Taloustieteellinen keskustelu

Pandemian hinta.

Koronakvartaalin musertavat luvut
Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan ja taloudet pysähtyvät, ovat seuraukset musertavia: Citi on pudottanut maailmantalouden kasvuennusteet selvästi miinuksen puolelle.

Citin tuoreessa (20.5.) ”Real GDP Growth” -makroennusteessa USA:n talous supistuu toisella neljänneksellä 7,9 prosenttia. Japanin talous putoaa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 14,3 prosenttia ja euroalueen talous 14,9 prosenttia.

Toisen neljänneksen bkt-miinukset ovat huimia kautta linjan. Britannia (-21,2%) Saksa (-11,8%), Ranska (-18,9%), Italia (-19,8%), Espanja (-19,6%), Sveitsi (-12,8%) ja Ruotsi (-11,2%) kirjaavat Citin ennusteen perusteella surullisia lukuja. Suomelle tärkeät vientimaat kärsivät ennusteen perusteella poikkeuksellisen vakavia iskuja.

Muualla maailmassa toisen kvartaalin luvut ovat yhtä surkeita. Citi ennustaa, että Intia (-16,0%), Brasilia (-9,9%), Meksiko (-16,7%) ja Etelä-Afrikka (-27,0%) kirjaavat toisella neljänneksellä heikkoja bkt-lukuja.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-harvinaisen-karu-ennuste-amerikkalainen-citi-ennustaa-koronakvartaalille-rujoa-pohjakosketusta/ecb5d215-3c13-4ecd-9786-d77318fd566b
 
Iso-Britannian punta on yksi tämän vuoden heikoimmista G10-valuutoista, taitaa vain Norjan kruunu ja Uuden-Seelannin dollari olla heikentyneet enemmän. Maaliskuussa sterling kävi alle $1,15 tason. Aikaisemmin punta on ollut yhtä heikko dollaria vastaan 1980-luvulla.

Tämä onkin Britanniassa johtanut korkeaan korkotasoon. 8)

Screenshot_14.png
 
Jokainen voi miettiä itsekseen kenelle devalvaatiosta, inflaatiosta ja korkeasta korkotasosta on hyötyä..
- devalavaatiolla voidaan vaikuttaa ainoastaan palkkojen, eläkkeiden sekä sosiaaliturvan saajien ostovaoiman vähentämiseen..
- tämä on tietenkin erittäin hyvä asia niille jotka maksavat palkkoja, eläkkeitä jne.
- hyödyn synsaajina ovat työnantajat, valtio, kunnat jne. joille em. kustannustekijöiden aleneminen lisää kilpailukykyä.. sekä julkishallinnolle lisääntyviä verotuottoja.
- välillisesti edullisimman palkkakustannukset lisäävät työllisyyttä (lisäävät myös verotuottoja, vähentävät työvoimakustannuksia) koska työvoiman kysyntä lisääntyy.

Yrittäjänä (vaikka pääosin jo entisenä) en näe sinällään mitään pahaa että palkkakustannuksia (ja etuuksien) ostovoimaa pienennettäisiin devalvoimalla.
- tottakai palkansaajat vaatisivat kompensaatiota, mutta se olisi aina jälkijättöistä ja helposti hoidettavaissa uudella devalvaatio+inflaatioliukumalla.

.............................................
Mutta toisaalta, koko yhteiskunnan kannalta on parempi että Suomi pysyy EU:ssa ja Eurovaluutassa.
- säilyttää ja kehittää yhä enemmän ingraatiota länsimaihin, lännen yhteismarkkinoihin jne. (liittyy myös NATOon)
- säilyttää länsimaisten kauppakumppaneiden osuuden niin vienti- kuin tuontikaupassaan mahdollisimman korkeana
- joku voi sanoa että kaikki tämä voistaisiin tehdä Suomessa myös EU:n ja Euron ulkopuolisena valtiona. Ehkä voitaisiin ainakin osittäin.
- nykyisessä maailmassa pienellä maalla on kuitenkin varsin vähän vaikutusvaltaa omaan politiikkaan ja omiin päätöksiin.
- varsinkin kun omasta maasta löytyy kannatusta monenlaiseen kehityssuuntaan.

Jos vähennämme länsi-integraatiota (eroamme EU:sta ja Eurosta) siitä seuraa ajan myötä paluu vanhaan ja Suomen geopoliittisesti perinteideen kauppapolitiikkaan.
- Venäjän osuus maamme viennistä ja tuonnista kasvaa Neuvostoliiton aikaisiin lukemiin ( pahimmillaan 30-50% ulkomaan kaupastamme)

Kannattaa huomioida ettei nykyinen Venäjä ole enää samalla tavalla suljettu yhteiskunta kuin aikoinaan Neuvostoliitto.
- aikaisempaan nähden tämä Venäjän yhteiskuntajärjestelmän muutos lisäisi Suomen ja Venäjän integraatiota teollisuuden, yritysten- sekä kaikenlaisen liiketoiminnan tasoilla
- käytännössä Suomen ja Venäjän integraatio kehittyy ja lisääntyy koko ajan. Erityisesti näin tapahtuu energia- ja perusteollisuuden sektoreilla. (Fortum, Neste, Teboil, Norilsk Nickel, Fennovoima jne.)

