Taisteluensiapu

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Haavoja jätetään meilläkin auki tarpeen niin vaatiessa.
Samoin menee todennäköisesti Ranskassa ja Britteissä, tilanteesta riippuvaista.

Oletko koskaa käyttänyt tuota geelisidosta, tai muovikalvoa temppua?
Parklandin kaava jolla noita summittaisesti lasketaan antaa käsivarrelle 9% pinta-alan. Nykyisillä opeilla sitä ei hoideta geelisidoksilla, syynä tuo jäähdytys ja mainitsemani pesu ongelma, geeli jäähdyttää liikaa.
On syytä muistaa ison palovamman aiheuttamat muutkin ongelmat kuin vain kipu ja hypotermia. Koska ihoa ei enää ole suojaamassa, haihtuu elimistöstä runsaasti nestettä. Tämä neste tulee korvata iv. nesteytyksellä.
Samalla tietysti hoidetaan kivut morfiinilla, tai vastaavalla opiaatilla.
Kuumuus tietysti steriloin haavan, mutta koska ihoa ei jälleen ole suojaamassa muodostuvat ongelmaksi haavaan pääsevät taudinaiheutttajat. Eli nopeasti nuo infektoituvat.

Mihinköhän tutkimuksiin nuo myrkky juttusi oikein perustuvat?

Ei sillä, ei meidän tarvitse riidellä tästä.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
Lääketiedehän elää ja kehittyy.
Kuitenkin vammapotilaan hoidon peruskivenä pidetään nopeaa pääsyä korjaavaan hoitoon.
Asiaa voidaan kikkailla tuomalla korjaava hoito lähemmäs taistelukenttää, jolloin korjaava hoito voidaan aloittaa fyysisesti lähellä. Tiettyjä "korjauksia" voitaisiin ajatella tehtäväksi ns. hoitaja pohjalta, mutta olisihan se erittäin uskaliasta Suomessa. On tietysti mahdollista, että tuollainen asia on tutkittu ja joku tutkija on päätynyt tällaiseen päätelmään. Jostain syystä ajatus ei kuitenkaan ole yleistynyt.
Kenttälääkintäketjussa on tavoitteena 10-1-2 sääntö, jonka mukaisesti 10 minuutin kuluessa on saatu verenvuodot tyrehdytettyä, 1 tunnin kohdalla haavoittunut on lääkäritasoisessa hoidossa (EHP/komppania) ja 2 tunnin kuluessa kirurgin hoidossa (EHAS/pataljoona).

Sekundääri triagessa tajuton aivovamma potilas päätyy siis helposti violetiksi (kuoleva, autetaan kun punaiset on hoidettu, jos elossa).
Se mitä edes kenttäsairaalassa voidaan tällaiselle potilaalle tehdä on mulle epäselvää. Normi KS:ssä ei liene CT:tä jolla kuvata pää.
Triage on varmasti tutumpaa Sinulle kuin minulle, mutta laitanpa silti.

Luokka I Punainen Välitöntä hoitoa tarvitsevat:
•Haavoittunut vaatii välitöntä hoitoa hengen, raajan tai näkökyvyn pelastamiseksi

•Haavoittuneella on mahdollisuudet selvitä hoitoon asti.
Esimerkiksi:
- Lävistävä ylävartalovamma ja hengitysvaikeuksia
- Voimakas sisäinen tai ulkoinen verenvuoto
- Sokki
- Nopeasti heikkenevä tajunnan taso

Luokka II Keltainen Kiireellistä hoitoa tarvitsevat:
• Jatkohoito voi odottaa muutamia tunteja ilman merkittävästi kasvanutta riskiä hengen, raajan tai näkökyvyn menettämisestä.
Esimerkiksi:
- Lävistävä ylävartalovamma ilman hengitysvaikeuksia
- Voimakas, tyrehdytetty verenvuoto
- Verenkiertoon vaikuttava (avo)murtuma
- Voimakkaat taistelustressioireet

Luokka III Vihreä Hoitoa tarvitsevat:

•Lievästi haavoittuneet, joiden tilan ei odoteta heikentyvän.
•Ilmatiet, hengitys, verenkierto ja tajunta kunnossa.
Esimerkiksi:
- Vähäiset lävistävät vammat
- Vähäinen päävamma (tajunta normaali, alle 5 min tajuttomuus)
- Umpimurtumat

Luokka IV Musta Kuolleet tai kuolettavasti haavoittuneet
• Haavoittuneet, joiden ei odoteta selviävän tai jotka ovat jo kuolleet.
• Jos muissa luokissa on haavoittuneita, tähän ei käytetä resursseja, pl. kivun hoito.
Esimerkiksi:
- EI HENGITYSTÄ JA SYKETTÄ
- Voimakas kehon silpoutuminen
- Päävamma, jonka seurauksena aivomassa näkyvissä tai syvä tajuttomuus

Kiristys sidetta hetkeksi avaamalla tasaisin valein saadaan happeutunutta verta raajaan. Mikali ohjesaanto ilmaisee kahden tunnin rajan kiristyssiteella olkoon niin. Itse uskon etta tuona aikana aika ajoin sidetta loysaamalla saisin pidettya miehen hengissa (ei kuolisi verenhukkaan) ja sailytettya raajan.
Kiristyssidettä käytetään lähtökohtaisesti aina jos raajassa on ampuma- tai sirpalevamma, koska se saadaan asetettua heti ja sillä verenvuoto saadaan pysähtymääm jos se ylipäätään on mahdollista. Kuitenkin haava voi olla sellainen, että kiristyssidettä ei välttämättä tarvita, kunhan haavoittunutta aletaan enemmän auttamaan ja jos haavoittunutta ei saada tavoiteajassa hoitoon, niin tuolloin arvioidaan uudestaan se, että voidaanko kiristysside ottaa pois ja korvata se painesiteellä. Tietysti joku polvea myöten irtileikkautunut jalka on eriasemassa kuin hauiksessa oleva ampumahaava, joka ei ole rikkonut luita. Tapauskohtaista. Hyvä lähtökohta on se, että kerran asetettua kiristyssidettä ei poista kuin lääkäri, mutta tuota varten on varmasti ihan tarkoituksella jätetty takaportti.

