@JR49 kyseli varusteista mitkä pitäisi uudistaa. Tämä on erittäin tärkeä kysymys, koska taistelijan varusteisiin on vaikuttanut vuosien saatossa niin monia asioita ja osa niistä sellaisia joilla ei välttämättä tänä päivänä ole enää niin merkitystä. Taistelijan kokonaissuorituskyky on yksi tärkeimpiä asioita ja se on aivan samalla tapaa tärkeä kehittämiskohde kuin mikä tahansa muu osa-alue maanpuolustuksessa.
Alla oma listaukseni edellä olleesta varusteluettelosta:
Ehdottomat
1. Kaikki kengät (saappaita pitäisi käyttää vain kun oikeasti seistään vedessä pidempiä aikoja. Varsikenkiä mahdollisesti kahta versiota, kevyet lämmmin/kuiva keli ja kalvollinen(vuorellinen?) märkiin/kylmempiin oloihin. Helppohoitoiset, ei kiiltävää pintaa)
2. Pakki (muoto, koko, materiaali, monikäyttöisyys jne.)
3. Kompassi (monikäyttöisempi, nykyinen on vain hieman muunneltu perus suunnistuskompassi ja siksi se lojuu aina jossain taskun pohjalla)
4. Maastopuku
5. Pipo (Merivoimissa käytetään mustaa pipoa ja materiaali voisi olla eri)
Ehkä
1. LUHA (nykyaikana on varmasti vaihtoehtoja)
2. Sadeasu (housut tarvitsisi ehkä pientä viilausta, jotta käytettävyys olisi parempi)
Kaveriksi varusteluettelossa oleville välineille
1. Juomarakko (kenttäpulloa ei varmaan kannata korvata mutta rinnalle pitäisi olla tositoimiin juomarakot)
2. Suojanaamarille erillinen huppuosa tai vastaava, jolla saadaan paremmin paljaat ihonkohdat piiloon
Kaikki varusteet pitäisi tietysti käydä läpi aina tietyn ajan välein ja niiden vaatimukset tuoda tähän päivään.
Otanpa vähän kantaa näihin, kun kokemus PV:n varustepuolesta on kertauksien ja Libanonin-keikankin pohjalta vähän joskus vuosien takaiseen varusmiespalvelukseen muuttunut:
en ole laisinkaan sitä mieltä, että kalvomaiharit olisivat mitenkään autuaaksitekevä ratkaisu. Ne ovat kylmällä säällä (kun on lunta/jäätä maassa) kuitenkin liian kylmät, ja märällä kastuessaan niiden kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun kasarmillakaan niiden kuivuminen itsekseen ei ehdi tapahtua edes yön yli; nuotiolla tai kamiinan vieressä kuivaamisessa pitää taas kalvon takia olla varovainen. Kalvomaiharit kuitenkin myös hengittävät huonommin ja niiden ulkokankaan ja -nahan vettyessä hengittävyys on nolla, ja itse maiharit erittäin kylmät jalassa. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta.
Tästä omakohtaisesta huonosta kokemuksesta totean niiden olevan ihan kivat jokasään kengät Libanonissa partioidessa ja posessa pyöriessä (tosin Libanonin helteissä niissä hautuu varpaanvälit puhki, koska kalvo hengittää sen verran huonosti), mutta kosteassa tai märässä syksyisessä suomalaisessa metsässä käytän mieluummin kumisaappaita.
Kompasseina on joissain kertauksissa jaettu M/89 marssikompassin sijaan Suunnon uusia levykompasseja, ja tämä on ihan naurettavaa, koska minulle jaettu ehti viikonlopun kestäneessä taisteluammuntaharjoituksessa jo hajota palasiksi, vain sillä että se oli taisteluvarustuksessa mukana. Monikäyttöisyyttähän tuossa olisi ollut mm. viivoittimen ja suurennuslasin verran, harmi vain että itse kompassi hajosi ilman, että sitä otti yleistaskusta kertaakaan ulos.
Villapipo on mielestäni hyvä materiaaliratkaisu, tekokuitupipoissa on useampikin ongelma, niin lämmittävyyden kuin myös palosuojauksen kannalta.
Sadeasuna uusi M13 on valtava parannus entiseen verrattuna, se oikeasti pitääkin vettä ja jopa hengittää hieman, ja on myös paljon kestävämpi kuin vanha M05:n kirkaskankainen versio, joka ei kestänyt käyttöä, hiosti kuivalla säällä ja venyvyyden ja siitä johtuvan PVC-pinnan hajoamisen takia ei pitänyt myöskään vettä. Lisäksi M13:n lahkeet ovat riittävän pitkät, ja niitä voi käyttää kalvomaihareidenkin kanssa, toisin kuin M05:ttä, jonka lahkeet olivat niin lyhyet, että vesi valui niistä suoraan maihareihin sisään. Gorepuku taas on ihan omaa luokkaansa, mutta se on niin hyvä, että sitä houkuttaa käyttää kylmällä tuulensuojanakin, vaikka sadeasulle ei olisi tarvetta, ja tällöin fyysisen aktiviteetin kohotessa tulee sitten saman tien hiki, mistä seuraa omia ongelmiaan - toki pelkkänä sadeasuna se on erinomainen, mutta M13 ajaa jo sen puolen varsin hyvin. Silloin, kun ei ole tarvetta taisteluvarustukselle ja on kylmä, on gorepuku myös edukseen.
Firman juomarakko, siis se Camelbakin, on aika huono. Siitä jää ihan hetkellisessäkin käytössä hyvin selkeä muovin maku veteen - samalla rupeaa pohtimaan, että mitäs muuta siitä liukeneekaan veteen, kuin pelkkä muovin maku. Jopa Libanonin helteissä jalkapartioissa se oli erittäin epämiellyttävä ratkaisu, mieluummin otin assault packiini puolentoista litran juomapulloja sisään.
Sourcen rakoista ei sen sijaan ole pahaa sanottavaa, niistä ei tule makua veteen, ne on helpompi täyttää ja puhdistaakin.
Olen antanut itseni ymmärtää, että sodan ajan suojeluvarustukseen ainakin monilla ensilinjan joukoilla kuuluisi se aktiivihiiliväliasukin, johon kuuluu aktiivihiilihuppu, se siis vedettäisiin suojeluvarustuksessa sadeasun alle. Tuo lasten ulkoiluhaalarin hupun tapaan hyvin kiristettävissä oleva/kiristyvä aktiivihiiliasun huppu poistaisi erillisen hupun tarpeen kokonaan.