Taloustieteellinen keskustelu

[STURM.AUSF.G]

Hallitus ajautui IS:n tietojen mukaan viime viikonvaihteessa riitelemään Suomen suhtautumisessa euro- eli koronabondeihin ja EU:n koronakriisipakettiin. EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) olisivat halunneet lisätä Suomen vastuita, mutta heidän näkemyksiensä yli käveltiin.
Euromaiden valtiovarainministerit vääntävät tänään torstaina jälleen kättä noin 500 miljardin jättituista, joilla olisi tarkoitus pelastaa erityisesti Italian ja Espanjan taloutta koronakriisin jäljiltä.
Jos linjasta on erimielisyyttä euromaiden kesken, on siitä syntynyt lihava riita myös Suomessa.
Aihe on poliittisesti erittäin herkkä ja kohtalokas.
IS:N TIETOJEN mukaan hallitus kävi Suomen tukilinjasta ja erityisesti koronabondeista kovan keskustelun, jota voi luonnehtia myös riitelyksi, vielä viime viikonloppuna.
Koronabondeillta eli eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisiä velkakirjoja.
Tällöin samassa valuutassa olevat maat vastaisivat yhteisvastuullisesti kaikkien euromaiden veloista.
ERITYISESTI sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja EU-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) olisivat olleet valmiita Suomen taakanjaon ja vastuiden lisäämiseen.
Tämä ei muille käynyt, esimerkiksi keskustalle ja valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk).

IS:n tietojen mukaan kokouksessa käytettiin kovaa kieltä.

Lopulta Kulmunin linja voitti.
VIIKONLOPUN kiistelyn jälkeen asia saatiin maanantaina eduskunnan suureen valiokuntaan, perustuslakivaliokuntaan ja valtiovarainvaliokuntaan.
Myös valiokunnat tukivat keskustan ajamaa linjaa.

 

[tankki-tapsa]

Olen sinänsä samaa mieltä, mutta niitä turhia kampaviinerimiehiä ja naisia on loppujen lopuksi sen verran vähän ettei heidän lomauttamisensa tuota käytännössä säästöjä.

Kumpa olisikin, ja varmaan olikin joskus 1960 luvulla. Jos tavis pistetään listaamaan nopeasti kaikki julkisen puolen ammatit niin tulos on tätä: polliisi. opettaja, lääkäri, hoitsu, kapiainen, palomies.. öö öö lastentarhantätit ja proffat!!11

Näitä on yhteensä luokkaa 200 000. Mitä ne loput miljoona tekee? Ettei vain olisi "lesbotutki oina" tai muina pierunhaistelijoina jossain leikkityökeskus TöHeLössä..

 

[StmSvejk]

Kumpa olisikin, ja varmaan olikin joskus 1960 luvulla. Jos tavis pistetään listaamaan nopeasti kaikki julkisen puolen ammatit niin tulos on tätä: polliisi. opettaja, lääkäri, hoitsu, kapiainen, palomies.. öö öö lastentarhantätit ja proffat!!11

Näitä on yhteensä luokkaa 200 000. Mitä ne loput miljoona tekee? Ettei vain olisi "lesbotutki oina" tai muina pierunhaistelijoina jossain leikkityökeskus TöHeLössä..

En kiistä, etteikö kunta- ja valtiosektorilla voitaisi tehdä paljon tehostamista. Kuitenkin voi olla aika lailla turha toivoa massiivisia säästöjä ilman palvelutason heikentämistä ja toisaalta radikaaleja uusia palveluteknologioita. R

Milloinka julkisella sektorilla on ollut miljoona työntekijää? Sota-aikana? Sinänsä "julkisen sektorin" syyllistäminen on laitaoikeistossa saman tapaista fantasiaa kuin "yksityisen sektorin" syyllistäminen laitavasemmistossa. Kari Uoti ja Onni Sarmaste ovat liikemiehiä = kaikki yrittäjät ovat Sarmaste-Uoti tasoa = kaikki yrittäjät kuuluisivat vankilaan.

