Taloustieteellinen keskustelu

[Nojatuolistrategi]

Valtion velat on maksettava.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä olevan valtiontakuurahaston vuoden 2019 tilinpäätös osoittaa, että Suomella on saatavia muiltakin mailta. Tilinpäätöksen perusteella Suomen valtiolla noin 240 miljoonan euron verran takaisin perittävää velkaa kymmeneltä eri valtioilta.

Suomen takaisinperintäsaamiset valtioilta (Valtiontakuurahaston tilinpäätös 2019)

Irak	161 209 798 €
Pohjois-Korea	32 863 384 €
Zimbabwe	21 932 158 €
Serbia	7 620 871 €
Kuuba	7 030 418 €
Argentiina	3 119 705 €
Pakistan	2 937 505 €
Indonesia	665 713 €
Libya	443 113 €
Bosnia-Herzegovina	129 825 €
Yhteensä.	237 952 490 €

Valtion rahoitusyhtiö Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen kertoo, että velat ovat muodostuneet vanhoista vientiluotoista, jotka ovat menneet perintään, koska niitä ei ole maksettu asianmukaisesti.


https://www.talouselama.fi/uutiset/...03.1557771923.1592899016-703196195.1591253123

Ulosottomiehelle ja perintätoimistoille työsarkaa.

 

[Nojatuolistrategi]

Menoelvytys vai verohelpotus?

Onko menoelvytys aina paras tapa? Vai kannattaisiko myös verojen lasku nostaa keinovalikoimaan?

Elvytys näin poikkeuksellisessa matalasuhdanteessa on perusteltua. Kuten usein käy, sekaan on hypännyt aivan perinteisiä menolisäyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä koronasta selviytymisen tai pitkän aikavälin kilpailukyvyn lisäämisen kanssa. Taloustieteessä on suhteellisen laaja yhteisymmärrys siitä, että järkevät julkiset investoinnit ovat parasta elvytystä, jos ne lisäävät samalla talouden tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Tässä oleellista on huomata, että mikä tahansa menoelvytys ei täytä kriteeriä. Toinen tapa elvyttää olisivat veronalennukset.

Suomessa kerätään yli sata miljardia euroa veroja. Kokonaisveroaste on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin korkea, 42,1 prosenttia. Suuri osa verorasitteesta kohdistuu työhön, yrittämiseen tai omistamiseen: tuloverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut muodostavat yli 63 prosenttia verokertymästä.

Spoiler

Työnantajan ja -tekijän näkökulmasta asiaa havainnollistaa työn verokiila, eli yrityksen maksaman ja palkansaajan käteen jäävän summan erotus.

Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2 270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1 530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa yhteensä noin 3 800 euroa kuukaudessa. Jos tämä palkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää lisäpalkasta käteen vain 51 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle 120 euroa. Kireä työn verotus heikentää sekä palkkaamisen että työnteon kannustimia.

On selvää, että verorakenteemme ei ole optimaalinen. Painopistettä tulisi siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kohti kuluttamisen ja haittojen verotusta. Taloustieteellä on selvä yleissuositus toivottavista veroista: niiden tulee ohjata käyttäytymistä mahdollisimman vähän.

Vain erityisiin haittoihin kannattaa puuttua veroilla. Veropohjan tulisi olla laaja ja verokantojen matalia. Hyviä ehdotuksia on vaikka millä mitalla. Elvytystä voitaisiin käyttää esimerkiksi modernisoimaan yritysverotustamme, pienentämään työn vastaanottamisen kannustinloukkuja tai vaikkapa palkkaamisen kynnystä sivukuluja alentamalla. Rohkea päätös saattaisi olla myös yhteisöveron alentaminen reilusti kilpailijamaita matalammaksi investointien houkuttelemiseksi.

Tehtiin suhdannepolitiikkaa millä työkalulla tahansa, tulisi tavoitteena olla, että päätökset samalla parantavat Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Rahan syytäminen sinne tänne ei sitä tee. Sen sijaan tutkimukseen panostaminen ja verotuksen tai sosiaaliturvan rakenteiden muuttaminen parantaa kansantaloutemme potentiaalia tulevaisuudessa.

