Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Iso-Britannian punta on yksi tämän vuoden heikoimmista G10-valuutoista, taitaa vain Norjan kruunu ja Uuden-Seelannin dollari olla heikentyneet enemmän. Maaliskuussa sterling kävi alle $1,15 tason. Aikaisemmin punta on ollut yhtä heikko dollaria vastaan 1980-luvulla.
Tämä onkin Britanniassa johtanut korkeaan korkotasoon. 8)
Tämä onkin Britanniassa johtanut korkeaan korkotasoon. 8)
No devalvoituminen osuu kylläkin aivan samalla tavalla sen palkanmaksajan valuutan arvoon samoin kuin työntekijän valuutan arvoon. Sen sijaan sisäinen devalvaatio osuu yleensä vain palkansaajan kukkaroon. Yrittäjällä on aivan sama valuutta kuin palkansaajalla.
Valuutan arvon aleneminen parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vähentää tuontia ja sitä kautta lisää kotimaista työllisyyttä. Suomessa ei noin yleisesti ottaen ymmärretä edelleenkään sitä tosiasiaa, että kauppataseen ylijäämä on kansantaloudellinen tappio.
Mitä tulee länsi-integraatioon. Kerrotko minulle, miksi USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi kuin Pietarista tienattu dollari? On ironista, että haluat länsi-integraatiota ja vastustat Venäjänkauppaa turvallisuussyistä kun koko se länsi-integraation perusta on ajatuksessa, että keskenään kauppaa käyvät maat eivät sodi keskenään. Lienet tietoinen, että harvat maat maailmassa ovat sotineet keskenään yhtä paljon kuin läntisen arvoyhteisön maat historiansa aikana.
Meillä annetaan länsi-integraatiolle sädekehä samaan aikaan, kun jokainen näkee, että kyseessä on joukko maita, jotka kukin ovat mukana omista ja tasan omista itsekkäistä syistään. Me toki voimme rakentaa muuria Venäjän rajalle ja ruveta "Brysselin koiriksi" mutta kannattaisi samalla muistaa, että isointa keppiä Brysselissä heiluttaa maa, joka myi meidät sille Venäjälle samalla sekunnilla kun se oli sen etu. Ja joka muuten käy aika paljon kauppaa Venäjän kanssa. Enkä usko että heitä pelottaisi yhtään käydä sitä vaikka kuinka paljon lisää
.Idänkauppa on ollut meille arvokas asia historiallisesti. Ja on hulluutta olla yrittämättä lisätä sitä. Totta kai jokainen järkevä maa on varovainen kun naapurissa on isompi maa. Sveitsi on hyvä esimerkki siitä. Mutta päätösvallan siirtäminen Brysseliin on hulluutta. Sieltä katsoen me olemme melkoisen mitätön pläntti jonka mielipiteillä ei paljon arvoa ole.
Integraatio ilman sananvaltaa ja veto-oikeutta on heikkojen ratkaisu. Se on sitä tehtiin se länteen tai itään. Kummassakaan tapauksessa lopputulos ei ole hyvä pitkässä juoksussa.
Kiitos meilistä.. Kun näin maanpuolustusaiheisella "sitella" ollaan niin voin vain todeta että olet jo puolesi valinnut. Eikä liene tarpeen vääntää tästä sen enempää.No devalvoituminen osuu kylläkin aivan samalla tavalla sen palkanmaksajan valuutan arvoon samoin kuin työntekijän valuutan arvoon. Sen sijaan sisäinen devalvaatio osuu yleensä vain palkansaajan kukkaroon. Yrittäjällä on aivan sama valuutta kuin palkansaajalla.
Valuutan arvon aleneminen parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vähentää tuontia ja sitä kautta lisää kotimaista työllisyyttä. Suomessa ei noin yleisesti ottaen ymmärretä edelleenkään sitä tosiasiaa, että kauppataseen ylijäämä on kansantaloudellinen tappio.