Jos meilla olisi jakaa Celoxia joka miehelle niin eihan me taalla oltaisi kiristys siteista puhumassa koska silla tuon veren-, jopa valtimo verenvuodon tyrehdyttaa sekunneissa.
180 sekunnissa (3 min) valmistajan mukaan.
 

Ukkonen

Kapteeni
Haavoja jätetään meilläkin auki tarpeen niin vaatiessa.
Samoin menee todennäköisesti Ranskassa ja Britteissä, tilanteesta riippuvaista.

Oletko koskaa käyttänyt tuota geelisidosta, tai muovikalvoa temppua?
Parklandin kaava jolla noita summittaisesti lasketaan antaa käsivarrelle 9% pinta-alan. Nykyisillä opeilla sitä ei hoideta geelisidoksilla, syynä tuo jäähdytys ja mainitsemani pesu ongelma, geeli jäähdyttää liikaa.
On syytä muistaa ison palovamman aiheuttamat muutkin ongelmat kuin vain kipu ja hypotermia. Koska ihoa ei enää ole suojaamassa, haihtuu elimistöstä runsaasti nestettä. Tämä neste tulee korvata iv. nesteytyksellä.
Samalla tietysti hoidetaan kivut morfiinilla, tai vastaavalla opiaatilla.
Kuumuus tietysti steriloin haavan, mutta koska ihoa ei jälleen ole suojaamassa muodostuvat ongelmaksi haavaan pääsevät taudinaiheutttajat. Eli nopeasti nuo infektoituvat.

Mihinköhän tutkimuksiin nuo myrkky juttusi oikein perustuvat?

Ei sillä, ei meidän tarvitse riidellä tästä.
Ei tuosta riidella kannata. Kiristyssiteen johdosta 30 minuutin kuluttua solun ulkoisen ja sisaisen nesteen kalium+ epatasapaino on noussut niin korkeaksi etta raajassa olevan veren paasy organismiin saattaa johtaa sydankohtaukseen. Tuon jalkeen kiristyssidetta ei enaan voida kentta olosuhteissa ilman laakintahenkilokunnan valvontaa hellittaa.

Enlantilaisen opin mukaan palovamma olisi saatava 10 minuutissa 10 minuutiksi juoksevan kylman veden alle. Mikali tuota ei ole mahdollista suorittaa 10 minuutissa (remote area) vesihoito menettaa vaikutuksensa. Olen kayttanyt muovikalvoa kasivarren toisen asteen palohaavan peittamiseen ja niin ihmeelliselta kun se saattaa tuntua niin se toimii. Naet kuinka se imeytyy haavaan ja pitaa nesteen haavan suojana. Myohemmin mies sanoi etta aluksi se tuntui kuumalta mutta sanoi sen hieman lievittaneen kipua. Peitin kelmun paksusti kevyesti kierretylla sideharsolla. Kelmun saa helposti irti haavasta johtuen sen ja haavan valissa olevasta nesteesta. Olisi minulla ollut kaksi pulloa tippoja ja kolmio liinoja joilla olisin voinut haavan suojata mutta niille oli muutakin kayttoa. Muistutan viela, kelmu on asetettava suikaleina ei kierrettyna raajan/vartalon ympari.
Geelisidosta olen kayttanyt kasvoissa jolloin 2/3 kasvoa otsasta leukaan oli palanut 1+/2 asteen tasolle (laakarin arvio). Mies rauhottui nopeasti. Seuraavana vuotena han kaytti saannollisesti aurinkovoidetta kasvoissa. Jos et tieda hanen polttaneensa kasvojaan et arpia juuri huomaa.

Olisiko tuo ruumiin lampotilan lasku toisarvoista kuumissa maissa ?
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Triagen on tietysti jatkuvaa, mutta yleensä se jaetaan kahteen osaan, primääri ja sekundääri triageen.
Yleisesti käytämme luokitteluun START formaattia(Simple Triage And Rapid Treatment)
Primääri triage on se joka tehdään aluksi ja ilman erityisiä tutkimus/hoitovälineitä. Aikaa per potilas on 20sek.
Tapa jolla potilaat luokitelaan on huomattavasti karkeampi kuin Pstsian yllä esittämä, esim. vihreä potilas on sellainen joka voi kävellä.

Sekundääri triage tehdään hoitopaikalla ja on lähempänä Pstsian esittämää esimerkkiä.
Tosin siinä on mukana luokka Violetti, kuolevat potilaat, tai sellaiset punaiset joilla on erittäin heikko ennuste.
StartAdultTriageAlgorithm.gif

Tässä kohtaa ollaan niiden kovien päätösten edessä. Jos tajuton potilas jolla on päänvamma ja viite aivovammasta on EHP:llä kymmenen punaisen kanssa ja kuljetuskapasiteettia on vain kahdeksan potilaan kuljetttamiseen, pitää miettiä mikä on aivovammaisen ennuste. Kenttäsairaala tuskin pystyy tarjoamaan riittävää hoitoa ja sieltä potilas tuskin saa nopeaa siirtoa hoitoon jota tarvitsee. Mitä teet, siirrät hänet kiirellisyydessä alaspäin ja hänet siirretään kun tilaa on. Jos viellä on elossa.

