelukseen astunut kajaanilainen Matias Manninen odottaa jo pääsyä lomille.
– Kyllä täällä kerrotaan hyvin eri harrastusmahdollisuuksista ja joitain niistä olen jo ehtinyt kokeilemaan. Aion kuitenkin vapailla suunnata kaupunginkin suuntaan, sillä minulla on sielläkin elämää.
Illalla laitetaan tittelit narikkaan
Kainuun prikaatin liikuntatalossa, olympiakultamitalisti Heikki Savolaisen mukaan nimetyssä Heikinhallissa, tiedetään, että prikaatilla harrastetaan paljon liikuntaa. Liikunnanohjaaja Jesperi Saastamoinen laskee, että ovi käy 145 000 kertaa vuodessa.
– Kiireisin aika on uuden saapumiserän alussa. Sen jälkeen tahti tasoittuu. Käytöstä 60 prosenttia tapahtuu virka-ajalla, loppu sen ulkopuolella.
Kentällä tai punttisalilla voi illalla törmätä myös esimiehiin. Sotilasmestari Ahti Kärkkäisen mukaan vapaa-aika on silloinkin vapaa-aikaa.
– Pääosin illalla heitetään tittelit pois. Hyviin tapoihin tietysti kuuluu, että jos vaikka komentaja sattuu punttisalilla vastaan, niin voidaan sanoa "Hyvää iltaa, herra kenraali". Samoja puntteja siinä kuitenkin nostetaan, toinen nostaa enemmän ja toinen vähemmän.
Yksi ajanviettomahdollisuuksista Kainuun prikaatissa on frisbeegolfin pelaaminen. Rata on rakennettu kasarmin maastoon.Jarmo Nuotio / Yle
Varusmiestoimikunnan someagentin Eetu Anttilan mukaan kantahenkilökunnan liikkuminen varusmiesten mukana vapaa-ajallaan, voi olla osaltaan syy siihen, että erilaisia mahdollisuuksia yritetään järjestää, jos niitä vain toivotaan.
– En muista yhtään sellaista tapausta, että meidän puolelta tullut esitys olisi heti tyrmätty. Kun esitimme täysimittaisen minigolfradan rakentamista, vastaus oli, että raha ei riitä radan rakentamiseen yhdellä kerralla, joten tehtäisiinkö pala kerrallaan?
https://yle.fi/uutiset/3-10332745
ak.tied
Greatest Leader
Iltavapailla metskaamaan? No mikä ettei jos olis vaikka fisut syönnillään.
Kasarmilta ei enää karata heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen – Iltavapaiden baarikierros vaihtui kalareissuun omalla lammella
Puolustusvoimat päätti alkaa toteuttaa varusmiesten toiveita harrastemahdollisuuksista.
Tuohan on ihan tervehenkistä kehitystä. Itse olin siinä etuoikeutetussa asemassa, että varuskunnasta oli 35 min ajomatka kotiin. Iltavapailla tuli usein lähdettyä kotiin tai moikkaamaan kavereita. Joskus sitten kaljalle inttikavereiden kanssa.. ja kun puoleen yöhönhän se aina venyi, niin kyllä se seuravaa aamu oli usein aika tuskaa.
Ongelma oli juuri se, että pidemmän iltavapaan hyödyntämiseen oli aika vähän muita mielekkäitä mahdollisuuksia. Sotilaskotiin neppailemaan palleja kuten kaikkina muinakin kassuiltoina tai salille ei kauheasti houkutellut. Joku kalastusmahdollisuus, juurikin beach volley tai vaikka ilta grillaten jossain järjestetyssä paikassa olisi ollut aika loistava vaihtoehto rentoutua. Mites avoimet sählyvuorot liikuntasalissa? Luulisi niitäkin nyt jo tänä päivänä olevan, että tarjolla olisi muutakin kuin tylsyyttä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Positiivisuus on korvannut rättisulkeiset armeijassa – "Aikaa käytetään taistelun opetteluun, eikä pinkan tekemiseen"
Moni entisaikaan armeijan käynyt uskoo inttikurin löystyneen. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.
https://yle.fi/uutiset/3-10352080
Me armeijassa valmennamme ihmisiä taisteluun ja sen voittamiseen. Ei pinkan suoruudella ole mitään tekemistä sen asian kanssa.
Voiko armeija toimia ilman kuria?
Armeija on paikka, jossa valmistaudutaan toimimaan poikkeusoloissa. Varusmiehet koulutetaan toimimaan vaikeissa, jopa hengenvaarallisissa tilanteissa. Tämä on se pääsyy, miksi kuri on tärkeä osa armeijaa.
– Sotilaalla on oltava itsehillintää, on pystyttävä toimimaan paineiden alla, ja pystyttävä liikuttelemaan suuriakin joukkoja. Tarvitaan tietty koodisto, että tämä onnistuu, Mikko Saarelainen summaa.
Armeijassa asioita suoritetaan joukkoina. Saarelainen vertaa armeijaa mihin tahansa yhteisöön.
– Voiko koulu toimia ilman sääntöjä? Ja eihän liikennekään soljuisi ilman kuria ja järjestystä.
Moni entisaikaan armeijan käynyt on todennut inttikurin löystyneen jopa liikaakin. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.
– Armeija on kokonaisuudessaan muuttunut. Nyt käytetään erilaisia keinoja kurin ylläpitämiseksi. Töitä tehdään päiväpalvelusohjelmien mukaisesti, ja aikaa käytetään taistelun opetteluun sekä vaikkapa henkilökohtaisen aseen käyttöön. Ei niinkään seisomisen opetteluun tai pinkan tekemiseen.
Moni entisaikaan armeijan käynyt uskoo inttikurin löystyneen. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.
https://yle.fi/uutiset/3-10352080
Me armeijassa valmennamme ihmisiä taisteluun ja sen voittamiseen. Ei pinkan suoruudella ole mitään tekemistä sen asian kanssa.
Voiko armeija toimia ilman kuria?
Armeija on paikka, jossa valmistaudutaan toimimaan poikkeusoloissa. Varusmiehet koulutetaan toimimaan vaikeissa, jopa hengenvaarallisissa tilanteissa. Tämä on se pääsyy, miksi kuri on tärkeä osa armeijaa.
– Sotilaalla on oltava itsehillintää, on pystyttävä toimimaan paineiden alla, ja pystyttävä liikuttelemaan suuriakin joukkoja. Tarvitaan tietty koodisto, että tämä onnistuu, Mikko Saarelainen summaa.
Armeijassa asioita suoritetaan joukkoina. Saarelainen vertaa armeijaa mihin tahansa yhteisöön.
– Voiko koulu toimia ilman sääntöjä? Ja eihän liikennekään soljuisi ilman kuria ja järjestystä.
Moni entisaikaan armeijan käynyt on todennut inttikurin löystyneen jopa liikaakin. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.
– Armeija on kokonaisuudessaan muuttunut. Nyt käytetään erilaisia keinoja kurin ylläpitämiseksi. Töitä tehdään päiväpalvelusohjelmien mukaisesti, ja aikaa käytetään taistelun opetteluun sekä vaikkapa henkilökohtaisen aseen käyttöön. Ei niinkään seisomisen opetteluun tai pinkan tekemiseen.