Taistelu Helsingin varakentästä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Leaderdog kirjoitti:
Tietty, joka ei esim. lentopelastuksen palveluita kaipaa, niin ilmoittakoot siitä. Ei kaivata kopterin tai muun lentokaluston apua ei. ✈️
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi verä ny vähä happia ennenku höpötät. Ei varmaan kopterikuskit lopu koska Malmi.
 

Työministeri Harakka yritti estää Malmi-kuntalaisaloitteen nimenkeräyksen Viikissä - Helsinki-Malmi Airport

Ministeriöltä on pyydetty selvitys ministerin käyttäytymisestä Työministeri Harakka ryhtyi haastamaan keskiviikkona 30.10.2019 kuntalaisaloitteeseen kannatuksia keräävien vapaaehtoisten työtä, kun he olivat Viikin kauppakeskuksessa keräämässä kannatuksia aloitteeseen Helsinki-Malmin lentoaseman...
www.malmiairport.fi www.malmiairport.fi

"Ministerin mukaan kuntalaisaloite kyseenalaistaa Helsingin valtuuston Malmin lentoasemaa koskevat päätökset ja siihen ei saisi kerätä helsinkiläisten nimiä huomioliivit päällä. Kauppakeskuksen vartijan tulo paikalle rauhoitti tilanteen, mutta ministeri palasi vielä keräyspaikalle pyöritellen mielenosoituksellisesti päätään. "
 
No, 20 vuotta sitten joutuivat tyhjentämään ja purkamaan Myllypurosta muutamankin kerrostalon. Kellekään ei ollut tullut mieleen, ettei vanhan kaatopaikan päälle ehkä sittenkään kannattaisi rakentaa. Voipi olla myrkyllinen maapohja.
Jämsässähän yläaste/-koulu rakennettiin vanhan sahan tontille. Tuli vähän yllätyksenä, että "pintamaata" voisi olla syytä vaihtaa.
 
PSS kirjoitti:
No, 20 vuotta sitten joutuivat tyhjentämään ja purkamaan Myllypurosta muutamankin kerrostalon. Kellekään ei ollut tullut mieleen, ettei vanhan kaatopaikan päälle ehkä sittenkään kannattaisi rakentaa. Voipi olla myrkyllinen maapohja.
Jämsässähän yläaste/-koulu rakennettiin vanhan sahan tontille. Tuli vähän yllätyksenä, että "pintamaata" voisi olla syytä vaihtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Milloin Lutakko kaivetaan auki?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
omituisia ministereitä nykyhallituksessa, ei meno paljon pahempaa olisi jos työministerinä olisi sahuri-Hakkarainen. Muut söhlii päivällä ja se yöllä :D
 
Viimeksi muokattu:
www.hs.fi

Helsingin kolmen suurimman puolueen johto ei halua kansanäänestystä Malmin lentokentästä, vaikka 22 300 kaupunkilaista vaatii sitä

On mahdollista, että aloite jätetään vasta seuraavalla valtuustokaudella, jos näyttää siltä, että aloite ei ole saamassa enemmistöä taakseen.
www.hs.fi www.hs.fi

"Sdp:n ja kokoomuksen valtuustoryhmien puheenjohtajat kertovat HS:lle, etteivät he kannata kansanäänestyksen järjestämistä. Myös vihreiden varapuheenjohtaja Reetta Vanhanen oli samoilla linjoilla."

Aivan, koska 1) kansanäänestyksessä tulisi turpaan 2) olisi ikävä ennakkotapaus miten kansalaiset voivat demokraattisesti vaikuttaa asioihin
 
Ehkä pitäisi jo lopettaa nämä tuhoon tuomitut yritykset säilyttää Malmin lentokenttä. Senkin energian voi käyttää muun liikenneinfrastruktuurin edistämiseen. Helsingissä on varmasti mielenkiintoisia potentiaalisia liikenneprojekteja, joiden edistämiseen tarmokkaat Malmin puolustajat voivat käyttää energiansa. Ja valtakunnan tasolla on tunnin junia ym. Käytetylle energialle voi näissä projekteissa saada vastineeksi jotain konkreettista.
 