Tällainen kokonaisvaltainen kehitys kahdenvälisten suhteiden lisäämiseen ja laajentamiseen on nimenomaan Venäjän tavoitteena Suomen suhteissa.
- mutta loppuviimeksi Suomen kansa päättää omasta tulevaisuudestaan.
- voimme äänestää valtaa sellaiset puolueet ja henkilöt jotka haluavat vähentää poliittista ja kaupallista integraatiota sekä yhteistyötä länsimaiden kanssa.
- tai vaihtoehtoisesti niitä poliitikkoja jotka haluavat pysyttäytyä länsimaiden porukassa.

No devalvoituminen osuu kylläkin aivan samalla tavalla sen palkanmaksajan valuutan arvoon samoin kuin työntekijän valuutan arvoon. Sen sijaan sisäinen devalvaatio osuu yleensä vain palkansaajan kukkaroon. Yrittäjällä on aivan sama valuutta kuin palkansaajalla.

Valuutan arvon aleneminen parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vähentää tuontia ja sitä kautta lisää kotimaista työllisyyttä. Suomessa ei noin yleisesti ottaen ymmärretä edelleenkään sitä tosiasiaa, että kauppataseen ylijäämä on kansantaloudellinen tappio.

Mitä tulee länsi-integraatioon. Kerrotko minulle, miksi USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi kuin Pietarista tienattu dollari? On ironista, että haluat länsi-integraatiota ja vastustat Venäjänkauppaa turvallisuussyistä kun koko se länsi-integraation perusta on ajatuksessa, että keskenään kauppaa käyvät maat eivät sodi keskenään. Lienet tietoinen, että harvat maat maailmassa ovat sotineet keskenään yhtä paljon kuin läntisen arvoyhteisön maat historiansa aikana.

Meillä annetaan länsi-integraatiolle sädekehä samaan aikaan, kun jokainen näkee, että kyseessä on joukko maita, jotka kukin ovat mukana omista ja tasan omista itsekkäistä syistään. Me toki voimme rakentaa muuria Venäjän rajalle ja ruveta "Brysselin koiriksi" mutta kannattaisi samalla muistaa, että isointa keppiä Brysselissä heiluttaa maa, joka myi meidät sille Venäjälle samalla sekunnilla kun se oli sen etu. Ja joka muuten käy aika paljon kauppaa Venäjän kanssa. Enkä usko että heitä pelottaisi yhtään käydä sitä vaikka kuinka paljon lisää:).

Idänkauppa on ollut meille arvokas asia historiallisesti. Ja on hulluutta olla yrittämättä lisätä sitä. Totta kai jokainen järkevä maa on varovainen kun naapurissa on isompi maa. Sveitsi on hyvä esimerkki siitä. Mutta päätösvallan siirtäminen Brysseliin on hulluutta. Sieltä katsoen me olemme melkoisen mitätön pläntti jonka mielipiteillä ei paljon arvoa ole.

Integraatio ilman sananvaltaa ja veto-oikeutta on heikkojen ratkaisu. Se on sitä tehtiin se länteen tai itään. Kummassakaan tapauksessa lopputulos ei ole hyvä pitkässä juoksussa.
 
No devalvoituminen osuu kylläkin aivan samalla tavalla sen palkanmaksajan valuutan arvoon samoin kuin työntekijän valuutan arvoon. Sen sijaan sisäinen devalvaatio osuu yleensä vain palkansaajan kukkaroon. Yrittäjällä on aivan sama valuutta kuin palkansaajalla.

Valuutan arvon aleneminen parantaa kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vähentää tuontia ja sitä kautta lisää kotimaista työllisyyttä. Suomessa ei noin yleisesti ottaen ymmärretä edelleenkään sitä tosiasiaa, että kauppataseen ylijäämä on kansantaloudellinen tappio.

Mitä tulee länsi-integraatioon. Kerrotko minulle, miksi USA:sta tienattu dollari on arvokkaampi kuin Pietarista tienattu dollari? On ironista, että haluat länsi-integraatiota ja vastustat Venäjänkauppaa turvallisuussyistä kun koko se länsi-integraation perusta on ajatuksessa, että keskenään kauppaa käyvät maat eivät sodi keskenään. Lienet tietoinen, että harvat maat maailmassa ovat sotineet keskenään yhtä paljon kuin läntisen arvoyhteisön maat historiansa aikana.

