Taloustieteellinen keskustelu

[salama-anteri]

Suomi on saavuttanut satavuotisen trendikasvuprosenttinsa (3%/vuosi).

Jos kukaan (kasi ylos?) on lukenut Matti Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikkaa (silloinhan nyk. jarjestelma rakennettiin , tai ainakin hahmoteltiin , jos ei kerralla tehty), niin lukija tietaisi perusolettamuksen (5-6% kasvu, sillain kun nykyaan Kiinassa siis, toki talous oli silloin kovin syklinen, eli tiputusten takia piti prosentti-kax trendista nipistaa... realismin eli siis uskottavuuden takia).

Mutta kansa vanhenee ja työvoima vähenee.

Tuo sensijaan oli kyllakin tiedossa.

Kestavyysvaje on nyt se termi, jolla (oxymoron tyyliin) yritetaan ratsastaa ja rakentaa siltaa: positiivinen ja negatiivinen samassa sanassa, vai oisko sanan miekka tuo? Kun silla voi leikata ja rakentaa samalla kertaa

 

[Nojatuolistrategi]

Aktian Schaumanin mukaan yritykset keskustelevat paljon siitä, onko tuotantokapasiteettia, kuten koneita ja laitteita, tarpeeksi. Vastaus kysymykseen on hieman epäselvä. Selvää sen sijaan on, että osaavan työvoiman löytäminen avoimiin työpaikkoihin on kasvava haaste.

Työikäisten määrän pieneneminen auttaa omalla tavallaan Suomen työllisyysasteen nousua. Schaumanin mukaan työllisyysaste on noussut reipasta tahtia, mutta nousu ei yllä hallituksen tavoitteisiin. Toisekseen, vaikka työllisyysaste jatkaa nousuaan, työllisten suhteellisen määrän lisääntyminen ei vastaa työiässä olevan väestön määrän supistumista, Aktia huomauttaa.

Kohtaanto-ongelma: auringonlaskun aloilta työttömiksi joutuneet eivät työllisty nouseviin yrityksiin.

 

[salama-anteri]

Katso liite: 17854



Kohtaanto-ongelma: auringonlaskun aloilta työttömiksi joutuneet eivät työllisty nouseviin yrityksiin.

Japanissa jo siirryttaessa 90-luvulle

ja Kiinassa meita 10 v. aiemmin https://macrobusiness.com.au/wp-content/uploads/2012/03/clip_image0027.png
- tosin molemmissa isommat rakennetyottomyysongelmat on kai pystytty valttamaan
- paketointiinhan meillakin kaikki 11 ha tilojen pellot, silloin kun teollisuus (ja Ruotsi) viela veti

Tuossa kuviossa https://populyst.files.wordpress.com/2014/11/depratios-eu-japan-usa.jpg syy siihen, miksi latinoita tuodaan/ sallitaan tulla USAan, sanoi Trumppi mita nyt lystaa, koska muuten kay kuin vertailuryhmalle (ja dynamismi saa ison jarrun).

 

[jurppi]

Kestavyysvaje on nyt se termi, jolla (oxymoron tyyliin) yritetaan ratsastaa ja rakentaa siltaa: positiivinen ja negatiivinen samassa sanassa, vai oisko sanan miekka tuo? Kun silla voi leikata ja rakentaa samalla kertaa

Kestävyysvaje = Julkishallinnon (valtio + kunnat) talous ei ole kestävällä pohjalla. Vuosittaisia menoja on lähes 10 miljardia enemmän kuin tuloja. Siksi liki kymmenen vuoden ajan on otettu lisää velkaa, kattamaan vajetta. Näin tehdään siksi koska yhteiskuntamme ei kykene verottamalla saamaan kasaan nykyistä verokertymää enempää.

Velanottaminen on käytännössä siirrettyä verotusta. Se lankeaa veronmaksajien lyhennettäväksi tulevaisuudessa. Siis tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta käyttää myös tulevaisuudessa (mahdollisesi) saatavia verotuottoja.

Jokainen voi ihan issekseen miettiä mitä tällaisessa tilanteessa olisi järkevää tehdä.

 

[Mustaruuti]

Jokainen voi ihan issekseen miettiä mitä tällaisessa tilanteessa olisi järkevää tehdä.

