1. -Ensimmäisen rivin pankkisaamiset pitäisi olla 0, koska jos tallettajalla on talletus X pankissa, niin silloin pankki on velkaa tallettajalle X. Mistä saamiset muka tulee?
2. -Sitten tuo ostajan maksama korko. Mikä on muuten auton myyntihinta - 1000euroa? Jos se on tuhat euroa ja korot siitä 100euroa, niin sinne taulukon toiselle riville, auton ostajan kohtaan, pitäisi ostajan rahat sarakkeeseen merkata 1000euroa ja velkasarakkeeseen 1100euroa...?
3. Yritän myös sanoa sitä, että harva omaisuuslaji on tuhoutumaton. Näin ollen nollakasvu kansantaloudelle on erittäin vaikea tilanne, koska lähes kaikki omaisuus kuluu jollain tavalla. Tätä kulumista varten pitäisi tehdä työtä, mutta jos joku tekee ylimääräistä työtä, on se juuri sitä talouskasvua.
Jos siis määritellään, että ei ole kasvua, niin samalla määritellään, ettei kukaan hoida pikkuhiljaa rapistuvaa omaisuutta. Eli hajonnut auto jätetään korjaamatta, jopa sinne tienposkeen. Talojen kattoja eikä vesivahinkoja korjata. Moottoritien ylläpito jätetään herran haltuun. Sitä on se nollakasvu.
1. Kyse on tiivistetty esimerkki, jotta kaikki mahtui yhteen kuvaan. Pankin taserakennetta on siis supistettu. Siinä on yhdessä sarakkeessa sekä rahat että saamiset, kuten sarakkeen otsikossa lukee. Velat ja pääoman jaoin kahteen eri sarakkeeseen selvyyden vuoksi, mutta ajattelin, että tuo olisi silti ymmärrettävä noin. Ja jotta se olisi helpompi taas ymmärtää, niin pitäisi laittaa sinne pari eri pankkia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tase
Eli, vastaus on. Ensimmäisellä rivillä ei tarkoiteta saamisia, vaan rahaa. Pankissa on talletus, joka on velkaa, ja talletus on rahaa pankin tilillä.
2. Se ei vain mene noin.
Se on ihan totta, että, kun nostat velan, niin tulee tiedostaa, että tulet maksamaan korkoina huomattavasti suuremman summan kuin alkuperäinen velka oli.
Mutta, tähän on kaksi syytä, miksi asiaa ei tehdä, kuten esität.
Ensimmäinen yksinkertainen selitys on kahdenkertainen kirjanpito. Debet- ja Credit pitää olla sama luku.
Toinen selitys on, että velka tiedetään, mutta kukaan ei tiedä korkoa.
Oletetaan että nostat vaikka 50.000 euron 15 vuoden asuntolainan. Mikä korkosi tulee olemaan?
Se riippuu seuraavista tekijöistä:
- miten korko tulee kehittymään?
- miten maksuaikataulu tulee kehittymään (esim. korkojen nousun myötä)?
- otatko lyhennysvapaata?
- teetkö ylimääräisiä lyhennyksiä?
- maksatko lainan etukäteen pois?
3. Tuo on hyvin tyypillinen väärinymmärrys taloudesta ja talouskasvusta puhuttaessa. Selvennetään.
- auto tai kiinteistö rapistuu = talous supistuu
- kiinteistöstä pidetään huolta ja autoa huolletaan ja määrävälein ostetaan uusi =
talouskasvu on nolla, eli talous pysyy saman suuruisena, ei ole talouskasvua
- ostetaan kakkosauto = talous kasvaa
