Taloustieteellinen keskustelu

[Talvela]

Olen tuossa pohtinut tuota maataloutta ja huoltovarmuutta. Ymmärrän hyvin, että vilja ja juures tuotanto on huoltovarmuuden kannalta kriittistä tuotantoa. Nämä eivät tosin tarvitse pyöriäkseen kausityöntekijöitä koska koneet ovat suurelta osin käytössä. Sen sijaan en voi käsittää miten jostain mansikan- tai herneen viljelystä saadaan väännettyä huoltovarmuuden kannalta kriittistä tuotantoa tai vaikka tomaatin ja kurkun viljelystä? Nämä ovat hyvin lyhyen kauden kausituotteita joiden säilyvyys ilman kallista pakastamista on todella heikko. Kyllä nuo ovat ylellisyys tuotteita eikä niillä itsessään ole tekemistä huoltovarmuuden kanssa.

Tuossa kun jokusen isännän kanssa jutellut mennä vuosina niin valitusta on lähinnä ollut siitä kun tuotteesta saa niin huonon hinnan jottei viljely oikein edes kannata. Kertoo mielestäni ylituotanto ongelmasta ja keskusliikkeiden pohjattomista taskuista.

Muuten samaa mieltä mutta herneen vedin nenään kun et sitä näe kriittisenä.

 

[StmSvejk]

Maailmantalouden tuhoaja: Koronaviruksen talousvaikutukset

Maailmantalous on todennäköisesti kohdannut ”tekijänsä”. Covid-19 "maailmantalouden tuhoaja" on kuin täydellinen ase taloutta vastaan.

gnseconomics.com

Todennäköinen tie eteenpäin
Oletamme, että todennäköisimmässä skenaariossa:

1. Jotkut valtiot ovat erittäin varovaisia ja aktiivisia viruksen leviämisen testaamisessa ja estämisessä, kun taas toiset viivyttelevät, pahentaen siten tilannetta.
2. Pandemia saavuttaa huippunsa toukokuussa.
3. Maailmanlaajuisia matkarajoituksia lievennetään varovasti keskikesästä alkaen.
4. Valtioiden ja keskuspankkien toteuttamat valtavat elvytystoimet tukevat maailmantaloutta hetkellisesti Covid 19 pandemian huipun jälkeen.
5. Elvytyksestä huolimatta, taloudellisen toimeliaisuuden romahdus ja yritystoiminnan laajamittaiset konkurssit ajavat Euroopan pankkisektorin kriisiin syksyyn mennessä. Tämä kriisi leviää maailmanlaajuiseksi, sillä Euroopassa on suurin keskittymä systeemisesti tärkeitä pankkeja.
6. Euroalueen hajoaminen alkaa syksyyn mennessä.
7. Globaalin kysynnän romahtaminen ja taloudellisen toimeliaisuuden vähentyminen johtaa Kiinan talouden romahtamiseen (hard landing).
8. Maailmantalous ajautuu lamaan.

Kuten alta olevasta taulukosta näemme, talousisku kohdistuisi voimakkaimmin euroalueen ja Suomen talouksiin, jotka kokisivat reilusti yli 20 prosentin bruttokansantuotteen laskun seuraavina kolmena vuotena. Koska oletamme euroalueen hajoavan, sen luvut ovat luonnollisesti suuntaa antavia. Yhdysvallat kokisi myös kovan iskun BKT:n laskiessa yli 15 prosenttia.

Taulukko. Bruttokansantuotteen kasvuprosentit euroalueella, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Lähde: GnS Economics, OECD
On tärkeää huomioida, että ylläesitetyt ennusteet ovat täysin riippuvaisia siitä, että saamme pandemian hallintaan. On myös huomioitava, että jos Euroopan pankkisektori kaatuu ja/tai euroalue alkaa hajoamaan ennen kesää, vuoden 2020 kasvuluvut tulemaan olemaan huomattavasti synkempiä.

 

[kimmo.j]

Kyllähän Puttonen voi saarnata, mutta mitä nyt poliisin tai palomiehen tai opettjan tehdä? Lopettaa työnteko jotta hänet voisi lomauttaa? Onhan selvää, että jos työt jatkuvat, palkanmaksu jatkuu. Yleisesti ylipäätään virkaura valitaan kapean, mutta pitkän uran toivossa. Riskitilanteessa se konkretisoituu.

Virkamiehet ja viranhaltijat maksavat koronalaskua jatkossa kun palkkakehitys on huonompaa kuin normitilanteessa, älä huoli!

