Taistelu Helsingin varakentästä

Nhhk

Majuri
Tietty, joka ei esim. lentopelastuksen palveluita kaipaa, niin ilmoittakoot siitä. Ei kaivata kopterin tai muun lentokaluston apua ei. ✈
Voi verä ny vähä happia ennenku höpötät. Ei varmaan kopterikuskit lopu koska Malmi.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö

"Ministerin mukaan kuntalaisaloite kyseenalaistaa Helsingin valtuuston Malmin lentoasemaa koskevat päätökset ja siihen ei saisi kerätä helsinkiläisten nimiä huomioliivit päällä. Kauppakeskuksen vartijan tulo paikalle rauhoitti tilanteen, mutta ministeri palasi vielä keräyspaikalle pyöritellen mielenosoituksellisesti päätään. "
 

PSS

Ylipäällikkö
No, 20 vuotta sitten joutuivat tyhjentämään ja purkamaan Myllypurosta muutamankin kerrostalon. Kellekään ei ollut tullut mieleen, ettei vanhan kaatopaikan päälle ehkä sittenkään kannattaisi rakentaa. Voipi olla myrkyllinen maapohja.
Jämsässähän yläaste/-koulu rakennettiin vanhan sahan tontille. Tuli vähän yllätyksenä, että "pintamaata" voisi olla syytä vaihtaa.
 

hansai

Ylipäällikkö
No, 20 vuotta sitten joutuivat tyhjentämään ja purkamaan Myllypurosta muutamankin kerrostalon. Kellekään ei ollut tullut mieleen, ettei vanhan kaatopaikan päälle ehkä sittenkään kannattaisi rakentaa. Voipi olla myrkyllinen maapohja.
Jämsässähän yläaste/-koulu rakennettiin vanhan sahan tontille. Tuli vähän yllätyksenä, että "pintamaata" voisi olla syytä vaihtaa.
Milloin Lutakko kaivetaan auki?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Lapinukko

Kapteeni
omituisia ministereitä nykyhallituksessa, ei meno paljon pahempaa olisi jos työministerinä olisi sahuri-Hakkarainen. Muut söhlii päivällä ja se yöllä :D
 
Viimeksi muokattu:

jokuvaan

Ylipäällikkö

"Sdp:n ja kokoomuksen valtuustoryhmien puheenjohtajat kertovat HS:lle, etteivät he kannata kansanäänestyksen järjestämistä. Myös vihreiden varapuheenjohtaja Reetta Vanhanen oli samoilla linjoilla."

Aivan, koska 1) kansanäänestyksessä tulisi turpaan 2) olisi ikävä ennakkotapaus miten kansalaiset voivat demokraattisesti vaikuttaa asioihin
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ehkä pitäisi jo lopettaa nämä tuhoon tuomitut yritykset säilyttää Malmin lentokenttä. Senkin energian voi käyttää muun liikenneinfrastruktuurin edistämiseen. Helsingissä on varmasti mielenkiintoisia potentiaalisia liikenneprojekteja, joiden edistämiseen tarmokkaat Malmin puolustajat voivat käyttää energiansa. Ja valtakunnan tasolla on tunnin junia ym. Käytetylle energialle voi näissä projekteissa saada vastineeksi jotain konkreettista.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö

Iltalehti teettänyt kyselyn valtuutetuille, kuka kannattaa neuvoa antavaa kansanäänestystä ja kuka ei, mukana myös valtuutettujen perustelut.
 

Falangi

Kenraali
Mallia helsinkiläisestä rakentamisesta.

Näivettyvä reservaatti
Pääkaupunkiseudun uudeksi jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavailtu Östersundom on ollut lähes täydessä pysäytystilassa yli kymmenen vuotta.
Olen helsinkiläinen syntyjäni. Kun saan joskus tontin myytyä, siirryn vähintään kaksi kuntaa kauemmas Helsingistä. Kotikaupunki on mennyt tässä, Östersundomissa asuva Tiina Auer sanoo painokkaasti ja viittaa tilanteeseen, jossa Helsinki on pitänyt reilut kymmenen vuotta sitten Sipoolta viemäänsä aluetta.

– Helsinki otti meidät rakennusreserviksi. Nyt olemme reservaatti joka näivettyy, arvioi puolestaan toinen östersundomilainen Jukka Paatero.

