Tämän päivä alokkaat

Hejsan kirjoitti:
Oliko näin ennen siis 60/70 välissä että alokaat ei saanut loma ne 3 ensinmästä kuukauta?

Syy: piti opetella olla kotonasta piteempi aikaa?

Ennen oli lomia huomattavasti harvemmassa. Juttelin juuri asiasta viikonloppuna vuonna -63 palvelleen miehen kanssa. Sanoi käyneensä varusmiesaikana kolme kertaa kotonaan ja niistä yksi kerta puntiksella. Siihen aikaan ei lomia tosiaan ollut paljoa ja matkoja ei makseltu nykyiseen malliin. Litterat oli saanut yhteen matkaan ja toiset sillä perusteella että isänsä oli kuollut jo ennen palvelusta ja oli virallisesti talon pää. Mitään muuta sosiaaliavustusta ei maksettu. Tuon puntisreissun oli tehnyt liftaamalla.
 
Torille?

https://www.funker530.com/serving-finnish-military/

Serving In The Finnish Military Must Make You Insane
first published on January 6, 2017 by Josh

ShareTweet



This video from the Finnish military is really strange. I have no idea what’s going on, but we can all totally relate to it.

For starters, I have never actually had the honor or privilege of training with anyone from Finland. That said, this video is absolutely insane, and I have no idea what’s going on. For some reason though, I can relate to every scene in this short video produced by bored Finnish troops.

Even though I don’t speak the language, the actions scream of all the same things we’ve done in the barracks here in the American military. I’m just going to leave this video right here, because I know we have some dudes from Finland in the audience, and I think we can all appreciate what is going on, even if we don’t understand.
https://videos.funker530.com/bitmot.../8a7a5058b789648ef32f893e5bb34452/854x480.mp4
 
Joku voisi linkittää tuonne muutaman PV:n Combat Camera-videonkin ihan vain tällaisen harrastelijaproduktion vastapainoksi.
 
Kuka kiesus teki Räikkösestä alikessun? Tuommoinen nariseva-ääninen piipittäjä, ei minkäänlaista miehistä ääntä. :eek:
Eihän tuommoisen komentoja edes kuulisi sodan melskeessä.
 
Kuka kiesus teki Räikkösestä alikessun? Tuommoinen nariseva-ääninen piipittäjä, ei minkäänlaista miehistä ääntä. :eek:
Eihän tuommoisen komentoja edes kuulisi sodan melskeessä.
Mielummin nariseva mutta suoraselkäinen ja peloton kuin itseriittoinen mutta tutiseva kasarmisopraano.
"Leave me alone, i know what i'm doing"

Sitäpaitsi ne tärkeimmät käskyt kuiskataan.
 
Viimeksi muokattu:
Kuka kiesus teki Räikkösestä alikessun? Tuommoinen nariseva-ääninen piipittäjä, ei minkäänlaista miehistä ääntä. :eek:
Eihän tuommoisen komentoja edes kuulisi sodan melskeessä.

Perskohtaisesti olen enemmän huolissani politiikassa ansioituneista kapteeneista ja majureista joilla on nolla kertauspäivää. Kokelasaikakin meni tietysti varusmiestoimikunnassa tai Ruotuväen toimituksessa. Tuskin silläkään porukalla tosin sijoitusta on?
 
Perskohtaisesti olen enemmän huolissani politiikassa ansioituneista kapteeneista ja majureista joilla on nolla kertauspäivää.

Turhaan olet huolissasi! Näitä kutsutaan "Honorus causa" -nimityksiksi ja edellytyksenä on tosiaan (teoriassa) sijoitus sotilasarvoa vastaavaan sa -tehtävään. Asia hoidetaan sijoittamalla henkilö juuri ennen ylennystä ja palauttamalla oikea ressu postille heti
ylennyspäivän 4.6. tai 6.12. jälkeen. Siis ilmainen "liikelahja" firmalta. Totesihan sotamarsalkkaylennyksen saanut Mannerheimkin 1937 happamasti: "Syntymäpäivälahjani ei maksanut valtiolle mitään."

Kuka kiesus teki Räikkösestä alikessun? Tuommoinen nariseva-ääninen piipittäjä, ei minkäänlaista miehistä ääntä.

