Taistelu Helsingin varakentästä

Ei rakentaminen tule mahdotonta olemaan. Epäsuotuisalle maaperälle on ennenkin rakennettu, ei puhuta mistään ihmetempusta.
 

Helsinki East Aerodrome (EFPR)

Ensimmäinen lento kyseisellä kentällä vuonna 2018 ja jo lyhyen historian aikana siellä on saatu paljon aikaan. Toivottavasti kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuvat.

Tämä siis Pyhtäällä noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
 

Helsinki East Aerodrome (EFPR)

Ensimmäinen lento kyseisellä kentällä vuonna 2018 ja jo lyhyen historian aikana siellä on saatu paljon aikaan. Toivottavasti kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuvat.

Tämä siis Pyhtäällä noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Näin niitä asioita saadaan aikaiseksi, kun tehdään järkeviä asioita tuulimyllyjä vastaan taistelemisen sijasta.
 

Helsinki East Aerodrome (EFPR)

Ensimmäinen lento kyseisellä kentällä vuonna 2018 ja jo lyhyen historian aikana siellä on saatu paljon aikaan. Toivottavasti kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuvat.

Tämä siis Pyhtäällä noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Tunnen hankkeen hyvin, kun on omakin pikkusormi siellä. Pyhtään kunta saa jättimäisen edun, minkä Helsinki silkkaa korruptoitunutta kiinteistöpolitiikkaansa menetti.
 
Vantaa ei ole kiinnostunut akuutin tilatarpeen omaavasta Ilmailumuesosta. Pyhtää ottaisi senkin mielellään. Katsotaan, miten menee.
 
Google maps antaa Vantaalta autolla matka-ajaksi 1 h 05 min. Melkein vaatisi pitkällä tähtäimellä ratalinjan H:ki-Porvoo-Loviisa-Pyhtää. Pikajunalla about 35(?) min. Luultavasti silloin alkaisi business mahdollisuudet olla kohdallaan.
 
Aika paha se siellä oleva monen metrin kerros sulfidisavi.
Niin että jos ne paaluttaa niin kauankohan ne paalut pysyy kantavina siinä savessa..?
Eli homma menee siten, että se savi pitää poistaa alueelta ja Helsingin kaupunki on jo ilmoittanut että he hoitavat alueen rakennettavaan kuntoon. Sitä ainetta on siellä paksulti, muistaakseni paikoitellen yli kymmenen metriä ja se aine pitää saada jonnekin, luultavasti jonkinlaisen käsittelyn jälkeen. Kaiken lisäksi se aine on pirun vaikeaa kaivaa kaivinkoneella, ei ilmeisesti irtoa kauhasta tai KA:n lavalta.
Malmin Lentokentän Ystävät ry:n julkisuuteen suoltamaa bullshittiä, joka on kymmeneen kertaan käsitelty täällä. Mutta ihmisten mielipiteisiin on helppo vaikuttaa kun kaupunki vaikeni kokonaan ja jätti keskustelun ilmatilan lentokentän puolustajien haltuun. Lienee niin että puolet Hesalaisistakin uskoo näihin tarinoihin. Samanlaista oli varmaan aikanaan niillä jotka yritti todistaa maapallon pyöreäksi pannukakun sijaan.

Samanlaista savea on koko Itäkeskus sekä Tikkurila, joissa molemmissa talot on seisonu tukevasti paalujen päällä 30-50 vuotta. Arabiassa oli pahempi maaperä, mutta sielläkin jo 20 vuotta.

”Helsingissä tarvittaisiin kaupunkikenttä. Sähkölentokoneet eivät sovi Helsinki-Vantaalle isojen koneiden joukkoon. Ne ovat niin paljon hitaampia ja pienempiä, että ne vaikeuttaisivat lentokentän liikennettä.”
”Helsinki on niin keskeinen paikka. Jos Helsingissä ei ole paikkaa sähkölentokoneille, niin Suomeen ei oikein tule sähkölentokoneverkkoa.”
Sähkölentokoneita oli kai yksi Suomessa joka mällättiin. Lieneekö vieläkin remontissa. Utopiatasolla oleva tekniikka eikä tarvi lentokenttiä pitkään aikaan. Vähän kun olisi rakennettu Vuosaaren suursatama purjelaivojen aikaan.
 
