Taloustieteellinen keskustelu

Nostetaan sosiaalitukia ja eläkkeitä. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Kotitaloudet velkaantuvat ja nyt elämisen ja asumisen hinta uhkaa karata käsistä. Korot ovat nousussa. Eläkeyhtiöiden sijoitukset miinuksella. Joku voisi sanoa, että tilanne näyttää pahalta. Omasta mielestä pahemmalta mitä 90 luvulla mitä siitä muistan. Millainen konkurssi aalto onkaan vielä edessä? Täytyy sanoa, että tulevaisuuden näkeminen ei ole ikinä ollut niin vaikeaa mitä se tällä hetkellä on. Mitä tahansa voi tapahtua.
 
Nostetaan sosiaalitukia ja eläkkeitä. Valtio ja kunnat velkaantuvat. Kotitaloudet velkaantuvat ja nyt elämisen ja asumisen hinta uhkaa karata käsistä. Korot ovat nousussa. Eläkeyhtiöiden sijoitukset miinuksella. Joku voisi sanoa, että tilanne näyttää pahalta. Omasta mielestä pahemmalta mitä 90 luvulla mitä siitä muistan. Millainen konkurssi aalto onkaan vielä edessä? Täytyy sanoa, että tulevaisuuden näkeminen ei ole ikinä ollut niin vaikeaa mitä se tällä hetkellä on. Mitä tahansa voi tapahtua.
Suomeen on muuttanut todella paljon vieraskielisiä, paljonko näistä on tuottavissa töissä?
"Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. "

 
On tavallaan ironista on muistella, miten kiivaasti Uniper vastusti Fortumin tuloa sen omistajaksi ja kuinka härkäpäisesti Fortum kaikesta vastustuksesta huolimatta Uniperin halusi.
Fortumin tappiohan on suomalaisen taloushistorian suurin kupru. Lasku tulee viime kädessä suomalaiselle veronmaksajalle.

Nyt syytellään kovasti demari Tytti Tuppuraista tänä vuonna tapahtuneesta. Unohtuu kuitenkin, että varsinainen Fortumin toimintaa käyttävä johto jo vuosia on ollut jättipalkkaista ja olettettavasti Kokoomuksen äänestäjäkuntaa.
Olen artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä että kukaan ei saa puhtaita papereita tästä. Hämmästyttävän vähän kuitenkin kritisoidaan ja kirjoitetaan Fortumin johdon laiminlyönneistä, eikä likasangosta kaadeta nimien päälle samaan tapaan mitä Tuppurainen saa niskaansa. Sitä minä ihmettelen ?

 
On tavallaan ironista on muistella, miten kiivaasti Uniper vastusti Fortumin tuloa sen omistajaksi ja kuinka härkäpäisesti Fortum kaikesta vastustuksesta huolimatta Uniperin halusi.
Fortumin tappiohan on suomalaisen taloushistorian suurin kupru. Lasku tulee viime kädessä suomalaiselle veronmaksajalle.

Nyt syytellään kovasti demari Tytti Tuppuraista tänä vuonna tapahtuneesta. Unohtuu kuitenkin, että varsinainen Fortumin toimintaa käyttävä johto jo vuosia on ollut jättipalkkaista ja olettettavasti Kokoomuksen äänestäjäkuntaa.
Olen artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä että kukaan ei saa puhtaita papereita tästä. Hämmästyttävän vähän kuitenkin kritisoidaan ja kirjoitetaan Fortumin johdon laiminlyönneistä, eikä likasangosta kaadeta nimien päälle samaan tapaan mitä Tuppurainen saa niskaansa. Sitä minä ihmettelen ?


Kokoomuksella homman kanssa ei liene tekemistä, mutta eikös omistajavalvonta uudistettu viimehallituskaudella johonkin sipilän korruptioyhtiöön? Ideanahan oli että yritys saisi toimintavapautta.

No nyt sitä saatiin ja heti on 10 miljardin riskit niskassa.
 
Kokoomuksella homman kanssa ei liene tekemistä, mutta eikös omistajavalvonta uudistettu viimehallituskaudella johonkin sipilän korruptioyhtiöön? Ideanahan oli että yritys saisi toimintavapautta.

No nyt sitä saatiin ja heti on 10 miljardin riskit niskassa.