Virkamiesten lomauttamisesta, tai vähentämisestä kun puhutaan nousee aina esiin että opettajia, poliiseja, hoitajia ja vastaavia ei voi lomauttaa. Tämä on tietysti totta, tai voisi, mutta se on huono idea. Kunnista ja valtiolta löytyy kuitenkin paljon puhtaita hallintovirkamiehiä joille ei oikeastaan löydy järjellistä tekemistä edes normaali oloissa. Heitä voitaisiin kevein ilmein lomauttaa. Silti pakkotilassa se on se kirjaston täti joka joutuu pakkolomalle, ei viraston erityisasiantuntia.

Virkamiesten palkkojen pienuus on mantra josta aina puhutaan, mutta joka ei virastoissa pidä paikkaansa. Kuraportaanpalkat ovat monesti pieniä, mutta esim. terveysalalla palkat ovat kunnallisella parempia, tai vähintään samoja kuin yksityisellä.

 

[kimmo.j]

No, mitenkäs ne valtaosa yksityisen sektorin työntekijöistä, joka tekee töitä normaalisti, esim. kuljetusalan työntekijät, pitäisikö heidänkin palkkojaan alentaa, vai koskeeko vain julkisen sektorin poliisia ja sairaanhoitajaa? Tai paperimiehet, tai kaupan kassat tai yritysjohtajat? Eikös olisi rehellistä, että heidän palkkojaankin alennettaisiin roimasti? Mitäs sitten käy valtiontalouden kun kaikkien palkkoja alennetaan, ihmiset eivät kuluta? Talous nousuun?

Valtion virkamiesjohtajilla on tässä kriisissä varmasti joka tasolla niin paljon töitä, että työtehtäviensä perusteella ovat palkkansa ansainneet. Toivottavasti myös näyttöjensä.

Vaikka yrittäjiä ja vaikkapa ma-ra työntekijöitä pitää tässä tilanteessa tietenkin auttaa, pitää myös muistaa että yksilöllä on myös vastuuta itsestään. Jos lähtee suhdanneherkälle alalle, pitää olla Plan B, olipa se sitten säästöt tai työskentelymahdollisuus toisella alalla. Jos vaikka pyörittää ma-ra yritystä voitollisesti vuosikaudet, ei laita rahaa sijoituksiin tai edes realistisesti YeL:n ja sitten huomaa kriisissä rahojen olevan loppu, kenen loppujen lopuksi on vastuu? Kädettömän yrittäjän vai julkisen sektorin?

Yksityisellä se kuljetusalan duunari saa monoa jos hommat vähenevät, tai siirtyy YT:n kautta osa-aikaiseksi. Osakkeenomistaja päättää miten tehdään.
Virkamiesten osalta "osakkeenomistaja" eli veronmaksaja ei saa osallistua päätöksentekoon.

Kulutus näkökulma on toki totta, kaikkien ihmisten, työnantajasta riippumatta, palkan alennukset, tai työttömäksi joutuminen alentaavat ostovoimaa ja se on pahasta yhteiskunnalle.

Kysymys onkin, kuinka liikuntaviraston, tai kaupungin kulttuuritoimen panos vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan tällä hetkellä. Tai että opetusviraston erityisasiantuntijan panos. Sekä valtiolla, mutta erityisesti kunnilla on paljon näkymätöntä hallintoa jonka todellinen tarkoitus on pitää sielä työskentelevät virkamiehet leivän syrjässä.

 

[StmSvejk]

Virkamiesten lomauttamisesta, tai vähentämisestä kun puhutaan nousee aina esiin että opettajia, poliiseja, hoitajia ja vastaavia ei voi lomauttaa. Tämä on tietysti totta, tai voisi, mutta se on huono idea. Kunnista ja valtiolta löytyy kuitenkin paljon puhtaita hallintovirkamiehiä joille ei oikeastaan löydy järjellistä tekemistä edes normaali oloissa. Heitä voitaisiin kevein ilmein lomauttaa. Silti pakkotilassa se on se kirjaston täti joka joutuu pakkolomalle, ei viraston erityisasiantuntia.

Virkamiesten palkkojen pienuus on mantra josta aina puhutaan, mutta joka ei virastoissa pidä paikkaansa. Kuraportaanpalkat ovat monesti pieniä, mutta esim. terveysalalla palkat ovat kunnallisella parempia, tai vähintään samoja kuin yksityisellä.