Kyllä menee toisin päin. 1960-luvulla kaikissa laitoksissa oli vaikkapa omat huoltomiehet - olipa tekemistä tahi ei. Julkisella sektorilla työskenteli 2018 674000 työntekijää.

Tässä kunta-alan työllisyystilastoja. Yhteensä 421000 työntekijää, tässäpä yleisimmät ammattinimikkeet:

Ammattinimike	lkm​
Sairaanhoitaja	43 400​
Lähihoitaja	37 300​
Lastenhoitaja	16 400​
Lastentarhanopettaja	12 200​
Koulunkäynninohjaaja	7 400​
Luokanopettaja	7 400​
Laitoshuoltaja	5 700​
Terveydenhoitaja	5 200​
Toimistosihteeri	4 700​
Peruskoulun lehtori	4 600​
Perhepäivähoitaja	3 800​
Sosiaalityöntekijä	3 600​
Fysioterapeutta	3 200​
Terveyskeskuslääkäri	3 200​
Erikoislääkäri	3 100​
Hammashoitaja	3 100​
Erikoistuva lääkäri	2 700​
Siivooja	2 500​
Maatalouslomittaja	2 400​
Palomies	2 400​

Johtajia ja muita ylimpiä virkamiehiä kunnissa oli 8000, ja fakta on että jossain määrin tarvitaan myös rehtoreita, kunnanjohtajia ym.


Tässäpä sitten valtion työntekijöiden jakaumaa:

 

[Talvela]

​

En kiistä, etteikö kunta- ja valtiosektorilla voitaisi tehdä paljon tehostamista. Kuitenkin voi olla aika lailla turha toivoa massiivisia säästöjä ilman palvelutason heikentämistä ja toisaalta radikaaleja uusia palveluteknologioita. R

Milloinka julkisella sektorilla on ollut miljoona työntekijää? Sota-aikana? Sinänsä "julkisen sektorin" syyllistäminen on laitaoikeistossa saman tapaista fantasiaa kuin "yksityisen sektorin" syyllistäminen laitavasemmistossa. Kari Uoti ja Onni Sarmaste ovat liikemiehiä = kaikki yrittäjät ovat Sarmaste-Uoti tasoa = kaikki yrittäjät kuuluisivat vankilaan.

Kyllä menee toisin päin. 1960-luvulla kaikissa laitoksissa oli vaikkapa omat huoltomiehet - olipa tekemistä tahi ei. Julkisella sektorilla työskenteli 2018 674000 työntekijää.

Tässä kunta-alan työllisyystilastoja. Yhteensä 421000 työntekijää, tässäpä yleisimmät ammattinimikkeet:

Ammattinimike	lkm​
Sairaanhoitaja	43 400​
Lähihoitaja	37 300​
Lastenhoitaja	16 400​
Lastentarhanopettaja	12 200​
Koulunkäynninohjaaja	7 400​
Luokanopettaja	7 400​
Laitoshuoltaja	5 700​
Terveydenhoitaja	5 200​
Toimistosihteeri	4 700​
Peruskoulun lehtori	4 600​
Perhepäivähoitaja	3 800​
Sosiaalityöntekijä	3 600​
Fysioterapeutta	3 200​
Terveyskeskuslääkäri	3 200​
Erikoislääkäri	3 100​
Hammashoitaja	3 100​
Erikoistuva lääkäri	2 700​
Siivooja	2 500​
Maatalouslomittaja	2 400​
Palomies	2 400​

Johtajia ja muita ylimpiä virkamiehiä kunnissa oli 8000, ja fakta on että jossain määrin tarvitaan myös rehtoreita, kunnanjohtajia ym.



Tässäpä sitten valtion työntekijöiden jakaumaa:

Katso liite: 39161

Noista tuli yhteensä 173 900+74 318‬=248 218‬

Missä on 425 782‬?