Jätetään vanhukset hoitamatta?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kestävyysvaje

Kestävyysvaje (engl. Fiscal sustainability) on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa julkisen talouden velkaantumista julkisten menojen kasvaessa väestön ikääntymisen takia.

 

[Tex]

Karsitaan byrokratiaa. Työttömälle 1500e kuussa, 2500e bruttopalkan jälkeen ei makseta. Silleesä porrastettua ja tietsikka hoitaa verottajan reaaliseurannalla. Kaikki työkkärin ämmät ja kelasta puolet heti pois. Säästöä.

Paperittomat väkivallalla ulos. Ei mee lateja niihinkään. Vokit kiinni. Ei uusia sisään. Säästöä.

Bordellit ja kasinot pyörimään. Itsestäänselvyys. Ulkomailta turisteja.

Trafi lopetetaan. Poliiseja lisätään. Kentälle. Johtoa supistetaan.

Pöyhitään eläjerahastojen tilanne. Paljonko sitä on ja missä. Maksetaan valtionvelkaa.

Kansanedustajan bruttotulot 30000e/v, lisätuloista ankara rangaistus. Kukaan ei lobbaa.

Yksityistäminen lopetetaan, kaivokset kansallistetaan ja neste ottaa vetovastuun itämeren öljyjen käytöstä. Tuotot kansalle. Kunnellaan vain asiantuntijoita, yhteydet firmoihin rangaistavia.

Onhan niitä keinoja. Verotus voisi olla 0.3% kaikista tilisiirroista eikä muuta.

 

[salama-anteri]

Kestävyysvaje (engl. Fiscal sustainability) on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa julkisen talouden velkaantumista julkisten menojen kasvaessa väestön ikääntymisen takia.

No, ei (kuulostanko jo joltain toiselta foorumistilta).

Eihan se wiki-viittauksesikaan sano noin. Ja se alkaa aika huonosti, kayttamalla Corporate Finance maarittelyita.

Ja paatyy sita kautta umpikujaan: riippuu kestavyysvajeen maarittelysta ja kaytettavasta taloudellisesta mallista.

Onneksi EU Komissio on sentaan saanut kopin, ja suhteuttaa lisavelkaantumisen kasvuun (jolle, yhtea jarruna muiden joukossa, on toki vaeston ikaantyminen):

Miksikohan wiki-lainaus meni vituralle? No, alkuper. linkista se loytyy: ITGAP = jaadi-jaadi-jaa (hyva kappyra, liitutaulun saisi tuolla kerralla tayteen - ja luentopalkkion sitten lunastukseen).

Ai niin, 1970-luvulla kun kavin silloisen L. Saksan Talousministeriota (heillahan on sellainen tasta tylsasta budjetti- eli VM puuhasta erillisena) tasta aiheesta haastattelemassa, niin ministerista seuraava hymyili ja selitti: Katsos, meilla on aina vaje, mutta kappyralla naytamme kaikille, joita se sattuu kiinnostamaan, etta x-vuoden tarkasteluvalilla se kurotaan (kasvun kautta) umpeen.
m.o.t.

 

[jurppi]

Jätetään vanhukset hoitamatta?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kestävyysvaje

Kestävyysvaje (engl. Fiscal sustainability) on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa julkisen talouden velkaantumista julkisten menojen kasvaessa väestön ikääntymisen takia.

Ei jätetä vanhuksia hoitamatta..eikä siitä oikeastaan olekaan kysymys.. Eikä meidän kannata lähteä kiistelemään tuosta kestävyysvajeen määritelmästäkään..

Meillä julkishallinnon kestävyysvajeessa on kuitenkin kysymys paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään väestön ikääntymisestä, mikä tietysti omalta osalta vaikuttaa yhteiskunnan kustannusten kasvuun. Ikääntyminen on kuitenkin vain yksi tekijä..joka on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia ja siihen on toki monin tavoin valmistauduttu(eläkemaksuja korotettu, rahastoitu, eläkeikää nostettu jne.). Toki suomalaista eläkejärjestelmää tulee korjata myös jatkossa yhä enemmän työssäoloaikaisen rahastoinnin suuntaan. Siis lisätään tulevaisuudessa vastuuta yksittäiselle kansalaiselle oman eläketurvan karttumisesta.

