Taloustieteellinen keskustelu

Merten sheriffi kirjoitti:
Näillä skenaariolla ei kyllä kymmentä miljardia hävittäjiin laiteta. Se on salpa. Sanotte mitä sanotte.
www.uusisuomi.fi

Asiantuntijoilta hyytävä arvio Suomen tilanteesta: ”Uhkaa käydä huonosti”

Vaikka talouden rakenne ja eristämistoimenpiteiden suhteellinen keveys auttaisivatkin jonkin verran Suomea, pidemmän aikavälin näkymät ovat huolestuttavat.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on kova kirjoitus. Kun tässä pohditaan historiaa niin kriiseillä on tapana seurata toisiaan. Globalisaatio on vakauttanut valtioita mutta myös vaikeuksista on tullut yhteisiä. Kaikki on niin sidottu toisiinsa taloudellisesti. Talouskasvusta on tehty välttämättömyys. Suomellakin on valtavat rakenteelliset ongelmat joita ei ole onnistuttu korjaamaan. Ongelma on iso koska Suomi on elänyt velaksi viimeiset 11 vuotta ja tähän matkaan on mahtunut myös nousukausi. Ei ole olemassa minkäänlaisia puskureita. Erilaisia asioita on rahoitettu velkarahalla ja tullaan varmasti rahoittamaan vielä pitkään. Ihmiset ovat huolissaan yhteiskunnan armonpalojen varassa elävistä ja syystäkin. Suomessa nettomaksajat vähenevät ja tulonsiirtojen varassa elävät tai osittain tulonsa saavat kasvavat. Yhtälö on aivan järjetön. Vaikka kannatankin sosiaaliturvaa niin kyllä tässä vielä isojen asioiden eteen tullaan. Suomen toimeentulotuki järjestelmä ei itsessään ole ongelma mutta asumistukijärjestelmä on. Samoin monet muut sosiaalietuudet. Eläkkeitä myöden. Ne ovat valitettavasti tasoltaan liian hyvät vanhemmilla ikäpolvilla mitä tulee nuorempiin ikäpolviin, jotka joutuvat maksamaan suhteessa huomattavasti suurempia eläkemaksuja palkastaan ilman, että se kerryttää vastaavaa eläkettä.

Kyllä tässä vielä joudutaan monia rakenteita pöllyttämään ennen kuin kuivilla vesillä ollaan. Koko verotus pitäisi Suomessa uudistaa ja samoin eläke-, sosiaali- ja terveysjärjestelmät. Pitäisi myös vahvasti pohtia valtion sekä kuntien asemaa palveluiden järjestäjä yhteiskunnassa. Lastensuojelujärjestelmä pitäisi purkaa ja uudistaa yhdysvaltojen malliseksi. Henkilökohtainen konkurssi pitäisi mahdollistaa yksilölle (tästä ei perintäfirmat ja rahoituslaitokset pitäisi). Yrittämistä pitäisi helpottaa juuri verotuksen kautta. Samalla toimeentulotuki pitäisi ulottaa yrittäjiin saakka. Ilmastovouhotuksessa pitäisi vetää vähän jarruja kiinni ja edetä samaa tahtia kilpailija maiden kanssa. On järjetöntä asettaa itsensä kilpailijoita huonompaan asemaan. Suomessa pitäisi myös pohtia asumisen hintaa. On järjetöntä miten suuri osuus palkkatuloista menee välttämättömiin asumismenoihin. Ruuan hinta on myös ongelmallinen.
 
Mitäs muuten meinaatte että budjettineuvotteluissa käy puolustusbudjetille? Jos nyt jätetään laivue ja HX pois summasta?
Aina tuntuu että jos pitää jostain niistää niin se budjetti on top3 mistä otetaan parisataa miljoonaa pois..

Ja mistä kiristetään vyötä? Kertausharjoitusten määrästä niinkuin ennenkin.