Olen sinänsä samaa mieltä, mutta niitä turhia kampaviinerimiehiä ja naisia on loppujen lopuksi sen verran vähän ettei heidän lomauttamisensa tuota käytännössä säästöjä.

 

[Fremen]

Olen samaa mieltä, että tuo varmasti tasoittuu. Toki paljon riippuu siitä millaisessa kunnossa tästä kriisistä noustaan ylös. Jos meillä on työttömyys luku +15% sen 7% sijaan niin kyllähän tuo näkyy monessa paikassa. Samoin jos meillä on yrityksiä kaatunut huomattavasti normaali aikoja enemmän niin tämä väistämättä näkyy myös auto kaupassa. Samoin merkitystä on sillä miten Suomen tärkeimmillä vientimailla menee ja miten ne tästä kriisistä nousevat.

Uskon, että taloudessa tullaan menemään aika syvälle ennen kuin sieltä päästään ylös päin. Paljon ja monessa suhteessa on merkitystä sillä miten jenkeissä tilanne kehittyy ja miten siellä tämän kaiken kanssa käy. Ei ole pois suljettua etteikö jokin pankkikin voisi kaatua tämän kriisin seurauksena. Toki tilanne ei ole sama mitä vuonna 2008. Pankeilla on käsittääkseni huomattavasti parempi tilanne mitä silloin ja tämä kriisihän ei lähtenyt liikkeelle rahoitusmarkkinoilta. Toki rahoitusmarkkinat saattavat joutua liriin siinä tilanteessa, että niille alkaisi kertyä massiivisia luottotappioita. Kuinka suuret tappiot pankit kestävät sitä en tiedä.

Hyviä pointteja, mutta tärkeimmät maat meille ovat Ruotsi, Saksa ja UK. Yhdysvalloilla on aika vähän suoraa merkitystä meille, öljynmyyjänaapurimmelle sitten huomattavasti enemmän.
Eiköhän tästä selvitä, alkaa olla Fremenin näkemys, ihan selkeästi sanottuna.

Näen jopa mahdollisuuksia.

 

[kimmo.j]

Olen sinänsä samaa mieltä, mutta niitä turhia kampaviinerimiehiä ja naisia on loppujen lopuksi sen verran vähän ettei heidän lomauttamisensa tuota käytännössä säästöjä.

Kun katsoo Helsingissä kaupungin virastotaloja, on pakko olla erimieltä.

Sitä paitsi, parin byrokraatin hinnalla saa helposti kolme "rivimiestä" hoitorintamalle.

 

[inscout]

Hyviä pointteja, mutta tärkeimmät maat meille ovat Ruotsi, Saksa ja UK. Yhdysvalloilla on aika vähän suoraa merkitystä meille, öljynmyyjänaapurimmelle sitten huomattavasti enemmän.
Eiköhän tästä selvitä, alkaa olla Fremenin näkemys, ihan selkeästi sanottuna.

Näen jopa mahdollisuuksia.

Paitsi että USA:n kysynnän sakkaaminen romahduttaa Saksan ja Ruotsin ja UK:n (muista puhumattakaan) viennin täysin. Ja silloin suomen investointihyödykevetoinen vientitalous romahtaa samalla.

USA:n velkapohjainen ylikysyntä ylläpitää maailmantaloutta. Kun se kaatuu, kaatuu koko roska. Tästä syystä USA:n taloudellinen sananvalta on niin suuri. Kaikki kumartavat kysyntää.

 

[Rauhantekijä]

Kunnista ja valtiolta löytyy kuitenkin paljon puhtaita hallintovirkamiehiä joille ei oikeastaan löydy järjellistä tekemistä edes normaali oloissa. Heitä voitaisiin kevein ilmein lomauttaa.

Se on juurikin näin. Me jotka olemme jollain näkökulmalla hallinto-organisaatioihin päin, tiedämme aivan varmasti että hallintokäytävillä on löysää ja "hylly-villejä" riittää.
Nämä löysät organisaatioiden huiput ja välipäällikkö tasot tarvitsevat yksinkertaisesti ulkoisen tarkastuksen ja puuttumisen. Siitä lähtee uusiin hommiin 10-20% porukasta eikä organisaation työtulokset rahamittarilla kärsi yhtään mitään. Kulut vaan pienenee.

 

[StepanRudanskij]

Kun katsoo Helsingissä kaupungin virastotaloja, on pakko olla erimieltä.

