Taloustieteellinen keskustelu

Tetra kirjoitti:
Koulutuksen käytettyjen vuosien ja talouskasvun yhteys on mielenkiintoinen aihe. Olen käsittänyt, että tätä yhteyttä usein yliarvioidaan. Johtaako koulutus talouskasvuun vai talouskasvu koulutukseen? Varmaan sekä että.

Aasialaisista yhteiskunnista tulee mieleen ahkerat opiskelijat. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Etelä-Korea ja Taiwan rikastuvat maiden koulutustason ollessa matala. Lähes puolet taiwanilaisista oli lukutaidottomia 1960-luvulla, ja Etelä-Koreassa lukutaito oli harvinaisempaa kuin joissain Afrikan maissa. Filippiineiltä löytyy paljon koulutettuja ihmisiä, mutta maa ei ole kehittynyt edellä mainittujen valtioiden tavoin.

Kuubassa ja Neuvostoliitossakin koulutukseen satsattiin runsaasti... No eipä se koulutus kaikkea muuta korvaa. Ja oppi, niin koulussa kuin koulujen ulkopuolella saatu, ei ole haitaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Etelä-Korean ja Taiwan'in menestyksen taustalla tärkein tekijä on ollut oikea talousjärjestelmä. Globaalin, vapaan markkinatalouden ehdoilla toimiva tuotantotalous. Tottakai samanaikaisesti myös koulutustason nousu on positiivinen tekijä. Menestyksen kannalta ratkaisevaa myös yhteiskunnan hallintojärjestelmän antama mahdollisuus investoinnelle, yrittämiselle, teollisuudelle ja kaupalle. Sosialistinen "lypsävän lehmän tappaminen" ehkäisee tehokkaasti talouden kasvua.

Ja arvatkaapa miksi Kuuba ja Neuvostoliitto/Venäjä eivät ole pärjänneet millään tavoin kansanvälisillä markkinoilla? Hyvästä koulustasosta huolimatta.
 
johan6 kirjoitti:
Etelä-Korean ja Taiwan'in menestyksen taustalla tärkein tekijä on ollut oikea talousjärjestelmä. Globaalin, vapaan markkinatalouden ehdoilla toimiva tuotantotalous.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, joskin talousjärjestelmä on eri kysymys kuin koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Mielenkiintoinen kysymys sekin on, vaikka markkinatalouteen pohjaavat ratkaisut ovat ideologisen taistelun voittaneet.

Etelä-Koreassa ja Taiwanissa myös valtiolla on ollut merkittävä rooli taloudessa. Molemmissa maissa valtiovalta edisti vientiteollisuuden kehittymistä alistamalla ne kansainväliselle kilpailulle, mutta samalla tukien ja suojellen niitä. Rahoitusmarkkinat alistettiin ajamaan valtiovallan tahtoa teollisuuden kehittämisestä ja rahoitusmarkkinat liberalisoitiin verrattain myöhään. Ilmeisen hyvin toimi.

Mielenkiintoinen aihe, josta voi kirjoitella paremmalla ajalla enemmän. Nyt kännykällä ei jaksa.
 
talousdemokratia.fi

Miljardin euron arvoiset kriisikolikot - Talousdemokratia ry

Euroopan unionin jäsenmailla on oikeus lyöttää kolikoita. Ehdotamme, että Suomen valtio lyöttää miljardin euron arvoisia kriisikolikoita, joiden avulla COVID-19-kriisiin vastaamiseen tarvittava rahoitus voitaisiin järjestää nopeasti ja ilman muutoksia EU:n perussopimuksiin. Muutkin jäsenmaat...
talousdemokratia.fi talousdemokratia.fi

Mielenkiintoinen ajatus. Suomen valtio painattaa miljardin euron kolikoita ja tallettaa ne pankkiin -> ei tarvita velkaa ja fyrkkaa on millä investoida.

Talousdemokraria ry:llä mielenkiintoisia avauksia muutenkin.
 
Finanssipolitiikan erot.

Suomi kasvattaa julkista sektoria, Saksa alentaa verotusta
Klikkaa laajentaaksesi...
Saksan hallitus on päässyt sopuun 130 miljardin euron suuruisesta elvytyspaketista. Sen ytimessä on arvonlisäveron huomattava alennus.

Normaalia arvonlisäveroa alennetaan heinäkuun 1. päivästä alkaen 19 prosentista 16 prosenttiin. Alempi arvonlisäverokanta alenee taas seitsemästä viiteen prosenttiin. Alennukset vähentävät verotuloja 20 miljardilla eurolla.