Tämä taas johtui vanhan Urheilukoulun järjestelyistä. Kaikista tehtiin johtajia ja palvelus kesti siis 11 kk. Myös Matti Nykäsestä, jolla ei ehkä kauheasti ollut johtajaominaisuuksia. No, tämä korjaantui, kun joutui vankilaan.
 
Viimeksi muokattu:
Turhaan olet huolissasi! Näitä kutsutaan "Honorus causa" -nimityksiksi ja edellytyksenä on tosiaan (teoriassa) sijoitus sotilasarvoa vastaavaan sa -tehtävään. Asia hoidetaan sijoittamalla henkilö juuri ennen ylennystä ja palauttamalla oikea ressu postille heti
ylennyspäivän 4.6. tai 6.12. jälkeen. Siis ilmainen "liikelahja" firmalta. Totesihan sotamarsalkkaylennyksen saanut Mannerheimkin 1937 happamasti: "Syntymäpäivälahjani ei maksanut valtiolle mitään."

Kuten totesin niin tuskin sillä porukalla sijoitusta on. Aina on kuitenkin virheen mahdollisuus :)
 
Kiintiöylennettyjä tarkoitat?

Enempi taitaa olla @Old Boy n kuvailemia liikelahjoja saunakavereille ja löytyyhän noita viran puolesta ylennettyjäkin. Majuriksi saakka ei taida ihan helpolla muuten päästäkään.

Ei sillä että olisi minulta pois mutta nuo sopivat varsin huonosti samaan kuvaan "oikeiden" koulutukseen ja todettuun osaamiseen sekä sijoituksiin sidottujen ylennysten kanssa.
 
Majuriksi saakka ei taida ihan helpolla muuten päästäkään.

Ei sillä että olisi minulta pois mutta nuo sopivat varsin huonosti samaan kuvaan "oikeiden" koulutukseen ja todettuun osaamiseen sekä sijoituksiin sidottujen ylennysten kanssa.

Ei, pitää olla esim. kaupunginhallituksen jäsen tai ison firman johtotähti.
 
Asevelvollisuus
Päivitetty: 8.3.2017 - Seuraava päivitys: 23.3.2018 http://www.findikaattori.fi/fi/99

Varusmiespalvelukseen ja kertausharjoituksiin osallistuneet
Varusmiespalvelukseen tulleiden miesten määrä vaihtelee pääsääntöisesti ikäluokan koon mukaan. 2000-luvun alusta palvelukseen tulleiden määrä on jossain määrin laskenut ikäluokan pienentymisen sekä tiukentuneiden ennakko- ja kutsuntalääkärintarkastusten myötä. Palveluksenaikainen keskeyttäminen on saatu käännettyä laskuun. Yksittäisistä tekijöistä eniten on kasvanut mielenterveydelliset syyt. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen loppuun asti suorittavien määrä on vuositasolla vakiintunut noin 400–500 naiseen.

Puolustusvoimien johtamiin velvoittaviin kertausharjoituksiin osallistuu vuosittain noin 18 000 reserviläistä ja puolustusvoimien johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin noin 3 500 reserviläistä. Näiden lisäksi puolustusvoimat tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) sotilaallista koulutusta, jossa koulutetaan vuosittain noin 9 000 reserviläistä.

Velvollisuus osallistua kertausharjoituksiin asevelvollisuusaikana on miehistöllä maksimissaan 80 tai 150 (miehistön erityistehtävät) päivää ja aliupseereilla ja upseereilla maksimissaan 200 päivää.

Kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten lukumäärän laskentaperuste tarkentui vuodesta 2016 alkaen siten, että sama henkilö lasketaan lukumäärään kalenterivuoden aikana vain kerran.
17156095_1247787432002774_6810119604238676644_n.png


Lähde:
Pääesikunnan henkilöstöosasto
 
FI SV
Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin korkealla
13.3.2017 10.00 | Julkaistu suomeksi 15.3.2017 klo 8.06 http://puolustusvoimat.fi/artikkeli...tustahto-ja-tyytyvaisyys-esimiehiin-korkealla
TIEDOTE

Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin ovat korkealla tasolla, ilmenee syys- ja joulukuussa 2016 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti toimintaansa palautekyselytulosten perusteella.