Mitä tulee länsi-integraatioon. Kerrotko minulle, miksi USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi kuin Pietarista tienattu dollari? On ironista, että haluat länsi-integraatiota ja vastustat Venäjänkauppaa turvallisuussyistä kun koko se länsi-integraation perusta on ajatuksessa, että keskenään kauppaa käyvät maat eivät sodi keskenään. Lienet tietoinen, että harvat maat maailmassa ovat sotineet keskenään yhtä paljon kuin läntisen arvoyhteisön maat historiansa aikana.
Meillä annetaan länsi-integraatiolle sädekehä samaan aikaan, kun jokainen näkee, että kyseessä on joukko maita, jotka kukin ovat mukana omista ja tasan omista itsekkäistä syistään. Me toki voimme rakentaa muuria Venäjän rajalle ja ruveta "Brysselin koiriksi" mutta kannattaisi samalla muistaa, että isointa keppiä Brysselissä heiluttaa maa, joka myi meidät sille Venäjälle samalla sekunnilla kun se oli sen etu. Ja joka muuten käy aika paljon kauppaa Venäjän kanssa. Enkä usko että heitä pelottaisi yhtään käydä sitä vaikka kuinka paljon lisää
Idänkauppa on ollut meille arvokas asia historiallisesti. Ja on hulluutta olla yrittämättä lisätä sitä. Totta kai jokainen järkevä maa on varovainen kun naapurissa on isompi maa. Sveitsi on hyvä esimerkki siitä. Mutta päätösvallan siirtäminen Brysseliin on hulluutta. Sieltä katsoen me olemme melkoisen mitätön pläntti jonka mielipiteillä ei paljon arvoa ole.
Integraatio ilman sananvaltaa ja veto-oikeutta on heikkojen ratkaisu. Se on sitä tehtiin se länteen tai itään. Kummassakaan tapauksessa lopputulos ei ole hyvä pitkässä juoksussa.
Oma näkemykseni on että suhteessa kaikkeen kauppavaihtoon, Suomi käy Venäjän kanssa kauppaa jo liiankin suurella volyymilla. Taloudellinen riippuvuus luo väistämättä myös yhteiskunnallista riippuvuutta. Venäjän on rikollisuuden ja väkivaltakoneiston avulla hallittu diktatuuri. Se ei tunnusta kansanvälistä oikeutta. Venäjä käy hyökkäyssotaa ja miehittää asevoimillaan monien itsenäisten naapurivaltioidensa alueita. Tämä lisäksi Venäjä julkituotuna tavoitteena on palauttaa entiset alusmaansa mutta nykyisin itsenäiset suvereenit valtiot ja kansat hallintaansa. Tämä koskee niitä maita ja valtioita jotka jossain historiansa vaiheissa ovat olleet Venäjälle alisteisia. Suomi tällaisiin valtioihin mukaan luettuna.
Kaupankäynti sekä muukin kv. yhteistyö hyödyttää aina molempia osapuolia. Siksi on suuri merkitys sillä että yhteistyötä ja muutakin toimintaa harjoitetaan sellaista kumppanien kanssa joilla on suurin piirtein samanlaisen poliittinen sekä kv. oikeuden tunnustava arvomaailma. Suomalainen yhteiskunnan näkökulmasta tällasia maita ovat ns. Länsimaat, USA mukaan luettuna..toki monet muutkin.
Nykyinen Venäjän diktatuuri ei kuulu em. ryhmään. Suomen on oman turvallisuutensa vuoksi syytä rajoittaa kaupallista ja muutakin yhteistyötä Venäjän kanssa. Samalla kun Suomen tulee kaikin mahdollisin keinoin vahvistaa yhteistyötä ja sitoutuneisuutta Länsimaiden suuntaan. Erityisesti myös turvallisuuspoliittisista lähtökohdista.
Venäjän osalta tilannetta voidaan harkita uudelleen vasta silloin kun/jos hallinnollinen järjestelmä muuttuu demokraattiseksi ja tunnustaa kv. oikeusvaltioperiaatteet.
