Taisteluhelikopteripataljoonan käyttö Suomessa

[kertakenttään]

Mielestäni se TST-HEKO on juuri heikko peitteisessä maastossa! Millä ajattelit havaita maalit kun samalla pitää lentää matalalla jotta pystyisi välttämään vastapuolen ITn. Toki jos helikoptereita olisi niin niille pitäisi olla myös tulenjohto ilmatulenjohdon tapaan. Muuten hommasta ei tule mitään.

Suurin ongelma tulee kuitenkin hankinta/käyttökuluissa ja niiden suhteesta hyötyyn.

Se vaan, että vihollinenkaan ei tykkää toimia peitteisessä maastossa. Meidän rantaviiva on täplitetty metsillä ja pelloilla, suuret tiet mahdollistavat pitkän ametin. Pop-upin voi tehdä vaikka moottoritien kurvista. Kyllä kaakkois-Suomen maastossa tst-heko olisi tehokas ase.

 

[peelo]

Se vaan, että vihollinenkaan ei tykkää toimia peitteisessä maastossa. Meidän rantaviiva on täplitetty metsillä ja pelloilla, suuret tiet mahdollistavat pitkän ametin. Pop-upin voi tehdä vaikka moottoritien kurvista. Kyllä kaakkois-Suomen maastossa tst-heko olisi tehokas ase.

Jotta se olisi tehokas tarvitaan pitkät ampumaetäisyydet niin että asejärjestelmien kantamat voidaan hyödyntää. Tämä tuo suojaa hekolle. Tähän ei päästä normaaleissa itä-suomen oloissa ei edes etelässä. Puhun etäisyyksistä yli 1 km. Alueella jossa itse liikun eli etelä-suomi on toki paljon peltoaukeita, mutta ne ovat juurikin niitä mainitsemiasi pelto/metsä "täpliä" ja tämä estää sitä tekoa näkemästä sinne seuraavalle pellolle ja ametit jäävvät lyhyiksi jolloin vastapuolen ITn homma helpottuu.

Tähän lisättynä vielä korkea hinta niin se ei ole tehokasta resurssien käyttöä.

 

[Honcho]

Suomen kopterit pitäisi varata vain erikoisjoukkojen toimintaan, paras hyötysuhde.

Näin on. Varsinaisilla taistelualueilla ovat pelkkä kuriositeetti niillä määrillä mitä niitä on tai voitaisiin hankkia, mutta "harmaassa vaiheessa" ja kaikenlaisessa vastaerikoisjoukkotoiminnassa merkittäviä voimatekijöitä.

 

[kertakenttään]

Jotta se olisi tehokas tarvitaan pitkät ampumaetäisyydet niin että asejärjestelmien kantamat voidaan hyödyntää. Tämä tuo suojaa hekolle. Tähän ei päästä normaaleissa itä-suomen oloissa ei edes etelässä. Puhun etäisyyksistä yli 1 km. Alueella jossa itse liikun eli etelä-suomi on toki paljon peltoaukeita, mutta ne ovat juurikin niitä mainitsemiasi pelto/metsä "täpliä" ja tämä estää sitä tekoa näkemästä sinne seuraavalle pellolle ja ametit jäävvät lyhyiksi jolloin vastapuolen ITn homma helpottuu.

Tähän lisättynä vielä korkea hinta niin se ei ole tehokasta resurssien käyttöä.

Sitä varten on tiedustelutieto muilta joukoilta. Ne ilmoittaa missä ja millaista vihollista, jossain helikopteriukko suunnittelee mistä suunnasta turvallista lähestyä, missä korkeuserot mahdollistavat pop-upin ja homma toteutukseen.

 

[Vääpeli]

Höpsis mitään pop-uppeja... Venäjä tyyliin matalla ja kovaa päälle ja vehkeet tyhjiksi ennen kuin vihu tajuaa mitä tapahtuu.

