Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Saksa on ollut aina tai ainakin toisen maailmansodan jälkeen vientisuuntautunut talous. Saksan talousihme toteutettiin valuuttauudistuksella ja uudella (aliarvostetulla) valuutalla. Omakin valuutta voidaan lukita kiinteällä kurssilla aliarvostetuksi ja tarvittaessa devalvoinnilla pitää se sellaisena. https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsi-Saksan_talousihme
Monet EU-jäsenmaat ovat kärsineet siitä, että ottivat euron valuutakseen varoituksista huolimatta. Useat eivät täyttäneet edes liittymiskriteereitä. Kreikkakin vääristeli tilastojaan päästäkseen mukaan. Sitä niittää, mitä kylvää.
Mutta euro olikin valtapoliittinen projekti, jolla pyrittiin luomaan kansainvälinen reservivaluutta USD:n rinnalle.
Erinomainen tuon jälkimmäisen blogin kirjoitus Systeemianalyysi maailmankatsomuksena.Pari hyvää taloustiedettä käsittelevää blogia ja vieläpä suomeksi! Kirjoittajilla laatu korvaa määrän, eli kovin aktiivista päivitystahtia ei kannata odottaa. Kummankin blogistin soisi saavan suuremman näkyvyyden.
Ouroboros Economics by Jussi Lindgren
Considerations on political economics, physics and natural philosophyouroboroseconomics.com
Lindgren on älykäs kirjoittaja. Kyseisellä blogistilla oli aikaisemmin blogi, jossa oli paljon samanlaisia teemoja käsitteleviä kirjoituksia. Jostain kumman syystä hän meni poistamaan sen ja sitten avasi tämän uuden bloginsa. Onneksi sentään pääsemme nauttimaan hänen kirjoituksistaan uuden bloginsa välityksellä.Erinomainen tuon jälkimmäisen blogin kirjoitus Systeemianalyysi maailmankatsomuksena.
Ei liity vain talouteen vaan on sodankäynnin kannalta hyödyllistä matematiikkaa.
Pääomien ohjaaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja hyvän hallinnon näkökulmasta kestäviin kohteisiin on megatrendi, jota korona ei saa pysäyttää ja jota yhteisin varoin tehtävän velkaelvytyksen pitää kaikin tavoin tukea.
Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti, Olivier Blanchard on eittämättä yksi maailman siteeratuimpia ekonomisteja. Blanchard kuuluu niihin talousviisaisiin, joka ei itseisarvoisesti kavahda julkistalouksien massiivista velkaantumista. Hänen teesinsä on jo pitkään ollut, että julkinen lisävelka on perusteltua silloin, jos velanotolla saavutettava kasvu ylittää velan korkokustannukset. Tällöin kyky hoitaa velkoja kasvaa nopeammin kuin velkaan liittyvät korkokulut.
Emeritus-pääekonomistin pointti on kiinnittää huomiota siihen, mitä velkarahalla tehdään; onko kyse syömävelasta, rakenneuudistusten tukemisesta vai investoinneista. Syömävelka ei nosta talouden kasvupotentiaalia piirun vertaa, ja voi jopa jarruttaa tarpeellisia rakenneuudistuksia. Investoinneissa taas on syytä keskittyä markkinapuutteisiin eli ohjata pääomavirrat sinne, minne ne eivät markkinaehtoisesti kulkeudu. https://www.verkkouutiset.fi/koronalaman-taittaminen-ei-voi-olla-ainoa-tavoite/#c2ee9493
Emeritus-ekonomistin velkasääntö.
"pointti on kiinnittää huomiota siihen, mitä velkarahalla tehdään; onko kyse syömävelasta, rakenneuudistusten tukemisesta vai investoinneista. Syömävelka ei nosta talouden kasvupotentiaalia piirun vertaa, ja voi jopa jarruttaa tarpeellisia rakenneuudistuksia. Investoinneissa taas on syytä keskittyä markkinapuutteisiin eli ohjata pääomavirrat sinne, minne ne eivät markkinaehtoisesti kulkeudu"
Jos velalla saavutettava kasvu ylittää velan korkokustannukset, julkinen lisävelka on perusteltua. Nyt sekä korko että kasvu ovat negatiiviset.
Velkaantumisen kasvu ja siihen liittyvät riskit ovat iso kansainvälinen kysymys.
Suomen oman talousnäkymän osalta aineksia keskusteluun saatiin tänään valtiovarainministeriön julkistamasta talousennusteensa.
Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2022.
Niinistön mukaan luvut eivät sinänsä ole ”aivan dramaattisia”, kun niitä vertaa 90-luvun laman pudotukseen kokonaisuutena.