Meillä annetaan länsi-integraatiolle sädekehä samaan aikaan, kun jokainen näkee, että kyseessä on joukko maita, jotka kukin ovat mukana omista ja tasan omista itsekkäistä syistään. Me toki voimme rakentaa muuria Venäjän rajalle ja ruveta "Brysselin koiriksi" mutta kannattaisi samalla muistaa, että isointa keppiä Brysselissä heiluttaa maa, joka myi meidät sille Venäjälle samalla sekunnilla kun se oli sen etu. Ja joka muuten käy aika paljon kauppaa Venäjän kanssa. Enkä usko että heitä pelottaisi yhtään käydä sitä vaikka kuinka paljon lisää:).

Idänkauppa on ollut meille arvokas asia historiallisesti. Ja on hulluutta olla yrittämättä lisätä sitä. Totta kai jokainen järkevä maa on varovainen kun naapurissa on isompi maa. Sveitsi on hyvä esimerkki siitä. Mutta päätösvallan siirtäminen Brysseliin on hulluutta. Sieltä katsoen me olemme melkoisen mitätön pläntti jonka mielipiteillä ei paljon arvoa ole.

Integraatio ilman sananvaltaa ja veto-oikeutta on heikkojen ratkaisu. Se on sitä tehtiin se länteen tai itään. Kummassakaan tapauksessa lopputulos ei ole hyvä pitkässä juoksussa.
Kiitos meilistä.. Kun näin maanpuolustusaiheisella "sitella" ollaan niin voin vain todeta että olet jo puolesi valinnut. Eikä liene tarpeen vääntää tästä sen enempää.

Oma näkemykseni on että suhteessa kaikkeen kauppavaihtoon, Suomi käy Venäjän kanssa kauppaa jo liiankin suurella volyymilla. Taloudellinen riippuvuus luo väistämättä myös yhteiskunnallista riippuvuutta. Venäjän on rikollisuuden ja väkivaltakoneiston avulla hallittu diktatuuri. Se ei tunnusta kansanvälistä oikeutta. Venäjä käy hyökkäyssotaa ja miehittää asevoimillaan monien itsenäisten naapurivaltioidensa alueita. Tämä lisäksi Venäjä julkituotuna tavoitteena on palauttaa entiset alusmaansa mutta nykyisin itsenäiset suvereenit valtiot ja kansat hallintaansa. Tämä koskee niitä maita ja valtioita jotka jossain historiansa vaiheissa ovat olleet Venäjälle alisteisia. Suomi tällaisiin valtioihin mukaan luettuna.

Kaupankäynti sekä muukin kv. yhteistyö hyödyttää aina molempia osapuolia. Siksi on suuri merkitys sillä että yhteistyötä ja muutakin toimintaa harjoitetaan sellaista kumppanien kanssa joilla on suurin piirtein samanlaisen poliittinen sekä kv. oikeuden tunnustava arvomaailma. Suomalainen yhteiskunnan näkökulmasta tällasia maita ovat ns. Länsimaat, USA mukaan luettuna..toki monet muutkin.

Nykyinen Venäjän diktatuuri ei kuulu em. ryhmään. Suomen on oman turvallisuutensa vuoksi syytä rajoittaa kaupallista ja muutakin yhteistyötä Venäjän kanssa. Samalla kun Suomen tulee kaikin mahdollisin keinoin vahvistaa yhteistyötä ja sitoutuneisuutta Länsimaiden suuntaan. Erityisesti myös turvallisuuspoliittisista lähtökohdista.

Venäjän osalta tilannetta voidaan harkita uudelleen vasta silloin kun/jos hallinnollinen järjestelmä muuttuu demokraattiseksi ja tunnustaa kv. oikeusvaltioperiaatteet.

Tuossa pääpiirteittäin oma näkemykseni aiheesta. Mutta, saa vapaasti olla erimieltä..
 
Viimeksi muokattu:
No devalvoituminen osuu kylläkin aivan samalla tavalla sen palkanmaksajan valuutan arvoon samoin kuin työntekijän valuutan arvoon. Sen sijaan sisäinen devalvaatio osuu yleensä vain palkansaajan kukkaroon. Yrittäjällä on aivan sama valuutta kuin palkansaajalla.
Tuossa on totuus kääntynyt täysin päälaelleen. Mutta sellaista sattuu..
 
Kiitos meilistä.. Kun näin maanpuolustusaiheisella "sitella" ollaan niin voin vain todeta että olet jo puolesi valinnut. Eikä liene tarpeen vääntää tästä sen enempää.