Saksan hallitus kaavailee lisäksi kertaluontoista 300 euron suuruista ”lapsibonusta”. Se maksetaan jokaisesta lapsesta.

Autoteollisuuden tilaa pyritään piristämään kaksinkertaistamalla sähköautojen hankintatuki.

Jättipakettiin kuuluu myös tukia koronaviruksen koettelemille kunnille sekä kesä- ja elokuun ajalle 25 miljardin euron ”ylimenokauden tuki” hotelli- ja ravintola-alalle. Saksan hallitus sopi myös tutkimukseen ja uuteen teknologiaan keskittyvästä 50 miljardin euron tuleviauuspaketista.

https://www.verkkouutiset.fi/suomi-kasvattaa-julkista-sektoria-saksa-alentaa-verotusta/#d7166c24
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-kasvattaa-julkista-sektoria-saksa-alentaa-verotusta/#d7166c24

Verojen lasku vai menojen lisäys?
 
Tetra kirjoitti:
Koulutuksen käytettyjen vuosien ja talouskasvun yhteys on mielenkiintoinen aihe. Olen käsittänyt, että tätä yhteyttä usein yliarvioidaan. Johtaako koulutus talouskasvuun vai talouskasvu koulutukseen? Varmaan sekä että.

Aasialaisista yhteiskunnista tulee mieleen ahkerat opiskelijat. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Etelä-Korea ja Taiwan rikastuvat maiden koulutustason ollessa matala. Lähes puolet taiwanilaisista oli lukutaidottomia 1960-luvulla, ja Etelä-Koreassa lukutaito oli harvinaisempaa kuin joissain Afrikan maissa. Filippiineiltä löytyy paljon koulutettuja ihmisiä, mutta maa ei ole kehittynyt edellä mainittujen valtioiden tavoin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koulutuksen ja talouskasvun suhde ei ole jo ihan siitä syystä mitenkään ilmeinen, että yleensä työntekijöiden rakenne on sellainen, että vain pienehkö avainporukka tarvitsee korkeaa koulutusta ja valtaosa työntekijöistä on suorittavaa porrasta, joka selviää vähäisellä koulutuksella ja kevyellä töihin perehdyttämisellä.

Laajan ilmaisen korkeakoulutuksen tarjoaminen väestölle on pitkälti tasa-arvoa ajava toimenpide eikä talouskasvun moottori.
 
inscout kirjoitti:
Mitä tulee länsi-integraatioon. Kerrotko minulle, miksi USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi kuin Pietarista tienattu dollari? On ironista, että haluat länsi-integraatiota ja vastustat Venäjänkauppaa turvallisuussyistä kun koko se länsi-integraation perusta on ajatuksessa, että keskenään kauppaa käyvät maat eivät sodi keskenään.

...Idänkauppa on ollut meille arvokas asia historiallisesti. Ja on hulluutta olla yrittämättä lisätä sitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymystä ei ole esitetty minulle, mutta vastaan silti.

Eka:
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA on isompi markkina ja sisäänpääsy siis isompi mahdollisuus.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA:ssa oleva osa liiketoiminnasta ei ole yhtä turvattomassa asemassa. USA:ssa omaisuuden suoja toimii liike-elämässä.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA-bisnes on positiivisempi signaali muille potentiaalisille markkinoille kuin Venäjän bisnes.

Toka:
- Venäjällä ei näytä olevan esteitä käynnistää sotia läheisiä kauppakumppaneitaan vastaan. Ukraina, Georgia...
 
Kaksi kertaa suurempi ja parempi.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että Saksalla on elvytykseen paljon paremmat lähtökohdat kuin Suomella. Hän ottaa Twitterissä kantaa keskusteluun, jossa vertaillaan Suomen ja Saksan elvytystoimien mittakaavaa. Ketjussa huomautetaan, että Saksan elvytyspaketti on bruttokansantuotteeseen verrattuna noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomen. Jos Suomessa haluttaisiin elvyttää samassa mittakaavassa, tarkoittaisi se noin 3 miljardin euron kohdentamista pelkästään kulutukseen.

– Saksa voi tehdä paljon enemmän, koska sen julkistalous on vahvempi. Vain fiskaalisesti tiukka maa voi olla tosi keynesiläinen, Juhana Vartiainen huomauttaa.