Auer ja Paatero kuuluvat molemmat Östersundom-seuran hallitukseen. Seura on koittanut käydä epätoivoista Daavid vastaan Goljat -mallista taistelua Helsinkiä vastaan, saadakseen kotiseutunsa kehittämiseen kohtuutta.

Tähän mennessä tuloksena on lähinnä kalliita valituksia, joista viimeisin on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus koskee Helsingin asettamaa tiukkaa rakennuskieltoa, joka on ollut voimassa kymmenen vuotta ja jota kaupunki juuri jatkoi viidellä vuodella.

– Sitten on lain sallimat 15-vuotta täynnä. Mutta kaupunkihan varmasti pystyy sen jälkeen vielä vuosia vitkuttelemaan tilannetta erilaisilla konsteilla, Auer arvioi.

Vieressä nyökyttelee Tarja Liljander, joka myös kuuluu seuran hallitukseen. Hän kertoo muuttaneensa Östersundomiin kaksikymmentä vuotta sitten ja olleensa kymmenen vuotta tyytyväinen sipoolainen. Sitten kaikki muuttui.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että Helsingin päätös jäädyttää kaikki rakentaminen Östersundomiin tehtävän kaavoituksen ajaksi on järjetön, ja vuosien aikana se on vaikuttanut karusti paikallisten omakotitonttien arvoon.

– Tonttien arvoista on enää jäljellä ehkä puolet, Auer arvioi ja kertoo miten haki omalle isolle tontilleen poikkeuslupaa, jotta olisi voinut lohkoa tyttärelleen talonpaikan. Kovalla työllä lupa irtosi, mutta vain keskelle tonttia, jossa seisoo jo valmiiksi hänen talonsa.

– Tontin reunaan ei voi kuulemma rakentaa, koska ei tiedetä mitä sen viereen kaavoitetaan, Auer kertoo kaupunkisuunnitteluviraston erikoisesta päätöksestä.

”Laillistettu ryöstö”
Pienen ja idyllisen Östersundomin mullistukset alkoivat reilut kymmenen vuotta sitten, kun Helsinki kaappasi valtion tuella Sipoolta lisää maata itselleen. Tätä ennen Sipoossa laitettiin hanttiin mitä pystyttiin. Näkyvästi toiminut sipoolaisten ”Näpit irti Sipoosta” -kansanliike yritti romuttaa pakkoliitoksen.

Mikään ei kuitenkaan auttanut ja helsinkiläispäättäjien jo ainakin 1980-luvun lopulta unelmoima lisämaa Lounais-Sipoosta sai siunauksen kun Matti Vanhasen (kesk) johtama hallitus päätti äänin 8-4 liitoksesta. Tulos oli selvä, vaikka peräti neljä ministeriä jääväsi itsensä asiasta.

Tyrmistyneet sipoolaiset kutsuivat kovalla kiireellä tehtyä päätöstä ”laillistetuksi ryöstöksi”. Östersundomin 30 neliökilometrin kaistale liitettiin virallisesti osaksi Helsinkiä vuoden 2009 alussa.

– Täällä oli silloin todella synkät tunnelmat, eikä niistä ole oikein toivuttu. Itselleni se kävi pahasti terveyden päälle ja lähdinkin kahdeksi vuodeksi maailmalle välillä. Vuokrasin talon tyttärelle, Tiina Auer muistelee.

Tämän jälkeen suurimmat tunteet kuntien päättäjien kesken ovat kuitenkin rauhoittuneet. Nyt Helsinki on Sipoon ja Vantaan kanssa yhdessä valmistellut jo useamman vuoden yleiskaavaa, jolla iso Sipoonkorven kansallispuiston eteläpuolelle jäävä rannikkokaistale muutetaan 80 000 - 100 000 asukkaan kaupunginosaksi.

Nykyään koko tätä suunnittelualuetta kutsutaan yhteisesti Östersundomiksi. Mukana ovat Helsinkiin liitetyn alueen lisäksi Vantaan Länsimäki ja Länsisalmi, sekä Sipoon Majvikin alue.

Kylätielle kerrostaloja
Neljä metroasemaa, tiiviitä kerrostalokortteleita niiden ympärille, väljempiä erilaisia pientaloalueita näiden kehykseksi. Pikkukaupungin tunnelmaa meren rannalla Sipoonkorven kansallispuiston kainalossa, mutta kuitenkin nopeat yhteydet Helsingin keskustaan, lentokentälle ja Kehä III:n suuntaan. Kaikki rakentaminen toteutettu uusimmalla ympäristöystävällisellä tekniikalla, joka ei kuormita luontoa.