 

[peelo]

Sitä varten on tiedustelutieto muilta joukoilta. Ne ilmoittaa missä ja millaista vihollista, jossain helikopteriukko suunnittelee mistä suunnasta turvallista lähestyä, missä korkeuserot mahdollistavat pop-upin ja homma toteutukseen.

Tiedustelutieto on ja sen perusteella se tehtävä suunnitellaan, mutta tämä ei vielä mahdollista tulenkäyttöä. Kaikki ilmasta tapahtuva liikkuvien joukkojen kurmoottaminen tapahtuu ilmatulenjohtajan maalittamana samaan tapaan kuin tykistölläkin. Mielestäni tässäkin vaan tullaan siihen että meille tst-hekoista ei juuri ole hyötyä kun se suhteutetaan kustannuksiin ja vähän resurssit tulee hyödyntää järkevämmin.

 

[Talvela]

Jos rynnäköinti kykyä haluaisi kehittää ne A-10 koneet on parasta mitä saa, väitän että kestävämpi ja monipuolisempi kuin yksikään helikopteri.
Samoin tulisi hyödynnettyä eläköityneet lentäjät maksimaalisesti.

 

[Rajajääkäri]

Näin on. Varsinaisilla taistelualueilla ovat pelkkä kuriositeetti niillä määrillä mitä niitä on tai voitaisiin hankkia, mutta "harmaassa vaiheessa" ja kaikenlaisessa vastaerikoisjoukkotoiminnassa merkittäviä voimatekijöitä.

Jep. Tuohon haluan muistella erästä mukavaa 80- luvulla tapahtunutta. Meidän RVL:n sissikomppania sai tiedustelulta tietää, että vihollisen(UTIN/laskuvarjojääkärit) maahanlasku oli tapahtunut/tapahtumassa muistaakseni jossain Ivalon seudulla. Meidän kaksi joukkuetta lennätettiin HEKOLLA(Mi-8) tapahtuman lähelle. Pääsimme yllättämään "vihollisen" ja tuhosimme sen. Eräs Laskuvarjojääkäri, jota yritimme vangiksi, repi raivoissaan laskuvarjon kiinni juuttuneita naruja pensaikosta ja huusi meille: Vittu, jos tulette lähelle, vedän heti turpaan!.
Poistuimme naureskellen paikalta.

 

[kertakenttään]

Taktikaan laitoksen julkaisu Helicopters - A new branch of service in the Finnish Ground Forces vuodelta 2002 (julkinen lähde) kertoo mm. seuraavanlaisia asioita:
-With active fire and forget missiles co-ordinated use of weaponry can easily create massive destruction in enemy formation while helicopters remain partly or fully masked
-Lack of elevation forces to increase the height momentarily in order to use the full potential of sights. This exposes the helicopter for detection but seldom to fire. However the exposure-time especially with radar equipped helicopter is very low and can often include firing during the same pop-up
-Lack of elevation often diminishes the maximum firing range in some cases but not too often. CH/AH is practically always able to use it's weapons from atleast from MANPAD stand-off distance (more than 3km, usually 6km+)

 

[Samses]

Jotta se olisi tehokas tarvitaan pitkät ampumaetäisyydet niin että asejärjestelmien kantamat voidaan hyödyntää. Tämä tuo suojaa hekolle. Tähän ei päästä normaaleissa itä-suomen oloissa ei edes etelässä. Puhun etäisyyksistä yli 1 km. Alueella jossa itse liikun eli etelä-suomi on toki paljon peltoaukeita, mutta ne ovat juurikin niitä mainitsemiasi pelto/metsä "täpliä" ja tämä estää sitä tekoa näkemästä sinne seuraavalle pellolle ja ametit jäävvät lyhyiksi jolloin vastapuolen ITn homma helpottuu.

Tähän lisättynä vielä korkea hinta niin se ei ole tehokasta resurssien käyttöä.