Itse asiassa kansalaisten veronäkemykset näyttävät olevan valveutuneita. Kunnallisalan kehittämissäätiö teki vastikään kyselytutkimuksen, jonka mukaan 54 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että verotuksen painopistettä tulisi siirtää ansiotulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Vain kolmannes (31 prosenttia) vastustaa.

Enemmistö eli 53 prosenttia suomalaisista yhtyy väitteeseen: oma verotukseni on liian ankaraa.

https://www.verkkouutiset.fi/veronkevennykset-mukaan-taantuman-taittoon/#d7166c24

 

[Heikki]

Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2 270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1 530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa yhteensä noin 3 800 euroa kuukaudessa. Jos tämä palkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää lisäpalkasta käteen vain 51 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle 120 euroa. Kireä työn verotus heikentää sekä palkkaamisen että työnteon kannustimia.

Varmastikin tuossa on tapahtunut rehellinen virhe, koska eihän kukaan voi uskoa että tuollainen vale jäisi huomaamatta. Jos veroprosentti säilyy samana, työntekijälle jää 100 euron palkankorotuksesta käteen 75,67€. Tuo 51 euroa on ilmeisesti laskettu sen mukaan ikäänkuin työntekijälle jäisi 3000 euron palkasta käteen tuo verojen ja maksujen kokonaismäärä 1530 euroa.

Joka tapauksessa ei anna kovin hyvää kuvaa asiantuntemuksesta.

 

[Nojatuolistrategi]

Varmastikin tuossa on tapahtunut rehellinen virhe, koska eihän kukaan voi uskoa että tuollainen vale jäisi huomaamatta. Jos veroprosentti säilyy samana, työntekijälle jää 100 euron palkankorotuksesta käteen 75,67€. Tuo 51 euroa on ilmeisesti laskettu sen mukaan ikäänkuin työntekijälle jäisi 3000 euron palkasta käteen tuo verojen ja maksujen kokonaismäärä 1530 euroa.

Joka tapauksessa ei anna kovin hyvää kuvaa asiantuntemuksesta.

Tuntuu tosiaan epäuskottavalta, että Suomen tuloverotuksen progressio olisi niin kireä, että 100 euron palkankorotus nostaisi rajaveroasteen 49 prosenttiin.

Verokiilan jyrkkyyttä tai leveyttä olisi voinut havainnollistaa laajemmaltikin. Verotuksen lisäksi erilaiset maksut ja tuet muuttuvat palkan funktiona. Pelkkä palkka ei kerro elintasoa.

 

[Mortti]

Varmastikin tuossa on tapahtunut rehellinen virhe, koska eihän kukaan voi uskoa että tuollainen vale jäisi huomaamatta. Jos veroprosentti säilyy samana, työntekijälle jää 100 euron palkankorotuksesta käteen 75,67€. Tuo 51 euroa on ilmeisesti laskettu sen mukaan ikäänkuin työntekijälle jäisi 3000 euron palkasta käteen tuo verojen ja maksujen kokonaismäärä 1530 euroa.

Joka tapauksessa ei anna kovin hyvää kuvaa asiantuntemuksesta.

Tuota... Et kai ole elänyt siinä harhaluulossa, että palkankorotus ei vaikuttaisi veroprosenttiin?

Nimenomaan siksihän marginaalivero on yllättävänkin korkea, että progressiivisen verotuksen vuoksi palkankorotus johtaa veroprosentin nousuun.

Toki tuo esimerkki hieman jättää jotain kertomatta, tai sisältää typon. Pikainen testi veroviraston verkkosivujen veroprosenttilaskurilla antaa, että Helsingissä asuva kirkkoon kuuluva maksaisi 3000 € kuukausipalkasta 17% veroja ja 8,4% vakuutusmaksuja, ja käteen siis 0.746*3000 = 2238 €. 100 € korotuksen jälkeen kuukausipalkka olisi 3100 €, veroprosentti 17.5% ja vakuutusmaksut samat 8.4%, ja käteen jäisi 0.741*3100 = 2297.1 €. Eli tämä laskelma antaisi 100 € korotuksesta noin 59 € enemmän käteen. Hieman enemmän kuin 51 €, mutta on tuossakin marginaaliveroprosentti jo 41%, vaikka liikutaan Suomen keskipalkkaa pienemmissä kuukausipalkoissa.