– Suomi on pikku hiljaa vajoamassa heikoksi euromaaksi, jonka vapausasteet ovat vähissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-suomi-on-pikku-hiljaa-vajoamassa/#c2ee9493
 
Niin sanottuun "idänkauppaan" on kaikkina historiallisina aikoina liittynyt oleellisena osana Suomen sitouttaminen Venäjään sekä riippuvuuden lisääminen ja kasvattaminen.
- Venäjän lähtökohtaisena tavoitteena on Suomen integroiminen mahdollisimman pitkälle Venäjän etupiiriin ja viime kädessä osaksi venäläistä imperiumia.
- tämä kehitys on käytännössä jo toteutunut suurimmalle osalle suomensukuisia kansoja..Ne ovat käytännössä jo lähes kokonaan venäläistyneet.

Edellä mainittuun kehitykseen on myös luonnolliset syynsä. Venäjä on asukasluvultaan ja kuluttajamarkkinoiltaan monikymmenkertaisesti Suomea suurempi mikä omalla tavallaan ohjaa taloudellisia lähtökohtia sekä edellytyksiä.
- siksi Suomen on otettava huomioon myös keskinäiset poliittiset realiteetit.
- toisekseen Suomi on käytännössä merentakainen valtio kaikkiin muihin paitsi Venäjän suuntaan.
- jo yksistään Pietarin alue on asukasluvultaan likimain kaksinkertainen Suomeen nähden.
Suomen on välttämätöntä hakea yhteisiä markkinoita Euroopasta ja muualta maailmasta vastapainoksi Venäjältä kohdistuville paineille.

Koko geopoliittinen asetelma Suomen lähialueilla on muuttunut ja kärjistynyt Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Varsinkin koska Venäjä on menettänyt vuosisatoja kestäneen asemansa Itämeren hallitsevana rantavaltiona.
- Suomessa on välttämätöntä ymmärtää muuttuneet geo- ja turvallisuuspoliittiset asetelmat erityisesti Venäjän suurvaltanäkökulmasta.
- Venäjä on ajautunut lähes kokonaan eroon Itämeren rannikolta. Vain pieni Kaliningradin saarroksissa oleva enklaavi sekä kapea kaistale Suomenlahden pohjukka ovat enää Venäjän hallinnassa.
- lisäksi puolustusliitto NATO:n jäsenyys sulkee Venäjältä kaiken mahdollisuuden palauttaa takaisin valtansa alle Baltiaan, Puolaan ja Saksaan kuuluvia alueita.
- kun katsotaan Itämereen ja arktiseen alueeseen liittyvää kokonaisutta Suomen maantieteellinen aseman merkitys vain korostuu.
- jo pelkästään karttaa katsomalla on helppo ymmärtää miksi Venäjä ei halua sallia Suomen liittymistä puolustusliitto NATO:n jäseneksi..

Ainoastaan Venäjän tavoitteita puolustavat voivat jättää huomioimatta em. aluepoliittisen kokonaisuuden.
- Suomen itsenäisyyteen liittyvien uhkien huomioiminen tulee olla keskeisenä seikkana, koskien kaikenlaista yhteistyötä Venäjän diktatuurihallinnon kanssa.
- jossain määrin Suomen tilannetta helpottaisi jos Venäjällä toimisi vastaavia oikeusnormeja noudattava demokraattinen hallinto kuin muuallakin Euroopassa.

Suomen kannalta muodostaa suuren uhkan se että Venäjällä vallan kaapannut diktatuuri perustaa valtansa asevoimiin ja äärimmäiseen väkivaltaan . Niin sisäpoliitiikassa kuin suhteissaan muihin valtioihin.
- kohdistaen salamurhia jopa oppositioon, median edustajii jopa ulkomaisiin Venäjän poliittisiin vastustajiin. jne.
- lisäksi Venäjän asevoimien suunnitelmallinen sotilaallinen väkivallankäyttö kohdistuu erityisesti Venäjän itsensä sekä muun kansainvälisen yhteisön tunnustamiin itsenäisiin naapurivaltioihin.
 
Pihatonttu kirjoitti:
Kysymystä ei ole esitetty minulle, mutta vastaan silti.

