Taisteluliivit, chestrigit, tst-vyöt ja muut kantolaitteet
- Viestiketjun aloittaja setämies
- Aloitus PVM
setämies
Kenraali
JOKO kirjoitti:Hande kirjoitti:akealik kirjoitti:
Totta kai niitä on paljon enemmän samoissa luolissa niiden tornittomien T-72-vaunujen kanssa.
Kantakosken kirjan mukaan valtaosalle taistelijoista ei ole jakaa 15 patruunaa enempää, joten eiköhän ne kulje ihan taskuissa. :dodgy:
Pakkohan niitä liivejä on olla enemmän. Unohtakaa 90-luvun alku, siitä on noin 20 vuotta..
(Vaunut muuten odottelee sielä luolastossa ihan niiden asentamattomien CV:n lisäpanssarien vieressä.)
suksisissi
Kersantti
akealik kirjoitti:
Jos heitetään ihan arviolta Savotan 30 000 tetsarisetin lisäksi vaikka 20 000 Olkainvalmisteen tekemää ja Peitealan 10 000, siitä tulee yhteensä 60 000 kpl.
60 000 tetsarisetillä varustaa kokonaan kymmenkunta prikaatia tai parinkymmenen prikaatin jv-osat; tykki-, huolto- ym henkilöstö ei tarvitse välttämättä tetsaria.
Jonkin verran lienee varauksessa vielä tst-vyö m/60-puuvillareppuyhdistelmääkin.
Myös reppu-leipälaukkuyhdistelmiä on edelleen jaossa; mm eräs RT:n linnakekomppania sai sellaiset KH-varustukseksi jokunen vuosi sitten.
PV.n tilauksethan toimivat siten, että varustetta x tilataan tietty määrä toimitettavaksi tietyllä aikavälillä. Käsittääkseni tst-varustus M85.ttä ei ole toimitettu 90-luvun puolenvälin jälkeen, koska M05:n kehitystyö oli jo aloitettu.
M05-settien määristä en tiedä, mutta eiköhän niitä ainakin valmiusprikaateille ja taisteluosastoille riitä, kun tilatut on toimitetttu.
Kun muistaa varsikenkäkalabaliikin tässä hiljattain, niin on selvää, että pääosalle joukoista on varattu kumisaappaita. Varmaankin jokaiselle on kumisaappat varattu, mutta kukaan ei takaa, että viimeisenä saapuville riittää oikeaa kokoa. Ainakin itse pakkaan tarvittaessa omat jalkineet mukaan.
Kun kenkien suhteen on tilanne tuollainen, niin epäilen, että suksisissin tetsarimääräarvio on ennemmin ylä- kuin alakanttiin.
Kun kenkien suhteen on tilanne tuollainen, niin epäilen, että suksisissin tetsarimääräarvio on ennemmin ylä- kuin alakanttiin.
ironside
Luutnantti
noska kirjoitti:
Kuten myös. Omalta inttiajalta tarpeeksi muistoja siitä, mitä seuraa kun joutuu tetsaamaan kumisaappaat jalassa. En kyllä vieläkään tajua sitä Suomen raskaan innostusta kumpparien käyttöön tetsatessa; onneksi sentään mannesaappaat on jo (kaiketi? toivottavasti) poistettu.
suksisissi
Kersantti
ironside kirjoitti:
Minä taas olen sen verran vanhanaikainen, vaellusnetin terminologialla kumisaapastalebaani (ja mannesaapas-kumisaapasaikana varusmiehenä palvellut), että pitemmälle sotilaalliselle metsäkeikalle en muita kuin kumisaappaita (talvella huopavuorisia) huolisi keskikesää lukuunottamatta. Suomen pinta-alasta on edelleenkin kolmasosa suota...(Ojitettukin suo on aika märkää) Nuoremmilla reserviläisillä ei taida olla hirveästi kokemusta pitemmistä sotaharjoituksista ja leireistä, kun ne nykyään kestävät maanantaista perjantaihin...