 

[Passi]

Kyllä menee toisin päin. 1960-luvulla kaikissa laitoksissa oli vaikkapa omat huoltomiehet - olipa tekemistä tahi ei.

Nykyään niitä on kaksinkerroin. Kaupungin omistamassa kiinteistökompleksissa on huoltomiehet jotka vastaa kiinteistöistä. Vuokralla olevalla liikelaitoskuntayhtymä hässäkkällä on nyt omat huoltomiehet. Vanhaan aikaan ensimmäiset teki kummankin organisaation tehtävät. Nyt niitä ensimmäisiä on ehdottomasti kielletty tekemästä yhtään mitään vuokralaiselle kuuluvaa työtä. Edes kanto apua ei saa antaa. Tehostamista.

 

[Eräs]

Hallitus ajautui IS:n tietojen mukaan viime viikonvaihteessa riitelemään Suomen suhtautumisessa euro- eli koronabondeihin ja EU:n koronakriisipakettiin. EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) olisivat halunneet lisätä Suomen vastuita, mutta heidän näkemyksiensä yli käveltiin.
Euromaiden valtiovarainministerit vääntävät tänään torstaina jälleen kättä noin 500 miljardin jättituista, joilla olisi tarkoitus pelastaa erityisesti Italian ja Espanjan taloutta koronakriisin jäljiltä.
Jos linjasta on erimielisyyttä euromaiden kesken, on siitä syntynyt lihava riita myös Suomessa.
Aihe on poliittisesti erittäin herkkä ja kohtalokas.
IS:N TIETOJEN mukaan hallitus kävi Suomen tukilinjasta ja erityisesti koronabondeista kovan keskustelun, jota voi luonnehtia myös riitelyksi, vielä viime viikonloppuna.
Koronabondeillta eli eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisiä velkakirjoja.
Tällöin samassa valuutassa olevat maat vastaisivat yhteisvastuullisesti kaikkien euromaiden veloista.
ERITYISESTI sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja EU-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) olisivat olleet valmiita Suomen taakanjaon ja vastuiden lisäämiseen.
Tämä ei muille käynyt, esimerkiksi keskustalle ja valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk).

IS:n tietojen mukaan kokouksessa käytettiin kovaa kieltä.

Lopulta Kulmunin linja voitti.
VIIKONLOPUN kiistelyn jälkeen asia saatiin maanantaina eduskunnan suureen valiokuntaan, perustuslakivaliokuntaan ja valtiovarainvaliokuntaan.
Myös valiokunnat tukivat keskustan ajamaa linjaa.

Niin no, paljonko oli väliä Kulmunin linjan voitolla Suomessa? Mikä oli tulos Euromaiden valtiovarainministerien kokouksesta?

Näin äkkiseltään ajatellen nayttäisi Euromailla olevan kaksi vaihtoehtoa: euroalue hajoitetaan tai tiivistetään yhteistyö käytännössä yhdeksi taloustoimijaksi yhteisine velkoineen ja vastuineen. Eli jätetään Italia omilleen tai sulautetaan kaikki samaan. Vai osaako joku sanoa miten jokin muu vaihtoehto voisi toimia?

Euron hajoaminen etenkin tälläisessä tilanteessa toisi takuulla täyden kaaoksen, josta toiset maat selviäisivät vähemmin vaurioin toiset suuremmin. Mutta mitään takuita ei olisi kenelläkään. Tämä vaihtoehto halutaan varmastikin välttää.

Eurobondeilla, olkoonkin sitten vaikka jälleenrakennusrahaston nimisiä tai mitä lie, ei silläkään takuuvarmasti tästä kriisistä selvittäisi, mutta se tie toisi ainakin lisää aikaa europrojektille ja eri toimijoille pysyä pystyssä. No, se on tutun kuuloinen tie; nollakoroilla ynnä muilla erikoisviritelmillä sitä aikaa on tässä ostettu jo vuositolkulla. Ja ehkä se kenties voisi vaikka toimiakin; oikeasti euroalueen liittovaltio vai miksi sitä nyt kutsuisikaan. Jäsenvaltioiden itsenäisyys siinä tietysti menisi täysin, mutta ehkä se ei niin haittaa?