Eka:
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA on isompi markkina ja sisäänpääsy siis isompi mahdollisuus.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA:ssa oleva osa liiketoiminnasta ei ole yhtä turvattomassa asemassa. USA:ssa omaisuuden suoja toimii liike-elämässä.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA-bisnes on positiivisempi signaali muille potentiaalisille markkinoille kuin Venäjän bisnes.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sellaisen edun itänaapurista voisi mahdollisesti löytää, että on maantieteellisesti lähellä melko hyvien kulkuyhteyksien päässä, ja siellä on todennäköisesti vielä varsin paljon enemmän tilaa markkinoilla kuin USA:ssa. Esim. Pietariin pääsee rautatietä tai maantietä pitkin muutamassa tunnissa noin 5 miljoonan ihmisen asutuksen luo. Toki sikäläisellä väestöllä lienee kulutusvaraa per hlö reilusti vähemmän kuin esim. länsinaapurissa, mutta aikamoinen ihmismassa kuitenkin.

Sitä en äkkiseltään tiedä, onko Suomessa ollut viime aikoina menetystarinoita idänkaupan suhteen. Negatiivisia kokemuksia on tainnut tulla juuri esim. mafiamaisen meiningin vuoksi (kuten Stockmann?).
 
Pihatonttu kirjoitti:
Kysymystä ei ole esitetty minulle, mutta vastaan silti.

Eka:
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA on isompi markkina ja sisäänpääsy siis isompi mahdollisuus.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA:ssa oleva osa liiketoiminnasta ei ole yhtä turvattomassa asemassa. USA:ssa omaisuuden suoja toimii liike-elämässä.
- USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi koska USA-bisnes on positiivisempi signaali muille potentiaalisille markkinoille kuin Venäjän bisnes.

Toka:
- Venäjällä ei näytä olevan esteitä käynnistää sotia läheisiä kauppakumppaneitaan vastaan. Ukraina, Georgia...
Klikkaa laajentaaksesi...

-USA on isompi markkina, mutta sinne sisään pääseminen on vastaavasti hillittömän hintaista ja hyvin vaikeaa ulkomaalaiselle. Tästä ovat suomalaiset maksaneet isot rahat kun on kuviteltu kaikenlaista.
- mm. Riikonen ja Sukselainen voisivat kertoa tarinoita USA:n omaisuuden suojasta. Suurin osa puheista siitä miten venäjällä ryöstetään bisnekset jakautuvat kolmeen pääluokkaan. Nämä ovat: Urbaanilegendat, huonot/väärät suhteet ja ylimielinen asenne paikallisia käytäntöjä kohtaan ja viimeisenä sekaantuminen bisnekseen joka liittyy suurvaltapolitiikkaan/kansalliseen turvallisuuteen.
- Ketään muuta kuin osaa suomalaisista ja Amerikkalaista poliitikkoa ei kiinnosta mistä dollari tuli. Tämä on suomalaista huonoa itsetuntoa.

-EU on perustettu ajatukselle että keskinäinen kaupankäynti vähentää sotia. Ukraina ja Georgia eivät liittyneet talouteen. Ehkä pikemminkin päinvastoin.

@Mortti kyllä niitä menestystarinoita löytyy. Nykyään vähemmän pakotteiden takia. Esim. elintarviketeollisuus, eräät metallin alat, autokauppa, tutkimusta, ehkä yllättäen media-alaa jne. Näistä vain ei suomessa puhuta, koska kauppaa käyvät tietävät joidenkin suomalaisten asenteen asian suhteen.

Noin yleisellä tasolla voitaneen sanoa, että jokaisessa maassa on omat systeeminsä joita täytyy noudattaa jos aikoo pyörittää muutakin kuin peukaloitaan. On totta, että jos menet nyt vaikka Pietariin tai Moskovaan ja perustat sanomalehden jonka ensimmäisen numeron etusivulla on pitkä artikkeli otsikolla "Putinin rikokset Ukrainaa ja Länsimaita vastaan", voit varautua kokemaan kaikenlaisia uusia asioita joista suurin osa on negatiivisia. Mutta aivan samoin jos menet vaikka New Yorkiin tai Bostoniin ja perustat rakennusfirman etkä hoida suhteita kuntoon alan liittojen ja paikallispoliitikkojen kanssa saat myös varautua tuntemaan elämän nurjaan puoleen. Tai kokeileppa Kiinaa ja Intiaa:).
 
johan6 kirjoitti:
Nykyinen Venäjä on Putinin hallinnon myötä muuttunut läpeensä korruptoituneeksi kleptokratiaksi..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kleptokratia
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ku...-varkaiden-paratiisi-asiantuntijat-vaittavat/

Mutta kaikesta huolimatta sillekin näyttää löytyvän puolustelijoita ja selittäjiä. Toki niitä oli runsain mitoin myös Neuvostoliiton aikoina...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyödyllinen_idiootti
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei maailmassa sellaista hallintoa löydykkään jota joku ei puolustele tai sen tekemisiä parhain päin selittele:).