www.iltalehti.fi

Kuntalaisaloite Malmin lentokentästä siirtynee seuraavalle valtuustolle: ”Emme halua uutta nolausta”

Malmin lentokenttää koskeva kuntalaisaloite ei ehkä päädykään Helsingin nykyiselle kaupunginvaltuustolle. Päättäjien etukäteissuhtautuminen maan suurimmaksi kasvanutta aloitetta kohtaan voi lykätä asian seuraavan valtuuston päätettäväksi
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Iltalehti teettänyt kyselyn valtuutetuille, kuka kannattaa neuvoa antavaa kansanäänestystä ja kuka ei, mukana myös valtuutettujen perustelut.
 
Mallia helsinkiläisestä rakentamisesta.

www.iltalehti.fi

Helsingin "tulevaisuuden kaupunki" on nyt vain näivettyvä reservaatti - "Tonttien arvoista jäljellä enää ehkä puolet"

Pääkaupunkiseudun uudeksi jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavailtu Östersundom on ollut lähes täydessä pysäytystilassa yli kymmenen vuotta.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Näivettyvä reservaatti
Pääkaupunkiseudun uudeksi jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavailtu Östersundom on ollut lähes täydessä pysäytystilassa yli kymmenen vuotta.
Olen helsinkiläinen syntyjäni. Kun saan joskus tontin myytyä, siirryn vähintään kaksi kuntaa kauemmas Helsingistä. Kotikaupunki on mennyt tässä, Östersundomissa asuva Tiina Auer sanoo painokkaasti ja viittaa tilanteeseen, jossa Helsinki on pitänyt reilut kymmenen vuotta sitten Sipoolta viemäänsä aluetta.

– Helsinki otti meidät rakennusreserviksi. Nyt olemme reservaatti joka näivettyy, arvioi puolestaan toinen östersundomilainen Jukka Paatero.

Auer ja Paatero kuuluvat molemmat Östersundom-seuran hallitukseen. Seura on koittanut käydä epätoivoista Daavid vastaan Goljat -mallista taistelua Helsinkiä vastaan, saadakseen kotiseutunsa kehittämiseen kohtuutta.

Tähän mennessä tuloksena on lähinnä kalliita valituksia, joista viimeisin on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus koskee Helsingin asettamaa tiukkaa rakennuskieltoa, joka on ollut voimassa kymmenen vuotta ja jota kaupunki juuri jatkoi viidellä vuodella.

– Sitten on lain sallimat 15-vuotta täynnä. Mutta kaupunkihan varmasti pystyy sen jälkeen vielä vuosia vitkuttelemaan tilannetta erilaisilla konsteilla, Auer arvioi.

Vieressä nyökyttelee Tarja Liljander, joka myös kuuluu seuran hallitukseen. Hän kertoo muuttaneensa Östersundomiin kaksikymmentä vuotta sitten ja olleensa kymmenen vuotta tyytyväinen sipoolainen. Sitten kaikki muuttui.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että Helsingin päätös jäädyttää kaikki rakentaminen Östersundomiin tehtävän kaavoituksen ajaksi on järjetön, ja vuosien aikana se on vaikuttanut karusti paikallisten omakotitonttien arvoon.

– Tonttien arvoista on enää jäljellä ehkä puolet, Auer arvioi ja kertoo miten haki omalle isolle tontilleen poikkeuslupaa, jotta olisi voinut lohkoa tyttärelleen talonpaikan. Kovalla työllä lupa irtosi, mutta vain keskelle tonttia, jossa seisoo jo valmiiksi hänen talonsa.

– Tontin reunaan ei voi kuulemma rakentaa, koska ei tiedetä mitä sen viereen kaavoitetaan, Auer kertoo kaupunkisuunnitteluviraston erikoisesta päätöksestä.

”Laillistettu ryöstö”
Pienen ja idyllisen Östersundomin mullistukset alkoivat reilut kymmenen vuotta sitten, kun Helsinki kaappasi valtion tuella Sipoolta lisää maata itselleen. Tätä ennen Sipoossa laitettiin hanttiin mitä pystyttiin. Näkyvästi toiminut sipoolaisten ”Näpit irti Sipoosta” -kansanliike yritti romuttaa pakkoliitoksen.