Näin upeaksi paikaksi Östersundomia kuvaillaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisessä esitteessä. Samassa yhteydessä myös esitellään huikeita yhteensä 80 000-100 000 asukkaan lukuja eri alueille, jotka nyt ovat pieniä kyliä tai vain peltoa ja metsää.

Tällä hetkellä Östersundomin Kappelintie johtaa Helsingin vanhimmalle jo vuonna 1754 valmistuneelle kirkolle. Kauniin kylätien varressa on muutaman kymmenen isoa omakotitaloa ja kaksi hevostilaa. Kaiken tämän tilalle on Helsinki suunnitellut 2500-3500 asukkaan aluetta. Lähelle tulisi metroasema ja sen ympärille tiivis kerrostaloalue. Tätä reunustaisivat toisiinsa kiinni rakennetut kaupunkipientalot, sekä sen jatkona tiivis pientaloalue.

”Odotustilanteessa”
Metroasemien ympärille rakennettavia taajamia suunnitelmissa on kaavassa aseteltu Östersundomin lisäksi Helsingin puolen Sakarinmäkeen, Vantaan Länsisalmeen, sekä Sipoon Majvikiin. Tänne asti Helsingin nykyistä Mellunmäkeen ulottuvaa metrolinjaa haluttaisiin jatkaa. Valtavan asukasmäärän lisäksi alueelle on kaavailtu 15 000 - 30 000 työpaikkaa. Nyt koko kolmen kunnan alueella on asukkaita noin 6 000.

Östersundomin alueen kaikessa suunnittelussa onkin lähdetty siitä, että itäinen metro saadaan joku päivä tehtyä. Helsinki toivoo taloudellista tukea itämetroon niin Vantaalta kuin Sipooltakin. Kovin lähitulevaisuutta tämä ei kuitenkaan näytä olevan kun länsimetron jatko-osuuskin on vielä pahasti kesken Espoossa. Kokonaan maan alle rakennettavaan länsimetroon on myös saatu uppoamaan valtavia summia rahaa suunniteltua enemmän.

Östersundomin projektinjohtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupunginkansliasta myöntääkin, että itämetrosta ja Östersundomin laajemmasta rakentamisesta voidaan edes haaveilla vasta joskus 2030-luvulla.

– Vähän se on odotustilanteessa nyt. Asuntorakentaminen suuremmassa mittakaavassa on sidoksissa siihen raidepäätökseen, Karjalainen toteaa Östersundomin tilanteesta.

Karjalainen muistuttaa, että nykyään Helsingissä rakentamisen suurin juttu on tiivistäminen ja täydennysrakentaminen, jossa kantakaupunkia tilkitään korkeilla taloilla ja laajennetaan läheltä löytyville alueille. Näin ovat päättäjät linjanneet, joten sivussa olevan Östersundomin aika tulee joskus aikanaan kun tarvetta on - jos on, voisi moni epäilijä lisätä.

– Tällä hetkellä tiivistämisellä ja täydennysrakentamisella pärjätään aika pitkälle, hän toteaa.

Luontoalueista riitaa
Helsinki, Sipoo ja Vantaa hyväksyivät viime vuoden lopussa yhteisen yleiskaavan Östersundomin alueelle. Kuntien omien päätösten lisäksi niiden yhteinen toimikunta siunasi kaavan.

Suunnittelua jarruttaa kuitenkin vahvasti pitkä kiista Östersundomin luontoalueista. Yleiskaavaa ohjaavasta maakuntakaavasta on tehty useita valituksia ja Helsingin hallinto-oikeus asetti Östersundomia koskevan Uudenmaan toisen maakuntakaavan täytäntöönpanokieltoon lokakuussa.

Uudenmaan ely-keskus ja useat ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet erityisesti luontoarvoiltaan herkkänä pidetyn Salmenkallion alueen jättämistä selvitysalueeksi maakuntakaavassa. Östersundomin alueella riittää myös muita merkittäviä luontokohteita ja erilaisia luontoarvoihin liittyviä selvityksiä on vuosien mittaan tehty jo yli kaksikymmentä.