Sitä paitsi, parin byrokraatin hinnalla saa helposti kolme "rivimiestä" hoitorintamalle.

Valtion ja kaupungin jutut on kaksi eri asiaa. Valtio on purkanut virkamiesarmeijaa kohta 20 vuotta. Virkoja on lopetettu ja/tai muutettu tavallisiksi työsuhteiksi. Kuntien kohdalla on hiukan monimutkaisempi kuvio. Kunnilla on lakisääteisiä juttuja yhtä ja toista. Kuntia on yhdistetty ja hiljakseen sieltäkin poistuu tuplia, mutta tunnettu viiden vuoden viive siellä on.

 

[kimmo.j]

Valtion ja kaupungin jutut on kaksi eri asiaa. Valtio on purkanut virkamiesarmeijaa kohta 20 vuotta. Virkoja on lopetettu ja/tai muutettu tavallisiksi työsuhteiksi. Kuntien kohdalla on hiukan monimutkaisempi kuvio. Kunnilla on lakisääteisiä juttuja yhtä ja toista. Kuntia on yhdistetty ja hiljakseen sieltäkin poistuu tuplia, mutta tunnettu viiden vuoden viive siellä on.

Totta valtio ja kunnat ovat kaksi eria asiaa.
Valtion virastoissa on luovuttu siitä täysin epärealistisesta ajatuksesta, että joka hommaan oli oma ammattimies, tarvetta tai ei.
Oli omat sähkömiehet joka pirun laitoksessa ja sitten vaihtoivat lamppuja. Sinne on jäänut suuret määrät täysin turhaa väkeä, joiden nimikkeet ovat kehityspäällikkö, erityisasiantuntija, yms.

Kunnissa ei ole perattu samalla tahdolla laitoksia ja virastoja. Jotain yrityksiä on ollut kuten Palmia Helsingissä. Koko paska tulee hiljalleen menemään konkurssiin, sen ottaessa pataan avoimissa kilpailutuksissa. Puulaakiin kerättiin edustava kokoelma tyhjäntoimittajia kaupungin organisaatioista ja päästiin heistä irti siististi.
Mutta se mitä on lempattu, on kyky tehdä jotain kokreettista. Jäljelle on jäänyt läjä päin valkokaulustyöntekijää joka ei kontributoi mitenkään.

Tässä synkästä virrestä ei tietenkään pidä saada sellaista kuvaa, että mielestäni kaikkien kaupunkien valkokaulustyöntekijöiden pitäisi päätyä kortistoon, ei pitäisi. Puhun siitä byrokratian kierteestä jota nuo ihmiset synnyttävät, he työllistävät itsensä ja toisensa lukuisilla täysin merkityksettömillä asioilla. Suunnitelmia ja selvityksiä, tämä pandemia osoitti, että byrokratiasta ei ollut mitään hyötyä, vaan kaikki suunnitelmat olivat hyödyttömiä ja kunnat eivät olleetkaan varautuneet mitenkään pandemiaan, ei vaikka sellainen oli mainittu byrkraattien papereissa yhdeksi uhkaksi. Eli ne lakisääteiset jutut oli tehty huonosti ja ne lakisääteiset jutut on monesti säädetty vain lisäämään byrokratiaa, koska se pitää virkakoneiston ns. liikkeessä.

 

[Solidsnake]

Totta valtio ja kunnat ovat kaksi eria asiaa.
Valtion virastoissa on luovuttu siitä täysin epärealistisesta ajatuksesta, että joka hommaan oli oma ammattimies, tarvetta tai ei.
Oli omat sähkömiehet joka pirun laitoksessa ja sitten vaihtoivat lamppuja. Sinne on jäänut suuret määrät täysin turhaa väkeä, joiden nimikkeet ovat kehityspäällikkö, erityisasiantuntija, yms.

Kunnissa ei ole perattu samalla tahdolla laitoksia ja virastoja. Jotain yrityksiä on ollut kuten Palmia Helsingissä. Koko paska tulee hiljalleen menemään konkurssiin, sen ottaessa pataan avoimissa kilpailutuksissa. Puulaakiin kerättiin edustava kokoelma tyhjäntoimittajia kaupungin organisaatioista ja päästiin heistä irti siististi.
Mutta se mitä on lempattu, on kyky tehdä jotain kokreettista. Jäljelle on jäänyt läjä päin valkokaulustyöntekijää joka ei kontributoi mitenkään.