Tuohon sossu,eläke ja asumisjärjestelmien uudistukseen sanon sen että ei varmaam semmoista eduskuntaa saada kasaan jotka uskaltaisivat todeta yhteen ääneen että nyt pitää homma rakentaa alusta, koska SIINÄ OTETAAN JOLTAIN ÄÄNESTÄJÄLTÄ JOTAIN POIS, ja kannatus kärsii, mikä ei nyt passaa. Sit tehdään semmoisia pintapuolisia muutoksia niinkuin KiKy ja taputellaan itteään selkään. Sauli yksinvaltiaan asemaan 6 vuodeksi niin ehkä homma olisi paremmin 2030 rakenteellisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Raveni kirjoitti:
Tuo on kova kirjoitus. Kun tässä pohditaan historiaa niin kriiseillä on tapana seurata toisiaan. Globalisaatio on vakauttanut valtioita mutta myös vaikeuksista on tullut yhteisiä. Kaikki on niin sidottu toisiinsa taloudellisesti. Talouskasvusta on tehty välttämättömyys. Suomellakin on valtavat rakenteelliset ongelmat joita ei ole onnistuttu korjaamaan. Ongelma on iso koska Suomi on elänyt velaksi viimeiset 11 vuotta ja tähän matkaan on mahtunut myös nousukausi. Ei ole olemassa minkäänlaisia puskureita. Erilaisia asioita on rahoitettu velkarahalla ja tullaan varmasti rahoittamaan vielä pitkään. Ihmiset ovat huolissaan yhteiskunnan armonpalojen varassa elävistä ja syystäkin. Suomessa nettomaksajat vähenevät ja tulonsiirtojen varassa elävät tai osittain tulonsa saavat kasvavat. Yhtälö on aivan järjetön. Vaikka kannatankin sosiaaliturvaa niin kyllä tässä vielä isojen asioiden eteen tullaan. Suomen toimeentulotuki järjestelmä ei itsessään ole ongelma mutta asumistukijärjestelmä on. Samoin monet muut sosiaalietuudet. Eläkkeitä myöden. Ne ovat valitettavasti tasoltaan liian hyvät vanhemmilla ikäpolvilla mitä tulee nuorempiin ikäpolviin, jotka joutuvat maksamaan suhteessa huomattavasti suurempia eläkemaksuja palkastaan ilman, että se kerryttää vastaavaa eläkettä.

Kyllä tässä vielä joudutaan monia rakenteita pöllyttämään ennen kuin kuivilla vesillä ollaan. Koko verotus pitäisi Suomessa uudistaa ja samoin eläke-, sosiaali- ja terveysjärjestelmät. Pitäisi myös vahvasti pohtia valtion sekä kuntien asemaa palveluiden järjestäjä yhteiskunnassa. Lastensuojelujärjestelmä pitäisi purkaa ja uudistaa yhdysvaltojen malliseksi. Henkilökohtainen konkurssi pitäisi mahdollistaa yksilölle (tästä ei perintäfirmat ja rahoituslaitokset pitäisi). Yrittämistä pitäisi helpottaa juuri verotuksen kautta. Samalla toimeentulotuki pitäisi ulottaa yrittäjiin saakka. Ilmastovouhotuksessa pitäisi vetää vähän jarruja kiinni ja edetä samaa tahtia kilpailija maiden kanssa. On järjetöntä asettaa itsensä kilpailijoita huonompaan asemaan. Suomessa pitäisi myös pohtia asumisen hintaa. On järjetöntä miten suuri osuus palkkatuloista menee välttämättömiin asumismenoihin. Ruuan hinta on myös ongelmallinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koronavirus passitti koko maailman talouden nurkkapussiin. Sieltä noustaan hitaasti, jos epidemian uudet aallot vyöryvät maanosien yli, rajoitukset jatkuvat ja talouden rakenteet rikkoutuvat eikä toimivaa rokotetta saada aikaan.