Euroministerien kokouksen tulos oli oikeastaan odotettu; euroa ei haluta kaataa eli etelään annetaan rahaa. Näennäisen vastikkeellisesti ja korvamerkittynä epidemian aiheuttamiin kuluihin ja terveydenhuoltoon. Tavallaan uudesta rahastosta on kukin jäsenmaa vain omalta osaltaan vastuussa, mutta käytännössä oletetaan, että pohjoisen maat eivät rahoja kinua eli euroalue yhdessä takaa rahat, mutta vain tietyt maat ne käyttävät. Ei olla kaukana eurobondeista.

Nämä silakkarahat, 500mrd€ eivät riitä kuin alkuun. Tämän tietävät kaikki. Nyt siis ostettiin aikaa jälleen. Ehkä muutama viikko? Edelleen vaihtoehdot ovat ne kaksi; euron hajoaminen tai yhteisvastuu. Olisiko tämä "kompromissi" pohjoisen neuvottelutaktiikkaa jos saisi neuvoteltua jotenkin paremmat asemat tulevassa yhteisvastuualueessa?

No, nämä ovat tälläistä ajatustenvirtaa. Millaisia teillä?

 

[arix]

Onkohan noissa luvuissa mukana entiset valtion ja kuntien liikelaitokset ja muut vastaavat hv-hässäkät?

 

[StmSvejk]

Toimenpideohjelma Suomen talouden avaamiseksi: Osa II | Uusi Suomi Puheenvuoro

Suomi, kuten suuri osa maailman maista, on uuden edessä. Miten moderni talous avataan tehokkaasti pitkään kestäneen sulun jälkeen? On selvää, että tähän voidaan löytää keinot vain yrityksen ja…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta blogisarjastani, jonka ensimmäinen osa käsitteli talouden avaamisen vaatimia käytännön toimenpiteitä. Kolmas osa tulee käsittelemään huoltovarmuuskysymyksiä. Blogit luonnollisesti linkittyvät toisiinsa.

Blogisarjan taustalla on oletus, että emme ole kohdanneet kertaluontoista, mahdollisesti kesään mennessä ohittuvaa kriisiä. Tämä on todennäköisesti vain alkusoitto talouskriisille, johon meidän pitää varautua. On myös varauduttava siihen mahdollisuuteen, että koemme pandemian toisen aallon esim. ensi talvena.

Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani selitin, näiden yhdistelmä voisi hajottaa keskeisiä globaaleja logistiikkaketjuja, mikä nostaa huoltovarmuuden entistä tärkeämmäksi huomioitavaksi seikaksi. Siksi tässäkin blogikirjoituksessa huoltovarmuus on keskeisessä roolissa, vaikka sen tarkempi käsittely jää kolmanteen osaan.

Tätä blogia ovat kommentoineet VTT Heikki Koskenkylä ja VTT Peter Nyberg.
...
Arvioni mukaan on otettava huomioon seuraavat tärkeät seikat:

• Peruselinkeinojen hyödykkeiden saatavuus on varmistettava nykyistäkin selvemmin (elintarvikkeet, terveystarvikkeet, varaosat, energia).
• Tämän vuoksi kotimaista tuotantoa ja yritystoimintaa on suosittava voimakkaasti, jopa itsekkäästi.
• Ihmisten paluu työpaikoille ja kuluttamaan tulee olemaan hidasta sekä viruspelon, taloudellisen epävarmuuden, tottumusten että uusien etätyömahdollisuuksien avautumisen vuoksi.
• Ihmisten ja yritysten on annettava sopia työnteosta sekä omasta ja työpaikkansa toiminnasta paljon aikaisempaa joustavammin.
• Julkista velanottoa on pyrittävä hidastamaan menoja karsimalla ja tarvittaessa jopa verotusta ja sen progressiivisuutta tilapäisesti kasvattamalla.
• Luotava henkilökohtaisen konkurssin nopea menettely.
• On laadittava selkeät kriteerit sille, mille yrityksille ja toiminnoille kannattaa antaa tukia, mikäli lisätukia vielä tarvitaan.