Vaikka poliitikot näin väittäisivät, Suomessa vuoden 2008 jälkeen syntynyt kestävyysvaje ei ole johtunut väestön yllättävästä ikääntymisestä..

Suomen nykyiseen tilanteeseen johtaneet päättäjät ja päätökset ovat hyvin tiedossa. Eikä tässä oikeastaan ole enää tarvetta juuttua syyttelemään aikaisempia hallituksia. Pikemminkin pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Kysymyksiä on oikeastaan vain kaksi:
A) miten saamme yhteiskunnalle määriteltyjä kustannuksia vähenemään?
B) miten saamme lisättyä tuloja yhteiskunnalle?

Molempiin kysymyksiin pitää löytää asiallisia ratkaisuja. Jotain on jo tehty, mutta lisää tarvitaan.

 

[Mustaruuti]

No, ei (kuulostanko jo joltain toiselta foorumistilta).

Eihan se wiki-viittauksesikaan sano noin. Ja se alkaa aika huonosti, kayttamalla Corporate Finance maarittelyita.

Ja paatyy sita kautta umpikujaan: riippuu kestavyysvajeen maarittelysta ja kaytettavasta taloudellisesta mallista.

Onneksi EU Komissio on sentaan saanut kopin, ja suhteuttaa lisavelkaantumisen kasvuun (jolle, yhtea jarruna muiden joukossa, on toki vaeston ikaantyminen):

Niin, siis ikääntyminen kasvattaa menoja ja vähentää tuloja. Double whammy.

 

[jurppi]

Karsitaan byrokratiaa. Työttömälle 1500e kuussa, 2500e bruttopalkan jälkeen ei makseta. Silleesä porrastettua ja tietsikka hoitaa verottajan reaaliseurannalla. Kaikki työkkärin ämmät ja kelasta puolet heti pois. Säästöä.

Paperittomat väkivallalla ulos. Ei mee lateja niihinkään. Vokit kiinni. Ei uusia sisään. Säästöä.

Bordellit ja kasinot pyörimään. Itsestäänselvyys. Ulkomailta turisteja.

Trafi lopetetaan. Poliiseja lisätään. Kentälle. Johtoa supistetaan.

Pöyhitään eläjerahastojen tilanne. Paljonko sitä on ja missä. Maksetaan valtionvelkaa.

Kansanedustajan bruttotulot 30000e/v, lisätuloista ankara rangaistus. Kukaan ei lobbaa.

Yksityistäminen lopetetaan, kaivokset kansallistetaan ja neste ottaa vetovastuun itämeren öljyjen käytöstä. Tuotot kansalle. Kunnellaan vain asiantuntijoita, yhteydet firmoihin rangaistavia.

Onhan niitä keinoja. Verotus voisi olla 0.3% kaikista tilisiirroista eikä muuta.

Hyvä Tex..juuri näin tilanteeseen pitää suhtautua. Vaikka olenkin eri mieltä noista kansallistamisista niin hihat pitää laittaa heilumaan. Vain muutoksien/uudistumisen kautta löytyy ratkaisuja.

 

[Tex]

Hyvä Tex..juuri näin tilanteeseen pitää suhtautua. Vaikka olenkin eri mieltä noista kansallistamisista niin hihat pitää laittaa heilumaan. Vain muutoksien/uudistumisen kautta löytyy ratkaisuja.

No nimenomaan! Jotenkin järjenköyhää neppailla samoilla kamoilla samoissa kuvioissa, ja toivoa muutosta. Ikäänkuin narkkari, jonka päivät menee säätäessä ja todellisuutta paetessa, saavuttaisi erilaisen tilanteen jatkamalla samaa, mutta piirtämällä kulmakarvat hieman erilaisiksi. Ei mitään hyötyä ison kuvan kannalta. Kuuntele kyselytuntia, lässynläätä ja diipadaapaa, mutta ei järeitä, epäsovinnaisia ja kansallisvaltiotamme hyödyttäviä esityksiä.