Kuntien yhteisen toimikunnan mukaan Östersundomin yleiskaava voitiin kuitenkin hyväksyä voimassa olevasta maakuntakaavasta poiketen. Poikkeaminen oli toimikunnan mukaan perusteltua, koska Östersundomin alueella nyt voimassa olevat maakuntakaavat eivät vastaa maakuntakaavoituksen nykyisiä tavoitteita.

Kiista sai vielä lisää väriä, kun Uudenmaan ely-keskus päätti valittaa yleiskaavastakin. Helsingin hallinto-oikeudesta kerrottiin Iltalehdelle äskettäin, että kaikkien Östersundomia koskevien valitusten käsittely on vielä kesken ja päätökset niistä tulevat loppuvuoden aikana.

Ari Karjalainen kertoo, että valituksissa on kyse erityisesti Östersundomissa sijaitsevien arvokkaiden Natura-alueiden ympärille jäävistä suoja-alueista.

– Ely-keskus haluaisi isompia suojavyöhykkeitä Naturan ympärille. Kaupungilla taas haluttaisiin panostaa rakentamiseen.

Östersundom-seuran hallituksen jäseniltä luontoarvojen jyrääminen ei kerää ymmärrystä.

– Tämä on ainutlaatuinen alue, kannattaako tätä jyrätä asfaltin alle, Tiina Auer kysyy.

– Voisiko joku tulla vihdoin katsomaan, voiko tänne oikeasti rakentaa, hän jatkaa tuskastuneena.

Sittenkin pikaratikka?
Kovaa vääntöä on ollut myös siitä, mistä metro voitaisiin linjata: suoraan Natura-alueiden läpi vai pohjoisempaa. Pohjoista linjausta pidettiin aluksi arvokkaiden luontoalueiden kannalta hyvänä. Selvityksissä kuitenkin paljastui, että se olisi huomattavasti kalliimpi haastavamman maaperän takia.

Nyt hyväksytyssä kaavassa itämetro kulkee Natura-alueiden läheltä niiden pohjoispuolelta, koska sen ei nähdä tuottavan merkittävää haittaa luonnolle. Lopullista päätöstä kulkeeko metro maan päällä vai alla ei ole.

– Itämetron linjaus on nyt yleiskaavassa, joten kyllä sen suunnittelu aloitetaan lähiaikoina, Ari Karjalainen toteaa.

Hän väläyttää myös mahdollisuutta, että huomattavan kalliista ja kiistaa aiheuttavasta metrosta voisi jopa alkuvaiheessa luopua ja rakentamisessa tukeuduttaisiinkin ensin vain pikaraitiotiehen. Rakentamisen hinta putoaisi rajusti ja se saataisiin käyntiin nopeammin. Pikaraitiotielle on jätetty varaus uudessa yleiskaavassa.

– Se olisi luokkaa viidesosa metron hinnasta. Toki sen ympärille tulisi vähän erilaista kaupunkia. Meidän kaupunkisuunnittelun laskelmien mukaan se ei kuitenkaan riitä, vaan metron kapasiteetti tarvitaan. Toki tästä on eriäviäkin mielipiteitä, Karjalainen sanoo.

Kiertotalouden mallimaa
Vaikka ison mittakaavan rakentamista saadaan Östersundomin alueella odottaa vielä ainakin yli kymmenen vuotta, on kahdella sen alueella pienempi rakentaminen mahdollista jo lähitulevaisuudessa. Toinen näistä on Karhusaaren pohjoisosa, johon suunnitellaan pienempää täydennysrakentamista.

Porvoonväylän pohjoispuolelle Helsingin puolelle jäävälle Norrbergetin alueelle kaavaillaan sen sijaan isoa yritysaluetta, joka olisi keskittynyt kiertotalouteen.

– Bio- ja kiertotalouspuistoa sinne ollaan mietitty. Teemoina olisivat ruoka ja uusiutuva energia. Siihen olisi selkeää tarvetta, koska Helsingin puolella yritystontit ovat sellaisia mitä meillä ei ole tarjota, Ari Karjalainen kertoo.