Tiedätkö muuten mikä on idiootin ja hyödyllisen idiootin välinen ero?
 
fulcrum kirjoitti:
Helppohan se on olla 'fiskaalisesti tiukka' kun on pumpannut 20 vuotta rahaa muulta Euroopalta euron avulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saksan tukipaketti oli tuon artikkelin mukaan suhteellisesti kaksi kertaa suurempi kuin Suomen. Saksa oli siis itseään kohtaan avokätinen. Finanssipolitiikalla elvytettiin vahvasti.

Sinänsä pitää paikkansa, että Saksalla oli nyt varaa elvytykseen, kun vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuosikaudet. Saksa mahdollisesti oppi 1990-luvulla, millainen kiviriippa yhteinen valuutta (D-markka) voi olla, kun yhdistää rahapolitiikkansa kiinteällä vaihtokurssilla heikomman talouden (DDR) kanssa.

Peli pelattiin paremmin – Hartz-reformeilla – ennen kuin euro tuli yhteisen rahapolitiikan välineeksi EU:ssa.
 
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Saksan tukipaketti oli tuon artikkelin mukaan kaksi kertaa suurempi kuin Suomen. Saksa oli siis itseään kohtaan avokätinen. Finanssipolitiikalla elvytettiin vahvasti.

Sinänsä pitää paikkansa, että Saksalla oli nyt varaa elvytykseen, kun vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuosikaudet. Saksa mahdollisesti oppi 1990-luvulla, millainen kiviriippa yhteinen valuutta (D-markka) voi olla, kun yhdistää rahapolitiikkansa kiinteällä vaihtokurssilla heikomman talouden (DDR) kanssa.

Peli pelattiin paremmin – Hartz-reformeilla – ennen kuin euro tuli yhteisen rahapolitiikan välineeksi EU:ssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei. Vaan Saksa oppi 90-luvulla millainen kiviriippa oma valuutta on, kun talouspolitiikka on vientisuuntautunut ja pyritään ylläpitämään kauppataseen ylijäämää.

Euro ja sitä kautta valuuttakurssin sitominen heikompiin talouksiin on mahdollistanut Saksalle 20 vuotta talouspolitiikkaa joka on tuhoisaa koko Euroopalle. Kuten @fulcrum jo tuolla ylempänä viittasikin.

Euro on elämän ja kuoleman kysymys Saksalle. Euron kaatuminen romahduttaisi Saksan totaalisesti.

@arix ei ole:). Nuo ovat molemmat tuhoisia idiootteja.
 
inscout kirjoitti:
Ei. Vaan Saksa oppi 90-luvulla millainen kiviriippa oma valuutta on, kun talouspolitiikka on vientisuuntautunut ja pyritään ylläpitämään kauppataseen ylijäämää.

Euro ja sitä kautta valuuttakurssin sitominen heikompiin talouksiin on mahdollistanut Saksalle 20 vuotta talouspolitiikkaa joka on tuhoisaa koko Euroopalle. Kuten @fulcrum jo tuolla ylempänä viittasikin.

Euro on elämän ja kuoleman kysymys Saksalle. Euron kaatuminen romahduttaisi Saksan totaalisesti.

@arix ei ole:). Nuo ovat molemmat tuhoisia idiootteja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saksa on ollut aina tai ainakin toisen maailmansodan jälkeen vientisuuntautunut talous. Saksan talousihme toteutettiin valuuttauudistuksella ja uudella (aliarvostetulla) valuutalla. Omakin valuutta voidaan lukita kiinteällä kurssilla aliarvostetuksi ja tarvittaessa devalvoinnilla pitää se sellaisena. https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsi-Saksan_talousihme

Monet EU-jäsenmaat ovat kärsineet siitä, että ottivat euron valuutakseen varoituksista huolimatta. Useat eivät täyttäneet edes liittymiskriteereitä. Kreikkakin vääristeli tilastojaan päästäkseen mukaan. Sitä niittää, mitä kylvää.

Mutta euro olikin valtapoliittinen projekti, jolla pyrittiin luomaan kansainvälinen reservivaluutta USD:n rinnalle.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top