Tässä synkästä virrestä ei tietenkään pidä saada sellaista kuvaa, että mielestäni kaikkien kaupunkien valkokaulustyöntekijöiden pitäisi päätyä kortistoon, ei pitäisi. Puhun siitä byrokratian kierteestä jota nuo ihmiset synnyttävät, he työllistävät itsensä ja toisensa lukuisilla täysin merkityksettömillä asioilla. Suunnitelmia ja selvityksiä, tämä pandemia osoitti, että byrokratiasta ei ollut mitään hyötyä, vaan kaikki suunnitelmat olivat hyödyttömiä ja kunnat eivät olleetkaan varautuneet mitenkään pandemiaan, ei vaikka sellainen oli mainittu byrkraattien papereissa yhdeksi uhkaksi. Eli ne lakisääteiset jutut oli tehty huonosti ja ne lakisääteiset jutut on monesti säädetty vain lisäämään byrokratiaa, koska se pitää virkakoneiston ns. liikkeessä.

Rakennuksille on määrätty valvoja, ettei laisteta jutuista, kunnallishallinto kaipaa tribuunin joka viheltää pelin poikki, kun rupeaa menemään överiksi

 

[kimmo.j]

Rakennuksille on määrätty valvoja, ettei laisteta jutuista, kunnallishallinto kaipaa tribuunin joka viheltää pelin poikki, kun rupeaa menemään överiksi

Luulen, että sellaia tribuuneja on haettu, mutta he eivät ole onnistuneet tehtävässään, kuin osoittain.
Yksi esimerkki on Helsingin ex Pelastuskomentaja Simo Wecksten, aloitettuaan virassaan mies karsi useita turhia toimintoja täysin diktatorisin elkein.
Esimerkkinä päällikköpäivystys, eli ylempien viranhaltioiden päivystys rinki, jossa oikeaa tekemistä ei osunut edes joka viikoksi, joskus edes kuukaudeksi.
Tuolloin odotettiin koko kaupungin palavan poroksi, mutta kas kummaa, mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Nyt tuskin kukaan kaipaa moista turhaketta takaisin.

Ongelma on virkojen "ikuisuus", vänkyrää on vaikea kammeta pois paikaltaan. Muuttamalla kaikki vähintään päällikkö tason virat ja toimet määräaikaiseksi, saataisin mahdollisuus muutokselle.

 

[Raveni]

Hyviä pointteja, mutta tärkeimmät maat meille ovat Ruotsi, Saksa ja UK. Yhdysvalloilla on aika vähän suoraa merkitystä meille, öljynmyyjänaapurimmelle sitten huomattavasti enemmän.
Eiköhän tästä selvitä, alkaa olla Fremenin näkemys, ihan selkeästi sanottuna.

Näen jopa mahdollisuuksia.

@inscout vastasikin jo eli vaikka Suomi ei välttämättä käy suoraa kauppaa yhdysvaltojen kanssa niin välillisesti yhdysvaltojen talousvaikutukset voivat olla Suomen taloudelle massiiviset. Kun jenkeissä 2008 kaatui pankkin niin eihän se suoraan Suomea koskenut, välilliset vaikutukset olivat kuitenkin hurjat ja sieltä ei noustu ikinä. Nyt puskee uutta kriisiä päälle.

 

[Fremen]

@inscout vastasikin jo eli vaikka Suomi ei välttämättä käy suoraa kauppaa yhdysvaltojen kanssa niin välillisesti yhdysvaltojen talousvaikutukset voivat olla Suomen taloudelle massiiviset. Kun jenkeissä 2008 kaatui pankkin niin eihän se suoraan Suomea koskenut, välilliset vaikutukset olivat kuitenkin hurjat ja sieltä ei noustu ikinä. Nyt puskee uutta kriisiä päälle.

Joo, mutta siinä ei Bear Stearns tai Lehman painanut yhtä paljon kuin saksalaisten Landesbankien taseet... Balaba? Helaba?
Täynnä subprimea, Kreikkaa ja muuta paskaa, johon Urpilainen ilmoitti että vihko on auki, ja lyhyt matikka vitonen -Katainen tiedotti että "me tienaamme tällä".
Vitun imbesilli.
Onneksi sma kusiperse johtaa nyt Suomen tulevaisuusrahastoa, voitti tulevaisuudentutkimuksen professorin Polilta kilpailussa pallille, joten on varmaan paras mies hommaan.
Whatever.

 

[Fremen]

Bayerische Landesbank.
Hessenische Landesbank.