No nyt on pistetty valtion tase töihin eikä makuutettu tilillä....

Ostat ~3x itseäsi suuremman yhtiön jolla ei ole omaa pääomaa, ilmoitat ostosta 15 minsaa etukäteen ohjausministeriä ja ei kun menoksi. Valitat myöhemmin ettet saanut kaikkia talouslukuja ennakkoon ostokohteesta, mutta päätät silti ostaa sen. Kuulostaa kunnon menolta... no saihan siitä joku bonukset...
 
No nyt on pistetty valtion tase töihin eikä makuutettu tilillä....

Ostat ~3x itseäsi suuremman yhtiön jolla ei ole omaa pääomaa, ilmoitat ostosta 15 minsaa etukäteen ohjausministeriä ja ei kun menoksi. Valitat myöhemmin ettet saanut kaikkia talouslukuja ennakkoon ostokohteesta, mutta päätät silti ostaa sen. Kuulostaa kunnon menolta... no saihan siitä joku bonukset...

Kuulostaa jotenkin "pitäähän teletapeilla olla teletipit" keissiltä kun umtsia ostettiin. Myydäänköhän fortum tämän jälkeen norjalaisille vai ruotsalaisille?
 
Kuulostaa jotenkin "pitäähän teletapeilla olla teletipit" keissiltä kun umtsia ostettiin. Myydäänköhän fortum tämän jälkeen norjalaisille vai ruotsalaisille?

Jaa-a, Uniper menee varmaankin Saksaan ja Fortumin ostaa se joka tekee pienimmän tarjouksen. Niinhän täällä muutenkin asiat kilpailutetaan...

Pakkohan sitä ei ole myydä, vaan ihan normaalien kaavojen mukaan jos se omistajille käy.
 
Kokoomuksella homman kanssa ei liene tekemistä, mutta eikös omistajavalvonta uudistettu
En tarkoitakaan että kokoomuksella puolueena olis tän kanssa tekoa. Tulee vaan mieleen että tällaiset isokenkäiset johtajat on melko varmasti kokooomusmielisiä äänestyksissään. Niin ollaan sitä mieltä että taloustaidot on hanskassa, mutta ei kuitenkaan taida olla sita osaamista ison firman pyörittämiseen. Henkilöinä.
 
Suomeen on muuttanut todella paljon vieraskielisiä, paljonko näistä on tuottavissa töissä?
"Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. "

Plus tämän lisäksi ihan pirusti suuria ikäluokkia joiden ylläpitäminen on vaan ihan pirun kallista.
 
Raskasta perjantailukemista...
 
En tarkoitakaan että kokoomuksella puolueena olis tän kanssa tekoa. Tulee vaan mieleen että tällaiset isokenkäiset johtajat on melko varmasti kokooomusmielisiä äänestyksissään. Niin ollaan sitä mieltä että taloustaidot on hanskassa, mutta ei kuitenkaan taida olla sita osaamista ison firman pyörittämiseen. Henkilöinä.

Fortumin johtaja on vuorineuvos Rauramon poika, tuleva vuorineuvos Rauramo Jr. Uskoisin tämän tason kaverit pelaa kaikkien puolueiden vaalirahoituksen kanssa.
 

Heikki Luoto

3 hrs ·

Palkansaajien reaaliansiotason heikkeneminen on historiallisen nopeaa. Ansiotaso on jäänyt vuosikymmeneksi polkemaan paikalle tavalla, jollaista ei ole koettu aiempina vuosikymmeninä.
Maailmanparannuksesta on viimeinkin siirryttävä pitämään suomalaisten puolta.
May be an image of text that says Palkansaajien reaaliansiot -Ansiotasoindeki/Einkustannusindeksi -2021Q2=100 Menetetty vuosikymmen 110 Energiakriisi 1 vuosi 4,5 vuotta 100 90 -5,4 % huipusta Takapakkia 8v Pankkikriisi 3,5 vuotta -1,9 % huipusta Takapakkia 1,5v 80 Toinen öljykriisi 7 vuotta -2,6 % huipusta Takapakkia 3v 70 -8,5 % huipusta Takapakkia 4v 60 1965 50 1970 1975 1980 1985 1990 40 1995 2000 30 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus, LahiTapiola Varainhoito Oy

 