 

[Pihatonttu]

Maailmantalouden tuhoaja: Koronaviruksen talousvaikutukset

Maailmantalous on todennäköisesti kohdannut ”tekijänsä”. Covid-19 "maailmantalouden tuhoaja" on kuin täydellinen ase taloutta vastaan.

gnseconomics.com

Todennäköinen tie eteenpäin
Oletamme, että todennäköisimmässä skenaariossa:

1. Jotkut valtiot ovat erittäin varovaisia ja aktiivisia viruksen leviämisen testaamisessa ja estämisessä, kun taas toiset viivyttelevät, pahentaen siten tilannetta.
2. Pandemia saavuttaa huippunsa toukokuussa.
3. Maailmanlaajuisia matkarajoituksia lievennetään varovasti keskikesästä alkaen.
4. Valtioiden ja keskuspankkien toteuttamat valtavat elvytystoimet tukevat maailmantaloutta hetkellisesti Covid 19 pandemian huipun jälkeen.
5. Elvytyksestä huolimatta, taloudellisen toimeliaisuuden romahdus ja yritystoiminnan laajamittaiset konkurssit ajavat Euroopan pankkisektorin kriisiin syksyyn mennessä. Tämä kriisi leviää maailmanlaajuiseksi, sillä Euroopassa on suurin keskittymä systeemisesti tärkeitä pankkeja.
6. Euroalueen hajoaminen alkaa syksyyn mennessä.
7. Globaalin kysynnän romahtaminen ja taloudellisen toimeliaisuuden vähentyminen johtaa Kiinan talouden romahtamiseen (hard landing).
8. Maailmantalous ajautuu lamaan.

Kuten alta olevasta taulukosta näemme, talousisku kohdistuisi voimakkaimmin euroalueen ja Suomen talouksiin, jotka kokisivat reilusti yli 20 prosentin bruttokansantuotteen laskun seuraavina kolmena vuotena. Koska oletamme euroalueen hajoavan, sen luvut ovat luonnollisesti suuntaa antavia. Yhdysvallat kokisi myös kovan iskun BKT:n laskiessa yli 15 prosenttia.

Taulukko. Bruttokansantuotteen kasvuprosentit euroalueella, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Lähde: GnS Economics, OECD
On tärkeää huomioida, että ylläesitetyt ennusteet ovat täysin riippuvaisia siitä, että saamme pandemian hallintaan. On myös huomioitava, että jos Euroopan pankkisektori kaatuu ja/tai euroalue alkaa hajoamaan ennen kesää, vuoden 2020 kasvuluvut tulemaan olemaan huomattavasti synkempiä.

USA on aina hyvä toipumaan. Nyt on kuitenkin muutama asia eri tavalla kuin aiemmin:

- Eläkeläisillä on velkaa eikä säästöjä. Tällä on isompi vaikutus kuin puhutaan ääneen.
- Palveluala on USA:ssa iso. Työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden toimivuus perustuu paljon siihen, että palveluala toimii iskunvaimentimena kaikilla yhteiskunnan ja taloudellisen toimeliaisuuden + eri elämänvaiheiden kohdalla. Palveluala on nyt veden alla eikä välttämättä nouse pian pinnalle.
- Palvelualan kriisi tulee iskemään kiinteistöbisnekseen - pitkävaikutteisesti. Kiinteistöjen merkitys vakuuksina on niin iso, että finanssikriisin pituutta ja syvyyttä on vaikea ennustaa.
- Yhä useampi kokee niin että kaupungit ovat sekä huvipuistoja silloin kun menee hyvin että vankiloita silloin kun menee huonosti. Vankilatunteen leviäminen aiempaa laajempiin ryhmiin tulee muuttamaan kaupunkien houkuttavuutta. Etäopiskelun ja -työn lisääntyminen tekee samaa.
- Riippumattomuuden ja turvallisuuden tärkeys saattaa nousta turhan kuluttamisen ohi suurilla ihmisryhmillä.