Malmin Lentokentän Ystävät ry:n julkisuuteen suoltamaa bullshittiä, joka on kymmeneen kertaan käsitelty täällä. Mutta ihmisten mielipiteisiin on helppo vaikuttaa kun kaupunki vaikeni kokonaan ja jätti keskustelun ilmatilan lentokentän puolustajien haltuun. Lienee niin että puolet Hesalaisistakin uskoo näihin tarinoihin. Samanlaista oli varmaan aikanaan niillä jotka yritti todistaa maapallon pyöreäksi pannukakun sijaan.

Samanlaista savea on koko Itäkeskus sekä Tikkurila, joissa molemmissa talot on seisonu tukevasti paalujen päällä 30-50 vuotta. Arabiassa oli pahempi maaperä, mutta sielläkin jo 20 vuotta.

Meinaatko sanoa, että tuon alueen rakentamiskäyttöön saaminen, jonka Helsingin kaupunki on rakennuttajille luvannut järjestää, ei tulisi pirun kalliiksi veronmaksajille?
 
Google maps antaa Vantaalta autolla matka-ajaksi 1 h 05 min. Melkein vaatisi pitkällä tähtäimellä ratalinjan H:ki-Porvoo-Loviisa-Pyhtää. Pikajunalla about 35(?) min. Luultavasti silloin alkaisi business mahdollisuudet olla kohdallaan.

Jotta kaupunkikenttä palvelisi pääkaupunkia, sen pitäisi olla 20 km:n etäisyydellä. Liikenneministeriössä joku akka laski, että 100 kilometriä riittää.

Rakentamisesta olen ollut sitä mieltä, että voihan sitä rakentaa vaikka meren päälle, jos rahaa on, ja sehän tuo vain enemmän tuloa sekä pankkiin että grynderille, mutta yksikään kentän lopettamista puolustava argumentti ei ole kokonaisuudessa kovin kestävä verrattuna siihen mitä menetettiin.

Totta mooses se tulee kalliiksi, mutta se ei ole suurin ongelma tässä.
 
Utopiatasolla oleva tekniikka eikä tarvi lentokenttiä pitkään aikaan. Vähän kun olisi rakennettu Vuosaaren suursatama purjelaivojen aikaan.

Kevytilmailuun se on jo tullut. Vuonna 2018 maailmassa oli kehitteillä 85 sähkölentokonetta. Vuonna 2019 oli 170 hanketta.

Suuria matkustajakoneita tuon kokoisten kenttien kohdalla ei muutenkaan pidä ajatella. Niillä lennetään polttomoottorilla vielä hyvinkin pitkään. Akkuteknologia painaa liikaa kustannustehokkaita suuria matkustajakoneita ajatellen. Isot yhtiöt kehittävät niitä silti, vaikka kevyemmät ja tehokkaammat akut eivät ole vielä nähneet päivänvaloa. Tästä se perspektiiviharha syntyy, kun ajatellaan isoja koneita ja sen verran insinööriä minussakin on, että minusta on pelkkää PR-puhetta väittää niiden lentävän viidessä vuodessa.

Pienet liikelentokoneet tulevat kyllä, ja kahden vuosikymmenen sisään kaupunkikenttiä suorastaan määrätään, ehkä jopa unionin tasolla. Siinä kohtaa se itku sitten tulee, jos on tullakseen.

Missä teknologia menee? Oikeastaan kaksi projektia on ollut hyvin kiinnostavia. Pariisin ilmailunäyttelyssä oli israelilaisen valmistajan Eviationin Alice täysin sähköllä toimiva kaupallinen lentokone. Yhtiön mukaan se pystyy lentämään yhdellä latauksella reilut 1000 kilometriä ja ottaa yhdeksän matkustajaa. Yhdysvaltalainen lentoyhtiö Cape Air tilasi Telegraphin mukaan tusinan. On se ainakin ilmassa ollut.