Heikki Luoto

3 hrs ·

Palkansaajien reaaliansiotason heikkeneminen on historiallisen nopeaa. Ansiotaso on jäänyt vuosikymmeneksi polkemaan paikalle tavalla, jollaista ei ole koettu aiempina vuosikymmeninä.
Maailmanparannuksesta on viimeinkin siirryttävä pitämään suomalaisten puolta.
May be an image of text that says Palkansaajien reaaliansiot -Ansiotasoindeki/Einkustannusindeksi -2021Q2=100 Menetetty vuosikymmen 110 Energiakriisi 1 vuosi 4,5 vuotta 100 90 -5,4 % huipusta Takapakkia 8v Pankkikriisi 3,5 vuotta -1,9 % huipusta Takapakkia 1,5v 80 Toinen öljykriisi 7 vuotta -2,6 % huipusta Takapakkia 3v 70 -8,5 % huipusta Takapakkia 4v 60 1965 50 1970 1975 1980 1985 1990 40 1995 2000 30 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus, LahiTapiola Varainhoito Oy

Reaaliansioiden kasvu on vahvasti sidoksissa kokonaistuottavuuden kasvuun. Kuten kuvasta näkyy niin viimeistä edellinen reaaliansioiden kasvun hidastuminen alkoi finanssikriisin jälkeen (Nokian romahdus). Nyt syynä on energian hinta kuten 70-luvullakin. Kyse on globaalista ilmiöstä, sillä energian hinta määräytyy eri markkinoilla ja vaikuttaa kaikkiin enemmän tai vähemmän kaikkiin.

Kokonaistuottavuuden osuutta, joka ei johdu työtuntien tai pääoman kasvusta, voidaan kasvattaa hieman eri reseptillä kuin "siirtymällä maailman parannuksesta pitämään suomalaisten puolta".

Koulutus, t&k panostukset ja vähemmän energiaintensiivisten prosessien investointien tukeminen lienevät ne tärkeimmät asiat joissa julkinen valta voi poliittisilla päätöksillä auttaa.

Eli hihat pitää kääriä ylös ja ruveta hommiin eikä valittaa jotain epämääräistä maailmanparannuksesta ja suomalaisten puolen pitämisestä.
 
No nyt on pistetty valtion tase töihin eikä makuutettu tilillä....

Ostat ~3x itseäsi suuremman yhtiön jolla ei ole omaa pääomaa, ilmoitat ostosta 15 minsaa etukäteen ohjausministeriä ja ei kun menoksi. Valitat myöhemmin ettet saanut kaikkia talouslukuja ennakkoon ostokohteesta, mutta päätät silti ostaa sen. Kuulostaa kunnon menolta... no saihan siitä joku bonukset...
Kuulostaa pahasti Soneralta joka osti Saksanmaalta ilmaa miljardeilla. Toisaalta ei kamalasti yllätä. Valtionyhtiöt ja omistaja ohjaus toimii veronmaksajien selän takana niin talouspäätösten ei tarvitse olla kamalan hyviä jos näin voi sanoa. Tarkoitan, että siinä missä täysin yksityinen toimija joka lainaa rahat pankista joutuu oikeasti pohtimaan ja laskemaan asioita useampaankin kertaan niin tuntuu, että valtio ja valtion yhtiöt pääsevät vähemmällä. Sama koskee sitten näitä ihmisiä jotka yrityksissä työskentelevät. Valtiolla nämä hallituspaikatkin tuntuu olevan enemmän poliittisia rahantekokoneita kuin todellista osaamista vaativia työpaikkoja. Jälki on sitten tällaista.
 