Ne Kymenlaakson ja osittain Etelä-Karjalan peltoaukeat ovat jäätävän isoja, ei ole sattuma että sitä moni pitää todennäköisenä ratkaisun paikkana jos scheisse osuu tuulettimeen. Siellä on viisikilometrisiä aukeita. Ei täpliä. Luumäki, Elimäki, Iitti, Kouvolan eteläpuolisko...

 

[kertakenttään]

Ne Kymenlaakson ja osittain Etelä-Karjalan peltoaukeat ovat jäätävän isoja, ei ole sattuma että sitä moni pitää todennäköisenä ratkaisun paikkana jos scheisse osuu tuulettimeen. Siellä on viisikilometrisiä aukeita. Ei täpliä. Luumäki, Elimäki, Iitti, Kouvolan eteläpuolisko...

Ja tuo yllä oleva sitaattini juuri viittaa Suomen "erikoisolosuhteisiin" taisteluhelikopteiden käytössä eli ne olisivat tehokkaita ja sopivia Suomen käyttöön. Harva varmaan on päässyt katselemaan niitä samoja peltoaukeita 50 tai 100 metrin korkeudelta.

 

[peelo]

Liljendal-Kouvola-Kotka kolmio omaa isoja peltoaukeita. Siitä kun lähdetään itäänpäin tilanne muuttuu epäedullisemmaksi ja Lappeenranta-Nuijamaa-Joutseno alueelta löytyy seuraavat isot peltoaukeat. Nopeasti Google Earthillä selatessa pisimmät suorat näkemät ovat n. 5 km pituisia ja pääsääntöisesti jäädään paljon lyhyempiin etäisyyksiin. Tulenavauspaikan ja maalin välillä ei saa olla maastonmuotoja eikä puustoa tai muuten hyvin äkkiä ampumaetäisyydet jäävät lyhyiksi. Esimerkiksi jos ajatellaan että tst-hekon ja maalin kohdalla ei ole korkeuseroa ja heko suorittaa pop-upin n. 30 m korkeuteen niin puolessa välissä amettia ei saa olla yli 15 m estettä tai LOS estyy, 2/3 ametista este ei saa olla enää edes 7,5 m. Eli joudutaan menemään korkealle (=ITSEMURHA) tai sitten ampumaetäisyydet jäävät lyhyiksi <2 km.

En tarkoita ettei TST-HEKOt olisi hyviä aselavetteja, mutta meidän maastossa ja meidän taloudellisilla resursseilla se ei vaan ole järkevää.

Jos meillä olisi 50 000 henkilön ammattiarmeija ja 5-6 mrd € puolustusmäärärahat niin tietenkin meillä olisi HEKOP varustettuna Tigereilla tai Apacheilla, mutta sitä odotellessa joudumme tyytymään tykistön ja perus PST-aseiden tulivoimaan.

 

[kertakenttään]

Liljendal-Kouvola-Kotka kolmio omaa isoja peltoaukeita. Siitä kun lähdetään itäänpäin tilanne muuttuu epäedullisemmaksi ja Lappeenranta-Nuijamaa-Joutseno alueelta löytyy seuraavat isot peltoaukeat. Nopeasti Google Earthillä selatessa pisimmät suorat näkemät ovat n. 5 km pituisia ja pääsääntöisesti jäädään paljon lyhyempiin etäisyyksiin. Tulenavauspaikan ja maalin välillä ei saa olla maastonmuotoja eikä puustoa tai muuten hyvin äkkiä ampumaetäisyydet jäävät lyhyiksi. Esimerkiksi jos ajatellaan että tst-hekon ja maalin kohdalla ei ole korkeuseroa ja heko suorittaa pop-upin n. 30 m korkeuteen niin puolessa välissä amettia ei saa olla yli 15 m estettä tai LOS estyy, 2/3 ametista este ei saa olla enää edes 7,5 m. Eli joudutaan menemään korkealle (=ITSEMURHA) tai sitten ampumaetäisyydet jäävät lyhyiksi <2 km.

