Taloustieteellinen keskustelu

Pitäisi. Hitto, mun puolesta voitaisiin mennä siihen perustuloon, niin ei olisi työttömät jonkun virkaheiton mielipiteen varassa... Samalla ne uskaltaisi ottaa vastaan jotain paskapätkää jos siitä nyt parisatkua saisi lisäksi.
Itse uumoilen, että monestakin syystä tämä perustulo muodossa jos toisessa tulee saamaan kannatusta eri puolilla palloa tämän kriisin myötä. Näitä syitä ovat ainakin juurikin tämä, että sen myötä olisi kanava ohjata rahaa kaikille nopeasti. Nyt todella suuri osa kansalaisista tarvitsee jotakin tukea; lomautetut, irtisanotut, työttömät, työkyvyttömät, yksinyrittäjät, pienyrittäjät, karanteenissa olijat jne. Ruuhkautumista käytettäneen syynä siirtyä pysyvään systeemiin.

Toisekseen luulen, että talouden käynnistäminen ei onnistune kovin helposti. Talouskasvu oli jo valmiiksi velkavetoista ja nyt tarvittaisiin uuteen kasvuun aina vain lisää velkaa. Tämä velalla elvytys ja käynnistys ei välttämättä toimi enää. Rahaa aletaan antamaan yhä suuremmissa määrin suoraan eri toimijoille, jotta kulutus käynnistyisi. Tämäkään ei välttämättä auta, jos ihmiset haluavatkin säästää seuraavan pahan päivän varalle.

Tähän puolestaan on ratkaisuna talletustilien negatiiviset korot eli joudumme maksamaan rahan pitämisestä tilillä. Tämän mahdollistaminen vaatii sitä, että annettu raha on pelkästään digirahaa ja että jokaisella on tili, jonka koron voi muuttaa negatiiviseksi. Kenties myös sen, että evätään mahdollisuus vaihtaa digiraha käteiseen.

Perustulon, kansalaispalkan tai millä sitä nyt kutsutaankin perusongelma on mielestäni juuri tuo; se pakottaa kaikki kansalaiset mukaan keskusjohdon valvomaan digirahasysteemiin. Jokaisella kansalaisella on pakko olla tili, jonne perustulo maksetaan. Nythän voi halutessaan kieltäytyä kaikista valtion tuista niin halutessaan. Perustulossa tämä ei ole mahdollista. Perustulosysteemi on siis siinä mielessä totalitäärinen systeemi.
 
Perustulon, kansalaispalkan tai millä sitä nyt kutsutaankin perusongelma on mielestäni juuri tuo; se pakottaa kaikki kansalaiset mukaan keskusjohdon valvomaan digirahasysteemiin. Jokaisella kansalaisella on pakko olla tili, jonne perustulo maksetaan. Nythän voi halutessaan kieltäytyä kaikista valtion tuista niin halutessaan. Perustulossa tämä ei ole mahdollista. Perustulosysteemi on siis siinä mielessä totalitäärinen systeemi.


Olet oivaltanut asian ytimen, siksi perustulo on erityisesti vasemmiston suosiossa.
 
Eipä aikaakaan niin voi kauhistus.



Espanja esittää 1.5 biljoonan koronarahastoa. EU:n komissio keräisi varat laskemalla liikkeelle eräpäivättömiä perpetuaaleja, ja rahat jaettaisiin vastikkeettomina tukina Espanjalle ja muille pahiten koronaviruksesta kärsineille maille. Lainojen korot maksettaisiin uusilla EU-veroilla.

Ei jatkoon.

Suomen täytyy aloittaa salaiset valmistelut EU:sta eroamiseksi, kun pohjatyön tekee hyvin kaikissa ministeriöissä asia etenee paljon nopeammin kun se tulee eteen.
 
Suomen täytyy aloittaa salaiset valmistelut EU:sta eroamiseksi, kun pohjatyön tekee hyvin kaikissa ministeriöissä asia etenee paljon nopeammin kun se tulee eteen.

Tai Eurooppa-neuvosto täytyy erottaa EU:sta.

Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n toimielin vasta Lissabonin sopimuksen myötä, mutta sille oli jo aiemmin perustamissopimuksenkin tasolla annettu EU:n toimintaan liittyviä tehtäviä.

Vuoden 1992 Maastrichtin sopimus teki Eurooppa-neuvostosta virallisen aloitteentekijän unionin tärkeimpien politiikkojen yhteydessä. Se sai myös valtuudet sopia vaikeista asioista, joista Euroopan unionin neuvostossa kokoontuneet ministerit eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Eurooppa-neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eli ministerineuvostoon, joka sekin tietyissä tapauksissa kokoontuu valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-neuvosto

Näin estettäisiin sekaannus ja intressiristiriita jäsenvaltion (Espanjan) pääministerin päässä, kun pitäisi sovittaa yhteen kotimaan ja unionin etu samaan aikaan.

Pekkarointi ja siltarumpupolitiikka vähenisivät, kun kansalliset poliitikot pohtisivat kotimaansa politiikkoja ja EU-poliitikot EU:n politiikkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Öljy | USA:n raakaöljyn hinta romahti negatiiviseksi ensimmäistä kertaa historiassa:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006481358.html?share=2625f24e8c3467c2d488631fa6ca0778

Halvalla saa, kuin Sulo Vilen.

Pohjois-Amerikan syrjäseuduilla öljynporaajat joutuivat maksamaan asiakkailleen jo maaliskuussa, että vievät täydet tynnyrit Wyoming Asphalt Souria pois varastoa tukkimasta.

Huhtikuussa toukokuun futuuri WTI Crude-raakaöljyä putosi pakkaselle, jopa -40 USD per barreli. Olisiko ostajaa eli futuurin haltijaa pelottanut 1 000 tynnyrin (= yksi futuurisopimus) fyysinen toimitus Oklahoman Cushingiin? Riittääkö pakun perällä tilaa, ja joko öljykattilan säiliö on tyhjä?

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/wti-varastot-repeavat-liitoksistaan-oljyn-hinta-pakkasella
 
Viimeksi muokattu:
Pelkän otsikon perusteella en kyllä ihmettele kun Sipilää
pidettiin fiksuna miehenä vuonna 2015 syksyllä

 
Viimeksi muokattu:
Koneen osakekurssi ponnahti nousuun.
Elisan liikevoitto kasvoi vakaasti.
Konkurssien määrä viime vuoden tasoa.

Otsikoita eilisestä Hesarista.human-hands-clapping-applaud-hand-260nw-749082424.jpg

Jenkki-eläkeläisetkään eivät malttaisi olla pois risteilijöiltä, Turun telakka saattaa pelastua.
Vielä ei kannata köyttä rasvata. No, Keisari on menossa konkurssiin ja Sarmaste joutuu luopumaan Rollssistaan, mutta eihän aina sama mies voi voittaa. Paljon tulee vielä turskaa, mutta johtuuko se omista peliliikkeistä, tai niiden puutteesta, ans kattoo.
 
Koronan dominovaikutus?

Onko mahdollista, että Italian pankeista lähtee liikkeelle tulipalo, jos koronakriisi jatkuu pitkään? Entä kenestä on pelastajaksi, jos pahin tapahtuu?
Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella toteaa EKP:n toimien rauhoittaneen markkinoita ja tuoneen osto-ohjelmallaan likviditeettiä markkinoille.

”Jo nyt käytössä olevat fasiliteetit ovat niin isot, että näillä selvitään pitkälle. Italiassa on noin seitsemän prosenttia järjestämättömiä luottoja, kun se pahimmillaan oli lähellä 20 prosenttia. Koko Euroopassa osuus on keskimäärin kolme prosenttia ja Suomessa 1,5 prosenttia. Emme me katteettomasti suomalaista finanssisektoria kehu”, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo.
Uuteen finanssikriisiin raatilaiset eivät usko.

”Kaikki fasiliteetit on otettu proaktiivisesti käyttöön ja katkaistu negatiivinen kierre, jonka myötä tämä syklinen taantuma muuttuisi rakenteelliseksi finanssikriisiksi. Se on hyvä asia”, Lang sanoo.