 

[Talvela]

Maailmantalouden tuhoaja: Koronaviruksen talousvaikutukset

Maailmantalous on todennäköisesti kohdannut ”tekijänsä”. Covid-19 "maailmantalouden tuhoaja" on kuin täydellinen ase taloutta vastaan.

gnseconomics.com

Todennäköinen tie eteenpäin
Oletamme, että todennäköisimmässä skenaariossa:

1. Jotkut valtiot ovat erittäin varovaisia ja aktiivisia viruksen leviämisen testaamisessa ja estämisessä, kun taas toiset viivyttelevät, pahentaen siten tilannetta.
2. Pandemia saavuttaa huippunsa toukokuussa.
3. Maailmanlaajuisia matkarajoituksia lievennetään varovasti keskikesästä alkaen.
4. Valtioiden ja keskuspankkien toteuttamat valtavat elvytystoimet tukevat maailmantaloutta hetkellisesti Covid 19 pandemian huipun jälkeen.
5. Elvytyksestä huolimatta, taloudellisen toimeliaisuuden romahdus ja yritystoiminnan laajamittaiset konkurssit ajavat Euroopan pankkisektorin kriisiin syksyyn mennessä. Tämä kriisi leviää maailmanlaajuiseksi, sillä Euroopassa on suurin keskittymä systeemisesti tärkeitä pankkeja.
6. Euroalueen hajoaminen alkaa syksyyn mennessä.
7. Globaalin kysynnän romahtaminen ja taloudellisen toimeliaisuuden vähentyminen johtaa Kiinan talouden romahtamiseen (hard landing).
8. Maailmantalous ajautuu lamaan.

Kuten alta olevasta taulukosta näemme, talousisku kohdistuisi voimakkaimmin euroalueen ja Suomen talouksiin, jotka kokisivat reilusti yli 20 prosentin bruttokansantuotteen laskun seuraavina kolmena vuotena. Koska oletamme euroalueen hajoavan, sen luvut ovat luonnollisesti suuntaa antavia. Yhdysvallat kokisi myös kovan iskun BKT:n laskiessa yli 15 prosenttia.

Taulukko. Bruttokansantuotteen kasvuprosentit euroalueella, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Lähde: GnS Economics, OECD
On tärkeää huomioida, että ylläesitetyt ennusteet ovat täysin riippuvaisia siitä, että saamme pandemian hallintaan. On myös huomioitava, että jos Euroopan pankkisektori kaatuu ja/tai euroalue alkaa hajoamaan ennen kesää, vuoden 2020 kasvuluvut tulemaan olemaan huomattavasti synkempiä.

Tällaista olen itse ennustanut sen jälkeen kun 2008 alettiin painamaan rahaa entistäkin hullummin, Covid 19 sattui vain sopivasti kohdalle laukaisemaan systeemisen romahduksen, se olisi voinut olla jotain muutakin.

Pitäkää kiinni penkeistänne, jos satutte sellaisen löytämään..

 

[Lunni]

En usko että pankkisektori mihinkään kaatuisi euroopassa, EKP:n piikkiin vaan.. "whatever it takes". Koska Euro oli/on poliittinen projekti eikä taloudellinen. BKT kyllä kyykkää koska lomautetut eivät kuluta palveluita, joita ei edes ole koska korona pisti ne kiinni tai kukaan ei uskalla käydä.
Itse teollisuuteen tuo ei niin vaikuta, ja niitähän Suomi vie palveluiden (IT) osassa. Tai no, laivayhtiöt eivät ehkä ihan heti tilaa uutta risteilyalusta...

 

[Eräs]

Joitakin ajatuksenpoikasia taloudesta.

Ensiksi sellainen huomio, joka on syytä ottaa huomioon; taloustilanne oli menossa huonompaan jo ennen pandemiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun(/jos?) joskus pääsemme samaan tilanteeseen kuin ennen tätä kriisiä, niin silloinkaan emme vielä ole hyvässä tilanteessa.

https://www.stat.fi/tietotrendit/ar...yi-suurten-yritysten-mukana-jo-ennen-kriisia/
"Juuri ilmestyneen helmikuuta koskevan kokeellisen pikaennakon mukaan tuotannon kasvu oli jo nollassa. Tammikuun lukujen valossa teollisuuden puolella laski sekä tuotanto että liikevaihto edellisvuodesta, mutta kaupan, rakentamisen ja palvelualojen yritykset pääsivät vielä liikevaihdon osalta kasvun puolelle.
...
Ilman koronaviruksen aiheuttamaa talousshokkiakin olisi bruttokansantuotteen volyymi saattanut kääntyä laskuun suurten teollisuusyritysten perässä. Nyt jäämme vain odottamaan, kuinka raju ja pitkäaikainen alamäestä tulee."