Itse pidin pari vuotta sitten parhaana Zunum Aeron prototyyppiä, parempana kuin Eviationin hanketta, mutta Zunumin rahat loppuivat viime vuonna, kun Boeing veti tuen pois jouduttuaan itse pieneen kassaloveen sen uuden polttomoottorimallinsa kanssa. Zunumin kone on niin pitkälle valmis, että se olisi tuottanut satoja koneita jo 2022. Saa nähdä, miten Zunumin ja ranskalaisen Safranin hybridihelikopterihanke etenee vai tuliko siihen jarruja. Se on sotateknologiaa, ja tietoa protoista ei juuri tihku. Sillä saralla niitä kehitysloikkia tehdään, jos jossain.

(tosin itse olisin pitänyt kentän käytössä polttomoottoritoiminnassa joka tapauksessa, en tarvitse sähkö-PR-juttuja, mutta pienlentäminen kannattaa kyllä ottaa vakavasti)

Sähkölentokoneita oli kai yksi Suomessa joka mällättiin. Lieneekö vieläkin remontissa.

Vaikeassa säässä tehdyssä laskussa vaurioitunut Pipistrel oli korjauksessa 2019. Se on jo takaisin Suomessa ja kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Malmin Lentokentän Ystävät ry:n julkisuuteen suoltamaa bullshittiä, joka on kymmeneen kertaan käsitelty täällä.

Missä kohden yhdistys on esittänyt, ettei paalutus onnistu? Laita linkki tai painettu lehti ja sivunumero, kiitos.

Rakennuspohja on miltei tavanomainen, vähän hankalahko. Kaikki riippuu rakentajasta. Fallkullassa kevyempienkin pienkerrostalojen nurkat ovat vajonneet, mutta se homma oli tehty huonosti.

Ympäristöhaitoista ovat puhuneet monet, ja ne ovat kiistattomat. Järjetön hiilidioksidipommi. Paalutukselle vain ei ole vaihtoehtoa.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) taasen nosti sulfidisaven esiin. Sulfidisavi ei ole sinänsä vaarallista, mutta jos sitä kaivetaan, sulfidit hapettuvat sulfaateiksi muodostaen rikkihappoa. Rikkihappo liuottaa maaperästä metalleja, jotka voivat valua vesistöihin hapattaen niitä. Käsittely tulee kalliimmaksi, mutta kyllä sekin onnistuu.

Eniten valheita ovat lasketelleet kunnallispoliitikot ja heistä kärjessä Hannu Oskala (vihr.) ja Ossi Mäntylahti (kok.).

Ja he ovat siis rakentamista ajaneet.
 
Missä kohden yhdistys on esittänyt, ettei paalutus onnistu? Laita linkki tai painettu lehti ja sivunumero, kiitos.
Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?
Käytännössä ainoa tapa saada Malmin kenttäalue kunnolla stabiloiduksi olisi rakentaa alueelle paalujen varaan sillankansi, kuten viereisen Lahden moottoritien alkupäässä on tehty. Malmin kenttäalue vaatisi kuitenkin yli 120 hehtaarin kannen, ja alueen kunnollisen perustamisen kustannukset nousisivat tähtitieteellisiksi. Useiden pohjavesikerrosten vuoksi kentän savikko on lisäksi niin vetelää, ettei se tarjoa paaluille sivusuuntaista tukea. Edulliset asunnot Malmin kentän savikossa ovat asuntopoliittinen haaveuni, ja toteutuessaan asukkaiden painajainen jo pian rakentajan takuuajan päätyttyä.


Ohessa lainaus yhdistyksen virallisilta sivuilta. Sitaatin etsimiseen meni ehkä minuutti...
Tässähän jää kohta Pohjois-Koreakin toiseksi! Kaupunginosan laajuinen betonikansi kooltaan 120 hehtaaria eli mittoina 1 km x 1,2 km. Paaluilta puuttuu mukamas sivutuki eli lentolupakirja antaa pätevyyden pohjarakentamisen asiantuntijaksi paremmin kun Helsingin kaupungin Geo-osaston virkamiehet sanoo. Tämä osasto perustettiin metrorakentamisen alkaessa ja sille on riittänyt hommia, sillä Hesan rakentamisesta suurin osa tapahtuu pehmeikkömaille. Parhaat paikat paikat kun on ehtiny vallata 1900-luvun talot.