Finanssikriisistä toipumiseen kului Suomessa vuosikymmen. BKT palautui vuoden 2008 tasolle vasta 2017. Jos tästä koronakriisistä noustaan yhtä hitaasti, Suomesta tulee Euroopan Japani. Nousevan auringon maa ratsasti 1990-luvun taloustsunaminsa jälkeen kohti auringonlaskua yli kaksi vuosikymmentä – eikä ole toipunut oikein vieläkään.

Velkaantuminen ei ole toistaiseksi suurin uhka. EKP pitää lyhyet korot nollan tuntumassa kauan, ja pitkätkin korot voidaan lukita matalalle tasolle vuosiksi ja vuosikymmeniksi laskemalla liikkeelle esimerkiksi 10, 30 ja 100 vuoden velkakirjoja tai vaikka perpetuaaleja. Huolestuttavampaa on ajattelutapa, että velkaa voi ottaa mihin tarkoitukseen tahansa ja jakaa sitten vaikka ”vappuseteleinä”. Vappupallot katoavat taivaan tuuliin. Sima ja tippaleivät vessanpönttöön. Jäljelle jää krapula.

Suomen tuotannontekijät ovat vähentyneet ja ikääntyneet. Työvoima on supistunut ja ikääntynyt vuodesta 2010. Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja tuotantotiloihin matavat matalalla tasolla. Tuottavuus, innovaatiot ja kilpailukyky eivät kikyllä kovasti kohentuneet. Velalla pitäisi rakentaa uutta tuotantokapasiteettia, notkistaa rakenteita ja parantaa tuottavuutta.

Missä ovat suomalaiset Amazon, Netflix, Zoom ja Gilead Sciences?
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Koronavirus passitti koko maailman talouden nurkkapussiin. Sieltä noustaan hitaasti, jos epidemian uudet aallot vyöryvät maanosien yli, rajoitukset jatkuvat ja talouden rakenteet rikkoutuvat eikä toimivaa rokotetta saada aikaan.

Finanssikriisistä toipumiseen kului Suomessa vuosikymmen. BKT palautui vuoden 2008 tasolle vasta 2017. Jos tästä koronakriisistä noustaan yhtä hitaasti, Suomesta tulee Euroopan Japani. Nousevan auringon maa ratsasti 1990-luvun taloustsunaminsa jälkeen kohti auringonlaskua yli kaksi vuosikymmentä – eikä ole toipunut oikein vieläkään.

Velkaantuminen ei ole toistaiseksi suurin uhka. EKP pitää lyhyet korot nollan tuntumassa kauan, ja pitkätkin korot voidaan lukita matalalle tasolle vuosiksi ja vuosikymmeniksi laskemalla liikkeelle esimerkiksi 10, 30 ja 100 vuoden velkakirjoja tai vaikka perpetuaaleja. Huolestuttavampaa on ajattelutapa, että velkaa voi ottaa mihin tarkoitukseen tahansa ja jakaa sitten vaikka ”vappuseteleinä”. Vappupallot katoavat taivaan tuuliin. Sima ja tippaleivät vessanpönttöön. Jäljelle jää krapula.

Suomen tuotannontekijät ovat vähentyneet ja ikääntyneet. Työvoima on supistunut ja ikääntynyt vuodesta 2010. Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja tuotantotiloihin matavat matalalla tasolla. Tuottavuus, innovaatiot ja kilpailukyky eivät kikyllä kovasti kohentuneet. Velalla pitäisi rakentaa uutta tuotantokapasiteettia, notkistaa rakenteita ja parantaa tuottavuutta.