Triagea tehdessä on syytä muistaa, ettei välttämättä oleyhtä ainoaa oikeaa ratkaisua , mutta kun kapasiteettia on rajoitetusti sen jakaminen väärin maksaa ihmishenkiä.
 

Ukkonen

Kapteeni
Toi triage plan on sama johon olen tutustunut. Muistaakseni respiratory rate > 30 ja radial pulse >90-120 johtivat valittomaan evakuointiin.

Tuosta aivovammasta. Sille ei voi sitten mitaan jos laakari listaa aivovammaisen epatoivoiseksi tapaukseksi. Tarkoitin sita, etta mikali eteen tyonnetty ensiapu huomaa aivovamman ulkoiset oireet (ei huomaa jos ei tarkasta). Ei reakoiva, toiseen pupilliin verraten epasymmetrinen pupilli niin sen haavoittuneen evakuointi taakse tulisi suorittaa paarien sijasta spinal boardia tai vacuum mattressia kayttaen. Tuo antaisi hanelle hieman lisaa selviytymis mahdollisuuksia. Mikali han tuosta huolimatta ei selviytynyt, ainakin tein kaiken mahdollisen mihin kykyni ja taitoni riittivat.

Minulla on oma positiivinen mielipiteeni tuosta eteen tyonnetyn ensiavun laadun vaikutuksesta joukkohenkeenkin mutta siita laitan kiristyssiteen kaulani ympari.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
@kimmo.j

Joo, tästä aiheesta keskusteltaessa pitää tietysti muistaa lähtökohdat, kuten TCCC:n sanoista jo käy ilmi. Tactical Combat Casualty Care. Paino tuolle kahdelle ekalle sanalle eli joukon tehtävä on se kaikkein tärkein ja haavoittuneiden auttamisesta ei parane ottaa lisää tappioita. Jos paikka on liian kuuma haavoittuneen siirtämiseksi tulelta suojaan, niin sitten joudutaan siihen tilanteeseen, että ei voida auttaa ja se ei varmasti ole helppo ratkaisu, vaikka onkin oikea.

TCCC on se ensimmäinen lenkki kenttälääkinnässä ja eroaa huikean paljon juuri olosuhteidensa takia muista lenkeistä. Kaikki siis tapahtuu lähtökohtaisesti taistelun aikana ja vihollisen välittömässä läheisyydessä.

Jos henkilö X on taistelukentällä siinä tilassa, että hänellä on päässä jonkinlainen näkyvä haava, hän on tajuton ja joukko on tulitaistelussa kenties vielä siten, että haavoittunut? (vaiko kaatunut?) on tulen alla sellaisessa paikassa (esimerkiksi kadulla), että hänet joudutaan hankkimaan suojaan ennenkuin mitään voi tehdä, niin oikea ratkaisu on luokitella X jo tässä kohtaa mustaksi ja jatkaa taistelua.

Haavoittuneiden luokittelu ja potilaskortin täyttäminenhän aloitetaan jo ryhmätasolla, vaikka siellä ei ole lainkaan lääkintähenkilöstöä. Taisteluensiapumies on taistelija eikä lääkintämies. TCCC on hienosta nimestään johtuen tai siitä huolimatta vain taistelijoiden antamaa maallikkotason henkeäpelastavaa ensiapua ja vain niille, joita voidaan sen hetkisen tilanteen ja resurssien perusteella luokitella sellaisiksi, jotka saadaan riittävän nopeasti hoitoon ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä eloon. Koulutusta tuohon saa luokkaa tunteja/päiviä eikä suinkaan viikkoja tai vuosia.

Se mitä itse olen tästä asiasta tietoinen ja mitä olen nähnyt, niin joillakin TCCC koulutukseen osallistuneilla terveydenhoitoalan ammattilaisilla on omien sanojensa mukaisesti ollut vaikea ajatella asiaa juuri tuosta taktisesta näkökulmasta, koska ammattilainen sisällä sanoo, että kaikki yritetään hoitaa loppuun asti. Ja näinhän se ei mene tässä tapauksessa.

*******************

Taistelutilanteessa annettava hätäensiapu on tärkein yksittäinen henkeäpelastava toimenpide. Tutkimusten mukaan noin 85% taistelukentän kuolemista tapahtuu ennen kuin haavoittunut pääsee vammojensa vakavuutta vastaavaan kirurgiseen hoitoon. Suurin osa vammoista, kuten massiivinen pään alueen vamma, aiheuttaa väistämättömän kuoleman. On kuitenkin arvioitu, että muista syistä tapahtuvaa kuolleisuutta voidaan vähentää noin 15 %:lla yksinkertaisilla hätäensiaputoimenpiteillä.

Taisteluensiavulla tarkoitetaan hätäensiapua, jota annetaan taisteluolosuhteissa. Taisteluensiapu on osa taistelujoukkojen lääkintähuollon ketjua. Taisteluensiavun tavoitteena on taistelijan toimintakyvyn säilyttäminen, sekä lisäksi tunnistaa ja hoitaa ne hengenvaarallisesti haavoittuneet taistelijat, joilla voi olla mahdollisuus selviytyä elossa vammoistaan. Taistelun jatkamisella taisteluensiavun aikana luodaan jatkoedellytykset joukon tehtävän suorittamiselle sekä taisteluensiavun toteuttamiselle ilman lisätappioita.