Kuvittellaanpa, että palvelukseenastumiskäsky tulee huomenna ja perustetut joukot hajautetaan suunnitelluille alueilleen telttamajoitukseen viikoiksi ilman tietoa tilanteen kehittymisestä. Ensimmäisen kevätsohjossa ja yöpakkasissa harjoitellun viikon jälkeen voivat kumisaappaat tai vielä mieluummin huopavuoriset sellaiset alkaa kelvata, kun varsikengät likoavat läpimäriksi eikä niitä saa teltassa kunnolla kuiviksi... Kumpparit ja irtovuorit kuivuvat sentään teltan katossa aika hyvinkin, päin vastoin kuin läpimärät nahkajalkineet.
Sekä kumi- että nahkajalkineiden varastointi ei ole sekään ihan ongalmatonta. Nahka kuivuu pitemmän päälle käppyräksi, ellei sitä rasvata säännöllisesti - työ maksaa -ja kumi vanhenee ja hapertuu vähitellen ihan oman kemiansa johdosta, vaikka lämpötila ja kosteus olisivat optimaaliset - ja sitä se ei aina ole!
suksisissi
Kersantti
ironside kirjoitti:
No joo, kalvollisilla varsikengillä pärjää, mutta suurin osa reserviläisistä joutuu tyytymään siihen, mitä valtio jakaa...
No, kyllä minä aina pärjäsin niillä varsikengillä vaikka välillä varpaanvälit kostuivatkin.. olosuhteita on Suomessa kaikenlaisia ja joissakin kumpparit ovatkin ehkä ihan hyvät. Taisteluun en niillä mielelläni lähtisi. Myönnettäköön, että minulla oli etuoikeus käyttää ake-maihareita eli kaupunkijääkärin varsikenkiä
suksisissi kirjoitti:
Korostan, etten maininnut lainkaan, jotta minkälaiset jalkineet otan mukaan ja montako paria. Eipä ole varmasti haitaksi, jos mukana kulkee oikean kokoiset kumisaappaat tai huopavarrelliset sellaiset 4 numeroa liian suurien sijaan.
Itse osaan kyllä arvostaa vanhaa mannesaapasta, silloin kun on kyse hyvästä parista eikä linttaan astutusta pariin kertaan puolipohjatusta jäänteestä varaston nurkasta, kuten myös kumiteräsaapasta ja lapikastakin, enkä hyljeksi varsikenkiäkään. Kaikilla noista on käyttötarkoituksensa ja käyttöaikansa.
suksisissi kirjoitti:
Vaan kastuttuaan se kalvollinen on yksi piru kuivata. Jos nahka palaa siinä missä voi sulaa, niin se muovikalu sulaa rei'ille jo paljon ennen. Niin saa kuivatella kuin piikkisiat nai, *tanan varovasti. Perusnahkakengän kuivaa puolessa siitä ajasta kuin kalvokengän. Eli kalvokenkä on niin kauan hyvä kuin se pysyy kuivana, mutta kun se kerran kastuu, niin on se vihoviimeinen keksintö.
noska kirjoitti:
Miten ihmeessä kenttäoloissa siis oikeasti saa kalvokengät kuivattua? Muutaman tunnin telttakuivailu ei tee vielä mitään hyvin kastuneelle kengälle. Ja mitähän ominaisuuksia tuossa kengässä on kolmen viikon kuluttua, kun se on märkinyt jalassa läpikastuneena....ja mikä on taistelijan kavion kunto silloin?