Kiertotalous onkin valittu keskeiseksi teemaksi koko Östersundomin suunnittelussa ja toteutuksessa. Vihreän ajattelun halutaan lyövän läpi kaikessa, siten ettei kaupunki kuormita ympäristöä, vaan jalostaa päästöt raaka-aineeksi. Samalla Östersundomista halutaan kokeilualue, jossa voidaan vuosikymmeniä kestävän rakentamisen aikana tutkia ja kehittää toimivia ympäristöä säästäviä menetelmiä.

Karjalainen uskoo, että valituskierteen jälkeen Östersundomin yleiskaavan vahvistuttua ensimmäiset asemakaavat voitaisiin saada vietyä loppuun vuonna 2022. Tämän jälkeen Norrbergetin yritysalue ja Karhusaaren täydentäminen voisivat avata koko ison alueen rakentamisen. Toki näihinkin suunnitelmiin saattaa vielä tulla pahasti jarrua, jos mitään päätöstä itämetrosta ei ole.

– Se on sitten tulkintapäätös, että tarvitaanko raidepäätös Karhusaareen, Karjalainen sanoo.

Kymmenien vuosien työmaa
Östersundomin alueen suunnitelmissa on varauduttu, että pääkaupunkiseudun uuden pientalovaltaisen ”tulevaisuuden kaupungin” rakentaminen kestäisi jopa vuosikymmeniä. Vaikka rakentaminen aloitettaisiin yhtä aikaa kaikissa neljässä taajamassa, valmista olisi vasta joskus vuoteen 2060 mennessä.

– Östersundomin kohtalo riippuu siitä miten valitukset menevät ja kysyntä kehittyy, projektipäällikkö Karjalainen linjaa.

Paikalliset ovat puolestaan ihmeissään, miksi heitä pidetään ”löysässä hirressä”. He kertovat miten alueelta lapsiperheet muuttavat pois, koska palveluja on vähän ja kaikki rakentaminen on jumissa.

– Kyllä nyt kaavoittamisen edes yksityisten maille voisi aloittaa nopeasti. Muuten kaikki tämä kärsiminen on ollut tavallaan turhaa, Tiina Auer toteaa vuosien odottelusta.

– Inhimillinen kuva on nyt unohtunut. Helsinki voisi todeta tehneensä virheen ja palauttaa alueen Sipoolle, Jukka Paatero toteaa puolestaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Old Boy

Ylipäällikkö
Näivettyvä reservaatti
Pääkaupunkiseudun uudeksi jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavailtu Östersundom on ollut lähes täydessä pysäytystilassa yli kymmenen vuotta.
Mutta tämänhän piti olla alue, josta riittää tontteja/kämppiä kaikille Hesaan tuleville muuttajille vuosikymmeniksi. Niinhän tälläkin Forumilla ovat julistaneet kirjoittajat, jotka on poimineet tietonsa Malmin kentän ystävät ry:n nettisivuilta. Eikä Malmia siksi tarvitsisi rakentaa.

Mites tässä sitten näin pääsi käymään?
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin, mistä niitä asukkaita Malmin kentän asuinalueelle kun ei niitä löydy sen vertaa että kannattaa Östersundomiinkaan rakentaa

Mutta tämänhän piti olla alue, josta riittää tontteja/kämppiä kaikille Hesaan tuleville muuttajille vuosikymmeniksi.
Niinhän tämä onkin, kyllähän sinne rakennettaisiin jos halukkaita ostajia olisi.

.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Niin, mistä niitä asukkaita Malmin kentän asuinalueelle kun ei niitä löydy sen vertaa että kannattaa Östersundomiinkaan rakentaa
Niinhän tämä onkin, kyllähän sinne rakennettaisiin jos halukkaita ostajia olisi.
Kaikella kunnioituksella, kirjoituksesi on esimerkki kuinka some aikaan istuu huonosti kansalaisten suora vaikuttaminen. On helppoa hyväksyä klikkaamalla aloite jossa vaaditaan jälleen uutta käsittelyä jo päätetylle asialle. Parin lauseen kirjoittaminen mielipideforumille on siihen verrattuna jo paljon vaivalloisempaa. Mutta silti nopeampaa kun olis ollu lukea ylläoleva IL:n artikkeli. Siinähän selvästi kerrottiin ettei alueen kaavat ole valmiina ja siksi rakennuskielto on ollu jo 15 vuotta. Rakentamaan päästään vuosikymmenen tai kahden päästä jos Östersundomiin saadaan valtion tukea metron rakentamiseen.
 
Top