 

[StmSvejk]

Henkilökohtaisen konkurssi osalta, toivottavasti Orpo ei olisi Urpo, vaan valjastaisi puolueensa mittavan yritysyhteistyön ja älyllisen pääoman tekemään ehdotusta henkilökohtaisen konkurssin mahdollistavaksi lainsäädännöksi. Kokoomuksella on varmasti paljon äänestäjiä, jotka muistavat itse 1990-luvun alun. Uskon sinänsä vilpittömästi, että niin Marinilla, Anderssonilla kuin Kulmunilla on halu välttää 1990-luvun virheet.

Mutta, Orpo ei ole valtiomies. Ehkä Lepomäki voisi ajaa Orpon ohi, Häkkänen sitten kiintiömiehenä (Häkkänen on huono matikassa, eli tyypillinen kokoomusmiesjohtaja) mukana?

 

[Lunni]

Henkilökohtaisen konkurssi osalta, toivottavasti Orpo ei olisi Urpo, vaan valjastaisi puolueensa mittavan yritysyhteistyön ja älyllisen pääoman tekemään ehdotusta henkilökohtaisen konkurssin mahdollistavaksi lainsäädännöksi. Kokoomuksella on varmasti paljon äänestäjiä, jotka muistavat itse 1990-luvun alun. Uskon sinänsä vilpittömästi, että niin Marinilla, Anderssonilla kuin Kulmunilla on halu välttää 1990-luvun virheet.

Mutta, Orpo ei ole valtiomies. Ehkä Lepomäki voisi ajaa Orpon ohi, Häkkänen sitten kiintiömiehenä (Häkkänen on huono matikassa, eli tyypillinen kokoomusmiesjohtaja) mukana?

Tuo henkilökohtainen konkurssi pitäisi saada läpi. Mikään ei opeta niin paljoa kuin se ensimmäinen konkurssi. Valitettavasti se on monelle myös se viimeinen, kun ulosotto vain jatkuu ja jatkuu. Laki puhuu 12-vuodesta, valitettavasti tuo aika nollautuu jos ulosottoon saadaankin rahaa jostain. Eli pitäisi elää se 12 vuotta ja sitten vielä 3 vuotta "sossuntuilla". Aika myöhäistä se yrittäjyys tuon jälkeen yleensä on...

 

[Talvela]

Henkilökohtaisen konkurssi osalta, toivottavasti Orpo ei olisi Urpo, vaan valjastaisi puolueensa mittavan yritysyhteistyön ja älyllisen pääoman tekemään ehdotusta henkilökohtaisen konkurssin mahdollistavaksi lainsäädännöksi. Kokoomuksella on varmasti paljon äänestäjiä, jotka muistavat itse 1990-luvun alun. Uskon sinänsä vilpittömästi, että niin Marinilla, Anderssonilla kuin Kulmunilla on halu välttää 1990-luvun virheet.

Mutta, Orpo ei ole valtiomies. Ehkä Lepomäki voisi ajaa Orpon ohi, Häkkänen sitten kiintiömiehenä (Häkkänen on huono matikassa, eli tyypillinen kokoomusmiesjohtaja) mukana?

Lepomäkin oli ihan hyvä ennen kuin kävi ensimmäistä kertaa Bilderbergissä ja alkoi höpöttää liittovaltiosta, hyvin ne siellä osaa vaikuttaa.

 

[arix]

Lepomäkin oli ihan hyvä ennen kuin kävi ensimmäistä kertaa Bilderbergissä ja alkoi höpöttää liittovaltiosta, hyvin ne siellä osaa vaikuttaa.