Muutaman tunninko ajattelit aina vain nukkua ilman kenkiä jalassa? 22 tuntia vuorokaudesta hereilläkö kengät jalassa? Kolme viikkoako ajattelit pitää kenkää jalassa putkeen? Kumisaappaat ja tavalliset varsikengät kuivattaa nopeammin, totta. Mutta siinä vaiheessa kun kalvokengästä menee kalvo rikki voi kenkien päälle vetää tavallista plankkia ja ollaan tilanteessa, että kenkä vastaa tavallista maiharia tai kumisaapasta eli ei hengitä ulos kosteutta. Siinä vaiheessa kalvokengän kuivaus ei ole yhtään sen hitaampaa. Lisäksi kalvokengät pysyvät paljon kuivempina sisältä kuin tavalliset nahkamaiharit tai kumisaappaat, koska ne tunkevat kosteutta ulos eikä se kosteus jää muhimaan kaikkineen sisään. Monissa saksalaisissa gore-tex maihareissa on ominaisuus, että pohjan osuessa maahan pumppaa se ilmankosteutta ulos varressa olevista rei'istä. On tod. näk. että kolmen viikon aikana - jos muka ei ole aikaa kuivattaa kenkiä edes kunnolla - nyrjäyttää kumisaappailla itsensä ortopedille kuin että kalvokenkien "huono kuivattavuus" aiheuttaisi jalkojen mätänemisen. Hyvät kalvokengät on oikeasti vain niin paljon paremmat kuin massa-armeijan halvat nahkavarsikengät tai kumisaappaat ettet uskokaan. Sitäpaitsi jokaisellahan meistä aktiivisista reserviläisistä on omat varusteet aseineen ja ammuksineen kokardia lukuunottamatta, koska tiedämme ettei valtiolla ole jakaa edes makuupussia tai tetsaria. Tähän kuuluvat myös kahdet kalvokengät, jotka ovat paljon kevyemmät kuin 1 kpl nahkavarsikenkiä ja 1 kpl kumisaappaita huopavuorella. Jalkojen kunnon kannalta, oli kyseessä sitten mikä tahansa kenkä tai urheilulaji (sotiminen tai lenkkeily) kuuluu kenkien ja sukkien vaihtaminen säännöllisesti, että aikaisempi kenkäpari ehtii palautua ja kuivua. Kannattaa muistaa PV:n kenkätilauksesta käyty valitusrumba ja sen aiheuttama varusmiesten maiharien käyttökielto. Kenkäsi ovat ne, jotka sinulla on NYT kaapissa.
setämies
Kenraali
commando kirjoitti:
Tarkoittanee tällä hetkellä sinisiä spetsnaz henkisiä lenkkareita ja puolivartisia vaelluskenkiä.
Eipä sillä ole väliä mitkä ne vaihtokengät ovat, jos ne toimivat käytössäsi. Otat vaikka sotilaallisen mustat tarjoustalocrocsit. Kommandolta sen verran asiaa, että kenkien pitää saada myös levätä, eli jos mahdollista antaa niiden kuivaa ja pitää sen ajan toisia kenkiä. Näin nähden en pitäisi mitenkään tyhmänä että käytössä olisi myös kumisaapas-maihari yhdistelmä. Kyllä ne maiharit (kalvolla tai ilman) pärjää jalassa sen aikaa kun saappaita kuivatellaan ja toisinpäin.