Varusmiesten palautekyselyissä maanpuolustustahto on ollut nousussa vuodesta 2014 alkaen. Loppukyselyssä valtakunnallinen keskiarvo oli 4,2 (asteikolla 1-5). Maanpuolustustahto pysyi useita vuosia tasolla 4,0 kunnes nousi vuonna 2014 4,1:en ja vuonna 2015 edelleen 4,2:en. Palvelusmotivaatio on noussut vuoden 2010 tasosta (3,2) 3,7:een.

Varusmiesten antama palaute Puolustusvoimien koulutuskulttuurista ja koulutuksen laadusta sekä palkatun henkilöstön ja varusmiesjohtajien toiminnasta on pidemmällä aikavälillä jatkuvasti parantunut. Palkattu henkilöstö saa varusmiehiltä arvosanaksi 4,3, kokelaat 4,1 ja ryhmänjohtajat 3,9.

Varusmiesten poistuma on ollut laskussa vuodesta 2009 alkaen
Vuoden 2009 lukemista (19 prosenttia) keskeyttämisprosentti on saatu vakiintumaan 15–16 prosentin tasolle. Heinäkuussa aloittaneen 2/16-erän poistuma oli 15,3 prosenttia. Tammikuussa aloittaneen 1/17-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut samalla tasolla. Yleensä talven erän palvelusten keskeyttämisten määrä on suurempaa kuin kesän erän.

Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. Näistä hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy.

Keskeyttämisten ajoittuminen palveluksen aikana
Kaikista palveluksen keskeyttämisistä noin puolet tapahtuu peruskoulutuskauden kahden–kolmen ensimmäisen viikon aikana. Osa tästä johtuu kutsuntatarkastusten ja palveluksen aloittamisen välillä tapahtuvista terveydentilan muutoksista, jotka tulevat esille palveluksen aloittamiseen liittyvissä tulotarkastuksissa. Lopun peruskoulutuskauden aikana keskeyttäneiden lukumäärä kasvaa vielä yhdellä neljänneksellä. Peruskoulutuskauden aikainen keskeyttäminen on noin 10–12 prosentin tasolla palveluksen aloittaneista. Viimeinen neljännes eli noin kolme–neljä prosenttia keskeyttää erikois- ja joukkokoulutuskaudella. Näistä joukkokoulutuskauden osuus on enää yksi prosentti. Osa palveluksensa keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun myöhemmin. Vuoden 1986 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta hieman alle kolme neljäsosaa (72 prosenttia) suoritti varusmiespalveluksen.

Varusmieskoulutusta arvioidaan ja yleistä asevelvollisuutta kehitetään
Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Koulutuskulttuurin kehittämiseksi on määritetty useita kehittämiskohteita. Pitkällä aikavälillä erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna.

Uusi varusmieskoulutuksen sisältö otettiin käyttöön
Varusmieskoulutuksen sisältöä kehitetään ja päivitetään muutaman vuoden välein. Tällä hetkellä kehittämistyön keskiössä on varusmiesten toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen. Aiemmin varusmieskoulutuksessa on keskitytty toimintakyvyn osalta systemaattisesti lähinnä fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi. Jatkossa myös toimintakyvyn "henkistä puolta" eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä on tarkoitus tavoitteellisesti ja nousujohteisesti kehittää koko palveluksen aikana. Toimintakyvyn kehittämiseen liittyen muun muassa ryhmäkiinteyden muodostumista tuetaan suunnitelmallisesti ja nousujohteisesti, alkaen palveluksen aloittamispäivän tupien ryhmäytymisestä päätyen sodan ajan joukon muodostamiseen ja sen ryhmätoimintataitojen ja ryhmäkiinteyden kehittämiseen joukkokoulutuskaudella. Toinen erityistä huomiota saava näkökulma on turvallisuus- ja valmiuskoulutus, johon sisältyy muun muassa kyberturvallisuuden perusteet.