Mikään ei kuitenkaan auttanut ja helsinkiläispäättäjien jo ainakin 1980-luvun lopulta unelmoima lisämaa Lounais-Sipoosta sai siunauksen kun Matti Vanhasen (kesk) johtama hallitus päätti äänin 8-4 liitoksesta. Tulos oli selvä, vaikka peräti neljä ministeriä jääväsi itsensä asiasta.

Tyrmistyneet sipoolaiset kutsuivat kovalla kiireellä tehtyä päätöstä ”laillistetuksi ryöstöksi”. Östersundomin 30 neliökilometrin kaistale liitettiin virallisesti osaksi Helsinkiä vuoden 2009 alussa.

– Täällä oli silloin todella synkät tunnelmat, eikä niistä ole oikein toivuttu. Itselleni se kävi pahasti terveyden päälle ja lähdinkin kahdeksi vuodeksi maailmalle välillä. Vuokrasin talon tyttärelle, Tiina Auer muistelee.

Tämän jälkeen suurimmat tunteet kuntien päättäjien kesken ovat kuitenkin rauhoittuneet. Nyt Helsinki on Sipoon ja Vantaan kanssa yhdessä valmistellut jo useamman vuoden yleiskaavaa, jolla iso Sipoonkorven kansallispuiston eteläpuolelle jäävä rannikkokaistale muutetaan 80 000 - 100 000 asukkaan kaupunginosaksi.

Nykyään koko tätä suunnittelualuetta kutsutaan yhteisesti Östersundomiksi. Mukana ovat Helsinkiin liitetyn alueen lisäksi Vantaan Länsimäki ja Länsisalmi, sekä Sipoon Majvikin alue.

Kylätielle kerrostaloja
Neljä metroasemaa, tiiviitä kerrostalokortteleita niiden ympärille, väljempiä erilaisia pientaloalueita näiden kehykseksi. Pikkukaupungin tunnelmaa meren rannalla Sipoonkorven kansallispuiston kainalossa, mutta kuitenkin nopeat yhteydet Helsingin keskustaan, lentokentälle ja Kehä III:n suuntaan. Kaikki rakentaminen toteutettu uusimmalla ympäristöystävällisellä tekniikalla, joka ei kuormita luontoa.

Näin upeaksi paikaksi Östersundomia kuvaillaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisessä esitteessä. Samassa yhteydessä myös esitellään huikeita yhteensä 80 000-100 000 asukkaan lukuja eri alueille, jotka nyt ovat pieniä kyliä tai vain peltoa ja metsää.

Tällä hetkellä Östersundomin Kappelintie johtaa Helsingin vanhimmalle jo vuonna 1754 valmistuneelle kirkolle. Kauniin kylätien varressa on muutaman kymmenen isoa omakotitaloa ja kaksi hevostilaa. Kaiken tämän tilalle on Helsinki suunnitellut 2500-3500 asukkaan aluetta. Lähelle tulisi metroasema ja sen ympärille tiivis kerrostaloalue. Tätä reunustaisivat toisiinsa kiinni rakennetut kaupunkipientalot, sekä sen jatkona tiivis pientaloalue.

”Odotustilanteessa”
Metroasemien ympärille rakennettavia taajamia suunnitelmissa on kaavassa aseteltu Östersundomin lisäksi Helsingin puolen Sakarinmäkeen, Vantaan Länsisalmeen, sekä Sipoon Majvikiin. Tänne asti Helsingin nykyistä Mellunmäkeen ulottuvaa metrolinjaa haluttaisiin jatkaa. Valtavan asukasmäärän lisäksi alueelle on kaavailtu 15 000 - 30 000 työpaikkaa. Nyt koko kolmen kunnan alueella on asukkaita noin 6 000.

Östersundomin alueen kaikessa suunnittelussa onkin lähdetty siitä, että itäinen metro saadaan joku päivä tehtyä. Helsinki toivoo taloudellista tukea itämetroon niin Vantaalta kuin Sipooltakin. Kovin lähitulevaisuutta tämä ei kuitenkaan näytä olevan kun länsimetron jatko-osuuskin on vielä pahasti kesken Espoossa. Kokonaan maan alle rakennettavaan länsimetroon on myös saatu uppoamaan valtavia summia rahaa suunniteltua enemmän.