Oma näkemykseni on että suhteessa kaikkeen kauppavaihtoon, Suomi käy Venäjän kanssa kauppaa jo liiankin suurella volyymilla. Taloudellinen riippuvuus luo väistämättä myös yhteiskunnallista riippuvuutta. Venäjän on rikollisuuden ja väkivaltakoneiston avulla hallittu diktatuuri. Se ei tunnusta kansanvälistä oikeutta. Venäjä käy hyökkäyssotaa ja miehittää asevoimillaan monien itsenäisten naapurivaltioidensa alueita. Tämä lisäksi Venäjä julkituotuna tavoitteena on palauttaa entiset alusmaansa mutta nykyisin itsenäiset suvereenit valtiot ja kansat hallintaansa. Tämä koskee niitä maita ja valtioita jotka jossain historiansa vaiheissa ovat olleet Venäjälle alisteisia. Suomi tällaisiin valtioihin mukaan luettuna.

Kaupankäynti sekä muukin kv. yhteistyö hyödyttää aina molempia osapuolia. Siksi on suuri merkitys sillä että yhteistyötä ja muutakin toimintaa harjoitetaan sellaista kumppanien kanssa joilla on suurin piirtein samanlaisen poliittinen sekä kv. oikeuden tunnustava arvomaailma. Suomalainen yhteiskunnan näkökulmasta tällasia maita ovat ns. Länsimaat, USA mukaan luettuna..toki monet muutkin.

Nykyinen Venäjän diktatuuri ei kuulu em. ryhmään. Suomen on oman turvallisuutensa vuoksi syytä rajoittaa kaupallista ja muutakin yhteistyötä Venäjän kanssa. Samalla kun Suomen tulee kaikin mahdollisin keinoin vahvistaa yhteistyötä ja sitoutuneisuutta Länsimaiden suuntaan. Erityisesti myös turvallisuuspoliittisista lähtökohdista.

Venäjän osalta tilannetta voidaan harkita uudelleen vasta silloin kun/jos hallinnollinen järjestelmä muuttuu demokraattiseksi ja tunnustaa kv. oikeusvaltioperiaatteet.

Tuossa pääpiirteittäin oma näkemykseni aiheesta. Mutta, saa vapaasti olla erimieltä..

Olen hyvinkin. Minä olen Suomen puolella.

Tuo näkemys kaupasta on yksi näkemys, joskin varsin naivi sellainen. Mikä on helppo osoittaa.

Suomi käy kauppaa Kiinan kanssa ja halua käydä lisää kauppaa on suuri. Minkä lisäksi meillä on esilletuotuja toiveita saada Kiinalaisia investointeja suomeen.

Ilmeisesti Kiina on meidän arvomaailmaamme lähellä? Tai Saudi-Arabia? Tai Pakistan? Turkki? Qatar? Tai entäpä Läntisen Arvoyhteisön kruununjalokivi USA, joka on ollut kaatamassa Toisen Maailmansodan jälkeen useampia demokraattisesti valittuja hallintoja kuin yksikään muu maa maailmanhistoriassa.

Totta kai jokainen tietää, että tällä hetkellä Venäjä on ainoa sotilaallinen uhka Suomelle. Se on yksi merkittävä syy olla antamatta lisää päätösvaltaa asioissamme maille, joilla ei vastaavaa tilannetta ole. Koska ne muut maat saattavat hyvinkin myydä tai jättää suomen oman onnensa nojaan omien etujensa vuoksi jos ja kun sellainen tilanne joskus syntyy. Ja jos näin kävisi, voi kysyä, kannattaako meillä olla olemassa hyvät suhteet Venäjään vai tehdäänkö politiikkaa siltä pohjalta, että Bryssel, Berliini ja Pariisi ovat aina ja ikuisesti meidän tukenamme hyvässä ja pahassa.
 
Tuossa on totuus kääntynyt täysin päälaelleen. Mutta sellaista sattuu..

Voihan sen niinkin kai nähdä. Minun on kyllä hieman vaikea ymmärtää, miksi työntekijän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön ulkoinen arvo putoaa devalvaation seurauksena mutta yrittäjän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön arvo pysyy muuttumattomana. Tai inflaation sen puoleen.

Epäilemättä jos minä tai sen puoleen kansantaloustiede osaisi vastata tuohon paradoksiin, niin myös näkemyksesi muuttuisivat ymmärrettäviksi. Mutta koska veikkaan että kyseinen vastaus taitaa olla aika esoteerinen, joudun pitäytymään ihan perinteisen makrotaloustieteen käsityksessä aiheesta.
 
Suomi käy kauppaa Kiinan kanssa ja halua käydä lisää kauppaa on suuri. Minkä lisäksi meillä on esilletuotuja toiveita saada Kiinalaisia investointeja suomeen.
Ilmeisesti Kiina on meidän arvomaailmaamme lähellä? Tai Saudi-Arabia? Tai Pakistan? Turkki? Qatar? Tai entäpä Läntisen Arvoyhteisön kruununjalokivi USA, joka on ollut kaatamassa Toisen Maailmansodan jälkeen useampia demokraattisesti valittuja hallintoja kuin yksikään muu maa maailmanhistoriassa.
Kyseisillä mailla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut "esilletuotuja toiveita" tai aikomuksia Suomen valtiollisen ja/tai alueellisen koskemattomuuden suhteen.