Ritakallio toteaa kyseessä olevan ensisijassa terveyskriisi, eikä isossa kuvassa näe siinä finanssikriisin aineksia. Myös Mella muistuttaa kyseessä olevan reaalitalouden kriisi, vaikkakin pitkittyminen ja syveneminen vaikuttaisivat myös pankkisektoriin.

"Pankit voivat yhtä hyvin kuin asiakkaansa pitkällä aikavälillä”, Mella sanoo.

Julkisessa keskustelussa on kuultu viime aikoina mainittavan aika ajoin Euroopan yhteiset joukkolainat, joilla rahoitettaisiin jälleenrakennusrahastoa. Markkinaraadin näkemykset näistä ”koronabondeista” ovat melko yhtenevät. Sekä Ritakallio että Lang toteavat, kriisinratkaisumekanismeja rakennetun jo viime vuosien aikana.

”Käyttäisin niitä tämän kriisin ratkaisemiseen. En lähtisi luomaan euro- ja koronabondimarkkinaa tässä tilanteessa”, Ritakallio sanoo.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lahteeko-italian-pankeista-tulipalo-liikkeelle-pankit-voivat-yhta-hyvin-kuin-asiakkaansa/6aa7c4be-3c77-4c7d-bcb5-a6a093b05d45

Mikä menee ylös, tulee alas, ja päinvastoinkin.
 
Korona-peli.

Koronaviruspandemia on iskenyt voimalla kaikkien EU-maiden talouksiin. Kaikkein rajuimmat vaikutukset sillä on ollut jo ennestään pahoin velkaantuneisiin Italiaan ja Espanjaan. Kysymys tilanteen vakavuudesta ja siitä, millaisia toimia se EU:lta edellyttää, jakaa niin unionin jäsenmaita kuin Carnegie Europe -instituutin haastattelemia eturivin tutkijoita.

EU on hänen mukaansa reagoinut tilanteeseen nopeammin ja tehokkaammin kuin vuosien 2008–2009 talous- ja finanssikriisiin. Kasvu- ja vakaussopimuksen jäädyttäminen, Euroopan keskuspankin massiiviset interventiot ja EU:n hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseen tähtäävä SURE-rahasto ovat esimerkkejä siitä, että unioni käyttää nyt järeintä keinoarsenaaliaan.

– Mutta sekään ei välttämättä riitä. Tarvitaan myös päätös EU:n rahastosta jäsenmaiden kansallisten elvytystoimien tukemiseksi. Rahaston olisi kyettävä mobilisoimaan yhteensä 500 miljardia euroa, ja se tulisi rahoittaa mahdollisesti EU:n budjetista taattavilla joukkovelkakirjalainoilla.

https://www.verkkouutiset.fi/koronakriisi-koettelee-euroalueen-sietokykya/#c2ee9493

Onneksi tuo 500 miljardin mobilisointiin kykenevä rahasto perustettiin jo 8 vuotta sitten, ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan.

EVM perustuu 80 miljardin euron maksettuun pääomaan ja enintään 620 miljardin euron korotusvaltuuksiin. Sen lainanantokyky on 500 miljardia euroa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vakausmekanismi
 
Korona-peli.

Onneksi tuo 500 miljardin mobilisointiin kykenevä rahasto perustettiin jo 8 vuotta sitten, ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan.

Pientähän tuo.

Kolmas pilari on eurooppalainen elvytysrahasto, josta jäsenmaita tuettaisiin ensisijaisesti tai kokonaisuudessaan lainoilla. Rahaston koko tulisi liikkua lähellä 1000 miljardia euroa. Myös tämän valmisteluun komissio sai torstaina eväät EU-maiden valtiojohtajilta.

Tämä ”Marshall-rahastoksi” ajoittain kutsuttu elvytysrahasto voitaisiin mahdollisesti rahoittaa EU-komission ottamalla ja hallinnoimalla lainarahalla. Lainat taattaisiin unionin budjetista ja jäsenmaiden lisätakauksilla. Se olisi selkein, läpinäkyvin ja käyttökelpoisin tapa rahoittaa jälleenrakennuksen vaatimia investointeja. Rahaston rakentaminen EU-budjetin yhteyteen toisi mekanismin EU-tason demokraattisen valvonnan piiriin
 
Pientähän tuo.