Nyt pitää tarkentaa omia puheitani. Olen siis tehnyt useamman kerran kahden-kolmen viikon vaelluksia ja osallistunut kahden viikon kertaukseen kalvokengällä siten, ettei teltassa ole ollut lämmitystä tai ettei telttaa ole ollut lainkaan. Kalvokenkä kostuu päivän mittaan niin paljon vähemmän (etenkin näillä saksalaisten pumppaussysteemeillä) että noissa oloissa ei kumisaapas tai perusnahkakenkä ehdi kuivua edes sille tasolle josta kalvokenkä lähtee kuivumaan. Kun homman oppii, niin tuon tason kuivauksesta kyllä selviää. Todellista kastumista tarkoitan sillä, että esim kanootti kaatuu tai joesta pitää mennä yli vauhdilla varusteet päällä. Kenkä siis on uppeluksissa pidemmän aikaa ja sen kaikki osat kastuvat läpi asti. Tuollaisessa tapauksessa on kalvokengän kuivaamisessa melkoinen urakka. Pari kertaa moisen kokenut. Toisella kertaa oli jalassa onneksi kalvoton kenkä ja toisella kerralla varakengät matkassa. Yksillä kalvokengillä matkaan lähteneet kyllä kiroilivat muutaman päivän, vaikka oli helteinen heinäkuu joka helpotti kuivaamista ajan kanssa. Ei tullut koskaan kysyttyä, että kuivivatko lopulta reissun aikana kokonaan lainkaan. Omat kalvokengät sain kuivaksi, vaikka oli normi kevätkeli, kun ei tarvinnut jalassa pitää vaihtokenkien ansiosta. Nahkakengät muuten kuivivat reissun jälkeen täysin korpuksi ja vaativat melkoisen rasvaushuollon. Yksi osallistuja käytti lämpöä liian innokkaasti kuivaamiseen eikä nahka palautunut enää rsvaamallakaan ja pohjien liimaukset irtoiilivat seuraavan kuukauden aikana ja uudelleen liimauksen jälkeen rapistuivat pohjan iskunvaimennuskerrokset ihan murusiksi. Eli kannattaa olla tarkkana siinä kuinka nopsaan niitä kenkiään kuivaa.
commando kirjoitti:
Kyllä mulla ainakin on kokardeja laatikossa useempikin kappale.
Tuli liian innokaasti painettua tota delete-nappulaa, mutta noihin kenkien painoon, niin ei mun kalvokengät sen kevyempiä ole kuin vastaavat kalvottomatkaan ja helposti löytyy joukosta pareja, jotka on heittämällä huopakumisaapasta painavampia. Esim. Matterhornit, joita mielelläni käytän talvisaikaan lähes päivittäin painaa 2,2kg pari. Mun huopakumpparit jää varavuorilla reilusti alle 2 kilon. Niissä vaan ei ole naulaanastumissuojaa, turvakärkeä ja samaa tukevuutta kuin noissa Matterhorneissa ja ovat huomattavasti liukkaamat iljanteisella tiellä. Vaikkei thinsulatevuori noissa olekaan irrotettava niin kalvon aniosta ei kylmemmillä keleillä kyllä juurikaan kostu ja ehtii helposti kuivaa ihan tossa tuulikaapin lattialla ilman kommervenkkejä yön aikana. Teltassa tarvii vähän temppuja sama, mutta oon selvinnyt siitäkin. Hiihtämiseen eivät vaan oikein sovellu.
Ruotsalainen Stridsväst 08, tämä on vaan prototyypi
Till västen hör:
Ny magasinsficka: 3 st.
Enmagasinsficka: 6 st.
Ny flerbruksficka stor: 2 st.
Handgranatsfickor: 2 st.
Ny flerbruksficka "mellan" ser ut som lilla flerbruksfickan men större, främst avsedd för soldatkök 09.
Ny dumpficka: 2 st. Smalare infästning mot västen än vad Recons gamla har, har dragkedja så den kan stängas, dumpfickan går att montera påryggdelen som en lätt och snabb ryggväska för lättare saker som kanske förstärkningsplagg eller liknande.
Till västen hör:
Ny magasinsficka: 3 st.
Enmagasinsficka: 6 st.
Ny flerbruksficka stor: 2 st.
Handgranatsfickor: 2 st.
Ny flerbruksficka "mellan" ser ut som lilla flerbruksfickan men större, främst avsedd för soldatkök 09.
Ny dumpficka: 2 st. Smalare infästning mot västen än vad Recons gamla har, har dragkedja så den kan stängas, dumpfickan går att montera påryggdelen som en lätt och snabb ryggväska för lättare saker som kanske förstärkningsplagg eller liknande.