Varusmiespalveluksen ja reserviläiskoulutuksen tueksi asevelvollisten informaatiopalveluita ja oppimisympäristöjä kehitetään
Varusmieskoulutuksessa on vuoden 2017 alusta alkaen tehty mahdolliseksi ottaa kaikilla perusyksiköillä käyttöön PVMOODLE -työtila perusyksikön sisäistä viestintää ja verkko-opiskelua varten. Joukko-osastojen Facebook-ryhmissä toimivista "Some-agenteista" (vanhemman saapumiserän varusmiehiä, jotka mm. vastailevat kysymyksiin ja jakavat tietoa) on todettu olevan hyötyä varusmiesten sopeuttamisessa varusmiespalvelukseen. Lisäksi simulaattorikoulutusta on tehostettu Puolustusvoimissa ottamalla käyttöön ns. virtuaalikoulutusympäristö.

Miehistön erikoiskoulutusvarusmiehet kotiutuvat
Keskiviikkona 15.3. kotiutuu 2/16-saapumiserän 255 vuorokautta palvelevat varusmiehet. Heitä kotiutuu 1 337 kpl, joista 66 on naisia. Maavoimista kotiutuu yhteensä 850 (sis. naisia: 53), ilmavoimista 128 (sis. naisia: 7), merivoimista 357 (sis. naisia:  6) sekä Logistiikkakoulusta / Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta  yhteensä 2 (sis. naisia: 0). 255 vuorokautta palvelevia on noin 15 prosenttia kaikista varusmiehistä. Eniten kotiutuneita oli Kaartin jääkärirykmentissä (228).



KOTIUTUMINEN TIEDOTUS VARUSMIESPALVELUS
 
22.3.2017 - 12.24 http://www.aamuposti.fi/artikkeli/4...e-auttoi-minua-ymmartamaan-mika-suomalaisessa
MIELIPIDE
Näkökulma: Poikani lähti armeijaan, ja se auttoi minua ymmärtämään, mikä suomalaisessa työelämässä on pielessä

Kuopus lähti tammikuun palveluserässä panssarijääkärikomppaniaan Suomen puolustusvoimien palvelukseen.

Samaan aikaan lähdin armeijaan minäkin, kuten me äidit teemme.

Tällä kokemuksella en väitä tietäväni miten sotilaaksi kasvetaan, mutta yksi seikka kiinnitti erityisesti huomiotani.

Se oli voimakkaan ryhmähengen siteen kasvattaminen toisilleen vieraiden nuorten miesten keskuuteen.

Kahdeksan viikon alokaskoulutuksen jälkeen pojalla oli ympärillään reilun kymmenen miehen ryhmä, joka oli vahvempi kuin kunkin jäsenen yhteenlaskettu voima.

”Kaveria ei jätetä” konkretisoitui ryhmän hiljaisimman, äänekkäimmän, hitaimman, näppärimmän, voimakkaimman ja heikomman kohdalla.

En luule, että jääkäreiden ryhmähenkeen päädytään sattumalta.
Ryhmä hitsattiin yhteen.

Kontrasti puolustusvoimien ryhmähengen ja -voiman kasvattamisen ja nyky-Suomen koulu- ja työelämän muutosten kanssa on räikeä.

Siinä missä puolustusvoimat kasvattavat ryhmähenkeä ihmisten kautta, fyysisten olosuhteiden ollessa mitä karuinta, työpaikoilla ja kouluissa ryhmät muutetaan avoimiksi, muuttuviksi ja virtuaaleiksi rakentamalla uusia, vapaita työympäristöjä ja poistamalla luokat, ryhmät, lähiesimiehet ja opettajien oikeudet.

Vannotaan Lean-johtamisen nimeen, missä hierarkiat ovat matalat ja työn esteet poistettu.

Kiitos kvartaalitalouden, työntekijät nähdään numeroina ja kiinteinä kustannuksina, ihmisiä voidaan vuokrata ja vuokrasopimuksia helposti purkaa.

Ihminen on hukkunut jonnekin digitaalisuuden ja uuden teknologian hypeen.

En luule, että jääkäreiden ryhmähenkeen päädytään sattumalta.

Ryhmän alikersantin tapa pitää oman tuvan puolta karuissa olosuhteissa ja oman joukkueen tsemppaaminen kuvitellusti yli ja ohi muiden, sitoi miehiä yhteen ja valmisti yhteiseen tehtävään.