Taisteluensiapu on osa johtamistoimintaa ja joukon johtajien tulee ottaa se huomioon omissa taistelusuunnitelmissaan. Ryhmätasolla taisteluensiavun toteuttajina ovat haavoittuneet itse, taistelijaparit/partiot ja ryhmän taistelupelastajat.


http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63857/Tomperi_Mikko.pdf?sequence=1
 

Ukkonen

Kapteeni
Monessa kohtaa olen Pstsian listan kanssa samoilla linjoilla, mutta ilmatie asia hämmästyttää.
Ilman toimivaa ilmatietä kaikki potilaan muu hoito on turhaa. Siksi ensihoidossa sitä pidetään korkealla prioriteetissä. Onko ajatus sellaisen, että jos potilas ei kykene itse pitämään ilmateitään auki, ei hänellä ole suurta selviämisen mahdollisuutta?

i;)
TCCC / Airway

No immediate management of the airway is anticipated while in the Care Under Fire phase.
- Don't take time to establish an airway while under fire.
- Defer airway management until you have moved casualty to cover.
- Combat deaths from compromised airways are relatively infrequent.
- If casualty has no airway in the Care Under Fire phase, changes for survival are minimal.

Samaa mielta. Ilman toimivaa ilmatieta muu hoito on turhaa.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@kimmo.j

Joo, tästä aiheesta keskusteltaessa pitää tietysti muistaa lähtökohdat, kuten TCCC:n sanoista jo käy ilmi. Tactical Combat Casualty Care. Paino tuolle kahdelle ekalle sanalle eli joukon tehtävä on se kaikkein tärkein ja haavoittuneiden auttamisesta ei parane ottaa lisää tappioita. Jos paikka on liian kuuma haavoittuneen siirtämiseksi tulelta suojaan, niin sitten joudutaan siihen tilanteeseen, että ei voida auttaa ja se ei varmasti ole helppo ratkaisu, vaikka onkin oikea.

TCCC on se ensimmäinen lenkki kenttälääkinnässä ja eroaa huikean paljon juuri olosuhteidensa takia muista lenkeistä. Kaikki siis tapahtuu lähtökohtaisesti taistelun aikana ja vihollisen välittömässä läheisyydessä.

Jos henkilö X on taistelukentällä siinä tilassa, että hänellä on päässä jonkinlainen näkyvä haava, hän on tajuton ja joukko on tulitaistelussa kenties vielä siten, että haavoittunut? (vaiko kaatunut?) on tulen alla sellaisessa paikassa (esimerkiksi kadulla), että hänet joudutaan hankkimaan suojaan ennenkuin mitään voi tehdä, niin oikea ratkaisu on luokitella X jo tässä kohtaa mustaksi ja jatkaa taistelua.

Haavoittuneiden luokittelu ja potilaskortin täyttäminenhän aloitetaan jo ryhmätasolla, vaikka siellä ei ole lainkaan lääkintähenkilöstöä. Taisteluensiapumies on taistelija eikä lääkintämies. TCCC on hienosta nimestään johtuen tai siitä huolimatta vain taistelijoiden antamaa maallikkotason henkeäpelastavaa ensiapua ja vain niille, joita voidaan sen hetkisen tilanteen ja resurssien perusteella luokitella sellaisiksi, jotka saadaan riittävän nopeasti hoitoon ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä eloon. Koulutusta tuohon saa luokkaa tunteja/päiviä eikä suinkaan viikkoja tai vuosia.

Se mitä itse olen tästä asiasta tietoinen ja mitä olen nähnyt, niin joillakin TCCC koulutukseen osallistuneilla terveydenhoitoalan ammattilaisilla on omien sanojensa mukaisesti ollut vaikea ajatella asiaa juuri tuosta taktisesta näkökulmasta, koska ammattilainen sisällä sanoo, että kaikki yritetään hoitaa loppuun asti. Ja näinhän se ei mene tässä tapauksessa.

*******************

Taistelutilanteessa annettava hätäensiapu on tärkein yksittäinen henkeäpelastava toimenpide. Tutkimusten mukaan noin 85% taistelukentän kuolemista tapahtuu ennen kuin haavoittunut pääsee vammojensa vakavuutta vastaavaan kirurgiseen hoitoon. Suurin osa vammoista, kuten massiivinen pään alueen vamma, aiheuttaa väistämättömän kuoleman. On kuitenkin arvioitu, että muista syistä tapahtuvaa kuolleisuutta voidaan vähentää noin 15 %:lla yksinkertaisilla hätäensiaputoimenpiteillä.

Taisteluensiavulla tarkoitetaan hätäensiapua, jota annetaan taisteluolosuhteissa. Taisteluensiapu on osa taistelujoukkojen lääkintähuollon ketjua. Taisteluensiavun tavoitteena on taistelijan toimintakyvyn säilyttäminen, sekä lisäksi tunnistaa ja hoitaa ne hengenvaarallisesti haavoittuneet taistelijat, joilla voi olla mahdollisuus selviytyä elossa vammoistaan. Taistelun jatkamisella taisteluensiavun aikana luodaan jatkoedellytykset joukon tehtävän suorittamiselle sekä taisteluensiavun toteuttamiselle ilman lisätappioita.

