Osaatteko heittää hyviä arvailuja siitä mitä kaikkea tuo edessä oleva rahan painaminen tuo tullessaan?
Miten lähivuosina käy inflaation, korkojen jne kanssa?
Jaa-a, siinä onkin pohtimista ja ennustamista miten inflaatio tulevaisuudessa kehittyy. Lienee vaativaa puuhaa ihan normaaliaikoinakin saati nyt niin monella tapaa poikkeuksellisissa oloissa, joita elämme.
Mutta yksi asia on ehkä varsin varmaa tai ainakin hyvin perusteltavissa. Nimittäin se, että lähiaikoina todennäköisesti kukaan ei voi kovin varmasti sanoa edes sitä mikä on inflaation suuruus juuri nyt. Ylipäätään inflaation mittaamisesta tulee erittäin hankalaa. Loppuvuoden todellisen inflaation tiedämme ehkä vasta joskus vuosien päästä tai jälkikäteen nyt ainakin.
https://talouskriisi.fi/miten-koronakriisi-vaikuttaa-hintoihin/
"Yksityisen kulutuksen hyytyminen on toinen inflaation alenemisen syy. Sitä on vaikea todentaa, sillä tämänkaltaista taloustilannetta ei ole ennen nähty. Oleellista on, kauanko kriisi kestää. Kaikki riippuu siitä kuinka paljon ihmiset kuluttavat ja kuinka tuottajat ja myyjät reagoivat katteisiin alentuneessa kysyntätilanteessa.
Yksityisen kulutuskysynnän hiipuminen voi johtaa suuriin ongelmiin. Ongelmana on monissa palveluissa se, että palveluja ei ole olemassa tai niiden volyymi on lähes olematonta.
Hintaindeksin yksi perusoletus on, että tavaroille ja palveluille on markkinat ja että markkinat määräävät hinnat. Nyt ei ole kaikille tavaroille ja palveluille markkinoita, joiden hintakehitystä mitata.”
Näin puhuu inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen. Samaa ehkä vielä selkeämmin sanovat Charles Goodhart ja Manoj Pradhan:
”In any case, at a time when the basket of goods and services that we buy has so suddenly been distorted out of all recognition, it will become almost impossible over the next few months to put together sensible and meaningful data for CPI, RPI, or any other inflation series.”
https://voxeu.org/article/future-imperfect-after-coronavirus
Eli yksinkertaisesti ei voida mitata hintatasoja, kun ei ole markkinoita joilta mitata. Ja tämä aiheuttaa todennäköisesti suuria haasteita esimerkiksi keskuspankeille ja myös valtioille siinä miten mitoittaa ja ohjaa elvytystä milloinkin ja kenelle.
EKP:n
inflaatiotavoite on se 2% vuodessa. Itseasiassa se on EKP:n tärkein tehtävä;
hintavakauden ylläpito. Miten tässä tehtävässä voi onnistua, jos hintavakautta ei kykene mittaamaan? Mennään mutulla? Täysin sokkona?
No, ei ehkä kenties täysin sokkona, mutta tämä tilanne tietää takuulla haasteita tehtävän täyttämiseen. Eli rahapolitiikan virittäminen tavoitteen eli 2% inflaation saavuttamiseksi on huomattavasti vielä normaalitilannettakin hankalampaa. Riski yli- tai alilyönteihin on kasvanut.
Tähän yhtälöön voi vielä lisätä se, että euroalue on entisestäänkin pirstaloitunut pandemian myötä. Kuten tiedämme ei euroalue ole ollut koskaan täysin yhtenäinen talousalue. Talouden rakenteet ovat varsin erilaisia eri maissa. Rahapolitiikka on yhteinen, mutta finanssipolitiikka ei niinkään. Nyt kriisioloissa tämä korostuu, kun jokainen valtio pyrkii elvyttämään mitenkä parhaaksi näkee. Yhteistä koordinaatiota on vielä vähemmän kuin aiemmin ja toisaalta panokset ovat monikymmenkertaistuneet normaalipolitiikkaan verrattuna. Näin valtioiden toimilla on merkittävämpi vaikutus talouteen ylipäätään.
Miten EKP kykenee ottamaan huomioon omissa toimissaan kaikkien eri maiden erilaiset toimet säätäessään rahapolitiikkaansa?
Toistaiseksi tavara- ja rahavirrat ovat päässeet kulkemaan EU- ja euromaiden rajojen yli suhtkoht kitkattomasti. Mutta ihmisten vapaa liikkuvuus on ainakin toistaiseksi loppunut. Euroalue ei olekaan enää tässä suhteessa yhtä talousaluetta. Miten tämä vaikuttaa talouteen? Entä jos tavaravirrat alkavat myös pysähtelemään yks kaks uudelleensyntyneille rajoille? Maat rakentavat ja purkavat rajoituksia eritahtisesti ja eri tavalla. Kuinka yhtenäisestä markkina-alueesta voidaan enää puhua? Minkä alueen ja maan mukaan inflaatiota yritetään säätämään? Mitä tapahtuu muualla?
.