Seurasin tätä yhteishengen kasvua ja pojan kasvua vastuulliseksi ryhmän jäseneksi äidin sydän sykkyrällään ylpeydestä ja kunnioituksesta.

Ylpeydestä ja kunnioituksesta myös Suomen puolustusvoimien koulutusta kohtaan. Siellä voima näytetään hakevan paitsi aseista, myös ihmisistä.

Taina Ojapalo

Kirjoittaja on riihimäkeläinen sotilaan äiti.

MAANPUOLUSTUS TYÖELÄMÄ
 
Peruskoulu ja lukio ei valmenna ihmistä millään tavalla työelämään tai armeijaan siinä mielessä, että pitäisi yhtäkkiä totella toimeksiantoja.
Onneksi kesätyöt paikkaa tilannetta.
 
Mielummin nariseva mutta suoraselkäinen ja peloton kuin itseriittoinen mutta tutiseva kasarmisopraano.
"Leave me alone, i know what i'm doing"

Sitäpaitsi ne tärkeimmät käskyt kuiskataan.

Minä en ymmärrä Kimin puheäänen halveksuntaa, en. Hänellä on persoonallinen , ehkä toista poikkeava puheääni, mielestäni se on ihan cool.
 
Enempi taitaa olla @Old Boy n kuvailemia liikelahjoja saunakavereille ja löytyyhän noita viran puolesta ylennettyjäkin. Majuriksi saakka ei taida ihan helpolla muuten päästäkään.

Ei sillä että olisi minulta pois mutta nuo sopivat varsin huonosti samaan kuvaan "oikeiden" koulutukseen ja todettuun osaamiseen sekä sijoituksiin sidottujen ylennysten kanssa.


No, ei ole kavereita politiikasssa eikä korkeata virkaa tai firmaa, mutta niin vain on iso ruusuke laatassa. Käsittääkeni aivan näillä "sotatöillä" ansaittu.... :salut:
 
Minä en ymmärrä Kimin puheäänen halveksuntaa, en. Hänellä on persoonallinen , ehkä toista poikkeava puheääni, mielestäni se on ihan cool.

Aivan se ja sama jos puheääni on vähän kummallinen. Miljuunat makaavat hyvästä syystä tilillä ja muutakin omaisuutta on päässyt kertymään, kovahermoinen ja taitava mies on kuitenkin kyseessä.
 
Peruskoulu ja lukio ei valmenna ihmistä millään tavalla työelämään tai armeijaan....
Kyläkoulussa opeteltiin viimeistään 4. luokalle mennessä armeijan käännökset, marssi, marssiaskeleen vaihto lennossa, suunnistusta, pumpum-sotaa metsässä muoviaseet kädessä, sekä monia muita asioita, kuten puh. päivystys, suoriin riveihin järjestäytyminen ja sisälle siirtyminen. Joooostain syystä, vasemmisto on halunnut kyläkoulusta nopeasti eroon.
 
Suomalaiset miehet ovat entistä älykkäämpiä ja seurallisempia
klo 10:28 | 6.6.2017 http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomalaiset-miehet-ovat-entista-alykkaampia-ja-seurallisempia
b88808975z.1_20170606102843_000g7v1bnl52.20.iptcstrip_0.jpg

Kaikille varusmiehille tehdään persoonallisuus- ja älykkyystestit, jotka tunnetaan myös palikkatestinä. Kuva: Johannes Tervo, Esko Sala

Kohentuneet ominaisuudet ennustivat myös parempia tuloja aikuisiällä.

Älykkyystestien tulokset paranevat ikäluokasta toiseen, tutkijat ympäri maailman ovat huomanneet. Nyt suomalaiset tutkijat näyttävät, että myös tietyt persoonallisuuden piirteet ovat voimistumassa, ainakin suomalaisten miesten keskuudessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1962–1976 syntyneiden miesten tuloksia persoonallisuus- ja älykkyystesteissä, jotka he tekivät varusmiespalveluksensa ensi viikkoina. Puolustusvoimat käyttää testituloksia valitessaan varusmiehiä johtajakoulutukseen.

Selvisi, että etenkin itseluottamus, seurallisuus ja johtamismotivaatio olivat nuoremmilla ikäluokilla korkeammalla tasolla kuin vanhemmilla.