Taisteluensiapu on osa johtamistoimintaa ja joukon johtajien tulee ottaa se huomioon omissa taistelusuunnitelmissaan. Ryhmätasolla taisteluensiavun toteuttajina ovat haavoittuneet itse, taistelijaparit/partiot ja ryhmän taistelupelastajat.


http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63857/Tomperi_Mikko.pdf?sequence=1
Olet oikeassa, ilman suojaa hoitaminen ei onnistu.
Joskus tulee vain ajateltua asioita liian pitkälle ja kiipeäminen puuhun ei ala aina tyvestä:D
 

CV9030FIN

Kenraali
Lainatakseni ulkomaista kollegaani: "Best care under fire is fire superiority!"
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Tässä muutama kuukausi sitten HILMAssa (www.hankintailmoitukset.fi) oli ilmoitus taistelijan ensiapuinsertin ja kiristyssidetaskun tarjouskilpailusta. Optioineen noita taisi olla tilauksessa yhteensä 120 000 kpl per nimike. Käsittääkseni ensiapuinsertti on suunniteltu jonkun olemassa olevan taskun (lipastasku tai yleistasku pieni?) sisällä kannettavaksi, auki levitettäväksi taistelijan TSTEA-tarvikelajitelman sisältäväksi kangaspussukaksi. Kiristyssidetasku taisi olla avointa mallia, periaatteessa siis mollepohjainen pidike, jolla tuo kiristysside saadaan kulkemaan taisteluliivissä. Uskoisin, että tämä on yksi esimerkki niistä asioista, joihin esim. Afghanistanin operaatioon osallistuminen on vaikuttanut positiivisella tavalla.

Käsittääkseni nykyisen kotimaisen doktriinin mukaan ketään ei lähdetä hoitamaan tulen alla (esim: kaveri kaatuu aukealle ja joku säntää sinne lyijyn sekaan kiristelemään ja sitomaan), vaan tappioita ottaessa PTM on ottaa tilanne haltuun tulenkäytöllä ja tarvittaessa etenemällä sen verran, että haavoittuneiden ja vihollisen väliin saadaan omia taistelijoita jotka jatkavat aloitteellista tulitaistelua. Näin toimittaessa luodaan olosuhteet tehdä ensihoitotoimenpiteet mahdollisimman pienin lisätappioin. Tehtävän jatkaminen on prioriteetti yksi, koska toiminnan lakkaaminen haavoittumisiin halvaannuttaa koko joukon ja altistaa sen suurille lisätappioille vihollisen ottaessa aloitteen.

TCCC:n (Tactical Combat Casualty Care = taisteluensiapu) tukipilarit: ensiarvio, tajunnan tila, massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen, ilmarinta ja hengityksen turvaaminen.

Mitä tulee EA-tarvikkeiden käyttöön, on olemassa yksi ja ainoa oikea toimintatapa. ENSIN KÄYTETÄÄN HAAVOITTUNEEN OMAT, VAKIOIDUT EA-TARPEET, jonka jälkeen TOTTAKAI siirrytään omiin/joukkokohtaisiin jos tarvetta on! Jotenkin keskustelijat tulkitsevat ehkä tahallaan, ehkä vahingossa liian sanatarkasti toistensa kirjoituksia, kun pitäisi ymmärtää se idea toimintatavan takana.
Juuri tämän toimintatavan takia kiristysside/siteet on kannettava NÄKYVÄLLÄ, HELPOSTI KÄYTETTÄVÄLLÄ PAIKALLA VARUSTEISSA. EA-kitti oltava selkeästi merkitty ja esim. painesiteen paikka on oltava vakioitu vähintään joukkuetasolla! Koko juttu nojaa nimenomaan näiden vakioitujen asioiden pohjalle. TSTEA:sta puhuttaessa, varsinkin reserviläisarmeijan ollessa kyseessä on vakioidut toimenpiteet suunniteltava mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, juurikin muiden keskustelijoiden jo mainitsemien stressi- yms. tekijöiden takia. Taistelijatasolla homma toimii tosi levein marginaalein, mm. sen takia, ettei tilanteen ollessa päällä, kevyesti tai lähes olemattomasti EA-koulutetulla kaverilla ei vaan yksinkertaisesti ole kykyä monimutkaiseen diagnosointiin.

TCCC:n (Tactical Combat Casualty Care eli taisteluensiavyn) tukipilarit: ensiarvio, tajunnan tila, massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen, ilmarinta ja hengityksen turvaaminen

Tätä aihetta, niinkuin kaikkia muitakin tetsauskeskusteluja leimaavat umpeenkasvaneessa lätäkössä lillukanvarsien joukkotuhoa toteuttavat, jotka asiassa konsensuksen ja toimivan metodin löytämisen sijaan keskittyvät esittelemään omaa tietotaitoaan ja menevät ihottumaksi asti yksityiskohtiin, kun "Keep It Simple, Stupid" ei selkeästi kuulu maailmankatsomukseen. Tämä ei ole tarkoitettu kenellekään henkilökohtaisesti, vaan on lähinnä puolihumoristinen letkautus :)

Taistelijoille asiat tulisi kouluttaa jotenkuten tämänsuuntaisesti:
-massiivisesti vertavuotava haava raajassa, tai kokonaan poikennut---> REVI HIHA/LAHJE AUKI jos nopeasti mahdollista, KIRISTYSSIDE RAAJAAN HAAVAN YLÄPUOLELLE, seuraavan nivelen yläpuolelle JOS MADOLLISTA. (Tämän jälkeen lyhyt perustelu miksi näin, esim: vaatteet riisutaan koska tarkistetaan muiden haavojen varalta, seuraavan nivelen yläpuolelle jotta pysyy paikallaan jne.)

Ryhmän taistelupelastaja on taistelijaa hieman paremmin perillä näistä asioista, muttei ole vielä huolto-organisaation lääkintähenkilökuntaa, vaan vastaa ryhmän henkeäpelastavasta taisteluensiavusta, kantaen hieman laajempaa tarvikevalikoimaa ja tietotaitoa mukanaan. Ensisijaisesti TSTEA-miehen tehtävä on toteuttaa haavoittuneiden taisteluensiapu, muita ryhmän jäseniä apunaan käyttäen ja ohjaten. Taisteluensiavun on tarkoitus stabiloida potilas niin hyvin, että hän selviää korkeatasoisempaan hoitoon asti, tavoitteena hengen pelastaminen. Taistelupelastajan osaamistaso riippuu myös paljon siitä, mihin organisaation hän kuuluu: normaalin jalkaväen ja erikoisjoukkojen taistelupelastajat ovat eritasoisia saatavilla olevan materiaalin, koulutuksen ja harjoittelun määrän osalta.