Östersundomin projektinjohtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupunginkansliasta myöntääkin, että itämetrosta ja Östersundomin laajemmasta rakentamisesta voidaan edes haaveilla vasta joskus 2030-luvulla.

– Vähän se on odotustilanteessa nyt. Asuntorakentaminen suuremmassa mittakaavassa on sidoksissa siihen raidepäätökseen, Karjalainen toteaa Östersundomin tilanteesta.

Karjalainen muistuttaa, että nykyään Helsingissä rakentamisen suurin juttu on tiivistäminen ja täydennysrakentaminen, jossa kantakaupunkia tilkitään korkeilla taloilla ja laajennetaan läheltä löytyville alueille. Näin ovat päättäjät linjanneet, joten sivussa olevan Östersundomin aika tulee joskus aikanaan kun tarvetta on - jos on, voisi moni epäilijä lisätä.

– Tällä hetkellä tiivistämisellä ja täydennysrakentamisella pärjätään aika pitkälle, hän toteaa.

Luontoalueista riitaa
Helsinki, Sipoo ja Vantaa hyväksyivät viime vuoden lopussa yhteisen yleiskaavan Östersundomin alueelle. Kuntien omien päätösten lisäksi niiden yhteinen toimikunta siunasi kaavan.

Suunnittelua jarruttaa kuitenkin vahvasti pitkä kiista Östersundomin luontoalueista. Yleiskaavaa ohjaavasta maakuntakaavasta on tehty useita valituksia ja Helsingin hallinto-oikeus asetti Östersundomia koskevan Uudenmaan toisen maakuntakaavan täytäntöönpanokieltoon lokakuussa.

Uudenmaan ely-keskus ja useat ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet erityisesti luontoarvoiltaan herkkänä pidetyn Salmenkallion alueen jättämistä selvitysalueeksi maakuntakaavassa. Östersundomin alueella riittää myös muita merkittäviä luontokohteita ja erilaisia luontoarvoihin liittyviä selvityksiä on vuosien mittaan tehty jo yli kaksikymmentä.

Kuntien yhteisen toimikunnan mukaan Östersundomin yleiskaava voitiin kuitenkin hyväksyä voimassa olevasta maakuntakaavasta poiketen. Poikkeaminen oli toimikunnan mukaan perusteltua, koska Östersundomin alueella nyt voimassa olevat maakuntakaavat eivät vastaa maakuntakaavoituksen nykyisiä tavoitteita.

Kiista sai vielä lisää väriä, kun Uudenmaan ely-keskus päätti valittaa yleiskaavastakin. Helsingin hallinto-oikeudesta kerrottiin Iltalehdelle äskettäin, että kaikkien Östersundomia koskevien valitusten käsittely on vielä kesken ja päätökset niistä tulevat loppuvuoden aikana.

Ari Karjalainen kertoo, että valituksissa on kyse erityisesti Östersundomissa sijaitsevien arvokkaiden Natura-alueiden ympärille jäävistä suoja-alueista.

– Ely-keskus haluaisi isompia suojavyöhykkeitä Naturan ympärille. Kaupungilla taas haluttaisiin panostaa rakentamiseen.

Östersundom-seuran hallituksen jäseniltä luontoarvojen jyrääminen ei kerää ymmärrystä.

– Tämä on ainutlaatuinen alue, kannattaako tätä jyrätä asfaltin alle, Tiina Auer kysyy.

– Voisiko joku tulla vihdoin katsomaan, voiko tänne oikeasti rakentaa, hän jatkaa tuskastuneena.

Sittenkin pikaratikka?
Kovaa vääntöä on ollut myös siitä, mistä metro voitaisiin linjata: suoraan Natura-alueiden läpi vai pohjoisempaa. Pohjoista linjausta pidettiin aluksi arvokkaiden luontoalueiden kannalta hyvänä. Selvityksissä kuitenkin paljastui, että se olisi huomattavasti kalliimpi haastavamman maaperän takia.

