Taistelu Helsingin varakentästä

On se kumma kun malmin kysymyksessä puolueet unohtavat arvonsa.


Kokoomukselle kulujen valvonta ja veronmaksajan edun ajaminen on yleensä tärkeää. Mutta ei malmin tapauksessa.


Vihreille luontoarvot ovat yleensä tärkeitä. Samoin hiilidioksihipäästöt ja hiilineutraalius.
Mutta malmin tapauksessa ei väliä vaikka rakentaminen olisi suomen pahimpia hiilidioksidipommeja (14 000 kilometriä betonipaalua valmistetaan , kuljetetetaan ja isketään maahan). Samalla tuhotaan yökkösten asuinsija ja pohjavesi.

Silloin joku pelaa peliä ihan oikealla rahalla.
 
Ilmeisesti Malmin puolustajien silmissä nämä ovat yksi sama asia.
Luetunymmärtäminen on nimimerkillä hakusessa ja kommentit samaa tasoa. Mutta sehän internetin nimimerkille sallitaan. Mikä on oikeasti pelottavaa on, että tällä samalla tasolla argumentoidaan myös ylintä hallintoa myöten.
 
Trendi tuntuu olevan ohjata lentokentät kauemmaksi kaupunkimaisesta asutuksesta.
Trendi on itse asiassa päinvastainen. Useimmissa merkittävissä kaupungeissa on kevyen liikenteen lentokenttä ihan keskustan välittömässä läheisyydessä. Lisäksi sähköisen ilmailun kehitys tulee jatkossa korostamaan näiden ketterien yhteyksien merkityksiä. Tämä tietysti sillä oletuksella, että lentoliikenne palaa "entiselleen" kohtuullisella aikataululla. Jos näin ei käy, on tulevaisuuden tarpeista hankala sanoa mitään.

Malmin kentän ympärille olisi helposti rakennettavissa asunnot vaikka 10000 asukkaalle lentoliikenne säilyttäen. Helsingin kaupunki, joka ei Malmista halua kommunikoida, ei tällaista vaihtoehtoa ole halunnut ottaa harkittavaksi.

Oikeasti lentoliikenne ja asuminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. On Helsingin taktiikkana ollut alusta asti rakentaa tämä vastakkainasettelu. Tämä on aiheuttanut sen, että mitään oikeaa keskustelua ei asiasta ole käyty.
 
Vihreät haluavat tuhota malmin kentän, ei sen takia että rakennustilasta olisi huutava pula, vaan siksi että ilmailun harrastaminen on heistä ympäristörikos.

Vihreät on siitä perinteinen vassaripuolue, että ovat kateellisia kaikille, jotka vaikuttavat jollain mittapuulla etuoikeutetuilta. Oli se sitten kuvitteellista tai todellista. Sellaiset etuoikeutetuiksi oletetut, jotka eivät noudata Vihreiden ilosanomaa, niin tehdään vihollisiksi. Polarisointi on se asia, millä vihreä liike elää. Joskus kauan sitten äänestin vihreitä, kunnes totesin, että siitä liikkeestä on tosiasiassa liberaalius ja sivistys kaukana. Tyypillinen vassarikerho, joka tahtoisi tiukkaa valtiollista kontrollia ihmisten elämään - miten ihmisten tulisi elää. Hyvä pr-koneisto kylläkin, kun saadaan porukat uskomaan, että Vihreät on edistyksellinen liberaalipuolue. Sananvapauskin on vapaata niin pitkään, kuin ollaan oikeaa mieltä, mutta väärät mielipiteet törmäävät vastuuseen. Ilmeisesti vasemmistolaiset ovat käyneet Kiinassa oppiretkellä sananvapauden käsittelemisestä.

Tästä päästään taas siihen, että puolueen nokkamie.. ..henkilöt tekevät vähän toisin, kuin saarnaavat. Malmin kentän kohdalla ei ole kyse rakennustilasta, vaan kaikesta siitä rahasta ja vallasta, mitä sen myötä saadaan. Malmin kenttä ei tuo nokkaväelle mitään, mutta rakennettuna se alue luo paljon hyviä henkilökohtaisia suhteita moneen suuntaan. Ei tarvitse miettiä ainakaan omaa toimeentuloa tai hyvinvointia, kun verkostot on kunnossa.
 
Trendi on itse asiassa päinvastainen.
Helsingin kaupunki, joka ei Malmista halua kommunikoida
mitään oikeaa keskustelua ei asiasta ole käyty.
Minun mielestäni Suomessa trendi on kuten sanoin. Koko Malmi keskustelu on aika turhaa jos päättävällä tasolla ei ole edes keskustelukumppania. Eiköhän tämä ole aika taputeltu aihe.
.
 