Missä ovat suomalaiset Amazon, Netflix, Zoom ja Gilead Sciences?
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikka itse vastustan holtitonta maahanmuuttoa ja toisaalta se ikävän usein näkyy siten, että tarkoitus on vain polkea suomalaisia palkkoja = halpatyövoimaa. Niin siitä huolimatta ei voi olla huolestumatta siitä, että tekijät eläköityvät kiihtyvään tahtiin ja tilalle ei tule uusia tekijöitä. Tätä voidaan paikata kehittämällä tuotantoa ja automaatiota mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Näkisin, että tämän kriisin seurauksena on joko siirryttävä kohti amerikkalaista tapaa tehdä työtä ja maksaa laskut tai mietittävä kokonaan homma moneltakin kantilta uusiksi. Nyt meillä menee tuhottomasti firmoja konkurssiin. Meillä on luottotietonsa menettäneitä lähes puolimiljoonaa. Pahin on vasta edessä päin. Tätä ajatusta vastaan olen puhunut henkilökohtaisen konkurssin puolesta. Rahalle tulisi hintaa mutta rahoittajalle tulisi myös vastuuta. Positiivinen puoli olisi se, että henkilökohtaisen konkurssin jälkeen pääsisi palaamaan yrittämään ja/tai tekemään töitä. Nytkin monella Suomessa on se tilanne, että palkasta isolla höylällä vietävät ulosottomaksut eivät lyhennä edes korkoja. Siinä tulee monella velat maksettua moneen kertaan jos koskaan edes saavat maksettua niitä.
 
Raveni kirjoitti:
Vaikka itse vastustan holtitonta maahanmuuttoa ja toisaalta se ikävän usein näkyy siten, että tarkoitus on vain polkea suomalaisia palkkoja = halpatyövoimaa. Niin siitä huolimatta ei voi olla huolestumatta siitä, että tekijät eläköityvät kiihtyvään tahtiin ja tilalle ei tule uusia tekijöitä. Tätä voidaan paikata kehittämällä tuotantoa ja automaatiota mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Näkisin, että tämän kriisin seurauksena on joko siirryttävä kohti amerikkalaista tapaa tehdä työtä ja maksaa laskut tai mietittävä kokonaan homma moneltakin kantilta uusiksi. Nyt meillä menee tuhottomasti firmoja konkurssiin. Meillä on luottotietonsa menettäneitä lähes puolimiljoonaa. Pahin on vasta edessä päin. Tätä ajatusta vastaan olen puhunut henkilökohtaisen konkurssin puolesta. Rahalle tulisi hintaa mutta rahoittajalle tulisi myös vastuuta. Positiivinen puoli olisi se, että henkilökohtaisen konkurssin jälkeen pääsisi palaamaan yrittämään ja/tai tekemään töitä. Nytkin monella Suomessa on se tilanne, että palkasta isolla höylällä vietävät ulosottomaksut eivät lyhennä edes korkoja. Siinä tulee monella velat maksettua moneen kertaan jos koskaan edes saavat maksettua niitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Esimerkiksi Japani aikoo hoitaa asian automaatiota kehittämällä, kun suuret ikäluokat poistuvat tilanne tasapainottuu paljon.

Toki täysin miinumerkkistä syntyvyyttä missään kehittyneissä maassa ei korjaa muu kuin äideille maksettava riittävän suuri palkka äiteydestä.
Tämä täytyy jossain vaiheessa toteuttaa ja automaation suuren tulemisen kanssa se olisi mahdollistakin.

Toinen vaihtotehto on onnistunut massamaahanmuutto josta ei ole kokemuksia historiassa, seurauksena on aina ollut kansakuntien ja kulttuurien katoaminen suuressa sulatossa.
 
ER kirjoitti:
Automatisointi tulee muuttamaan työelämää valtavasti. 10-20:n vuoden päästä suurin osa töistä tehdään koneellisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Virus on myös mahdollisuus.

Varsinaiselta työltään Engeström toimii kasvuyritysten pääomasijoittajana. Yes VC keskittyy rahoittamaan erityisesti yhteiskunnallisia startupeja.

Kriisissä tulee löytymään myös uusia menestyjiä. Moni yritys on päässyt hykertelemään asiakasmäärien valtavaa nousua.