(edit: hiottu sanamuotoja hieman)
 
Viimeksi muokattu:

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
Juu. Kiristyssiteen ensisijainen tarkoitushan ei ole pelastaa vahigoittunutta raajaa, vaan haavoittuneen henki siten, että kanssataistelijoiden henki tai tehtävän suorittaminen vaaraantuu mahdollisimman vähän. Parhaassa tapauksessa haavoittunut kykenee itsekin vielä osallistumaan taisteluun tai ainakin suojelemaan itseään. Painesiteeseen verrattuna kiristyside on varmempi ja nopeampi asentaa. Jos vamma näyttää sellaiselta, että paineside ei välttämättä auta, laitetaan kiristysside ja jatketaan toimintaa. Omia ea-välineitä joutuu käyttämään siinä tapauksessa, että haavoittuneen ovat kadonneet/tuhoutuneet "vihollistoiminnan vaikutuksesta". Kaksi kiristyssidettä (toinen liivissä ja toinen vyössä/taskussa) ei liene huono idea.

Ea-tarvikkeiden säilytyspaikan vakiointi ei ole mikään uusi juttu. Jo jatkosodan aikaisista muistelmista olen lukenut , että ensisiteen paikaksi oli määrätty jompi kumpi rintatasku. En nyt muista, mistä tuosta luin, mutta tällainen käytäntö oli ainakin joissakin joukko-osastoissa. Ja nimenomaan tässä ketjussa mainituista syistä.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kaksi kiristyssidettä on myäs sentakia hyvä juttu, että ihmisellä on kaksi jalkaa.
Räjähdys edessäsi voi vammauttaa molempia ja tuolloin saat molempien vuodot kontrolliin. Nyt tietysti joku muistuttaa vielä mukana heiluvista käsistä, toki näin on, mutta silloin lainataan lisää kaverilta:confused:

Kiristyssiteen ajatus on ollut nimenomaan sen helppokäyttöisyys. Israelilaiset tutkivat asiaa joskus 90-luvun alussa(ajankohta tulee muistista) ja totesivat kiristysiteen olevan ylivoimainen painesiteeseen verrattuna. Muistelen tuon helppokäyttöisyyden perusjantterille olleen yksi eduista. Lisäksi omahoito tuli käytännössä mahdolliseksi.
 

AJJV

Kapteeni
Nyt löyty sellainen ketjhu että piti ihan kirjautua foorumille.

Kimmo J.llä on ehdottomasti ollut tähän ketjuun paras anti, lukekaan hänen ajatuksensa tarkkaan. Joitakin huomioita mitä olen tehnyt ketjusta:

1.Kiristys side voi olla todellakin paikoillaan sen 2 tuntia alaraajassa ja potilas ei kuole vielä metabolisoituneeseen vereen eikä keuhko, sydän tai aivoveritulppaan. Asiasta löytyy paljon ihan suomenkielistä tutkimustietoa googlettamalla verityhjiön. Tilanteessa jossa pot. ei pääse hoitoon 2 tunnissa löysäisin kyllä välillä sidettä, mutta henki tärkeämpi kuin raaja.. Ja se että suomessa ollaan vielä kiristys side vastaisia, varsinkin maallikoiden keskuudessa johtuu, SPR:stä jostain syystä he eivät halua kouluttaa tätät maallikoille joten se asenne näkyy sitten... Mutta se SPR.stä...

2. Kiristys side ei ole ensimmäinen keino, kuin äärimmäisessä tilanteessa, jopa taistelun alla. Yksi esimerkki olisi jos itselle sattuisi, silloin paineside voisi olla liian haastava tehdä, kaverille suojassa ensin paineside+celox jos on ja sitten vasta kirstysside.

3. Celox on hieno keksintö, mutta se ei nimen omaan polta haavaa, vaan on markkinoiden harvoja hemostaatteja jotka tyrehdyttävät verenvuodon ilman suurta lämpökuormaa.
Ja taaskin Celox on vain lisä hyvälle painesiteelle. PERUSASIAT ensin kuntoon sitten kikkaillaan. Jooko.

Työskentelen ensihoitajana hoitotasolla pohjois Suomessa, meillä autosta löytyy sekä kiristys siteet (CAT) ja Celox jauhe. Mielenkiintoista että HUS:sin piirissä on palovamma tuotteet pannassa. Meillä ne on kyllä käytössä, mutta uskon kyllä että voip olla haastavaa saada ne haavasta pois. MUTTA toisaallta meillä on myös pitkät kuljetusmatkat lähimpään yliopistolliseen, joten uskon näiden kuitenkin olevan perusteltuja.

Omasta IFAKista ei celoxia löydy ja tuskin tulee löytymään, Hyvällä painesiteellä ja tarvittaiessa kiristyssiteellä saadaan kuitenkin paljon aikaa, ennemmin ottaisin pari Chest sealia (esim HALO) mutta ne hinnat...

Taistelu ensiavussa taas tärkeintä mielestäni on oman ja potilaan turvaaminen ennen muita juttuja sen jälkeen tuo DABCD , koska jos haava vuotaa niin ei sillä hengitykselläkään niin väliä ole.. Ja lopuksi ei se traumaattisesti amputoitunut haava vuoda niin paljon, valtimoilla on ihmisellä taipumus supistua amputaatiossa, suurin vaara taistelukentillä lienee edelleenkin epäsuoratulen ja erillaisetn räjähteiden aiheuttamat suuret vammat. niin ja hengitystie palovammaan parasta olisi pulmicort..
 