Heikki Luoto

3 hrs ·

Palkansaajien reaaliansiotason heikkeneminen on historiallisen nopeaa. Ansiotaso on jäänyt vuosikymmeneksi polkemaan paikalle tavalla, jollaista ei ole koettu aiempina vuosikymmeninä.
Maailmanparannuksesta on viimeinkin siirryttävä pitämään suomalaisten puolta.
May be an image of text that says Palkansaajien reaaliansiot -Ansiotasoindeki/Einkustannusindeksi -2021Q2=100 Menetetty vuosikymmen 110 Energiakriisi 1 vuosi 4,5 vuotta 100 90 -5,4 % huipusta Takapakkia 8v Pankkikriisi 3,5 vuotta -1,9 % huipusta Takapakkia 1,5v 80 Toinen öljykriisi 7 vuotta -2,6 % huipusta Takapakkia 3v 70 -8,5 % huipusta Takapakkia 4v 60 1965 50 1970 1975 1980 1985 1990 40 1995 2000 30 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Tilastokeskus, LahiTapiola Varainhoito Oy
Tähän liittyvä mutta suurempi ongelma on siinä, että kun palkansaajien reaaliansiot laskevat niin samanaikaisesti sosiaalietuudet sekä eläkkeet nousevat. Yhtälö on aika mahdoton pidemmän päälle. Suomessa täytyisi tehdä raju sosiaaliturva remontti ja eläkeuudistus jossa kajotaan myös maksussa oleviin eläkkeisiin. Ei eläkkeet ole tai niiden ainakaan kuuluisi olla omaisuuden suojan piirissä kuin niiltä osin jonka oikeasti on itse sinne sisään maksanut eli se 1/3 osa. Asumistuki pitäisi määrä-aikaistaa esim. 0,5-1 vuoden mittaiseksi. Jonka jälkeen henkilö ei sitä ko. asuntoon voi enää saada vaan henkilön tulee etsiä halvempi asunto. Sama toimeentulotuen kanssa; se ei saisi koskaan olla vastikkeeton vaan sen saamisen edellytyksenä voisi olla esimerkiksi työskentely kolmannen sektorin palveluksessa esim. yleishyödyllisessä yhdistyksessä.

Terveyspalveluissa olisi entistä enemmän lähdettävä siitä liikkeelle, että mikä on hoidon tuoma lisäarvo henkilölle pidemmällä aikavälillä. Nyt tehdään isojakin operaatioita 90 vuotiaille ja toisaalta ihmisillä on jänniä oikeuksia kuten oikeus yhteiskunnan kustantamaan taksi korttiin jolla voi käydä vaikka baarissa bilettämässä ja sitten saattaa olla oikeus joihin "apuvälineisiin" esim kenkiin jotka maksavat sadoista euroista aina tuhanteen euroon vaikkei kävelisi metriäkään ja vanhat olisivat kunnossa. Mutta kun on oikeus tietyin aikavälein saada uudet. Ei yhteiskunnalla tällaiseen ole varaa.
 
Reaaliansioiden kasvu on vahvasti sidoksissa kokonaistuottavuuden kasvuun. Kuten kuvasta näkyy niin viimeistä edellinen reaaliansioiden kasvun hidastuminen alkoi finanssikriisin jälkeen (Nokian romahdus). Nyt syynä on energian hinta kuten 70-luvullakin. Kyse on globaalista ilmiöstä, sillä energian hinta määräytyy eri markkinoilla ja vaikuttaa kaikkiin enemmän tai vähemmän kaikkiin.

Kokonaistuottavuuden osuutta, joka ei johdu työtuntien tai pääoman kasvusta, voidaan kasvattaa hieman eri reseptillä kuin "siirtymällä maailman parannuksesta pitämään suomalaisten puolta".

Koulutus, t&k panostukset ja vähemmän energiaintensiivisten prosessien investointien tukeminen lienevät ne tärkeimmät asiat joissa julkinen valta voi poliittisilla päätöksillä auttaa.

Eli hihat pitää kääriä ylös ja ruveta hommiin eikä valittaa jotain epämääräistä maailmanparannuksesta ja suomalaisten puolen pitämisestä.
Siitä hommien tekemisestä on monesti vain tehty vaikeaa. Nyt ollaan ajamassa YEL muutosta joka tulee lopettamaan kymmenien tuhansien pienyrittäjien toiminnan. Ilmasto on muuttunut aina ja edelleenkin ollaan erimieltä siitä onko tämäkään lämpeneminen täysin ihmisen aiheuttamaa vai osa luonnollista muutosta. Ilmasto on myös globaali ja Suomen kokonaispäästöt ovat hyttysen uloste valtameressä mitä tulee Suomen toimien vaikuttavuuteen ilmastoasioissa. Toki suomalaisten hiilijalan jälki on suhteellisen suuri mutta meitä on vähän. Vaikka vihreään agendaan oudosti kuuluukin se, että Suomeen korkeamman elintason piiriin pyritään hankkimaan valtavasti uusia ihmisiä. Jotenkin epäloogista mutta ei puututa siihen.
Joka tapauksessa ilmastotoimissa onnistumiseen tarvitaan rahaa jota saadaan verottamalla. Kuollutta tai kuolemassa olevaa tyhjä taskua on vaikea verottaa niin sen vuoksi liian kunnian himoinen ilmastopolitiikka ei toimi. Se ei toimi jos potilas kuolee prosessissa. Sen vuoksi toimien pitäisi olla mitoitettu tehokkaimmaksi mahdolliseksi kansallinen kestokyky huomioiden. Nyt ei ole tehty niin ja seuraukset tulevat olemaan lyhyellä aikavälillä todella kaameat. Keskipitkällä katastrofaaliset mikäli velkaantuminen ilmastotoimien varjolla jatkuu nykyistä tahtia.
 