Tuossa pääpiirteittäin oma näkemykseni aiheesta. Mutta, saa vapaasti olla erimieltä..
Viimeksi muokattu:
Tuossa on totuus kääntynyt täysin päälaelleen. Mutta sellaista sattuu..
Olen hyvinkin. Minä olen Suomen puolella.
Tuo näkemys kaupasta on yksi näkemys, joskin varsin naivi sellainen. Mikä on helppo osoittaa.
Suomi käy kauppaa Kiinan kanssa ja halua käydä lisää kauppaa on suuri. Minkä lisäksi meillä on esilletuotuja toiveita saada Kiinalaisia investointeja suomeen.
Ilmeisesti Kiina on meidän arvomaailmaamme lähellä? Tai Saudi-Arabia? Tai Pakistan? Turkki? Qatar? Tai entäpä Läntisen Arvoyhteisön kruununjalokivi USA, joka on ollut kaatamassa Toisen Maailmansodan jälkeen useampia demokraattisesti valittuja hallintoja kuin yksikään muu maa maailmanhistoriassa.
Totta kai jokainen tietää, että tällä hetkellä Venäjä on ainoa sotilaallinen uhka Suomelle. Se on yksi merkittävä syy olla antamatta lisää päätösvaltaa asioissamme maille, joilla ei vastaavaa tilannetta ole. Koska ne muut maat saattavat hyvinkin myydä tai jättää suomen oman onnensa nojaan omien etujensa vuoksi jos ja kun sellainen tilanne joskus syntyy. Ja jos näin kävisi, voi kysyä, kannattaako meillä olla olemassa hyvät suhteet Venäjään vai tehdäänkö politiikkaa siltä pohjalta, että Bryssel, Berliini ja Pariisi ovat aina ja ikuisesti meidän tukenamme hyvässä ja pahassa.
Voihan sen niinkin kai nähdä. Minun on kyllä hieman vaikea ymmärtää, miksi työntekijän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön ulkoinen arvo putoaa devalvaation seurauksena mutta yrittäjän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön arvo pysyy muuttumattomana. Tai inflaation sen puoleen.
Epäilemättä jos minä tai sen puoleen kansantaloustiede osaisi vastata tuohon paradoksiin, niin myös näkemyksesi muuttuisivat ymmärrettäviksi. Mutta koska veikkaan että kyseinen vastaus taitaa olla aika esoteerinen, joudun pitäytymään ihan perinteisen makrotaloustieteen käsityksessä aiheesta.
Kyseisillä mailla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut "esilletuotuja toiveita" tai aikomuksia Suomen valtiollisen ja/tai alueellisen koskemattomuuden suhteen.
Venäjän suunnalta tällaiset aikomukset on tiedossa. Eikä ne koske pelkästään meitä vaan kaikkia niitä maita ja kansoja jotka jossain historian vaiheissaan ovat joutuneet ja olleet Venäjän (tai NL:n) alusmaina. Venäjän sotilaallisilta toimilta ole käytännössä vältytty vaikka kuinka oltaisiin vannottu ikuista ystävyyttä ja rauhantahtoisuutta. (vrt. Ukraina, Georgia, Moldova jne.)
- käytännössä vain NATO-jäsenyys on estänyt Venäjää hyökkäämästä ja miehittämästä eurooppalaisia rajanaapureitaan.
- Venäjän rajanaapureista Suomi on ainoa NATO:n ulkopuolinen eurooppalainen valtio jonka alueella ei toistaiseksi ole venäläisten sotavoimia ja/tai miehitysjoukkoja. (huomioiden Valko-Venäjän kyseenalainen asema Venäjän liittolaisena?)
- Suomi on toki huomioitu. Aivan itärajan läheisyyteen on perustettu tukikohtia/hyökkäysjoukkoja ja lähes koko Venäjän puoleinen Karjala on suljettu sotilasalueeksi. Ne eivät ole siellä siksi että Venäjä pelkäisi ja varautuisi Suomen hyökkäykseen.