Sama tilanne oli Saksassa:

https://www.cnbc.com/2020/02/07/germany-recession-fears-grow-as-insdutrial-data-disappoints.html

Kiinan talouskasvu oli hiipumassa. Esimerkiksi autojen myynti laski viime vuonna jo toista vuotta putkeen.

https://www.scmp.com/business/compa...inas-slumping-car-market-coronavirus-pandemic
"China’s automobile industry had already posted a second consecutive year of decline in 2019. Passenger car sales slumped by 8.2 per cent last year to 25.8 million units, while production shrank 7.5 per cent to 25.7 million units, according to the CPCA."

Intia

https://um.fi/edustustojen-raportit.../intian-talous-covid-19-kriisiss-c3-a4/384951
"Intian talous oli laskusuunnassa jo ennen koronaa"


Kehitysmaista Nigerian tilanne on etenkin nyt suorastaan kauhistuttava, kun ennen covidiakin haasteita riitti.

https://www.brookings.edu/blog/afri...he-covid-19-outbreak-on-the-nigerian-economy/

On ehkä hyvä muistaa, että kun tarkastellaan bruttokansantuotetta per nuppi inflaatiokorjattuna, niin sen osalta olimme täällä Suomessa vasta juuri päässeet kipuamaan samaan missä olimme 2008 ennen finanssikriisiä eli siinä kesti vaivaiset 11 vuotta:

Tilastokeskus

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

Täytyy siis todeta, että edes lähtökohdat eivät olleet kovin ruusuiset.

 

[Eräs]

Onko nyt kyse vain pandemian aiheuttamasta talouskriisistä vai samalla jostakin muusta?

Hallituksen selvitystyöryhmän johtaja Vesa Vihriälä näyttäisi lähtevän siitä, että nyt on kyseessä pelkästään pandemian synnyttämä talouskriisi:

https://demokraatti.fi/pikkuisen-ta...en-aikaan-johdattavan-selvitysryhman-johtaja/

”Se on poikkeuksellinen erityisesti siinä suhteessa, että tekijä joka sysäsi kriisin liikkeelle tulee täysin talouden ulkopuolelta. Syy on epidemia, joka on pakottanut yhteiskunnat rajoittamaan ankarasti talouden toimeliaisuutta, Vihriälä sanoo.
…
Kun kriisin syy ei lähtökohtaisesti johdu talouden rakenteesta ja velkakuplan puhkeamisesta, myös toipuminen voi Vihriälän mukaan olla epidemian laantuessa nopeaa. Edellytyksenä on, ettei talouteen ole ehtinyt syntymään kovin pahoja vaurioita.”

Mutta onko näin? Itse ihan mutuillen sanoisin, ettei esim. pörssikurssien hurja syöksylasku ole ollut vain pandemian tulosta. Olihan kurssit olleet ennätyspitkässä nousussa jo todella kauan. Ja jotenkin on tuntunut, ettei nousuralli ole perustunut niinkään reaalitalouden varaan vaan johonkin muuhun.

No, minun mutuiluni on mutua. Mutta löytyy niitä erilaisiakin näkemyksiä kriisin syistä. Omansa esittää professori Heikki Patomäki:

Heikki Patomäki – Maailmantalouden kaikkien kriisien äiti – kohti uusliberalistisen aikakauden loppua, osa 1

”Hallitseva tarina on, että osakemarkkinoiden syöksykierre johtuu koronaviruksesta. Viime aikojen tapahtumat tai viime vuosikymmenen kehityskulut eivät tue tätä tarinaa. Virus oli levinnyt maailmanlaajuisesti useita viikkoja ennen osakemarkkinoiden romahtamista. Vielä kun terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen maailmanlaajuiseksi hätätilanteeksi, osakemarkkinat jatkoivat nousuaan. Viimeistään kun Kiinassa oli jo 1000 viruskuolemaa, rationaalisten markkinoiden olisi pitänyt kyetä ennakoimaan viruksen aiheuttamaan uhkaa maailmantaloudelle.
...
Kun syyskuussa 2019 käteistä ei enää yhtäkkiä ollutkaan tarjolla, Yhdysvaltain keskuspankki Fed alkoi tarjota ensisijaisille jälleenmyyjille keskimäärin 75 miljardia dollaria päivässä pitääkseen yllä kauppaa. Sama toistui joulukuussa, jolloin Fed esitti pumppaavansa markkinoille repo-operaatioiden avulla satoja miljardeja dollareita vahvistaakseen likviditeettiä ja pysyvänsä markkinalla vuodenvaihteen yli. Fedin toimenpiteet olivat niin äärimmäisiä, että monet kommentaattorit ennakoivat uutta – ja 2008-9 kriisiä pahempaa – likviditeettikriisiä. Romahduksen merkit olivat siis ilmassa jo ennen virusta.