Joka tapauksessa ilmastotoimissa onnistumiseen tarvitaan rahaa jota saadaan verottamalla.

Ainoa tapa rahoittaa tulevat tarpeet on nostaa yritysten verotusta. Työvoiman verotus on pysynyt ankarana kun taas yritysten verotus on keventynyt Suomessa ja maailmalla menneiden vuosikymmenien aikana paljon.

Yhdysvalloissa kehitys alkoi jo toisen maailmansodan jälkeen jolloin yritysverotus oli huipussaan. Sieltä kun löytyy pidempää historiaa siitä mitä on tapahtunut niin voi todeta seuraavaa: verotus on keventynyt, valtionvelka on kasvanut ja kasvu on hidastunut. Kultaiset 50-60 luvut Yhdysvalloissa oli kovan kasvun ja verotuksen aikaa. Nykyään argumentoidaan jatkuvasti, että verotus on kasvulle haitallista mikrotaloustieteen perusmalleihin vedoten. Empiria ei kuitenkaan tue tätä.

Tätä ei voida kuitenkaan tehdä nykyisessä globaalin veroshoppailun vallitessa ja siksi Suomen tulisikin tukea kansainvälisiä ponnisteluja yhteiseen vielä selvästi korkeampaan yritysten minimiverotukseen, veroparatiisien käytön vähentämiseen jne.

Nykyisen globaalin talousmallin heikkous on tullut esille tässä kriisissä. Yksittäiset valtiot ovat liian haavoittuvasia shokeille nykyjärjestelmässä ja on aika ottaa pari askelta taaksepäin erityisesti energian huoltovarmuuden suhteen. Rahoitus tähän tulee veroista loppukädessä.
 
Ainoa tapa rahoittaa tulevat tarpeet on nostaa yritysten verotusta. Työvoiman verotus on pysynyt ankarana kun taas yritysten verotus on keventynyt Suomessa ja maailmalla menneiden vuosikymmenien aikana paljon.

Yhdysvalloissa kehitys alkoi jo toisen maailmansodan jälkeen jolloin yritysverotus oli huipussaan. Sieltä kun löytyy pidempää historiaa siitä mitä on tapahtunut niin voi todeta seuraavaa: verotus on keventynyt, valtionvelka on kasvanut ja kasvu on hidastunut. Kultaiset 50-60 luvut Yhdysvalloissa oli kovan kasvun ja verotuksen aikaa. Nykyään argumentoidaan jatkuvasti, että verotus on kasvulle haitallista mikrotaloustieteen perusmalleihin vedoten. Empiria ei kuitenkaan tue tätä.

Tätä ei voida kuitenkaan tehdä nykyisessä globaalin veroshoppailun vallitessa ja siksi Suomen tulisikin tukea kansainvälisiä ponnisteluja yhteiseen vielä selvästi korkeampaan yritysten minimiverotukseen, veroparatiisien käytön vähentämiseen jne.

Nykyisen globaalin talousmallin heikkous on tullut esille tässä kriisissä. Yksittäiset valtiot ovat liian haavoittuvasia shokeille nykyjärjestelmässä ja on aika ottaa pari askelta taaksepäin erityisesti energian huoltovarmuuden suhteen. Rahoitus tähän tulee veroista loppukädessä.
Jos korjattaisiin tätä ongelmaa toisesta näkökulmasta. Vähenettäisiin hallintoa ja sen kuluja. Meillä on täysin kohtuuttoman kokoinen hallinto. Kalliita ja turhia byrokraatteja on joka nurkalle
 
Back
Top