”Onneksi emme ole sijoittautuneet matkailu- tai tapahtumabisneksiin.”

Kiinnostavaa tulevaisuutta ovatkin esimerkiksi vankilarangaistukset etänä, tietoisen läsnäolon yhdistäminen työsuoritukseen, liikkumisen sähköistäminen, pienet ydinreaktorit, tutkasatelliitit, robotisoidut osteri- ja simpukkafarmit sekä uusiutuvan maatalouden automatisointi.

Enemmän Engeström kuitenkin miettii sitä, voiko kapitalisti olla hyvä ihminen ja avautuuko maailman pelastamiselle koronaviruksen myötä uusi mahdollisuus.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronaviruskriisi-on-taysin-valtettavissa-oleva-inhimillinen-karsimys-sanoo-paaomasijoittaja-jyri-engestrom/7366a52d-09a7-4263-a51d-321c2eafe233
Klikkaa laajentaaksesi...

Talouden luova tuho synnyttää uusia markkinoita.
 
Uusinta tekniikkaa ja lääketiedettä soveltavat yritykset ja toimialat jatkavat kasvun vetureita.

Koronakriisissä on vähän voittajia, ja suurin osa niistä löytyy Euroopan ulkopuolelta – ”Pääomat virtaavat sinne, missä ne tuottavat tehokkaimmin”
Klikkaa laajentaaksesi...
Helsingin pörssin tuloskautta seuraavat ovat jo huomanneet, että kriisissä on voittajansa. Pörssin nousukärjessä ovat olleet isoista yhtiöistä ainakin teleoperaattori Elisa, Verkkokauppa.com sekä kuitukankaita valmistava Suominen. Kurssi puolestaan on painunut esimerkiksi konepaja Wärtsilällä ja metsäyhtiö UPM:llä. Pankkisektori, palvelut ja konepajat yleensäkin ovat joutuneet häviäjien leiriin.

”Jos katsoo Yhdysvaltoja, niin siellä pörssien vetoa selittävät uuden teknologian yhtiöt. Euroopassa ei ole vastaavia globaaleja jättejä, ja pääomat virtaavat sinne, missä ne tuottavat tehokkaimmin. Tämä näkyy siinä että markkinat ovat pärjänneet Yhdysvalloissa paremmin”, Heikkilä sanoo.

Markkinaraatilaiset olivat sitä mieltä, että Suomi pärjää Euroopan mittakaavassa hyvin, mutta täältäkin puuttuvat kansainvälisesti isot uuden teknologian yhtiöt.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronakriisissa-on-vahan-voittajia-ja-suurin-osa-niista-loytyy-euroopan-ulkopuolelta-paaomat-virtaavat-sinne-missa-ne-tuottavat-tehokkaimmin/a6b23b6c-d78b-43b3-be25-5cb832cd8947
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen savupiipputeollisuuden höyryveturit piiputtavat. Pörssin resiinarallissa nousseet Verkkokauppa.com, Remedy, LeadDesk ja Herantis Pharma painivat lilliputtisarjassa.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Uusinta tekniikkaa ja lääketiedettä soveltavat yritykset ja toimialat jatkavat kasvun vetureita.



Suomen savupiipputeollisuuden höyryveturit piiputtavat. Pörssin resiinarallissa nousseet Verkkokauppa.com, Remedy, LeadDesk ja Herantis Pharma painivat lilliputtisarjassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä Suomi on kelkasta ikävästi tipahtanut. Aikoinaan Suomi oli ykkönen pisa testeissä, teknologian hyväksi käyttäjänä ja uuden luojana. Nokia kuolon korinan jälkeen maa on taantunut niin innovatiisuudessa kuin monessa muussakin. Jos joku jotain keksii ja kehittääkin niin ei täällä haluta ottaa taloudellista riskiä vaan keksintö myydään äkkiä suuremille toimijoille. Liekö tuossa tapauksessa kyse riskipääoman puutteesta vai mistä?