En tarkoita ettei TST-HEKOt olisi hyviä aselavetteja, mutta meidän maastossa ja meidän taloudellisilla resursseilla se ei vaan ole järkevää.

Jos meillä olisi 50 000 henkilön ammattiarmeija ja 5-6 mrd € puolustusmäärärahat niin tietenkin meillä olisi HEKOP varustettuna Tigereilla tai Apacheilla, mutta sitä odotellessa joudumme tyytymään tykistön ja perus PST-aseiden tulivoimaan.

Jos poistaa tuon "meidän maastossa" niin olisin samaa mieltä. Rahaa tosiaan nuo nielee ihan simona, mutta meidän maastossa ne olisivat näppäriä pikku pirulaisia. Tässä tapauksessa luotan taktiikan laitoksen 13 vuotta vanhaan julkaisuun.

 

[Commander]

Otetaanpa vaihteeksi taktiikan ja strategian ketjuun uusi aihe ruodittavaksi - tällä kertaa koskien taisteluhelikoptereita. (miksi taisteluhelikopterit? Yksinkertaisesti siksi, että AH-64D on aika Cool... :a-cool: )

Aloitetaan skenaario oletuksesta, että kesällä 2013 Suomelle tarjoutuu mahdollisuus ostaa joko Iso-Britanniasta tai Alankomaista 20 kappaletta vähän lennettyjä ja juuri päivitettyjä käytettyjä AH-64D -taisteluhelikoptereita. Tarjous on niin houkutteleva, että maan hallitus päättää tarttua siihen taloustilanteen epävarmuuksista huolimatta.

Yhteiseen pohdiskeluun voisimme ottaa seuraavat kysymykset:
- miten organisoisit suomalaiset helikopterijoukot?
- millaiset tehtävät ja suorituskykyvaatimukset asettaisit kyseisille joukoille?
- miten käyttäisit taisteluhelikoptereita klassisen harmaan vaiheen aikana?
- miten käyttäisit taisteluhelikoptereita laajamittaisessa sodassa oletettua
A2 Keltainen -vastustajaa vastaan?
- miten turvaisit helikopterijoukkojen käyttökelpoisuuden tilanteessa, jossa vastustajalla on huima määrällinen ylivoima?

(ja jotta pohdiskelu ei menisi pelkäksi negatiivisten asioiden toistoksi, listaan ne tässä jo valmiiksi...
- Suomella ei ole kuitenkaan koskaan varaa hankkia AH-64:a saati sitten lentää niillä
- Potentiaalinen vastustaja tuhoaa kopterit kentälle tai viimeistään lentämällä rajalta 3,5 minuutissa Uttiin
- helikoptereita ei pidä hankkia, koska RK62:sista puuttuu valonvahvistimet
- AH-64:t ovat liian hyviä Suomelle, meille riittää HALPA kiinalaiskopio)

Hieman vanha viestiketju, mutta silti pari kommenttia:

Lähtokohtaskenaariossa on suuri merkitys, kummasta maasta ne 20xAH-64D -kopterit tulisivat. UK:n kaikissa härveleissä on Longbow-tutka, mutta Hollannin koptereissa vain asennusvalmius. Muutoin topiikki on hyvin alustettu.

Itse asiassa MPKK laati ja julkaisi 2000-luvun alussa tutkimussarjan, jossa pyrittiin hahmottamaan sodankäyntiä 2000-luvulla. Yksi tutkimuksista käsitteli ilmamekanisointia. Valitettavasti kirjan muodossa julkaistu loppuraportti on ST IV -tasoa.