Kansallistaminen on hankala juttu. Ajan takaa sitä, ettei ainakaan ulkomaille suoraan valu kaikki. Mutta ihan veetuikshan se on muuallakin mennyt, missä valtio sekoilee mukana. Ei se kansan osa siitä kyllä parane. Jätetään hautumaan.

Pienyrittämistä aina lässytetään, mutta ei tehdä sen helpottamiseksi mitään. Ekana poistaisin ennakkoveron.mielummin niin, että vuoden lopussa ynnätään mikä on vero ja se maksetaan seuraavan vuoden kuluessa. On puskuria sitten. Ekan vuoden kaikki saa tehdä verovapaasti. Kannustetaan kato. Samoin lellit pellit ja plääpläät pois eka vuoden. Voit työllistää. Ja laskea, mite ens vuos menee, voiko sitte työllistää.

Perataan ja karsitaan, minä en piittaa kaveriviroista tai työllistävästä vaikutuksesta, firmatuet pois ja sit rehellistä painamista. Jos ei kannata, moi moi ja uutta yritystä.

 

[jurppi]

[QUOTE="Tex, post: 556995, member: 1109"
Pienyrittämistä aina lässytetään, mutta ei tehdä sen helpottamiseksi mitään. Ekana poistaisin ennakkoveron.mielummin niin, että vuoden lopussa ynnätään mikä on vero ja se maksetaan seuraavan vuoden kuluessa. On puskuria sitten. Ekan vuoden kaikki saa tehdä verovapaasti. Kannustetaan kato. Samoin lellit pellit ja plääpläät pois eka vuoden. Voit työllistää. Ja laskea, mite ens vuos menee, voiko sitte työllistää.
[/QUOTE]

Noinhan asioiden pitäisi mennä...

Itse olen ehdottanut että yrittäjäksi voisi ryhtyä vaikkapa hakemalla ja maksamalla R-kioskilla vero-kupongin joka maksaa 1000 euroa (jo alkaa pienyrittäjäksi maksaisi vain 500,-) . Maksamalle sen ja jatkossa lapussa olevalle verottajan tilille kuukausittain 1000 euroa(tai 500,-) saa yrittää, tuottaa tavaroita, palveluksia ja käydä kauppaa niin paljon kuin kerkeää. Sitten kun yritys kasvaa ja tarvitaan lisää työvoimaa maksaisi saman summan kuukaudessa/työntekijä... Eli valtiolle tilitettäisiin 12.000 vuodessa per työntekijä..ja varsinainen palkka sovittaisiin työntekijän kesken ja maksettaisiin hänelle suoraan.. Sähköpostilla tulisi kaikille osallisille vahvistus että yhteiskunnan maksut on hoidettu..eikä kukaan vedä välistä.
Tämä olisi aika helppoa ja valtio saisi veronsa..eikä tarvitsisi enää maksaa työllistyneelle sossun tukirahaa tai muutakaan yhteiskunnan tukea..
Kirjanpitovelvollisuus alkaisi kun yritys kasvaa yli miljoona liikevaihtoon vuodessa ja työntekijöitä on enemmän kuin kymmenen.

- toki alussa voisi antaa yrittäjällä vaikka puoli vuotta vapautta veron maksusta.
- luonnollisesti verottaja jakaisi saamastaan summasta osan eläkkeisiin, työttömyysturvaan, jne. jne.

Myös arvonlisäverotusta olisi mahdollista selkiyttää pieniltä alkavilta yrittäjiltä/yrityksiltä.

Vaikka voisihan sitä olla muunkinlaisia summia jos tuo tonni/kuukausi on liikaa. Taikka keksiä muita käytäntöjä mutta periaatteessa juuri näin helposti pitäisi homman toimia.

 

[ILoveEU]

Oma mielipide on, että yrittäjyyttä voitaisiin edistää tässä maassa siten, että otettaisiin vain todelliset tulot huomioon YEL:n suhteen.

Nykyään YEL-vakuutusmaksu menee siten, että YEL maksun suuruus riippuu työnarvosta, ei tuloista.