Jep, en usko Lepomäen tai Häkkäsen enää olevan johtomateriaalia...
Mikäköhän kokoomuksessa nykyään on kun päteviltä näyttävät kyvyt kuohitaan ennen valtaan pääsyä?

 

[jokuvaan]

Italy’s Conte threatens to derail EU summit over corona bonds

Prime minister says he will not sign EU declaration without getting ‘adequate instruments’ to help economic recovery.

www.politico.eu

"Italian Prime Minister Giuseppe Conte threatened to block a planned statement from EU leaders on their response to the coronavirus crisis unless they agree to use so-called corona bonds to help with economic recovery. "

Could the EU kick out the Dutch? Stunning threat in Brussels backlash

A GROWING row inside the European Union has led one member-state leader to question whether the Netherlands are "truly committed" to the Brussels-led project, hinting that the Dutch should "be left out" of EU deals.

www.express.co.uk

"Portugal's Prime Minister Antonio Costa has stunned fellow EU leaders after raising the idea of leaving the Netherlands out of EU agreements. The astonishing remarks implies that the Netherlands could be kicked out of the European Union, amid growing outrage at the coutnry's conduct in the latest coronavirus response talks. The Netherlands held up the talks after blocking demands from Italy, Spain and France for so-called 'corona-bonds' where the EU would issue joint shared debt to help finance a recovery. "

Ei taida olla nykyisiin pörssikursseihin hinnoiteltuna uutta eurokriisiä.

 

[Pihatonttu]

Tuo henkilökohtainen konkurssi pitäisi saada läpi. Mikään ei opeta niin paljoa kuin se ensimmäinen konkurssi. Valitettavasti se on monelle myös se viimeinen, kun ulosotto vain jatkuu ja jatkuu. Laki puhuu 12-vuodesta, valitettavasti tuo aika nollautuu jos ulosottoon saadaankin rahaa jostain. Eli pitäisi elää se 12 vuotta ja sitten vielä 3 vuotta "sossuntuilla". Aika myöhäistä se yrittäjyys tuon jälkeen yleensä on...

Jos on verovelkoja, niin valtiolla on hihassaan kiero niksi: veronpalautus.

Kun verovelka uhkaa vanheta, niin verotoimisto "tekee pienen virheen" ja antaa sinulle veronpalautusta. Vouti nappaa sen. Aikalaskuri alkaa alusta.

Toki voi koittaa haastaa valtion siitä että on saanut väärin perustein pienen veronpalautuksen, mutta...

 

[Raveni]

Tuo henkilökohtainen konkurssi pitäisi saada läpi. Mikään ei opeta niin paljoa kuin se ensimmäinen konkurssi. Valitettavasti se on monelle myös se viimeinen, kun ulosotto vain jatkuu ja jatkuu. Laki puhuu 12-vuodesta, valitettavasti tuo aika nollautuu jos ulosottoon saadaankin rahaa jostain. Eli pitäisi elää se 12 vuotta ja sitten vielä 3 vuotta "sossuntuilla". Aika myöhäistä se yrittäjyys tuon jälkeen yleensä on...

Jenkeissä on mahdollista tehdä henkilökohtainen konkurssi. Monet sen läpi käyneet ovat haluttuja luennoitsijoita. Siellä osataan oppia virheistä, niistä ei lähdetä rankomaan puolta elämää. Sitten seuraavalla yrityksellä tai kolmannella on oppia kertynyt ja firma alkaa pyörimään. Tehdään miljoonia ja jotkut satoja miljardeja. Ei Suomessa. Täällä myydään firma helvettiin heti kun se alkaa tuottamaan ja yritykselle tulee arvoa. Näin pienennetään riskiä josko koko paska lahoaa alta. Siinä kun saa roikkua löyhässä hirressä sen 20 vuotta jos ei saneeraukseen pääse. Toki saneeraus voi joillekin olla mahdollisuus mutta se vaatii yhteistyötä velkojien kanssa ja toisaalta säännölliset tulot joista maksella.