Seuratessaan varusmiesten myöhempiä vaiheita tutkijat huomasivat, että nämä luonteenpiirteet ennustavat korkeampaa tulotasoa 30–34 vuoden iässä.

”Nämä ovat selkeästi ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat. Jos ihmiselle maksetaan enemmän, on hän todennäköisesti jollain lailla arvostetumpi tai tuottavampi työntekijä työnantajan silmissä”, pohtii tutkimusta tehnyt työmarkkinatutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesti tutkimuskeskuksesta ja paljastaa, että aiheesta on luvassa jatkotutkimusta.

Tulosten mukaan nuorimman ikäluokan keskimääräiset persoonallisuuden piirteet ennustivat 12 prosenttia korkeampia tuloja kuin vanhimman ikäluokan keskivertopersoona.

Testin perusteella nykyiset nelikymppiset ovat myös aiempia ikäpolvia energisempiä, harkitsevampia ja vastuullisempia ja heillä on kovempi suoritusmotivaatio. Nämä piirteet eivät kuitenkaan voimistuneet yhtä vahvasti kuin itseluottamus, seurallisuus ja johtamismotivaatio.

Sitä testitulokset eivät kerro, mistä muutos suomalaismiesten keskimääräisissä luonteenpiirteissä johtuu. Joiltain osin muutos saattaa liittyä kasvuympäristöön.

Tutkittujen varusmiesten lapsuudessa vanhempien tulot ja äitien koulutustaso keskimäärin nousivat samalla, kun perhekoko pieneni ja Suomi kaupungistui.

Kaikki nämä tekijät ennustavat korkeampia pisteitä sekä älykkyys- että persoonallisuustesteissä. Tulosten mukaan muutokset taustatekijöissä ennustivat kaksi kolmasosaa älykkyyden havaitusta kasvusta ja kolmasosan persoonallisuuden muutoksesta.

Toisin sanoen valtaosa persoonallisuuden muutosta selittävistä tekijöistä on vielä tunnistamatta.Vastaavaa havaintoa luonteenpiirteiden muuttumisesta ei Sarvimäen mukaan ole tehty muissa maissa.

”Tällaista koko ikäluokan kattavaa, vertailukelpoista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa”, tutkija selittää.

Varusmiestestejä voidaan pitää hyvin edustavina, sillä noin 80 prosenttia ikäluokan miehistä suorittaa ne. Ulkopuolelle jäävät siviilipalvelusmiehet, palveluksesta vapautetut sekä totaalikieltäytyjät. Tutkimusryhmän laskelmien mukaan heidän mukanaolonsa ei muuttaisi havaittua trendiä.

Kehityskulku saattaa muuttua nuorempien ikäluokkien eli 1977–1979 syntyneiden tuloksissa. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että nämä ikäluokat tekivät persoonallisuustestin jo ennen varusmiespalvelusta kutsuntojen yhteydessä.

”Kutsunnoissa miehet näyttävät vastaavan samoihin kysymyksiin arvioitavien piirteiden suhteen myönteisemmin kuin palveluksen aikana”, Sarvimäki sanoo. Vuonna 1977 syntyneet vaikuttavat siksi tilastoissa vanhempiin ikäluokkiin verrattuna kerrassaan ylivertaisilta.

Mielenkiintoista kyllä testitulokset eivät ole siirtymävuoden jälkeen enää jatkaneet kohenemistaan. Tutkijat eivät tiedä, mihin suuntaan trendi on sittemmin jatkunut, sillä Puolustusvoimat ei ole luovuttanut tätä tuoreempia testituloksia tutkimuskäyttöön. Kolmen vuoden perusteella ei vielä voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Se kuitenkin tiedetään, että aiemmin havaittu älykkyysosamäärän kasvu on nyttemmin pysähtynyt monissa pitkälle kehittyneissä maissa. Tästä kertovat myös suomalaisten varusmiesten tulokset.

Varusmiesten persoonallisuustestejä ruotivan tutkimuksen julkaisi tiedelehti Pnas.

Tästä muistui mieleen vanha kopsaukseni survivalismi -foorumilta vuonna 2013. https://maanpuolustus.net/threads/hs-näin-armeija-tekee-pojista-johtajia.2732/page-2#post-89213
 
Back
Top