Vihreät haluavat tuhota malmin kentän, ei sen takia että rakennustilasta olisi huutava pula, vaan siksi että ilmailun harrastaminen on heistä ympäristörikos.
Näinhän se on... lisäksi vasemmisto-fasistit jankuttavat siitä että kaikki ihmiset ovat samanlaisia... ja samanarvoisia... ja jos kaikki eivät voi lentää, KUKAAN EI SAA LENTÄÄ.
Mutta tässä unohtuu kaikkein ihanin asia vapaudessa. Kun Fremen näkee kevytilmailukoneen taivaalla, hän miettii millaista tuolla mahtaa olla, in the burning blue. Pelkkä koneen näkeminen ei tarjoa mitään obligaatiota että minunkin on päästävä kokeilemaan tuota, koska jollakin on oikeus, vaan se tarjoaa mahdollisuuden unelmoida millaistakohan olisi lentää tuolla. Jospa opiskelisin ahkerasti ja keskittyisin omiin asioihini ja jonain päivänä minä voisin olla tuolla, jos haluan.
Tämä vapaus halutaan minulta ja kaikilta muilta riistää, koska joku Sinnemäki on todennut KOSKA MINÄ SANON NIIN. SIKSI!
 
SK:n tuore tiedeartikkeli.

Lentoliikenteeseen povataan mullistusta: sähkö romauttaa hinnat ja avaa lentoyhteydet myös pikkukaupunkeihin
Harppaukset akkuteknologiassa ovat nopeuttaneet sähkölentokoneiden kehitystä. Norja haluaa sähköistää lyhyet kotimaan lentonsa vuoteen 2040 mennessä.


 
Lentoliikenteeseen povataan mullistusta: sähkö romauttaa hinnat ja avaa lentoyhteydet myös pikkukaupunkeihin

No ei taatusti avaa.

Mikähän osuus kaupallisella lentoliikenteellä on energia kulut?
Yhtäkkiä johonkin pikkukupunkiin olisi muka taloudellisesti kannattavaa lentää koska sähkökone.

Sriäjoellekin on kymmenien vuosien aikana lentänyt eri yhtiöitä, mutta vain jos niitä on yhteiskunta/ kaupunki tukenut miljoonilla. Nyt sekin on loppu.

Myös itse kenttään mennyt miljoonia alueen kuntien rahaa ja erinäisiä valtion avustuksia. (Ei ole Finavian kenttä) Mutta lentotoimijaa ei näy kaikista investoinneista huolimatta.



Tämä oli myös ihan ,"hauska". Vaikuttaa varmasti kannattavuuteen.

Sähkölentokoneiden kehittäjillä on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma ratkottavanaan: akkujen paino suhteessa niistä saatavaan energiaan.

Nykyiset litium-ioni-akut säilövät noin 100-250 wattituntia energiaa kilogrammaa kohden. Kilossa fossiilista lentokerosiinia energiaa on moninkertaisesti, noin 12 000 wattitunnin verran.
 
No ei taatusti avaa.

Mikähän osuus kaupallisella lentoliikenteellä on energia kulut?
Yhtäkkiä johonkin pikkukupunkiin olisi muka taloudellisesti kannattavaa lentää koska sähkökone.

Sriäjoellekin on kymmenien vuosien aikana lentänyt eri yhtiöitä, mutta vain jos niitä on yhteiskunta/ kaupunki tukenut miljoonilla. Nyt sekin on loppu.

Myös itse kenttään mennyt miljoonia alueen kuntien rahaa ja erinäisiä valtion avustuksia. (Ei ole Finavian kenttä) Mutta lentotoimijaa ei näy kaikista investoinneista huolimatta.



Tämä oli myös ihan ,"hauska". Vaikuttaa varmasti kannattavuuteen.

Sähkölentokoneiden kehittäjillä on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma ratkottavanaan: akkujen paino suhteessa niistä saatavaan energiaan.

Nykyiset litium-ioni-akut säilövät noin 100-250 wattituntia energiaa kilogrammaa kohden. Kilossa fossiilista lentokerosiinia energiaa on moninkertaisesti, noin 12 000 wattitunnin verran.

Samoja olen miettinyt. Erityisesti akkuteknologiaa.

Ilmeisen vakavissaan norskit ja muiden muassa jotkut sakemannit kuitenkin ovat (muiden muassa Siemens), joten pitää tarkasti seurata. Toimittajan perustiedot ovat mitä ovat, mutta muutokset ovat aina suurempia ja nopeampia kuin alkuun luulisi.

Olin skeptinen hybrideihin, olin skeptinen sähköautoon. Kaikissa niissä olen saanut nähdä nopean muutoksen sitten, kun tuli tarve.

Myös koronan tekemä maailma voi olla aivan erinäköinen paikka kuin tänään luulisi. Muuttujia on valtavasti.

Varmaa on vain se, että tätä teknologiaa kehitetään, että se tulee ja että EU strategiassaan on kehottanut rakentamaan kaupunkikenttiä.
 