 

[Heikki]

Tuota... Et kai ole elänyt siinä harhaluulossa, että palkankorotus ei vaikuttaisi veroprosenttiin?

Juuen. Pointtina tosiaan, että esimerkissä on helppo virhe, mikä ainakin minulle antaa erittäin huonon kuvan koko artikkelista. Mutta kiitoksia todellisempien lukujen etsimisestä, myönnän että tuo marginaaliveroprosentti oli isompi kuin odotin.

 

[Talvela]

Vetytalous luodaan elvytysrahoilla, kaikkialla paitsi Suomessa, Suomessa on näkynyt vasta pari artikkelia.
Onko Suomi jo ulkona isoista rahoista? Woikosken esimerkiksi olisi pitänyt listautua ja hakea rahoitusta visioilleen joita heillä oli jo vuosia sitten.

 

[StmSvejk]

Eksponentiaalisen kasvun listaa VTT:ltä. Nyt koronaelvytyksessä pitää olla kunnianhimoa. Tästä kriisistä ei päästä eroon lisäämällä sosiaalitukia tai karsimalla työntekijöiden etuja.

Eksponentiaalisen toivon lista | VTT

Elämme mullistusten aikaa. Koronavirus on syössyt maailman terveys- ja talouskriisiin, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat ihmiskunnan elinehtoja ja kansainvälisellä areenalla valta- ja kauppasuhteita määritellään uudelleen. 2020-luvun Suomi ja maailma...

www.vttresearch.com

Eksponentiaalinen tarkoittaa, että toimiala mahdollistaa perustavanlaatuisen muutoksen ja eksponentiaalisen kasvun. Ala perustuu teknologioihin, jotka muuttavat systeemejä toisiksi ja tuottavat sitä kautta aitoja tuottavuus- ja kestävyysloikkia. Juuri sellaisia, joita kaipaamme viheliäisten ongelmien ratkomiseen ja uusien kasvualojen synnyttämiseen.

Toivo tarkoittaa, että toimiala voi auttaa ratkomaan globaaleja ongelmia ja samalla synnyttää Suomeen uuden korkean osaamisen kasvualan, koska meillä on erityisiä vahvuuksia juuri tämän alueen innovaatioiden synnyttämisessä.

Listalleni päässeet alat ovat:

• Biotekninen ruoantuotanto
• Kvanttiteknologia
• Pienet ydinreaktorit
• Muovin kemiallinen kierrätys
• Materiaalien käytön optimointi

Niiden kautta tuodaan ratkaisuja ihmiskuntaa koetteleviin haasteisiin ja samalla luodaan hyvinvointia, uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua.

 

[Nojatuolistrategi]

Eksponentiaalisen kasvun listaa VTT:ltä. Nyt koronaelvytyksessä pitää olla kunnianhimoa. Tästä kriisistä ei päästä eroon lisäämällä sosiaalitukia tai karsimalla työntekijöiden etuja.

Eksponentiaalisen toivon lista | VTT

Elämme mullistusten aikaa. Koronavirus on syössyt maailman terveys- ja talouskriisiin, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat ihmiskunnan elinehtoja ja kansainvälisellä areenalla valta- ja kauppasuhteita määritellään uudelleen. 2020-luvun Suomi ja maailma...

www.vttresearch.com

Eksponentiaalinen tarkoittaa, että toimiala mahdollistaa perustavanlaatuisen muutoksen ja eksponentiaalisen kasvun. Ala perustuu teknologioihin, jotka muuttavat systeemejä toisiksi ja tuottavat sitä kautta aitoja tuottavuus- ja kestävyysloikkia. Juuri sellaisia, joita kaipaamme viheliäisten ongelmien ratkomiseen ja uusien kasvualojen synnyttämiseen.