Venäjän suunnalta tällaiset aikomukset on tiedossa. Eikä ne koske pelkästään meitä vaan kaikkia niitä maita ja kansoja jotka jossain historian vaiheissaan ovat joutuneet ja olleet Venäjän (tai NL:n) alusmaina. Venäjän sotilaallisilta toimilta ole käytännössä vältytty vaikka kuinka oltaisiin vannottu ikuista ystävyyttä ja rauhantahtoisuutta. (vrt. Ukraina, Georgia, Moldova jne.)
- käytännössä vain NATO-jäsenyys on estänyt Venäjää hyökkäämästä ja miehittämästä eurooppalaisia rajanaapureitaan.
- Venäjän rajanaapureista Suomi on ainoa NATO:n ulkopuolinen eurooppalainen valtio jonka alueella ei toistaiseksi ole venäläisten sotavoimia ja/tai miehitysjoukkoja. (huomioiden Valko-Venäjän kyseenalainen asema Venäjän liittolaisena?)
- Suomi on toki huomioitu. Aivan itärajan läheisyyteen on perustettu tukikohtia/hyökkäysjoukkoja ja lähes koko Venäjän puoleinen Karjala on suljettu sotilasalueeksi. Ne eivät ole siellä siksi että Venäjä pelkäisi ja varautuisi Suomen hyökkäykseen.

En silti tarkoita että pitäisi ryhtyä mihinkään vihanpitoon tai yksittäisiin erityistoimiin Venäjää kohtaan.
- riittää kun vältetään liiallista taloudellista sitoutuneisuutta Venäjään.
- toimitaan pakotteissa ja muissa yhteyksissä yhdessä muiden länsimaiden kanssa.
- pitäydytään EU:n jäsenmaana (kauppa ja turvallisuus) ja vahvistetaan sidonnaisuutta puolustusliitto NATO:on, aina jäsenyyttä myöten.
- hankitaan riittävä määrä uusia hävittäjiä ja niihin sellainen aseistus joka lisää uskottavuutta ja sotilaallista pelotetta.

Suomen tulee huomioida se että Venäjä käy jatkuvaa sotaansa entisten alusmaidensa valtaamiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Talouspoliittiset sidonnaisuudet ovat merkittävä vaikutuskeino.
 
Kyseisillä mailla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut "esilletuotuja toiveita" tai aikomuksia Suomen valtiollisen ja/tai alueellisen koskemattomuuden suhteen.

Venäjän suunnalta tällaiset aikomukset on tiedossa. Eikä ne koske pelkästään meitä vaan kaikkia niitä maita ja kansoja jotka jossain historian vaiheissaan ovat joutuneet ja olleet Venäjän (tai NL:n) alusmaina. Venäjän sotilaallisilta toimilta ole käytännössä vältytty vaikka kuinka oltaisiin vannottu ikuista ystävyyttä ja rauhantahtoisuutta. (vrt. Ukraina, Georgia, Moldova jne.)
- käytännössä vain NATO-jäsenyys on estänyt Venäjää hyökkäämästä ja miehittämästä eurooppalaisia rajanaapureitaan.
- Venäjän rajanaapureista Suomi on ainoa NATO:n ulkopuolinen eurooppalainen valtio jonka alueella ei toistaiseksi ole venäläisten sotavoimia ja/tai miehitysjoukkoja. (huomioiden Valko-Venäjän kyseenalainen asema Venäjän liittolaisena?)
- Suomi on toki huomioitu. Aivan itärajan läheisyyteen on perustettu tukikohtia/hyökkäysjoukkoja ja lähes koko Venäjän puoleinen Karjala on suljettu sotilasalueeksi. Ne eivät ole siellä siksi että Venäjä pelkäisi ja varautuisi Suomen hyökkäykseen.

En silti tarkoita että pitäisi ryhtyä mihinkään vihanpitoon tai yksittäisiin erityistoimiin Venäjää kohtaan.
- riittää kun vältetään liiallista taloudellista sitoutuneisuutta Venäjään.
- toimitaan pakotteissa ja muissa yhteyksissä yhdessä muiden länsimaiden kanssa.
- pitäydytään EU:n jäsenmaana (kauppa ja turvallisuus) ja vahvistetaan sidonnaisuutta puolustusliitto NATO:on, aina jäsenyyttä myöten.
- hankitaan riittävä määrä uusia hävittäjiä ja niihin sellainen aseistus joka lisää uskottavuutta ja sotilaallista pelotetta.