En silti tarkoita että pitäisi ryhtyä mihinkään vihanpitoon tai yksittäisiin erityistoimiin Venäjää kohtaan.
- riittää kun vältetään liiallista taloudellista sitoutuneisuutta Venäjään.
- toimitaan pakotteissa ja muissa yhteyksissä yhdessä muiden länsimaiden kanssa.
- pitäydytään EU:n jäsenmaana (kauppa ja turvallisuus) ja vahvistetaan sidonnaisuutta puolustusliitto NATO:on, aina jäsenyyttä myöten.
- hankitaan riittävä määrä uusia hävittäjiä ja niihin sellainen aseistus joka lisää uskottavuutta ja sotilaallista pelotetta.
Suomen tulee huomioida se että Venäjä käy jatkuvaa sotaansa entisten alusmaidensa valtaamiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Talouspoliittiset sidonnaisuudet ovat merkittävä vaikutuskeino.
Hyökkäisikö Venäjä niihin naapureihinsa, jos eivät kuuluisi Natoon? Tuskin nyt ihan, ellei syntyisi joku suurempimoinen konflikti.
Eihän se pysykkään. Kummallakaan. Se työntekijä huomaa että taulu-tv maksaa nyt vähän enemmän, se työnantaja huomaa että raaka-aineet maksavat vähän enemmän... vastapainoksi se työnantaja huomaa että kysyntä kasvaa kun työ on halpaa ja työntekijä saa pysyä työssään... onko se sitten tarpeeksi halpaa korvatakseen nousseet raaka-aine kulut niin... mutta tuo on niin 70-80 lukulaista ajattelua muutenkin, palveluillahan täällä nykyään maata pyöritetään... ja siellä se vähän halvempi hinta nopsaan näkyisi.. samalla se kyllä näkyisi asuntojen arvossa...
No niin. Mehän edistymme. Olemme siis todenneet, että "yhtenäiset arvot" ja "oikeusvaltio" eivät todellisuudessa ole kaupankäynnin esteitä. Hyvä.
Mutta sitten. "Esilletuotuja toiveita tai aikomuksia suomen alueellisen koskemattomuuden suhteen".
Myönnetään että tämä kuulostaa vakavalta. Pistätkö pari linkkiä missä tuollaiset toiveet/vaatimukset on esitetty ja kuka ne on esittänyt ja mitä suomen valtiojohto on niihin vastannut.
Ja jos kerran hyökkäsytukikohtia on jo perustettu ja joukot kertomasi mukaan ovat ryhmitysalueilla ja alueet suljettu niin kummastelen PV:n toimettomuutta asian suhteen.
Pistätkö myös muutaman linkin uutisiin näistä joukkojenkeskityksistä ja Karjalan alueen sulkemisesta siviililiikenteeltä. En ole huomannut tällaisia uutisia mutta se ei tietenkään tarkoita mitään.
Jos asiat ovat kertomallasi tolalla, niin kyllä minusta alkaisi olemaan aihetta vihanpidolle tai ainakin erityistoimille.
No juurikin näin.
Venäjä on hyökännyt esim. Georgiaan ja miehittää edelleenkin sen alueita. Kuten useita muitakin alueella asuvien kansojen kotimaita..Abhasia, Ingushia jne.Hyökkäisikö Venäjä niihin naapureihinsa, jos eivät kuuluisi Natoon? Tuskin nyt ihan, ellei syntyisi joku suurempimoinen konflikti.
Kuten myös Ukrainaan ja Krimille. Mitään erityistä konfliktia ei ollut meneillään ennen Venäjän toimia.
Tietenkin voi täälläkin yhtyä samaan kuoroon Venäjän kanssa ja väittää ettei heillä ole minkäänlaista osaa näihin sotiin ja miehityksiin..
- tämä on Venäjän totuus ja sille löytyy toki muitakin hyväksyjiä ja ymmärtäjiä.