Nyt hyväksytyssä kaavassa itämetro kulkee Natura-alueiden läheltä niiden pohjoispuolelta, koska sen ei nähdä tuottavan merkittävää haittaa luonnolle. Lopullista päätöstä kulkeeko metro maan päällä vai alla ei ole.

– Itämetron linjaus on nyt yleiskaavassa, joten kyllä sen suunnittelu aloitetaan lähiaikoina, Ari Karjalainen toteaa.

Hän väläyttää myös mahdollisuutta, että huomattavan kalliista ja kiistaa aiheuttavasta metrosta voisi jopa alkuvaiheessa luopua ja rakentamisessa tukeuduttaisiinkin ensin vain pikaraitiotiehen. Rakentamisen hinta putoaisi rajusti ja se saataisiin käyntiin nopeammin. Pikaraitiotielle on jätetty varaus uudessa yleiskaavassa.

– Se olisi luokkaa viidesosa metron hinnasta. Toki sen ympärille tulisi vähän erilaista kaupunkia. Meidän kaupunkisuunnittelun laskelmien mukaan se ei kuitenkaan riitä, vaan metron kapasiteetti tarvitaan. Toki tästä on eriäviäkin mielipiteitä, Karjalainen sanoo.

Kiertotalouden mallimaa
Vaikka ison mittakaavan rakentamista saadaan Östersundomin alueella odottaa vielä ainakin yli kymmenen vuotta, on kahdella sen alueella pienempi rakentaminen mahdollista jo lähitulevaisuudessa. Toinen näistä on Karhusaaren pohjoisosa, johon suunnitellaan pienempää täydennysrakentamista.

Porvoonväylän pohjoispuolelle Helsingin puolelle jäävälle Norrbergetin alueelle kaavaillaan sen sijaan isoa yritysaluetta, joka olisi keskittynyt kiertotalouteen.

– Bio- ja kiertotalouspuistoa sinne ollaan mietitty. Teemoina olisivat ruoka ja uusiutuva energia. Siihen olisi selkeää tarvetta, koska Helsingin puolella yritystontit ovat sellaisia mitä meillä ei ole tarjota, Ari Karjalainen kertoo.

Kiertotalous onkin valittu keskeiseksi teemaksi koko Östersundomin suunnittelussa ja toteutuksessa. Vihreän ajattelun halutaan lyövän läpi kaikessa, siten ettei kaupunki kuormita ympäristöä, vaan jalostaa päästöt raaka-aineeksi. Samalla Östersundomista halutaan kokeilualue, jossa voidaan vuosikymmeniä kestävän rakentamisen aikana tutkia ja kehittää toimivia ympäristöä säästäviä menetelmiä.

Karjalainen uskoo, että valituskierteen jälkeen Östersundomin yleiskaavan vahvistuttua ensimmäiset asemakaavat voitaisiin saada vietyä loppuun vuonna 2022. Tämän jälkeen Norrbergetin yritysalue ja Karhusaaren täydentäminen voisivat avata koko ison alueen rakentamisen. Toki näihinkin suunnitelmiin saattaa vielä tulla pahasti jarrua, jos mitään päätöstä itämetrosta ei ole.

– Se on sitten tulkintapäätös, että tarvitaanko raidepäätös Karhusaareen, Karjalainen sanoo.

Kymmenien vuosien työmaa
Östersundomin alueen suunnitelmissa on varauduttu, että pääkaupunkiseudun uuden pientalovaltaisen ”tulevaisuuden kaupungin” rakentaminen kestäisi jopa vuosikymmeniä. Vaikka rakentaminen aloitettaisiin yhtä aikaa kaikissa neljässä taajamassa, valmista olisi vasta joskus vuoteen 2060 mennessä.

– Östersundomin kohtalo riippuu siitä miten valitukset menevät ja kysyntä kehittyy, projektipäällikkö Karjalainen linjaa.

Paikalliset ovat puolestaan ihmeissään, miksi heitä pidetään ”löysässä hirressä”. He kertovat miten alueelta lapsiperheet muuttavat pois, koska palveluja on vähän ja kaikki rakentaminen on jumissa.