Suomen tulee huomioida se että Venäjä käy jatkuvaa sotaansa entisten alusmaidensa valtaamiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Talouspoliittiset sidonnaisuudet ovat merkittävä vaikutuskeino.
Hyökkäisikö Venäjä niihin naapureihinsa, jos eivät kuuluisi Natoon? Tuskin nyt ihan, ellei syntyisi joku suurempimoinen konflikti.:uzi:
 
Voihan sen niinkin kai nähdä. Minun on kyllä hieman vaikea ymmärtää, miksi työntekijän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön ulkoinen arvo putoaa devalvaation seurauksena mutta yrittäjän tilillä olevan markan/euron/valuuttayksikön arvo pysyy muuttumattomana. Tai inflaation sen puoleen.

Eihän se pysykkään. Kummallakaan. Se työntekijä huomaa että taulu-tv maksaa nyt vähän enemmän, se työnantaja huomaa että raaka-aineet maksavat vähän enemmän... vastapainoksi se työnantaja huomaa että kysyntä kasvaa kun työ on halpaa ja työntekijä saa pysyä työssään... onko se sitten tarpeeksi halpaa korvatakseen nousseet raaka-aine kulut niin... mutta tuo on niin 70-80 lukulaista ajattelua muutenkin, palveluillahan täällä nykyään maata pyöritetään... ja siellä se vähän halvempi hinta nopsaan näkyisi.. samalla se kyllä näkyisi asuntojen arvossa...
 
Kyseisillä mailla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut "esilletuotuja toiveita" tai aikomuksia Suomen valtiollisen ja/tai alueellisen koskemattomuuden suhteen.

Venäjän suunnalta tällaiset aikomukset on tiedossa. Eikä ne koske pelkästään meitä vaan kaikkia niitä maita ja kansoja jotka jossain historian vaiheissaan ovat joutuneet ja olleet Venäjän (tai NL:n) alusmaina. Venäjän sotilaallisilta toimilta ole käytännössä vältytty vaikka kuinka oltaisiin vannottu ikuista ystävyyttä ja rauhantahtoisuutta. (vrt. Ukraina, Georgia, Moldova jne.)
- käytännössä vain NATO-jäsenyys on estänyt Venäjää hyökkäämästä ja miehittämästä eurooppalaisia rajanaapureitaan.
- Venäjän rajanaapureista Suomi on ainoa NATO:n ulkopuolinen eurooppalainen valtio jonka alueella ei toistaiseksi ole venäläisten sotavoimia ja/tai miehitysjoukkoja. (huomioiden Valko-Venäjän kyseenalainen asema Venäjän liittolaisena?)
- Suomi on toki huomioitu. Aivan itärajan läheisyyteen on perustettu tukikohtia/hyökkäysjoukkoja ja lähes koko Venäjän puoleinen Karjala on suljettu sotilasalueeksi. Ne eivät ole siellä siksi että Venäjä pelkäisi ja varautuisi Suomen hyökkäykseen.

En silti tarkoita että pitäisi ryhtyä mihinkään vihanpitoon tai yksittäisiin erityistoimiin Venäjää kohtaan.
- riittää kun vältetään liiallista taloudellista sitoutuneisuutta Venäjään.
- toimitaan pakotteissa ja muissa yhteyksissä yhdessä muiden länsimaiden kanssa.
- pitäydytään EU:n jäsenmaana (kauppa ja turvallisuus) ja vahvistetaan sidonnaisuutta puolustusliitto NATO:on, aina jäsenyyttä myöten.
- hankitaan riittävä määrä uusia hävittäjiä ja niihin sellainen aseistus joka lisää uskottavuutta ja sotilaallista pelotetta.

Suomen tulee huomioida se että Venäjä käy jatkuvaa sotaansa entisten alusmaidensa valtaamiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Talouspoliittiset sidonnaisuudet ovat merkittävä vaikutuskeino.

No niin. Mehän edistymme. Olemme siis todenneet, että "yhtenäiset arvot" ja "oikeusvaltio" eivät todellisuudessa ole kaupankäynnin esteitä. Hyvä.

Mutta sitten. "Esilletuotuja toiveita tai aikomuksia suomen alueellisen koskemattomuuden suhteen".

Myönnetään että tämä kuulostaa vakavalta. Pistätkö pari linkkiä missä tuollaiset toiveet/vaatimukset on esitetty ja kuka ne on esittänyt ja mitä suomen valtiojohto on niihin vastannut.

Ja jos kerran hyökkäsytukikohtia on jo perustettu ja joukot kertomasi mukaan ovat ryhmitysalueilla ja alueet suljettu niin kummastelen PV:n toimettomuutta asian suhteen.

Pistätkö myös muutaman linkin uutisiin näistä joukkojenkeskityksistä ja Karjalan alueen sulkemisesta siviililiikenteeltä. En ole huomannut tällaisia uutisia mutta se ei tietenkään tarkoita mitään.

Jos asiat ovat kertomallasi tolalla, niin kyllä minusta alkaisi olemaan aihetta vihanpidolle tai ainakin erityistoimille.
 