Ukkonen

Kapteeni
AJJV, Erinomainen kirjoitus. Kiitos.

2 tunnin raja kiristyssiteelle ei ole ollut kyseenalaisena. Ilmaisin etta jos sidetta ei aleta hellittamaan ennen puolta tuntia sen asettamisesta niin sen jalkeen sita ei kenttaolosuhteissa ilman todellisen sairaanhoito henkilokunnan valvontaa saisi tehda. Hapettoman veren johdosta solujen ulkoisen ja sisaisen kaliumin epatasapaino johtaa siihen etta (eng. toxic, ransk. nocif (organismille myrkyllinen/epaterveellinen)) raajasta ruumiiseen kiertaytynyt veri saattaa aiheuttaa sydankohtauksen. Tuossa tapauksessa sydankohtaus on "irreversible" ts haavoittuneen kohdalla toivo on menetetty. Itse asiassa tuo reaktio alkaa olla vaarallinen jo 20 min kuluttua ja siksi, mikali potilasta ei saada evakuoitua ajoissa loysaisin kiristyssidetta tasaisin 15 minuutin valiajoin.

-Kiristyssiteen asettamisen poisto kansalaisille annetun ensiavun koulutuksen perusasteelta lienee joku EU ratkaisu. Ei sita muuallakaan opeteta.

-CELOX ei mainoksen mukaan polta kudoksia ja se tyrehdyttaa verenvuodon 30 sekunnissa vaikka neuvotaankin pitamaan painetta 3 minuuttia. Olen nahnyt mikrokirurgin haastattelun aiheesta. Han kylla ilmaisi kemikaalisten jauheiden reaktion, Celox mukaan lukien polttavan kudoksia ja ilmaisi niiden haittaavan jalkihoitoa.

Olen kaynyt ja kayn vuosittain kertaamassa englantilaisen remote area ER (emergency responder) kurssin joka kattaa ohjelman vammautuneen tutkimisesta aarimmaisen verenvuodon hallintaan. Mukaan lukien REA( O2, defib), iv, lastoitus, yleisesti ottaen kuljetus kuntoon saanti, triage ja evakuointi. Tuo suoritetaan taistelu olosuhteissa, maantie onnettomuus olosuhteissa, talon raunioissa seka tavallisissa koti/toimisto olosuhteissa.

-Palovammoihin tarkoitetut geelit on aina mukana. CAT, Celox ja IDF painesiteet myos. Kuitenkin succion, eli kurkun/ilmatien puhdistukseen tarkoitettu pumppu on ja pysyy EA sakin tarkeimman esineen paikalla. Olisihan se nyt paikka kun miesta sidotaan veren vuodon johdosta samalla kun han on tukehtumassa oksennukseensa.

-En tunne tuota Pulmicortia joten katsoin. Siina oli varoitus: Do not take Pulmicort Respules for acute episodes of asthma. Kuinka tuo vaikuttaa hengitysteiden palovammojen kohdalla?
 

AJJV

Kapteeni
Ukkonen, mielenkiintoisia kursseja. Miten noihin pätyy?

Olen nyt tienpäällä joten typoja on...

Pulmicort on budesonidi, joka lukeutuu kortikosteroideihin. Hillitsee tulehdusreaktiota kurkunpäässä. Jauhe ei sovellu astma kohtauksen hoitoon, muta sumutteena inhaloituna voidaan käyttää. Tarkistin uuden ensihoito oppaan, jossa ei ollut enään mainiosti ntaa tuosta joten voipi olla jo vanhentunutta tietoa. Parivuotta sitten ed. Työpaikassa tuo oli käytössä nimenom. Pahaan bronkusobstruktioon ja heng. Tie palovammoihin.

Kuten mainitsin celox tuottaa vähemmän lämpöä kuin muut hemostaatit. On myös helpompi kaapia haavasta pois kun muodostaa yhden klotin.

En minäkään kaipaa maallikoille oppia kiristyssiteen höläämisestä, kunhan osaisivat tehdä kunnon kiristys ja painesiteen.
 

Ukkonen

Kapteeni
Ammatin johdosta noita kursseja olen kaynyt. Ei tosin mitaan tekemista sotilastoiminnan kanssa. Nuo kurssit taytyy uusia vuosittain happiterapia osuuden voimassaolon johdosta. Muu osa kurssista on voimassa kolme vuotta. On mielenkiintoinen kurssi ja hyvin organisoitu. Teoria oppitunteja ohjaa yksi kouluttaja, kaytannon harjoitusta kaksi ja kaytannollista toimintaa kolme kouluttajaa eli kouluttaja/nelja kurssilaista jotka toimivat seka yksin etta ryhmana teemasta riippuen. EA ei kuitenkaan ole varsinainen vastuu alueeni vaan se taydentaa sita.