– Kyllä nyt kaavoittamisen edes yksityisten maille voisi aloittaa nopeasti. Muuten kaikki tämä kärsiminen on ollut tavallaan turhaa, Tiina Auer toteaa vuosien odottelusta.

– Inhimillinen kuva on nyt unohtunut. Helsinki voisi todeta tehneensä virheen ja palauttaa alueen Sipoolle, Jukka Paatero toteaa puolestaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Falangi kirjoitti:
Näivettyvä reservaatti
Pääkaupunkiseudun uudeksi jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavailtu Östersundom on ollut lähes täydessä pysäytystilassa yli kymmenen vuotta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta tämänhän piti olla alue, josta riittää tontteja/kämppiä kaikille Hesaan tuleville muuttajille vuosikymmeniksi. Niinhän tälläkin Forumilla ovat julistaneet kirjoittajat, jotka on poimineet tietonsa Malmin kentän ystävät ry:n nettisivuilta. Eikä Malmia siksi tarvitsisi rakentaa.

Mites tässä sitten näin pääsi käymään?
 
Herman30 kirjoitti:
Niin, mistä niitä asukkaita Malmin kentän asuinalueelle kun ei niitä löydy sen vertaa että kannattaa Östersundomiinkaan rakentaa
Klikkaa laajentaaksesi...
Herman30 kirjoitti:
Niinhän tämä onkin, kyllähän sinne rakennettaisiin jos halukkaita ostajia olisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikella kunnioituksella, kirjoituksesi on esimerkki kuinka some aikaan istuu huonosti kansalaisten suora vaikuttaminen. On helppoa hyväksyä klikkaamalla aloite jossa vaaditaan jälleen uutta käsittelyä jo päätetylle asialle. Parin lauseen kirjoittaminen mielipideforumille on siihen verrattuna jo paljon vaivalloisempaa. Mutta silti nopeampaa kun olis ollu lukea ylläoleva IL:n artikkeli. Siinähän selvästi kerrottiin ettei alueen kaavat ole valmiina ja siksi rakennuskielto on ollu jo 15 vuotta. Rakentamaan päästään vuosikymmenen tai kahden päästä jos Östersundomiin saadaan valtion tukea metron rakentamiseen.
 

Malmin lentoaseman tilanne on uhkaava - Helsinki ei vaikuta noudattavan eduskunnan ohjeistusta | lentoposti.fi

Malmin lentoaseman ilmailutoiminta uhkaa päättyä vuodenvaihteessa eikä korvaavaa sijoituspaikkaa pääkaupunkiseudulla ole edelleenkään tarjolla eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan edellyttämällä tavalla. Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi vuosikertomuksessaan Lex Malmiin liittyvän...
www.lentoposti.fi www.lentoposti.fi

"Malmin lentoaseman ilmailutoiminta uhkaa päättyä vuodenvaihteessa eikä korvaavaa sijoituspaikkaa pääkaupunkiseudulla ole edelleenkään tarjolla eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan edellyttämällä tavalla. "

"Koska Helsingin kaupunki toimii niin räikeästi vastoin kaupunkilaisten tahtoa, tullaan jokaisesta kaavasta viemään asia oikeuden tutkittavaksi. Kaavoitus ei etene kovin nopeasti, koska aktiiviset kansalaiset haluavat säilyttää lentotoiminnan”, toteaa Hyvönen, joka ei usko alueelle nousevan yhtään taloa vielä 2020-luvulla.

"MLY:n mukaan lisähaasteita lentotoiminnan osalta hankkeeseen tuo myös uusi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. MLY:n mukaan hän olisi suhtautunut Malmin ilmailutoimintaan jopa vihamielisesti. "
 
Lentotoiminta jatkuu !

Malmi on virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea.