Sitä mä en vaan ymmärrä, miten ikänsä lehtiä lukeneet ja koulutetut ihmiset, joihin veli @Vonka kin epäilemättä kuuluu, uskoo tällaista bullshittiä. Ja vieläpä levittävät niitä eteenpäin. Mitä taas sähkölentämiseen tulee, niin kyseessä on start-up jonka kenttien tarve selviää joskus tulevaisuudessa, kuten jo kirjoitin. Olen muuten kerran iltakävelyllä kulkenut Lahden motarin betonikannen ali kun siellä oli joku korjaus vuosituhannen vaihteessa. Kansi tehtiin 1960-luvulla kun ei vielä oikein ollu kokemusta pehmeikkörakentamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kysymys 19: Voidaanko Malmin lentoasemalle rakentaa edullisia asuntoja?
Käytännössä ainoa tapa saada Malmin kenttäalue kunnolla stabiloiduksi olisi rakentaa alueelle paalujen varaan sillankansi, kuten viereisen Lahden moottoritien alkupäässä on tehty. Malmin kenttäalue vaatisi kuitenkin yli 120 hehtaarin kannen, ja alueen kunnollisen perustamisen kustannukset nousisivat tähtitieteellisiksi. Useiden pohjavesikerrosten vuoksi kentän savikko on lisäksi niin vetelää, ettei se tarjoa paaluille sivusuuntaista tukea. Edulliset asunnot Malmin kentän savikossa ovat asuntopoliittinen haaveuni, ja toteutuessaan asukkaiden painajainen jo pian rakentajan takuuajan päätyttyä.


Ohessa lainaus yhdistyksen virallisilta sivuiltra. Sitaatin etsimiseen meni ehkä minuutti...
Tässähän jää kohta Pohjois-Koreakin toiseksi! Kaupunginosan laajuinen betonikansi kooltaan 120 hehtaaria eli mittoina 1 km x 1,2 km. Paaluilta puuttuu mukamas sivutuki eli lentolupakirja antaa pätevyyden pohjarakentamisen asiantuntijaksi paremmin kun Helsingin kaupungin Geo-osaston virkamiehet sanoo. Tämä osasto perustettiin metrorakentamisen alkaessa ja sille on riittänyt hommia, sillä Hesan rakentamisesta suurin osa tapahtuu pehmeikkömaille. Parhaat paikat paikat on ehtiny vallata 1900-luvun talot.

Sitä mä en vaan ymmärrä, miten ikänsä lehtiä lukeneet ja koulutetut ihmiset, joihin veli @Vonka kin epäilemättä kuuluu, uskoo tällaista bullshittiä. Ja vieläpä levittävät niitä eteenpäin. Mitä taas sähkölentämiseen tulee, niin kyseessä on start-up jonka kenttien tarve selviää joskus tulevaisuudessa, kuten jo kirjoitin. Olen muuten kerran iltakävelyllä kulkenut Lahden motarin betonikannen ali kun siellä oli joku korjaus vuosituhannen vaihteessa. Kansi tehtiin 1960-luvulla kun ei vielä oikein ollu kokemusta pehmeikkörakentamisesta.

Kiitos linkistä. En ole lainkaan esittänyt, että paalutus ei onnistu, vaan päinvastoin sanonut sitä ainoaksi vaihtoehdoksi.

Sähköisen pienlentämisen koen tulevan nopeastikin, mutta puolustin aikanaan kenttää ihan perinteisin konein.
 
Malmin Lentokentän Ystävät ry on antanut hyvää tietoa aikanaan, mutta kivityö ei ole sen alaa. Se on nimenomaan paalutettava. Näin pehmeille alueille tehdään.

Todella massiivinen työ se on, ja ympäristökysymykset ovat suuria.

Minä näen kentän rakentamisen ylipäänsä vääränä ratkaisuna.
 
Nummelaan oli ainakin vedetty uutta asfalttia kiitotielle.
 
Nummelaan oli ainakin vedetty uutta asfalttia kiitotielle.

Se on hyvä, koska Vihdille annettiin rahoitusta sitä varten. BF-lento oli kiinnostunut Nummelasta, mutta saisiko kenttä uuden luvan hiukan vähemmin rajoituksin?