Suomessa pitäisi luopua ideologisesta opetuksesta ja palata juurille jossa opetus ja koulutus oli yleissivistävää. Koulusta ne monet asiat kuitenkin lähtee. Niin hyvät kuin huonotkin.
 
Kuka maksaa viulut?

Ylevät, yhteisöllisyyttä korostavat puheet loppuvat aina siihen hetkeen, kun yhteisö alkaa etsiä joukostaan laskun maksajaa. Näin tapahtuu aina kaveriporukan kanssa ravintolassa, näin tapahtuu joka kriisin kohdalla EU:ssa ja näin tapahtui nyt myös Yhdysvalloissa.

Maailman suurimman talouden taskut ovat lähes pohjattomat, ja jos pohja alkaa näkyä, niin keskuspankki printtaa lisää reservivaluuttaa markkinoille. Sitten monet osavaltiot kuten New York kertoivat, että osavaltioiden talous voi olla kuralla koronaviruksen myötä ja liittovaltion tulisi osallistua kustannuksen maksamiseen. New York on laskenut, että se menettää pelkästään verotuloja noin kymmenen miljardia dollaria koronaviruksen myötä.

Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell yllätti monet ilmoittamalla, että rahahanat ovat nyt kiinni, eikä liittovaltio lähde pelastustalkoisiin mukaan. McConnell käytti termiä ”blue state bailout” vihjaamalla, että demokraattivetoiset osavaltiot ovat hoitaneet asiansa koronan keskellä huonosti, eikä republikaanien johtama liittovaltio voi korjata asiaa. Nämä osavaltiot voisivat yhtä hyvin mennä konkurssiin.

”McConnellin osavaltio Kentucky ottaa joka vuosi yhteisestä potista enemmän kuin laittaa sinne. Kuka pelastaa ketä?”
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yhdysvallat-muuttui-hetkessa-euksi/038b95a0-354d-4c4c-b216-888dd3abe1ae
 
yle.fi

Pienet yritykset haluavat tuoda työtä takaisin Suomeen – yrittäjäjärjestön mukaan kaiken tuotannon siirtäminen ei ole mahdollista eikä järkevää

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset haluavat suunnata työtään takaisin kotimaahan koronakriisin aiheuttamien ongelmien vuoksi.
yle.fi yle.fi

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset haluavat suunnata työtään takaisin kotimaahan koronakriisin aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Useat pienet ja keskisuuret yritykset ympäri Suomea suunnittelevat kotiuttavansa tuotantoaan Suomeen.
Koronakriisi on vauhdittanut yritysten suunnitelmia alihankinnan siirtämisestä Aasiasta Eurooppaan sekä Euroopasta Baltiaan tai Suomeen, vahvistaa Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Erityisesti teknologia-alan yritykset ovat kärsineet hankintaketjujen rikkoutumisesta koronakriisin aikaan.
Toisin sanoen yritykset eivät ole saaneet tarvittavia materiaaleja tai komponentteja ulkomailta vaikka muutoin työt olisivat voineet jatkua Suomessa.

Ylen selvityksessä kävi ilmi, että osa yrityksistä suunnittelee alihankinnan siirtämistä Aasiasta Eurooppaan tai Etelä-Euroopasta Baltiaan.

Pk-yritykset eivät ole yksin logistiikka- ja komponenttiongelman edessä.
Kauppakamarin tuoreen vientijohtajabarometrin mukaan 61 prosentilla yrityksistä on ongelmia komponenttien saatavuudessa ja 76 prosentilla yrityksistä on logistiikkaongelmia.
Kauppakamarin kyselyyn vastasi 328 keskeisen vientiyrityksen johtajaa Suomesta.