”Tämä on hankalampi tilanne siinä suhteessa, että koko maailma on samassa veneessä tässä talouden ongelmissakin, joten sellaista vientivetoisuutta, jolla tästä selvittäisiin on vaikea luoda ellei ole kysyntää”, Niinistö sanoi.
Katse pitäisi saada taas palloon.
Katso liite: 41127
https://findikaattori.fi/fi/2
Suomen ongelma ei ole velkaantuminen. Suomen ongelma on talouskasvun puuttuminen.
BKT per capita ei ole noussut yli vuosikymmeneen. Miksi velka ei muutu varallisuudeksi?
Kakun leikkaaminen on helpompaa kuin leipominen.
Toki asia on monimutkaisempi. Lisääntyvä velkamäärä mm. voi vaikuttaa luottoluokitukseen ja on oltava tarkkana, että velkarahalla ei rakenneta pysyviä kustannuksia, joiden ylläpitoonEmeritus-ekonomistin velkasääntö.
Jos velalla saavutettava kasvu ylittää velan korkokustannukset, julkinen lisävelka on perusteltua. Nyt sekä korko että kasvu ovat negatiiviset.
En olisi ollenkaan niin varma, etteikö velka muuttuisi varallisuudeksi. Se, kenelle se varallisuus menee, ja minkä maan mittareissa se näkyy on sitten eri asia.
Toki asia on monimutkaisempi. Lisääntyvä velkamäärä mm. voi vaikuttaa luottoluokitukseen ja on oltava tarkkana, että velkarahalla ei rakenneta pysyviä kustannuksia, joiden ylläpitoon
joudutaan ottamaan myöhemmin lisävelkaa, joka kaventaa valtion rahankäytön toimintatilaa, koska harkinnavaraiset menot on yhä pienempi osa menoarviosta. Se taas johtaa helposti
lisävelanottoon.
Ongelma on se että noita perpetuaali-lainoja nollakorolla pitäisi sitten voida ottaa ikuisesti, vuosi toisensa jälkeen, koska rahat on joka vuoden lopussa jo käytetty!Näin on. Syömävelka, pysyvät menonlisäykset, veronkorotukset yms. eivät välttämättä edistä talouskasvua.
Valtio voi toki lukita korkoprosentin nollan tuntumaan vuosiksi tai vuosikymmeniksi sopimalla kiinteästä korosta koko laina-ajaksi. Satavuotisia ja ikuisiakin lainoja on nyt ehdotettu, kun korot ovat historiallisen matalalla tasolla. Korkomenot pysyisivät kurissa kauan.
Velka pitäisikin käyttää sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, jotka kiihdyttävät talouskasvua. Mutta sellaisten uudistusten keksiminen on vaikeaa. Jos se olisi helppoa, kaikki kansalaiset olisivat rikkaita ja kaikki valtiot varakkaita. Eivät ole. On helpompi päättää veloista ja veroista.
Ongelma on se että noita perpetuaali-lainoja nollakorolla pitäisi sitten voida ottaa ikuisesti, vuosi toisensa jälkeen, koska rahat on joka vuoden lopussa jo käytetty!
Ei velan todellinen vaihtoehtoiskustannus ole pelkkä nimelliskorko eli kuponki, siinä on kaksi muutakin elementtiä; nyt otettua velkaa ei ikinä voida ottaa uudestaan, eli jos nyt lainataan 10 miljardia niin seuraavat lainat alkavat sen verran korkeammalta velkaantumistasolta. Julkinen velkaantuminen väistämättä lisää valtion roolia kansantaloudessa, mitä pitäisi nimeomaan vähentää, jotta resurssit, erityisesti eri ammatteihin valmistuvat suomalaiset nuoret, voitaisiin kohdentaa yksityisen sektorin jaettavaa lisäarvoa tuottaviin töihin.
Muuten tuloksena on NL/ DDR, jossa kaikki raha tulee valtiolta, mikä korruptoi hallinnon lopullisesti, ja insentivoi sitä väkivaltaisesti estämään työntekijöitä, eli "tuotannontekijöitään", (koska pääoma on jo paennut), lähtemästä maasta rangaistuksin, koska se ei kykene millään insentiiveillä enää houkuttelemaan muualta uusia tilalle.
Toiseksi velkaantumiskierre on tosiasia, se on nähty kaikissa ns. banaanivaltioissa historiallisesti, myös Suomessa. Lisäksi "ilmainen raha" johtaa typeriin investointeihin.
Ja vituttaa Fremeniä todella syvästi. Koska ilmaisia lounaita ei ole olemassa, koska silloin kaikki keskittyisivät etsimään sellaisen, ja kukaan ei maksaisi.
Eikä tekisi lounaita. Eikä söisi.
Eihän se toimi kun poliitikot voivat sitä nostaa.Pitäisikö Suomeen säätää ehkä velkakatto, niin kuin Yhdysvalloissa on?