Toivo tarkoittaa, että toimiala voi auttaa ratkomaan globaaleja ongelmia ja samalla synnyttää Suomeen uuden korkean osaamisen kasvualan, koska meillä on erityisiä vahvuuksia juuri tämän alueen innovaatioiden synnyttämisessä.

Listalleni päässeet alat ovat:

• Biotekninen ruoantuotanto
• Kvanttiteknologia
• Pienet ydinreaktorit
• Muovin kemiallinen kierrätys
• Materiaalien käytön optimointi

Niiden kautta tuodaan ratkaisuja ihmiskuntaa koetteleviin haasteisiin ja samalla luodaan hyvinvointia, uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua.

Vasara osuu naulankantaan.

 

[Talvela]

Harkitsen fyysisten jalometallien nostamista 30-50% sijoituksistani, lisäksi samojen metallien kaivososakkeita.
Muissa osakkeissa ainoastaan ne joilla realistinen näkymä 10v päässä ja ovat nyt vielä penniosakkeita joko uutuuttaan tai eivät ole vielä nousseet koronan jäljiltä.
Kaikki muu myyntiin ja rahat odottamaan tulevaa poksahdusta, osa käteisestä vaihtoon > CHF.

Mielipiteitä?

 

[Nojatuolistrategi]

Harkitsen fyysisten jalometallien nostamista 30-50% sijoituksistani, lisäksi samojen metallien kaivososakkeita.
Muissa osakkeissa ainoastaan ne joilla realistinen näkymä 10v päässä ja ovat nyt vielä penniosakkeita joko uutuuttaan tai eivät ole vielä nousseet koronan jäljiltä.
Kaikki muu myyntiin ja rahat odottamaan tulevaa poksahdusta, osa käteisestä vaihtoon > CHF.

Mielipiteitä?

Jalometallitkin sulavat. Alla olevasta linkistä näkee kullan, hopean, platinan ja palladiumin hinnanvaihtelut viime vuosina ja vuosikymmeninä (sekä vuosisatana).

https://www.bullionbypost.eu/gold-price/30year/ounces/EUR/

https://www.macrotrends.net/1333/historical-gold-prices-100-year-chart

Mutta sijoituksia on yhtä monenlaisia kuin sijoittajia.

 

[Nojatuolistrategi]

Vanhasen päässälasku tuleville sukupolville.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) laski Maaseudun Tulevaisuudelle, mitä koronakriisin aiheuttaman velan maksaminen pois käytännössä tarkoittaisi.

– En tiedä riittääkö minulla laskukoneessa nollat, mutta jos lasken paljonko on 20 miljardia jaettuna ensin viidellä miljoonalla kansalaisella ja sen jaan vielä 30 vuodella niin jää 133 euroa. Sukupolven ehkä rankimmasta yksittäisestä kriisistä.

Vanhanen pitää ylimitoitettuna näkemystä siitä, että koronakriisi olisi valtava maksutaakka tuleville sukupolville.

–Koronakriisin lasku on 133 euroa vuodessa.

Vanhasen mukaan tärkeää oli, että epidemian leviäminen saatiin hillittyä. Sen leviämisestä ei hänen mukaansa olisi seurannut mitään parempaa tuleville sukupolville.

– Pitää ennemmin miettiä kuinka paljon on hyötyä tuleville sukupolville syntyy niistä ratkaisuista, joita nykyinen sukupuoli tekee. Esimerkkinä Kemiin tehdään iso tehdas, josta korjataan vielä 40 vuoden päästä yhteiskunnalle hyötyä.

https://www.verkkouutiset.fi/matti-vanhanen-mtlle-koronakriisin-laskua-liioitellaan/#d7166c24

Saako 20 miljardilla Kemiin ison tehtaan?