Eihän se pysykkään. Kummallakaan. Se työntekijä huomaa että taulu-tv maksaa nyt vähän enemmän, se työnantaja huomaa että raaka-aineet maksavat vähän enemmän... vastapainoksi se työnantaja huomaa että kysyntä kasvaa kun työ on halpaa ja työntekijä saa pysyä työssään... onko se sitten tarpeeksi halpaa korvatakseen nousseet raaka-aine kulut niin... mutta tuo on niin 70-80 lukulaista ajattelua muutenkin, palveluillahan täällä nykyään maata pyöritetään... ja siellä se vähän halvempi hinta nopsaan näkyisi.. samalla se kyllä näkyisi asuntojen arvossa...

No juurikin näin.
 
Hyökkäisikö Venäjä niihin naapureihinsa, jos eivät kuuluisi Natoon? Tuskin nyt ihan, ellei syntyisi joku suurempimoinen konflikti.:uzi:
Venäjä on hyökännyt esim. Georgiaan ja miehittää edelleenkin sen alueita. Kuten useita muitakin alueella asuvien kansojen kotimaita..Abhasia, Ingushia jne.
Kuten myös Ukrainaan ja Krimille. Mitään erityistä konfliktia ei ollut meneillään ennen Venäjän toimia.

Tietenkin voi täälläkin yhtyä samaan kuoroon Venäjän kanssa ja väittää ettei heillä ole minkäänlaista osaa näihin sotiin ja miehityksiin..
- tämä on Venäjän totuus ja sille löytyy toki muitakin hyväksyjiä ja ymmärtäjiä.

Yhdenkään NATO:n jäsenmaan aluetta Venäjä ei ole ymmärrettävästi lähtenyt uhmaamaan. Eikä tule tekemään sitä jatkossakaan.

Valko-Venäjän kohdalla Venäjältä löytyy valmiit suunnitelmat vallanvahdoksen ja maan siirtämiseksi enemmän ja vähemmän suoraan Venäjän hallinnon alaiseksi.
- kysymys lienee vain siitä koska ja miten Valko-Venäjän presidentti Lukashenko suistetaan vallasta.

Suomen osalta tilanne on kehittynyt koko 2000-luvun ajan Venäjän kannalta vähintään tyydyttävään ellei jopa hyvään suuntaan.
- meillä ollaan pikku hiljaa ollaan palaamassa jossain määrin samanlaiseen hiljaiseen hyväksyntään kuin aiemmin NL:n ja YYA-sopimuksien aikoina.
- tässä on auttanut myös se että Suomi on voinut jättäytyä monissa Venäjään kohdistuneissa tiukemmissa kannanotoissa EU-jäsenyyden taaksi.
- Muuten Venäjä etenee Suomea koskevissa tavoitteissaan erilaisella taktiikalla kuin em. sotavoimin miehittämiensä valtioiden kohdalla.
- siihen on tietysti hyvät syynsä..joita on jo useampaan kertaan käsitelty tälläkin foorumilla.
- Venäjällä on kuitenkin rakennettu ja ylläpidetty sotilaallisia valmiuksia Suomen varalle. Näistäkin on täällä käyty keskustelua.

Pyydän anteeksi tätä "syöttöä" kun ollaan täällä talous-topic'issa.. Mutta toisaalta Venäjän poliittisia tavoitteita tuetaan merkittävästi juuri taloudellisella integraatiolla.
 
Vaihteeksi jotain otsikon mukaista sisältöä. Hauska ja mielenkiintoinen aihe.

We analyze the long-term effects of living under communism and its anticapitalist doctrine on households' financial investment decisions and attitudes towards financial markets. Utilizing comprehensive German brokerage data and bank data, we show that, decades after Reunification, East Germans still invest significantly less in the stock market than West Germans. Consistent with communist friends-and-foes propaganda, East Germans are more likely to hold stocks of companies from communist countries (China, Russia, Vietnam) and of state-owned companies, and are unlikely to invest in American companies and the financial industry. Effects are stronger for individuals exposed to "positive emotional tagging", e. g., those living in celebrated showcase cities. Effects reverse for individuals with negative experiences, e.g., environmental pollution, religious oppression, or lack of (Western) TV entertainment. Election years trigger further divergence of East and West Germans. We provide evidence of negative welfare consequences due to less diversified portfolios, higher-fee products, and lower risk-adjusted returns.

 
Mitenhän Uuden-Seelannin talous putoaa? Siellähän "rajat kiinni" -pääministeri laittoi rajat kiinni ja virus on nyt sieltä katoamassa.
 