Yhdenkään NATO:n jäsenmaan aluetta Venäjä ei ole ymmärrettävästi lähtenyt uhmaamaan. Eikä tule tekemään sitä jatkossakaan.
Valko-Venäjän kohdalla Venäjältä löytyy valmiit suunnitelmat vallanvahdoksen ja maan siirtämiseksi enemmän ja vähemmän suoraan Venäjän hallinnon alaiseksi.
- kysymys lienee vain siitä koska ja miten Valko-Venäjän presidentti Lukashenko suistetaan vallasta.
Suomen osalta tilanne on kehittynyt koko 2000-luvun ajan Venäjän kannalta vähintään tyydyttävään ellei jopa hyvään suuntaan.
- meillä ollaan pikku hiljaa ollaan palaamassa jossain määrin samanlaiseen hiljaiseen hyväksyntään kuin aiemmin NL:n ja YYA-sopimuksien aikoina.
- tässä on auttanut myös se että Suomi on voinut jättäytyä monissa Venäjään kohdistuneissa tiukemmissa kannanotoissa EU-jäsenyyden taaksi.
- Muuten Venäjä etenee Suomea koskevissa tavoitteissaan erilaisella taktiikalla kuin em. sotavoimin miehittämiensä valtioiden kohdalla.
- siihen on tietysti hyvät syynsä..joita on jo useampaan kertaan käsitelty tälläkin foorumilla.
- Venäjällä on kuitenkin rakennettu ja ylläpidetty sotilaallisia valmiuksia Suomen varalle. Näistäkin on täällä käyty keskustelua.
Pyydän anteeksi tätä "syöttöä" kun ollaan täällä talous-topic'issa.. Mutta toisaalta Venäjän poliittisia tavoitteita tuetaan merkittävästi juuri taloudellisella integraatiolla.
Vaihteeksi jotain otsikon mukaista sisältöä. Hauska ja mielenkiintoinen aihe.
We analyze the long-term effects of living under communism and its anticapitalist doctrine on households' financial investment decisions and attitudes towards financial markets. Utilizing comprehensive German brokerage data and bank data, we show that, decades after Reunification, East Germans still invest significantly less in the stock market than West Germans. Consistent with communist friends-and-foes propaganda, East Germans are more likely to hold stocks of companies from communist countries (China, Russia, Vietnam) and of state-owned companies, and are unlikely to invest in American companies and the financial industry. Effects are stronger for individuals exposed to "positive emotional tagging", e. g., those living in celebrated showcase cities. Effects reverse for individuals with negative experiences, e.g., environmental pollution, religious oppression, or lack of (Western) TV entertainment. Election years trigger further divergence of East and West Germans. We provide evidence of negative welfare consequences due to less diversified portfolios, higher-fee products, and lower risk-adjusted returns.
We analyze the long-term effects of living under communism and its anticapitalist doctrine on households' financial investment decisions and attitudes towards financial markets. Utilizing comprehensive German brokerage data and bank data, we show that, decades after Reunification, East Germans still invest significantly less in the stock market than West Germans. Consistent with communist friends-and-foes propaganda, East Germans are more likely to hold stocks of companies from communist countries (China, Russia, Vietnam) and of state-owned companies, and are unlikely to invest in American companies and the financial industry. Effects are stronger for individuals exposed to "positive emotional tagging", e. g., those living in celebrated showcase cities. Effects reverse for individuals with negative experiences, e.g., environmental pollution, religious oppression, or lack of (Western) TV entertainment. Election years trigger further divergence of East and West Germans. We provide evidence of negative welfare consequences due to less diversified portfolios, higher-fee products, and lower risk-adjusted returns.