Joskus minusta tuntuu, että suomalaisuuteen kuuluu varjonpuolena luutuminen kuin asemasodan aikana.

Asiat eivät oikeasti tule yllätyksenä kuitenkaan kaikille. Voi Helsinkiä ja sen sielun pienuutta.

Pyhtää odottaa HX-hankkeen yhden ehdon toteutumista.

Iso hävittäjävalmistaja aikoo kehittää sähkölentokonetta pikkuruisella lentokentällä Suomessa – täältä nousee ehkä piankin ilmaan myös droonitaksi


 
Me tarkastelemme pienempiä yksiköitä kannattavuuden (massalennot, halpalennot) näkökulmasta, jolloin jää huomaamatta, että nyt tehdään pitkän tähtäimen strategiaa, jolla on muitakin perusteita.

Ainakin minusta kannattaa seurata norskien, israelilaisten ja saksalaisten puuhia.
 
Vetykoneetkin ovat tulossa, Malmiin kulminoituu tässä maassa valtaa käyttävien tyhmyys ja korruptio.
Oikeilla johtajilla on näkemystä ja kykyä hahmottaa tulevaisuuden suuret linjat ja halu kattaa pöytä tuleville sukupolville.
 
Nykyiset litium-ioni-akut säilövät noin 100-250 wattituntia energiaa kilogrammaa kohden. Kilossa fossiilista lentokerosiinia energiaa on moninkertaisesti, noin 12 000 wattitunnin verran.
Tätä ei voi paremmin kiteyttää.
Sähköautot ja hybridit alkoi etenemään, kun EU pakotti valmistajat niitä rakentamaan tietyn osan tuotannostaan. Näin kävi kun autoilla ei ollu voitettavana fysiikan lakeja: lisäpainon merkitys on ihan erilainen lentämisessä, jossa jokainen lisäkilo on suoraan pois hyötykuormasta.
 
Sähköautot ja hybridit alkoi etenemään, kun EU pakotti valmistajat niitä rakentamaan tietyn osan tuotannostaan. Näin kävi kun autoilla ei ollu voitettavana fysiikan lakeja: lisäpainon merkitys on ihan erilainen lentämisessä, jossa jokainen lisäkilo on suoraan pois hyötykuormasta.

Me emme voi jättää huomiotta tai sulkea silmiämme siltä liikennepolitiikalta, joka tulee. Emme myöskään ilmailun suhteen.

Emme me strategiasta ja kehitystyöstä jälkeen jää. Ajoin Pyhtäälle juuri. Kävin aikaisin aamulla Malmilla ihan vain kääntymässä. Polttelin aidan luona tupakan ja mietin syntyjä syviä. Lähtiessäni Kotkan suuntaan näin Helsingin taustapeilistä.
 
Sähköautot ja hybridit alkoi etenemään, kun EU pakotti valmistajat niitä rakentamaan tietyn osan tuotannostaan. Näin kävi kun autoilla ei ollu voitettavana fysiikan lakeja: lisäpainon merkitys on ihan erilainen lentämisessä, jossa jokainen lisäkilo on suoraan pois hyötykuormasta.
Sähkölentäminen lienee tulevaisuutta joskus hamassa tulevaisuudessa mutta itse en usko mihinkään nopeaan loikkaan tässä asiassa. Joku muu nyt ehkä tuntematon energiamuoto voi myös mullistaa lentämistä. Mutta scifit sikseen ja palataan arkirealismiin: korona kaikkine lieveilmiöineen iski koko ilmailusektoriin niin kovaa että kaikenlainen ùuden kehittäminen taitaa hetken tapahtua melko pienellä budjetilla. Koskee sekä liikenneinfran että lentokaluston kehittämistä. Lentoyhtiöt, konevalmistajat ja koko sektori ui nyt aika syvällä..
 
Sähkölentäminen lienee tulevaisuutta joskus hamassa tulevaisuudessa mutta itse en usko mihinkään nopeaan loikkaan tässä asiassa. Joku muu nyt ehkä tuntematon energiamuoto voi myös mullistaa lentämistä. Mutta scifit sikseen ja palataan arkirealismiin: korona kaikkine lieveilmiöineen iski koko ilmailusektoriin niin kovaa että kaikenlainen ùuden kehittäminen taitaa hetken tapahtua melko pienellä budjetilla. Koskee sekä liikenneinfran että lentokaluston kehittämistä. Lentoyhtiöt, konevalmistajat ja koko sektori ui nyt aika syvällä..

Juuri siksikin pienempiin yksiköihin meneminen on saanut vauhtia. Infraahan on enemmän kuin liikennettä juuri nyt. Parinkymmenen vuoden sisällä maailma on aivan erilainen paikka.

Venäläisiä tuntuu kiinnostavan nyt kovasti robotiikka ja droonit ja Pyhtää. Kummasti heikäläisiä harrastajia on ilmestynyt. Asuvat varmaan Suomessa.
 
Back
Top