Mitenhän Uuden-Seelannin talous putoaa? Siellähän "rajat kiinni" -pääministeri laittoi rajat kiinni ja virus on nyt sieltä katoamassa.
Eipä tuo pahalta näytä. IMF:n ennusteen mukaan BKT supistuu vähemmän kuin monella eurooppalaisella maalla. Vienti Kiinaan käväisi jo viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla, vienti muualle maailmaan on vielä alhaisemmalla tasolla. Kevyt ja raskas liikenne on palautumassa kohti normaaleja tasoja. Korttimaksut ovat nousemassa vuoden takaiselle tasolle. Työttömyysaste oli ensimmäisellä kvartaalilla aika matala eli 4,2% vrt. Suomi noin 7% kuukaudesta riippuen ja huhtikuussa yli 8%. Uuden-Seelannin valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työttömyys pysyy alle 10%. Uusi-Seelanti on selvästi Suomea vähävelkaisempi maa; tietysti maa velkaantuu nyt muiden tavoin, mutta lähtötaso oli matala.
 
Viimeksi muokattu:
Suomi ei ole Euroopan Japani. Vielä.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto huomauttaa Uutissuomalaisen debatissa, että Suomella on juuri takanaan ”menetetty vuosikymmen” ja maa saavutti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävät bruttokansantuotetason vasta vuonna 2017. Nyt uhkaa kadota koronakriisin myötä toinen vuosikymmen.

– Olemme kaikesta päätellen tänä vuonna alittamassa vuoden 2008 bkt-tason. Jos elvymme yhtä hitaasti kuin finanssikriisistä, olisimme saavuttamassa lähtötason vasta vuosikymmenen lopussa. Tämä olisi dramaattista. Suomessa ei käytännössä olisi kumulatiivista talouskasvua kahteen vuosikymmeneen.

Tällöin Suomi olisi sama tilanne kuin esimerkiksi Italiassa, jossa elintasoa mittaava bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna ei ole noussut yli 20 vuoteen.

Murto korostaa, että ”tärkeintä on päästä pitkän aikavälin kasvu-uralle”, eikä vain antaa kriisin jälkeisen elvytyskeskustelun.

– Nuorille työikäisille pitäisi tarjota muutakin tulevaisuudessa kuin korkeaa verorasitusta, heikkeneviä palveluita ja heikosti kehittyviä palkkoja. Tämä muistaminen on entistä tärkeämpää, kun nuoret ikäluokat pienenevät ja he edustavat entistä pienempää osaa suomalaisista.

https://www.verkkouutiset.fi/nuorille-tulisi-tarjota-muutakin-kuin-korkeaa-verotusta/#c2ee9493

Vaan Kreikka ja Italia.
 
Koulutuksen käytettyjen vuosien ja talouskasvun yhteys on mielenkiintoinen aihe. Olen käsittänyt, että tätä yhteyttä usein yliarvioidaan. Johtaako koulutus talouskasvuun vai talouskasvu koulutukseen? Varmaan sekä että.

Aasialaisista yhteiskunnista tulee mieleen ahkerat opiskelijat. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Etelä-Korea ja Taiwan rikastuvat maiden koulutustason ollessa matala. Lähes puolet taiwanilaisista oli lukutaidottomia 1960-luvulla, ja Etelä-Koreassa lukutaito oli harvinaisempaa kuin joissain Afrikan maissa. Filippiineiltä löytyy paljon koulutettuja ihmisiä, mutta maa ei ole kehittynyt edellä mainittujen valtioiden tavoin.

Kuubassa ja Neuvostoliitossakin koulutukseen satsattiin runsaasti... No eipä se koulutus kaikkea muuta korvaa. Ja oppi, niin koulussa kuin koulujen ulkopuolella saatu, ei ole haitaksi.
 
Hetemäen työryhmän hetelmät.

Hetemäen ryhmä esittää ensin elvytystä, sitten sopeutusta: ”Rakenteellisia uudistuksia ei pidä hidastaa”
Valtiosihteeri
Martti Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä esittää toisessa raportissaan suuntaviivoja koronaviruskriisin jälkihoitoon sekä Suomen ”jälleenrakentamiseen”. Ryhmä luovutti raportin hallitukselle maanantaina.

Jälkihoitovaiheessa tulee raportin mukaan tehdä määräaikaisia taloutta elvyttäviä toimia ja ottaa lisävelkaa esimerkiksi investointeihin. Jo jälkihoitovaiheen aikana voi kuitenkin Hetemäen ryhmän mielestä aloittaa jälleenrakennusvaiheen toimia, joilla taataan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys. Ryhmä katsoo, että esimerkiksi työmarkkinoiden rakenteellisten uudistusten valmistelua tulee jatkaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000006526384.html

Punaisen Porsaan kommentti.

Porco Rosso 1.6. 14:48

Toivotaan että "elvyttävät toimet" sisältäisivät jotain kunnianhimoisempaa ja kekseliäämpää kuin perinteinen rakentaminen, olisi sitten kyse infrarakentamisesta tai asunto-, kauppa-, tai liikekiinteistöjen rakentamisesta. Yleensä mielikuvitus ei oikein ole riittäneet tätä pidemmälle.
 
Back
Top