Nykyisessä luvassa kentällä on käsittääkseni läpilaskuharjoittelu kielletty meluhaittojen välttämiseksi, ja yöaikaan on lentotoiminta rajoitettu. Kenttää ei ole kai vieläkään valaistu, ja tankkaaminen on sallittu ainoastaan erityisluvalla. Omaa polttoainejakelua ei ole.

Pyhtää kiinnostaa, mutta Mäntsälä olisi sijainnin puolesta varmaan kiinnostavin Toteuttaminen vie vaihtoehdosta riippuen aikaa arviolta 2‐ 6 vuotta. Joku osa voisi varmaan avata piankin, mutta YVA-lausuntoa odotellessa se varmaan seisoo. Alueelle on vedetty sähköyhteydet. Tieliittymä on varmaan kunnan kärkihankkeita. Siellä voisi hyvässä vaihtoehdossa tehdä läpilaskuharjoitteita ja saman verran lähtöjä kuin Malmilta, jos se saataisiin maaliin.

Kun ajattelee koronataloutta ja sitten lupaprosesseja, näistä vaihtoehdoista jää... Mikä?

- Vaihtoehto 1: Pitkä kenttä ja kiihdytysrata
- Vaihtoehto 2: Pitkä kenttä ja huoltoasema
- Vaihtoehto 3: Pitkä kenttä
- Vaihtoehto 4: Lyhyt kenttä
- Vaihtoehto 0: Alueen tasaus ja muuttaminen pelloksi

Mäntsälässä tutkimus- ja selvitystyötä on tehty Mäntsälä Aeron mukaan yli 1000 sivun verran, pidetty kymmeniä kokouksia eri viranomaisten kanssa. Aeron suunnitteluun on ottanut osaa n. 50 henkilöä virkojensa puolesta.


Aeropolen pomo kertoi viime vuonna, että se on hajauttanut Tampere-Pirkkalaan ja Vesivehmaalle.

He haluavat pitää Malmilla toimintoja niin pitkään kuin mahdollista, enkä ihmettele.

Motivoituneet lento-oppilaat saadaan muuttamaan muuallekin opiskelujen ajaksi, mutta osaavan henkilökunnan osalta tilanne on toinen. Suurella osalla pätevästä henkilöstöstä on jokin kytkös liikenneilmailuun, joka pyörii Vantaan ympärillä. Heidän saamisensa maakuntaan on paljon isompi haaste. Malmin sulkemispäätös näivettää Suomen yleisilmailumarkkinaa ja tekee sille hallaa pitkälläkin aikavälillä.

 
Yksi asia on myös nuoret aloittelevat ilmailijat. Lentolupakirjaa voi alkaa suorittamaan nuorempana kuin ajokorttia, ja vaikka ajokortinkin voi kai poikkeusluvalla saada aikaisemmin, niin kyllä se, että kentälle pääsee kätevästi julkisilla tai vaikka pyörällä voi olla 16-vuotiaalle jopa ratkaiseva tekijä alkuun pääsemisessä. Ja miksei vähän vanhemmillekin.
 
Se on hyvä, koska Vihdille annettiin rahoitusta sitä varten. BF-lento oli kiinnostunut Nummelasta, mutta saisiko kenttä uuden luvan hiukan vähemmin rajoituksin?

Nykyisessä luvassa kentällä on käsittääkseni läpilaskuharjoittelu kielletty meluhaittojen välttämiseksi, ja yöaikaan on lentotoiminta rajoitettu. Kenttää ei ole kai vieläkään valaistu, ja tankkaaminen on sallittu ainoastaan erityisluvalla. Omaa polttoainejakelua ei ole.

BF-Lento siellä jo näytti olevan mainosten mukaan. Jotenkin tuntuisi vaan hassulta tuokin vanha kenttä unohtaa ja aloittaa puhtaalta pöydältä Mäntsälässä.

EFNU
https://www.vihdinuutiset.fi/paikalliset/1500564
 
Ilman muuta kenttä on pako aidata, jos ei muuten niin siksi ettei villieläimet eksy kiitoradalle.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top