Menee ohi asiasta... ensimmaisen kerran kurssilla minulla oli yhtena teemana sortuneen talon tarkastus. Kun ne avasivat oven niin vastassa oli pimea huone. Katto oli puoliksi pudonnut, huonekalut sikin sokin ja polya kaikkialla. Toiminan helpottamiseksi nurkassa oli pieni suriseva laite joka ulosti savua sen verran etta lampulla sai valaistua metrin verran. Siina sitten tahystelet ja mietit voitko toimia vaarantamatta itseasi. Yhdessa nurkassa oli kirjahylly kaatunut sohvaa vasten ja sen alla lankun patkien valissa nain kengan (jalkatera pystyssa). Sinne oli ryomittava vaikka tilaa ei juuri ollutkaan...
Sitten alkoi scotlannin murteella, josta ymmarsin puolet, kuulua kysymyksia: Tajuton, mita teet? ja sita mukaa kun vastasin kouluttaja selitti...
Raskas koriseva hengitys. Mita teet?
Pulssi 110, mita teet?
Pupillit reakoi/symmetriset mita teet?
Vartalon tarkastuksessa lantion kohdalla alkoi taas scotlannin murteella kuulua... narisee, mista se voi johtua? ... ajattelin etteiko silla olisi voinut olla kasi poikki niin kuin muillakin normaaleilla ihmisilla... selitin, lantiomurtuma, mahdollinen sisainen verenvuoto, arviolta kaksi litraa verta lantion seudulla...
mita teet?... Eihan mulla siella ollut kun pikku reppu kirjahyllyn alla mukana... mita teet? ... toistin aaneen, loukkaantunut hengitti normaalisti, pulssi oli normaali eika mitaan varsinaista vaara tilannetta ollut...
Sen me jo tiedamme, mita teet?... Olimme harjoitelleet lantioon ja selkarangaan loukkaantuneen paketoimista kuljetuskuntoon mutta en silla hetkella muistanut siihen varatun tuen nimea... lopulta se antoi sen. Kolmion mallinen pressukangasta muistuttava tuki jossa oli remmeja joka puolella... Selkarangan tukemiseksi kolmion karki laitetaan lantiosta niskaan pain ja lantio murtumassa lantiosta nilkkoihin...
Mita teet? Kun vaivallisesti sain tuen paikalle niin itsestani ylpeana ilmaisin tarvitsevani "spinal boardin" jonka sain. Kun loukkaantunut oli tukevasti lautaan sidottu kouluttaja kysyi: mita teet? Ilmaisin etta aion vetaa sen kirja hyllyn alta pois ja sitten hoksasin... olin unohtanut kutsua apu ja niin siina kavi muillekin vaikka asiasta oltiin puhuttu monta kertaa.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tiedän toistavani itseäni, mutta mihin lääketieteelliseen tutkimukseen tuo kiristyssiteen löysääminen perustuu?
Koko läntinen maailma toimii toisin kuin sinua on ohjeistettu, siksi se kuullostaa oudolta. En väitä, ettei se voisi olla totta, mutta...

EU ei anna direktiiviä ensiavun koulutusohjelmasta, kiristyssiteen löysäämisen kielto tulee tutkimuksista joihin sen käyttö perustuu.

Muuten mainitsemasi kurssit selittävät muutamat termit joita olet käyttänyt. Ovat olleet varmasti antoisia ja mielenkiintoisia kursseja. Käytännön harjoittelu on aina antoisaa, mutta kun fasiliteetit ovat tuolla tavalla kunnossa, on se erityisen antoisaa.
 

Ukkonen

Kapteeni
AJJV ilmaisi myos etta han loysaisi sidetta mikali olisi varma ettei haavoittunut saada kahdessa tunnissa hoitoon.

Meille tuli vaarin kasitys. Mina sanoin etta: Kiristyssiteen asettamisen poisto kansalaisille annetun ensiavun koulutuksen perusasteelta lienee joku EU ratkaisu. Ei sita muuallakaan opeteta.
Tuon mita siina raajassa kiristyssiteen johdosta tapahtuu olen jo ilmaissut. Lantinen mailma toimii sen kaavan mukaan etta tunnissa mies on laakarin hoidossa ja kahdessa tunnissa kirurkin hoidossa. Mikali tuo kaava toimii niin asia on hyva.

Mutta silloin kun tuo kaava ei toimi:
Luoti lavistaa joukkueesi miehen reiden.. Saavut paikalle valittomasti ja naet veren suihkuavan luodin reiasta. Mies kykenee liikuttamaan jalkateraa. Toteat etta luoti ei ole osunut luuhun. Asetat miehelle kiristyssiteen seka paine siteen luodin reikiin. Verenvuoto on tyrehtynyt. Kello on 16.00
Ilmoitat tilanteesta joukkueen johtajalle joka ilmaisee etta tilanteen johdosta haavoittunutta ei kyeta evakuoimaan ennen kello 20.00... oletettu saapumisaika laakarin hoitoon 21.00
Ottaen huomioon ettei mies toistaiseksi ole juurikaan menettanyt verta. Kuinka toimia?

Mita tapahtuu jos jatamme kiristyssiteen paikalleen kello 21.00 asti?
Mikali hollaisin kiristyssidetta tasaisin valiajoin aina kello 19.00 ja sitten antaisin siteen olla ne viimeiset 2 tuntia paikoillaan. Olisiko hanella paremmat selviytymis mahdollisuudet em vaihtoehtoon verraten?
 

Roger Mike

Alikersantti
Kiristyssiteen pidikkeen ja lääkintakamainsertin tarjouspyyntömateriaali on HILMAssa jos mennyt arkistoon. En löytänyt niitä enkä niistä lukemaani artikkelia.
Sotilaslääketieteen Aikakauslehden artikkeleita:
Nykyinen TSTEA-koulutus 3/2013 s. 12-24
kiristyssiteestä 2/2012 s. 3-7 ja 1/2013 s. 15 vasen palsta alaosa

Maallikkona en ymmärrä, miksi taistelukentän raajaverenvuodoissa ei lähtökohtaisesti voisi käyttää kiristyssidettä heti. Oletan, että haavaan on helpompi tehdä paineside, kun se ei vuoda. Kun paineside on kunnossa, voisi kiristyssidettä löysäämällä testata, estääkö paineside verenvuodon. Onko kyse kunnolla kiristetyyn siteen aiheuttamista lihas- tai hermovaurioista ja niiden pitämisestä suurempana pahana?
 
Top