Tutkimuksesta yleisesti noin julkisina kommentteina:

Tutkimuksessa mm. käsiteltiin juuri yhtä tstheko-pataljoona, joka oli organisoitu osaksi operatiivista heko-rykmenttiä. Tälle laadittiin erilaisia kotimaan puolustusskenaarioita, joita tutkittiin simuloimalla eräässä synteettisessä ympäristössä. Simu-ohjelmisto käytti suomalaista topografi- ja korkeustietoaineistoa. Lopputulemana em mainittu heko-rykmentti osoittautui järkyttävän tehokkaaksi verrattuna perinteisiin maavoimien yhtymiin.

Samaan lopputulokseenhan tuli myös pv:n iskukykytutkimus, joka kuitenkin päätyi suosittelemaan tuotos-panos -suhteeltaan parasta kombinaatiota, eli AG-kyvyn luontia sekä tykistön pitkän kantaman aseistusta ja erikoisampumatarvikkeita. Vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt julkisissakin lähteissä mainittu kolmas komponentti eli tunkeutumiskykyinen tiedustelulennokkijärjestelmä! En tiedä, kuinka paljon em komponentti vaikutti hyväksytyn vaihtoehdon kokonaishyvyyteen, mutta se nyt ainakin tällä hetkellä uupuu (kuten myös ne tykistön ammuttavat erikoishärvelit).

Summa summarum: korkean valmiuden omaavalla, ja järkevästi organisoidulla tst-heko -yksiköllä löytyisi varmasti paikka operatiivisten joukkojen keihäänkärkenä tänäkin päivänä, mikäli puolustushallinnon budjettikehys vain antaisi siihen mahdollisuuden!

 

[magitsu]

Miten mahtaa olla teorian ja käytännön ero? Noita tst-hekojahan ei ole uskallettu käyttää oikein missään täysimääräisesti.
Esim. 2003 Iraqi Freedomissa yhden operaation aikana kokonaista 31 Apachea vahingoittui. Vastassa oli kyllä panssariprikaati, mutta riskit tuntuvat huikeilta.

Entä sitten kun pitäisi käyttää todella torjuntakykyisen vastustajan läsnäollessa?

En olisi tällä hetkellä valmis ostamaan vaikka jostain löytyisikin rahaa.
Sinällään ne ei ole ostohinnaltaan kalliita, NH90 maksaa saman.

 

[Commander]

Miten mahtaa olla teorian ja käytännön ero? Noita tst-hekojahan ei ole uskallettu käyttää oikein missään täysimääräisesti.
Esim. 2003 Iraqi Freedomissa yhden operaation aikana kokonaista 31 Apachea vahingoittui. Vastassa oli kyllä panssariprikaati, mutta riskit tuntuvat huikeilta.

Entä sitten kun pitäisi käyttää todella torjuntakykyisen vastustajan läsnäollessa?

En olisi tällä hetkellä valmis ostamaan vaikka jostain löytyisikin rahaa.
Sinällään ne ei ole ostohinnaltaan kalliita, NH90 maksaa saman.

Vaikea sanoa, kun niitä perinteisiä symmetrisiä taisteluja on käyty hyvin vähän, enkä sisällyttäisi niihin edes Irakin 1990/91 ja 2003 sotia. Viimeksi tst- ja pst-hekoja on kait valmistauduttu käyttämään NATO:n ja Varsovanliiton suuressa mittelössä, ainakin eri maiden hankkimat kalustomäärät viittaavat siihen suuntaan.

Meillä tuollaisen heko-yksikön (-yhtymän) käytön pp olisi varmaankin

• Sieto-vaiheen alussa joukkojen perustamisen ja keskittämisen suojaaminen
• Kynnysasejärjestelmänä Sieto-vaiheen alussa
• Erikois- ja vastaerikoisjoukkotoiminnan tukeminen
• Ilmamekanisoitujen hyökkäysten torjunta

Hyökkäyksen torjunnassa tulisi varmaankin kysymykseen reservi- ja pst-reservitehtävät, jossa jälkimmäisessä tulen käyttö uav-kaluston tukemana omien hallussa olevilta alueilta esim Spike ER -kalustolla.