 

[Talvela]

Jalometallitkin sulavat. Alla olevasta linkistä näkee kullan, hopean, platinan ja palladiumin hinnanvaihtelut viime vuosina ja vuosikymmeninä (sekä vuosisatana).

https://www.bullionbypost.eu/gold-price/30year/ounces/EUR/

https://www.macrotrends.net/1333/historical-gold-prices-100-year-chart

Mutta sijoituksia on yhtä monenlaisia kuin sijoittajia.

Metallit ovat pääosin suoja infaatiolta varsinkin kun rahaa painetaan triljoonia useina kierroksina kuten nyt.

 

[Solidsnake]

Vanhasen päässälasku tuleville sukupolville.



https://www.verkkouutiset.fi/matti-vanhanen-mtlle-koronakriisin-laskua-liioitellaan/#d7166c24

Saako 20 miljardilla Kemiin ison tehtaan?

Saas nähdä mitä tuleville sukupolville tulee nykyisen sukupuolen toimista

 

[Nojatuolistrategi]

Metallit ovat pääosin suoja infaatiolta varsinkin kun rahaa painetaan triljoonia useina kierroksina kuten nyt.

Reaaliomaisuus (yritykset, kiinteistöt, raaka-aineet) on perinteisesti suojannut inflaatiolta.

Vahvat valuutat - inflaation kurissa pitävissä valtioissa - suojaavat myös heikon valuutan ulkoisen arvon tai tulevan ostovoiman heikkenemiseltä. Inflaatiosuojatut velkakirjat (inflation-linked bonds) auttavat samaten asiaan. Toisaalta taseen toiseltakin puolelta voi hakea helpotusta: velka on veli otettaessa, mutta vain puoliveli inflaation syötyä velan reaalipääoman.

Sijoitusten tulevaa ostovoimaa nakertavat toki muutkin riskit kuin inflaatio.

 

[Talvela]

Reaaliomaisuus (yritykset, kiinteistöt, raaka-aineet) on perinteisesti suojannut inflaatiolta.

Vahvat valuutat - inflaation kurissa pitävissä valtioissa - suojaavat myös heikon valuutan ulkoisen arvon tai tulevan ostovoiman heikkenemiseltä. Inflaatiosuojatut velkakirjat (inflation-linked bonds) auttavat samaten asiaan. Toisaalta taseen toiseltakin puolelta voi hakea helpotusta: velka on veli otettaessa, mutta vain puoliveli inflaation syötyä velan reaalipääoman.

Sijoitusten tulevaa ostovoimaa nakertavat toki muutkin riskit kuin inflaatio.

Minulla on jo kiinteistöissä kiinni rahaa, puhuin säästöjeni suojaamisesta, osa on osakkeissa, osa metalleissa ja osa käteisenä.
Aioin vain muuttaa painotusta metalleihin ja sveitsin frangeihin (CHF), osakkeissa pidän vain tietyillä kriteereillä, kupla on valtava.

 

[Nojatuolistrategi]

Vaihtoehtoinen elvytysstrategia.

Koronakriisin jälkeen Euroopassa on laitettava rahaa terveyden, hyvinvoinnin ja digitaalisen teknologian innovaatioihin sekä vähähiilisiin ratkaisuihin. Näin myös toimitusketjuja saadaan takaisin Eurooppaan, kirjoittaa joukko tutkimuslaitosten pääjohtajia.

Kriisin jälkeen parasta elvytystä on investoiminen ohjelmiin, jotka edistävät Euroopan talousalueen uusiutumista. Euroopan kipeästi tarvitsemaa siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta pystytään toteuttamaan vauhdittamalla investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Euroopassa tarvitaan mittavia investointeja digitaalisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, kvanttilaskentaan ja kyberturvallisuuteen, vähähiilisiin energia-, tuotanto- ja liikennejärjestelmiin sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Näin pystymme myös kotiuttamaan toimitusketjuja takaisin Eurooppaan.

Tieteeseen ja tutkimukseen perustuvat poliittiset päätökset ovat johtaneet meitä kriisin läpi. Tutkimukseen ja innovaatioon perustuva elvytysstrategia johtaa meidät kriisistä ulos.