Fedin tarjoama lisäraha valui osakemarkkinoille, mikä tuotti uuden minikuplan vuosia kehkeytyneen massiivisen superkuplan päälle. Kriisin välitön laukaiseva tekijä ei ollut koronavirus vaan Fedin yritys normalisoida taseensa – eli lopettaa rahan pumppaaminen markkinoille.”

Ekonomisti Tuomas Malinen on samoilla linjoilla:

https://www.jalonom.com/paaekonomisti-ja-dosentti-ennustaa-talousromahdusta-2020-2023/

”Maailmantalous kohtaa samanaikaisesti useita uhkia. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkina on ollut tekohengityksessä viime vuoden syyskuusta lähtien, euroalueen talouskasvu on hidastunut uhkaavasti ja tämän vuoden alusta koronavirus on noussut uhkaamaan sekä maailmantaloutta että ihmisten terveyttä.

Maailmantaloutta on elvytetty Kiinan ja keskuspankkien toimesta vuodesta 2009 lähtien. Koskaan aikaisemmin taloutta ei ole elvytetty koko nousukauden ajan. Tämä on tehnyt maailmantaloudesta hauraan.
…
Koronaviruksen oletettavasti vakavat talousvaikutukset tulevat nopeuttamaan kriisin alkamista, mutta sen juuret ovat syvällä taloutemme rakenteissa. Koko hauras rakennelma alkoi hajota jo syyskuussa 2019.
…
Keskuspankit ovat kannatelleet rahoitusmarkkinoita jo vuosien ajan, mutta viime kädessä reaalitalous määrittää niiden suunnan. Tämä on esimerkiksi vuoden 1929 suuren osakemarkkinaromahduksen keskeinen opetus. Vaikka halpa raha voi kannatella markkinoita pidempään kuin reaalitalouden kehitys antaisi aihetta, se vain pahentaa niiden vääjäämätöntä korjausliikettä.

Fed ja suuret keskuspankit ovat syyskuusta 2019 lähtien yrittäneet estää rahoitusmarkkinoiden romahdusta kasvattamalla taseitaan massiivisesti (ks. kuvio 2). Epätoivo on ymmärrettävää, koska rahoitusmarkkinoiden tuleva romahdus ei uhkaa pelkästään maailmantaloutta vaan myös keskuspankkien olemassaoloa”

Jan Hurri kirjoittaa:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006445869.html

”Euroalueen taloudesta pistää silmään ainakin kolme arkaa ja iskuille altista heikkoa kohtaa. Ne ovat osaltaan herkistäneet EKP:n riski- ja kriisitietoisuuden säikymmäksi kuin pelkkä koronakriisi olisi ehkä yksistään antanut aihetta.

Nuo kolme syytä ovat kolkkoja ja EKP:lle ennestään turhankin tuttuja, sillä nämä samat vastukset sillä oli vastassaan eurokriisin koettelemusten vuosina. Ja pitkälti juuri niiden samojen syiden takia EKP teki rahapoliittisia taikojaan eurokriisinkin voittamiseksi.

Nämä kriisiherkkyyttä lisäävät syyt ovat euroalueen valtioiden ja eritoten Italian valtion ylivelkaisuus, euroalueen pankkien krooninen heikkous ja euroalueen yhä ylikäymätön perusongelma, itse euro ja sen perustaksi luodun rahaliiton valuviat.”

Kuka on oikeassa? Onko kyseessä pandemian aiheuttama jo sinällään massiivinen ja järisyttävä taloudellinen shokki, joka jää historiaan epidemian laannuttua? Vai onko taustalla ihan muut asiat taloudessamme, jotka nyt sattuivat samaan aikaan järisemään covid-19:n kanssa? Vai alkoiko tästä jonkinlainen dominoefekti, jossa virus jää sivurooliin kuin espanjantauti aikoinaan?