Asetettuja ehtoja ei ole täytetty, sillä korvaavia toimenpiteitä lentotoimintojen turvaamiseksi ei ole tehty.

www.helsinginuutiset.fi

Yllätyskäänne: lentotoiminta Malmin kentältä jatkuu, kertoo SK

Lentotoiminta Malmin lentokentältä ei päätykään vielä vuodenvaihteessa, kertoo Suomen Kuvalehti.
www.helsinginuutiset.fi www.helsinginuutiset.fi

MalmiAirport -tiedote:

Lentotoiminta jatkuu Malmin lentoasemalla ensi vuonnakin - Helsinki-Malmi Airport

Kenttä on myös virallinen rajanylityspaikka, jota kaupunki ei voi sulkea Malmin lentoaseman lentotoiminta jatkuu normaalisti vuonna 2020. Helsingin kaupunki irtisanoi kiitotiealueesta toistaiseksi solmitun vuokrasopimuksen, mutta irtisanominen on riitautettu. Lentokentän pitoluvan myöntänyt...
www.malmiairport.fi www.malmiairport.fi
 
Viimeksi muokattu:
Seuraavat kuntavaalit on huhtikuussa 2021, itsellä ei ole mitään hajua kauanko käräjäoikeus ja hovioikeus voivat pähkäillä juttua. Toki lentokentän tuhoamisessa on monta muutakin kantoa kaskessa, mm. eduskunnan päätös korvaavasta kentästä jota ei ole toteutettu.

Eduskunnan Lex Malmi -lausuma pysyy voimassa - Helsinki-Malmi Airport

Uudelle hallitukselle vastuu Malmin lentotoiminnan jatkumisesta Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi 3.12.2019 mietintönsä hallituksen vuosikertomuksesta 2018. Mietinnössään valiokunta vahvisti Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätöksen pitää Lex Malmi -lausuma voimassa. Hallitus oli...
www.malmiairport.fi www.malmiairport.fi

"Hallitus oli esittänyt, että joidenkin Etelä-Suomen lentokenttien kunnostukseen vuonna 2018 myönnetyt määrärahat olisivat täyttäneet lausuman vaatimukset. Valiokunnat toteavat perustellusti, etteivät nämä toimenpiteet kuitenkaan takaa yleisilmailun jatkumista Helsingin seudulla. "
 
"Pallo on nyt hallituksella. Pallo Malmin tulevaisuudesta on ministeri Harakalla. Lentotoimintaa ei voi Malmilta lakkauttaa ennen kuin korvaavat toiminnot ovat löytyneet ja varmistettu, eduskunnan yksimielinen Lex Malmi lausuma on täytetty ja Kataisen hallituksen kehysriihipäätöksen edellyttämät korvaavat toiminnot on turvattu."

Ylläolevaan Malmin kentän ystävät ry:n tiedotteeseen voisi kommentoida selkeästi VMP tai sitten vähän kohteliaammin: "So!" Löytyi taas joku lakipykalä. Sillä voi ainoastaan heittää kiven radalle, jota pitkin kentän lopettaminen etenee kuin juna. Mikään ei siis siis muutu eikä kaupungilla varmaan ole edes kiirettä. Onhan väestöennusteet tulleet alas ryminällä joten ei niitä asuntojakaan tarvita kovin pian.

MLY vetoaa nyt Kataisen hallituksen vanhaan kirjaukseen, jonka joku (varmaan kokoomuksesta) on vaatinut ainoastaan omia äänestäjiään tyynnytelläkseen. Tämähän on vanha tapa: "Kyllähän me ois se säilytetty, mutta muut halus kentän lopettaa". Totta, mutta sellaista se demokratia on. Itänaapurissa ei olis tällaisia ongelmia! Lex Malmi on taas vanhaa p..kaa: Lex Malmi hylätiin ja Eduskunnan lausuma on vailla oikeudellista sitovuutta. Vastaavia syntyy varmaan koko ajan useita joka kuukausi milloin mistäkin hyvästä tai erinomaisesta asiasta.

Ehdotan siis kääntymistä toimivaltaisten tehtäviinsä valittujen virkamiesten tai politikkojen puoleen vaikkapa seuraavasti:
1. Apulaiskaupunginjoht Anni Sinnemäki: Mitä Hesa aikoo kentän kanssa tehdä.
2. Ministeri Timo Harakka: Mitä valtio aikoo tehdä korvaavan kentän rakentamiseksi (hinta-arvio 2007 oli 120 milj)
3. Johtaja Jyrki Katainen/Sitra: Mitä Johtaja Katainen aikoo tehdä, että hänen hallituksensa (iki)vanha kirjaus pantaisiin toimeen
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top