Kiinan kustannustason nousu ajaa yrityksiä muualle
Kiinasta alihankinnan siirtäminen muualle ei varsinaisesti ole uusi asia Kiinan kustannusten nousun myötä vaan noussut ajankohtaisemmaksi koronakriisin vuoksi.
Vaikka trendi tuotannon siirtämisestä kotimaahan vaikuttaa olevan pienillä yrityksillä, on tilanne saanut myös joitakin isoja firmoja miettimään tilannettaan.
 
Ennustajaeukot ja -ukot kristallipallon äärellä.

EU:n komission mukaan koronapandemia on vakava isku talouksille EU:ssa ja sillä on erittäin vakavia sosioekonomisia seurauksia. Nopeista ja kattavista politiikkatoimista huolimatta EU:n talous kärsii tänä vuonna ennennäkemättömästä taantumasta.

Kevään talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna ennätykselliset 7,75 prosenttia ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021. Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvavan noin kuusi prosenttia ensi vuonna.

Suomen talouden komissio ennustaa supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia.

EU:n ja euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu noin yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin syksyn 2019 talousennusteeseen verrattuna. Pandemia on iskenyt kaikkiin jäsenmaihin.
Sekä tuotannon lasku tänä vuonna (ääripäinä Puolan –4,25 prosenttia ja Kreikan –9,75 prosenttia) että elpymisen voimakkuus vuonna 2021 vaihtelevat suuresti. Kunkin jäsenmaan talouden elpyminen riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kyseisessä maassa, myös maan talouden rakenteesta ja valmiuksista toteuttaa vakauttavaa politiikkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/komissio-suomen-talous-supistuu-63-prosenttia/#c2ee9493
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
yle.fi

Pienet yritykset haluavat tuoda työtä takaisin Suomeen – yrittäjäjärjestön mukaan kaiken tuotannon siirtäminen ei ole mahdollista eikä järkevää

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset haluavat suunnata työtään takaisin kotimaahan koronakriisin aiheuttamien ongelmien vuoksi.
yle.fi yle.fi

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset haluavat suunnata työtään takaisin kotimaahan koronakriisin aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Useat pienet ja keskisuuret yritykset ympäri Suomea suunnittelevat kotiuttavansa tuotantoaan Suomeen.
Koronakriisi on vauhdittanut yritysten suunnitelmia alihankinnan siirtämisestä Aasiasta Eurooppaan sekä Euroopasta Baltiaan tai Suomeen, vahvistaa Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Erityisesti teknologia-alan yritykset ovat kärsineet hankintaketjujen rikkoutumisesta koronakriisin aikaan.
Toisin sanoen yritykset eivät ole saaneet tarvittavia materiaaleja tai komponentteja ulkomailta vaikka muutoin työt olisivat voineet jatkua Suomessa.

Ylen selvityksessä kävi ilmi, että osa yrityksistä suunnittelee alihankinnan siirtämistä Aasiasta Eurooppaan tai Etelä-Euroopasta Baltiaan.

Pk-yritykset eivät ole yksin logistiikka- ja komponenttiongelman edessä.
Kauppakamarin tuoreen vientijohtajabarometrin mukaan 61 prosentilla yrityksistä on ongelmia komponenttien saatavuudessa ja 76 prosentilla yrityksistä on logistiikkaongelmia.
Kauppakamarin kyselyyn vastasi 328 keskeisen vientiyrityksen johtajaa Suomesta.

Kiinan kustannustason nousu ajaa yrityksiä muualle
Kiinasta alihankinnan siirtäminen muualle ei varsinaisesti ole uusi asia Kiinan kustannusten nousun myötä vaan noussut ajankohtaisemmaksi koronakriisin vuoksi.
Vaikka trendi tuotannon siirtämisestä kotimaahan vaikuttaa olevan pienillä yrityksillä, on tilanne saanut myös joitakin isoja firmoja miettimään tilannettaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo olisi ihan hiton hyvä juttu jos toteutuu.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top