Reimund Neugebauer, Francois Jacq, Anton Plimon, Luc Van den Hove, Inaki San Sebastian, Paul de Krom, Pia Sandvik, Alexandra Bech Gjørv, Søren Stjernqvist, Antti Vasara

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...atioihin/3ffec11f-b6a9-42c3-9013-d30cc1c85029

Suomen hallitus saisi näillä neuvoilla alakouluargumenttinsa aikuisten tasolle.

 

[Tetra]

Harkitsen fyysisten jalometallien nostamista 30-50% sijoituksistani, lisäksi samojen metallien kaivososakkeita.
Muissa osakkeissa ainoastaan ne joilla realistinen näkymä 10v päässä ja ovat nyt vielä penniosakkeita joko uutuuttaan tai eivät ole vielä nousseet koronan jäljiltä.
Kaikki muu myyntiin ja rahat odottamaan tulevaa poksahdusta, osa käteisestä vaihtoon > CHF.

Mielipiteitä?

Omatpa on rahasi. En pidä suurta inflaatiota tai "poksahdusta" todennäköisenä.

En tunne kaivosalaa, mutta siellä keskeisin kilpailuetu lienee alhaiset tuotantokustannukset. Etsitkö alan johtajan vai meinaatko sijoittaa useisiin kaivosfirmoihin?

Entä USD, JPY? Nämäkin ovat perinteisiä turvasatamia.

Osakepoiminta on vaikeaa. Suosittelen John Boglen oppeja. Oletko harkinnut?

 

[Talvela]

Omatpa on rahasi. En pidä suurta inflaatiota tai "poksahdusta" todennäköisenä.

En tunne kaivosalaa, mutta siellä keskeisin kilpailuetu lienee alhaiset tuotantokustannukset. Etsitkö alan johtajan vai meinaatko sijoittaa useisiin kaivosfirmoihin?

Entä USD, JPY? Nämäkin ovat perinteisiä turvasatamia.

Osakepoiminta on vaikeaa. Suosittelen John Boglen oppeja. Oletko harkinnut?

Jos et pidä sitä realistisena mahdollisuutena niin olisi kiva kuulla perustelut.

USD ja JPY nyt eivät mitenkään voi olla turvallisempia kuin frangi, tiedän niidne historiallisesti olleen.
Sveitsillä on kyky vaikka siirtyä kultakantaan ja muutenkaan maa ei ole romahtamisvaarassa.

Itse pidän Buffetin opeista, hänen oppiensa mukaan paljon ei ostettavaa löydy, pörssit ovat kuplia ja osakkeet pääosin ylihinnoiteltuja, hänkin on myynyt jo paljon.
Romahduksen jälkeen saa kaikkea hyvää oikeaan hintaan, monet ammattisijoittavat istuvat rahojensa päällä odottaen juuri sitä.

 

[Nojatuolistrategi]

Jos et pidä sitä realistisena mahdollisuutena niin olisi kiva kuulla perustelut.

USD ja JPY nyt eivät mitenkään voi olla turvallisempia kuin frangi, tiedän niidne historiallisesti olleen.
Sveitsillä on kyky vaikka siirtyä kultakantaan ja muutenkaan maa ei ole romahtamisvaarassa.

Itse pidän Buffetin opeista, hänen oppiensa mukaan paljon ei ostettavaa löydy, pörssit ovat kuplia ja osakkeet pääosin ylihinnoiteltuja, hänkin on myynyt jo paljon.
Romahduksen jälkeen saa kaikkea hyvää oikeaan hintaan, monet ammattisijoittavat istuvat rahojensa päällä odottaen juuri sitä.

Warren-sedän (89 v.) firma on nyt alennusmyynnissä. Osakkeen saa 278 140,60 dollarilla.



Mutta jos avainhenkilöriski huolettaa, maailmanindeksi-etf (ACWI) lienee ydinsodankestävä vaihtoehto. Tämän vuosikymmenen pörssiromahdus koettiin jo maaliskuun alkuviikoilla.



Nämä eivät tietenkään ole sijoitussuosituksia.