Näköjään pyörään suunnitellaan tukipyöriä. Tuo 1000 miljardin biljoonarahasto vaikuttaa EVM:n isoveljeltä: 1. pilarin 1. pylväs on keksitty uudelleen kaksin verroin korkeampana.

Ehdotuksessa on hyvää se, että valmistelu on annettu komissiolle ja takuu tulisi ensisijassa unionin budjetista. Jos tarkoituksena on perustaa jälleenrakennusrahasto, marssijärjestys saisi kuitenkin olla toinen: 1) Mitä rakennetaan tai jälleenrakennetaan? 2) Mitä nauloja, pultteja ja muttereita rakennukseen tai rakennelmaan tarvitaan? 3) Miten paljon työ ja materiaalit maksavat?

Suomen kannalta olennaista on, ettei rahaa jaeta valtioilta valtioille.
 
FTSE 100 companies claiming millions of pounds of government support for furloughed workers paid their chief executives an average of £3.6m a year before the coronavirus crisis, according to new analysis that highlights the disparity between workers and their bosses.

The 18 big companies who have so far publicly revealed that they will use the scheme have spent a combined £321m on pay for their chief executives over the last five years, according to the High Pay Centre, a thinktank.

Blue-chip companies that planned to use the scheme included Primark owner Associated British Foods, easyJet, and British Airways owner IAG, as well as retailers Next and JD Sports. All of the companies that have revealed they have furloughed workers have also announced executive pay cuts.

The government has committed to paying the salaries of millions of workers during the coronavirus lockdown to encourage companies to keep employees on even if they are prevented from working. Under the job retention scheme companies will be able to claim back from the government 80% of the salaries of workers who are furloughed, up to £2,500 a month per worker. Some employers have committed to paying the remaining 20% of furloughed workers’ wages.

The scheme has been one of the most important measures to cushion the blow to the economy during lockdown. However, Luke Hildyard, the High Pay Centre’s director, said the recipients of taxpayer-funded support would face pressure to cut high executive salaries, given that the unprecedented government support also directly benefits businesses and their shareholders.
 
GnS Economicsilla on hyytäviä ennusteita taloudesta. Heidän kaupassa koronaraportti ilmaisena.


Analyytikko Ylen Brysselin koneen haastattelussa.

 

Erittäin ikävä uutinen. Kyseisen lafkan korttia olen vinguttanut jotta saisin paljon lentopisteitä. Menevät nyt kankkulan kaivoon joka pojo.
 
Moikka,

Ehkä muutama pointti nykyisestä taloustilanteesta:
- Asuntolainojen korot, jotka Suomessa on sidottu Euribor:iin ovat edelleen nollassa ja ohjauskorko on negatiivinen
- Eurolla on edelleen sama ostovoima, mitä se on ollut ennen koronakriisiä
- Suomi ottaa ennätysmäärän lisää lainaa, jonka arvo on sidottu Euroon
- EKP:n tukitoimet kohdistuvat markkinoihin, jotka ovat tärkeitä myös Suomen vientiteollisuudelle
- Gloaalien osakerahastojen arvo on kuukaudessa noussut yli 10%

Vaikka globaali talous menee nyt vauhdilla alas, globaalin talouden perusta on olemassa. Aikaisemmissa finanssikriiseissä kriisi aiheutui siitä, että pankit eivät luottaneet toisiinsa ja pankkien ja valtioiden lainoitus käytännössä pysähtyi.

Suomella on mahdollisuus nousta tästä suosta, mutta varmasti osa teollisuudenaloista tulee hiipumaan, koska kulutuksen arvot muuttuvat. Mutta se on markkinataloudessa normaalia. Ei enää valmisteta hevosille länkiäkään eikä myydä tervaa. Paljon huonomminkin voisi olla, niinkuin silloin, kun Suomella oli niinsanotusti "itsenäinen" talous ja Suomi oli käytönnässä taloudellisesti Neuvostoliiton vasalli bi-lateraalikaupalla.

Simpauttaja
 
Back
Top