The Long-Lasting Effects of Living under Communism on Attitudes towards Financial Markets
We show that exposure to anti-capitalist ideology can exert a lasting influence on<br>attitudes towards capital markets and stock-market participation. Utilizin
papers.ssrn.com
Talouden pudotuksesta ennustetaan historian hurjimpia | Verkkouutiset
Nordea ennustaa Suomen talouden laskevan tänä vuonna seitsemän prosenttia.
www.verkkouutiset.fi
Eipä tuo pahalta näytä. IMF:n ennusteen mukaan BKT supistuu vähemmän kuin monella eurooppalaisella maalla. Vienti Kiinaan käväisi jo viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla, vienti muualle maailmaan on vielä alhaisemmalla tasolla. Kevyt ja raskas liikenne on palautumassa kohti normaaleja tasoja. Korttimaksut ovat nousemassa vuoden takaiselle tasolle. Työttömyysaste oli ensimmäisellä kvartaalilla aika matala eli 4,2% vrt. Suomi noin 7% kuukaudesta riippuen ja huhtikuussa yli 8%. Uuden-Seelannin valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työttömyys pysyy alle 10%. Uusi-Seelanti on selvästi Suomea vähävelkaisempi maa; tietysti maa velkaantuu nyt muiden tavoin, mutta lähtötaso oli matala.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Suomi ei ole Euroopan Japani. Vielä.
Vaan Kreikka ja Italia.
Vaan Kreikka ja Italia.
Koulutuksen käytettyjen vuosien ja talouskasvun yhteys on mielenkiintoinen aihe. Olen käsittänyt, että tätä yhteyttä usein yliarvioidaan. Johtaako koulutus talouskasvuun vai talouskasvu koulutukseen? Varmaan sekä että.
Aasialaisista yhteiskunnista tulee mieleen ahkerat opiskelijat. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Etelä-Korea ja Taiwan rikastuvat maiden koulutustason ollessa matala. Lähes puolet taiwanilaisista oli lukutaidottomia 1960-luvulla, ja Etelä-Koreassa lukutaito oli harvinaisempaa kuin joissain Afrikan maissa. Filippiineiltä löytyy paljon koulutettuja ihmisiä, mutta maa ei ole kehittynyt edellä mainittujen valtioiden tavoin.
Kuubassa ja Neuvostoliitossakin koulutukseen satsattiin runsaasti... No eipä se koulutus kaikkea muuta korvaa. Ja oppi, niin koulussa kuin koulujen ulkopuolella saatu, ei ole haitaksi.
Aasialaisista yhteiskunnista tulee mieleen ahkerat opiskelijat. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Etelä-Korea ja Taiwan rikastuvat maiden koulutustason ollessa matala. Lähes puolet taiwanilaisista oli lukutaidottomia 1960-luvulla, ja Etelä-Koreassa lukutaito oli harvinaisempaa kuin joissain Afrikan maissa. Filippiineiltä löytyy paljon koulutettuja ihmisiä, mutta maa ei ole kehittynyt edellä mainittujen valtioiden tavoin.
Kuubassa ja Neuvostoliitossakin koulutukseen satsattiin runsaasti... No eipä se koulutus kaikkea muuta korvaa. Ja oppi, niin koulussa kuin koulujen ulkopuolella saatu, ei ole haitaksi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Hetemäen työryhmän hetelmät.
Punaisen Porsaan kommentti.
Porco Rosso 1.6. 14:48
Toivotaan että "elvyttävät toimet" sisältäisivät jotain kunnianhimoisempaa ja kekseliäämpää kuin perinteinen rakentaminen, olisi sitten kyse infrarakentamisesta tai asunto-, kauppa-, tai liikekiinteistöjen rakentamisesta. Yleensä mielikuvitus ei oikein ole riittäneet tätä pidemmälle.
Punaisen Porsaan kommentti.
Porco Rosso 1.6. 14:48
Toivotaan että "elvyttävät toimet" sisältäisivät jotain kunnianhimoisempaa ja kekseliäämpää kuin perinteinen rakentaminen, olisi sitten kyse infrarakentamisesta tai asunto-, kauppa-, tai liikekiinteistöjen rakentamisesta. Yleensä mielikuvitus ei oikein ole riittäneet tätä pidemmälle.