Kyllä tuo henkilökohtainen konkurssi olisi yrittäjille todella tärkeä mahdollisuus ja miksei myös ylivelkaantuneille kuluttajille. Riski siirtyisi sinne missä sen paikka on eli rahoittajille. Olisi pakko katsoa mikä on velallisen maksukyky ennen kuin annetaan uutta velkaa. Korot tietysti erkanisi roimasti nykyisestä korko tasosta jossa persaukinen voi saada lähes nolla korkoista rahaa, vaikka maksu kykyä ei juuri olisikaan.

Tuon henkilökohtaisen konkurssin tiellä on tosin niin pankit ja erilaiset rahoituslaitokset kuin myös maksuvaikeuksista tulonsa tekevät perintä yhtiöt. Siellä on rahaa rahoittaa vaaleja joten vaikeaa tuollaisen läpi saaminen on. Kokoomus jos on hallituksessa niin mahdotonta tai ainakin tulos olisi todella vesitetty.

 

[Hilan lukko]

Jos on verovelkoja, niin valtiolla on hihassaan kiero niksi: veronpalautus.

Kun verovelka uhkaa vanheta, niin verotoimisto "tekee pienen virheen" ja antaa sinulle veronpalautusta. Vouti nappaa sen. Aikalaskuri alkaa alusta.

Toki voi koittaa haastaa valtion siitä että on saanut väärin perustein pienen veronpalautuksen, mutta...

Ovatko verot yleensäottaen perusteettomia?

 

[Lunni]

Jenkeissä on mahdollista tehdä henkilökohtainen konkurssi.

Niinpä, en viitsi enempää postiasi lainata, mutta siellä on se käsitys että kolmannen konkan jälkeen olet ammattilainen. Tiedät virheesi ja sudenkuopat. Täällähän konkan jälkeen olet epäonnistunut luuseri...

 

[Lunni]

Jos on verovelkoja, niin valtiolla on hihassaan kiero niksi: veronpalautus.

Kun verovelka uhkaa vanheta, niin verotoimisto "tekee pienen virheen" ja antaa sinulle veronpalautusta. Vouti nappaa sen. Aikalaskuri alkaa alusta.

Toki voi koittaa haastaa valtion siitä että on saanut väärin perustein pienen veronpalautuksen, mutta...

Ei edes tarvitse tehdä virhettä. Työttömyystuista maksetaan 20% veroa, ne menee automaattisesti ulosottoon...

 

[Talvela]

Italy’s Conte threatens to derail EU summit over corona bonds

Prime minister says he will not sign EU declaration without getting ‘adequate instruments’ to help economic recovery.

www.politico.eu

"Italian Prime Minister Giuseppe Conte threatened to block a planned statement from EU leaders on their response to the coronavirus crisis unless they agree to use so-called corona bonds to help with economic recovery. "

Could the EU kick out the Dutch? Stunning threat in Brussels backlash

A GROWING row inside the European Union has led one member-state leader to question whether the Netherlands are "truly committed" to the Brussels-led project, hinting that the Dutch should "be left out" of EU deals.

www.express.co.uk

"Portugal's Prime Minister Antonio Costa has stunned fellow EU leaders after raising the idea of leaving the Netherlands out of EU agreements. The astonishing remarks implies that the Netherlands could be kicked out of the European Union, amid growing outrage at the coutnry's conduct in the latest coronavirus response talks. The Netherlands held up the talks after blocking demands from Italy, Spain and France for so-called 'corona-bonds' where the EU would issue joint shared debt to help finance a recovery. "

Ei taida olla nykyisiin pörssikursseihin hinnoiteltuna uutta eurokriisiä.

Nyt kun Britannia erosi nuo latinot yrittävät uudestaan kupata Pohjois-Euroopan valtionvelkansa maksajaksi, Brexit tosiaan oli EU:n hajoamisen alku.