 

[Beerfect]

Itseänikin epäilyttää tst-koptereiden käyttö. Yksi MANPADS ja se on siinä. Raskas tai kevyt kk ovat varmasti uhkia myös. Toisaalta taas jos tiedustelu osaa sanoa että vihollisella ei ole ilmatorjuntakykyä nimeksikään jossain pisteessä niin mikä ettei - kopterilla pikahyökkäys ja pois. On vaan niin arpapeliä. Kopteri ei kestä juuri mitään ja on näkyvä kohde. Vasta jos saisi koptereita maastoon piiloon naamion alle (ilmakuvilta suojaan), niin sitten jätetään ne sinne piiloon odottelemaan käyttöä, iskemään nopeasti jos tilaisuuksia avautuu.

Näistä ja muista asioista johtuen rynnäkkökoptereita pitäisi olla muutama. Ei nolla, ei monia, vaan muutama. Jos niitä ei olisi lainkaan, se helpottaisi vihollisen suunnittelua. Jos niitä olisi runsaasti, sekin selkeyttäisi suunnitelmia. Mutta jos koptereita on vain muutama, tai jos niitä käytetään vain harvoin, niin silloin niiden saapumisen ennustaminen menee vaikeammaksi. Kopteri ehtii kyllä tekemään perkeleesti tuhoa, ja nopeasti, jos sillä ei ole vastusta lainkaan. Kopterilla voi myös hoidella taistelujen loppusiivoukset kun muut elementit ovat tuhonneet kaikki uhat koptereita kohtaan.

 

[Benelli]

Näin on. Varsinaisilla taistelualueilla ovat pelkkä kuriositeetti niillä määrillä mitä niitä on tai voitaisiin hankkia, mutta "harmaassa vaiheessa" ja kaikenlaisessa vastaerikoisjoukkotoiminnassa merkittäviä voimatekijöitä.

No tuohon kelpaisi jo joku MD540F eikä olisi vaikea ottaa käyttöön kun MD500 on jo.

 

[Commander]

Palaan taas tähän MPKK:n tutkimukseen. Simulointitulosten perusteella vastustajan ilmatorjunta tai kiinteäsiipiset koneet eivät tuntuneet olevan mikään ylivoimainen tappioita kasvattava ongelma. Sitävastoin oman ja vastustajan epäsuoran tulen väistely oli haasteellista.

 

[kertakenttään]

Vaikea sanoa, kun niitä perinteisiä symmetrisiä taisteluja on käyty hyvin vähän, enkä sisällyttäisi niihin edes Irakin 1990/91 ja 2003 sotia. Viimeksi tst- ja pst-hekoja on kait valmistauduttu käyttämään NATO:n ja Varsovanliiton suuressa mittelössä, ainakin eri maiden hankkimat kalustomäärät viittaavat siihen suuntaan.

Meillä tuollaisen heko-yksikön (-yhtymän) käytön pp olisi varmaankin

• Sieto-vaiheen alussa joukkojen perustamisen ja keskittämisen suojaaminen
• Kynnysasejärjestelmänä Sieto-vaiheen alussa
• Erikois- ja vastaerikoisjoukkotoiminnan tukeminen
• Ilmamekanisoitujen hyökkäysten torjunta

Hyökkäyksen torjunnassa tulisi varmaankin kysymykseen reservi- ja pst-reservitehtävät, jossa jälkimmäisessä tulen käyttö uav-kaluston tukemana omien hallussa olevilta alueilta esim Spike ER -kalustolla.

Ei sovi unohtaa taistelualueen eristämistä syvyydessä. Pitkän kantaman UAVeiden kanssa tsthekot olisi todella hyviä. Ensin tiedustellaan UAVllä kohde ja heti perään isketään hekoilla.