Eli ratakiskosta vääntäen:

Joku tekee myy itsetekemiään rukkasia netissä. Verottaja katsoo, että työnarvo, eli mitä joutuisi siitä samasta työstä maksamaan palkkaa jollekin ulkopuoliselle, on esim 30000euroa vuodessa. Jos tällä rukkasyrittäjällä ei kuitenkaan jää viivan alle lähellekään sitä, tai pahimmillaan menee miinukselle, niin se ei auta - YEL maksun suuruudeksi määrätään jokin summa tuon 30000euron perusteella.

Tällä on myös muita seurauksia. KELA ja työkkäri katsovat tuota YEL:n työnarvoa, kun punnitsevat että pitääkö tuet katkaista. KELA tai työkkäri kysyy verottajalta, ja verottaja ilmoittaa tuon 30000euroa. Hupskeikkaa, ja sitten taas maristaan mediassa kuinka mummolta vietiin eläke.

EDIT: Tässä on pumpuliin kiedottu kertomus työnarvosta.

http://elomedia.elo.fi/artikkelit/mika-ihmeen-tyotulo

"Yrittäjän tapauksessa kuitenkin työeläkevakuutettavat ansiot perustuvat yrittäjän omaan näkemykseen hänen työnsä arvosta. Se on tilanne, joka kannattaa hyödyntää oikein."


Mutta ei kuitenkaan voi ihan mitä tahansa näkymyksiä työnarvosta syöttää; siinä viimeistään verottaja älähtää. Rukkasmummo voi tietenkin arpoa, että määritelläänkö YEL maksut ompelijan (20000e) vai vähittäismyynnin (25000) työnarvon mukaan, mutta mummon eläkkeeseen sillä ei ole *askankaan merkitystä - se lakkautetaan. Juuri sen takia, että pieninkin "työnarvo" on yleensä huomattavasti suurempi kuin mikä riittää mummon eläkkeen lakkauttamiseen.

Tässä vielä hauska kohta ylläolevasta linkistä:

"Aloittelevan yrittäjän tilanne on usein lähempänä taloudellista ahdinkoa kuin lottovoittoa."

Joo-o. Kylmästi veikkaan, että YEL:n irrallaan todellisuudesta oleva maksujärjestelmä on suurin este tai hidaste pienyrittämiselle.

 

[salama-anteri]

Paljonhan noista on totta (en tieda paljonko taloustiedetta), mutta Tex on kylla taman ajan Eino Leino
... lisaa noita kehiin, viela ajankohtainen aihekin

 

[jurppi]

Paljonhan noista on totta (en tieda paljonko taloustiedetta), mutta Tex on kylla taman ajan Eino Leino
... lisaa noita kehiin, viela ajankohtainen aihekin

Yrittäjät eivät piittaa kovin paljoa tieteistä.. Suurimmaksi osaksi yrittäminen on kovaa työntekoa ja kaupankäyntiä. Totta kai menestyäkseen pitää hallita jonkinlainen laskutaito mutta siinäpä ne tärkeimmät. Sitten jos/kun hommat kasvaa voi aina tarpeen mukaan palkata koulunkäyneitä ihmisiä konttorille.

Mutta siihen alkuvaiheen yrittämiseen pitäisi saada niin pieni kynnys kuin suinkin mahdollista keksiä.

 

[crane]

Yksityistäminen lopetetaan, kaivokset kansallistetaan ja neste ottaa vetovastuun itämeren öljyjen käytöstä. Tuotot kansalle. Kunnellaan vain asiantuntijoita, yhteydet firmoihin rangaistavia.

Kaivokset joo, mutta onko valtio siltikään se tehokkain operoija.
Neste ottaa vetovastuun itämeren öljyjen käytöstä? Saako saman Suomeksi, mitä yrität tarkoittaa?

 

[Oho]

Kohtaanto-ongelma: auringonlaskun aloilta työttömiksi joutuneet eivät työllisty nouseviin yrityksiin.

Noinkohan...

https://en.wikipedia.org/wiki/Player_Piano_(novel)

Jos oikeasti onkin niin, että tavaroiden ja oikeastaan palveluidenkin tuottamiseen tarvittavan työvoiman määrä aidosti vähenee, ja porukalle pitää vain kehittää 'työtä jolla on tarkoitus', kuten Vonnegutin Sähköpianossa...

No mä kyllä olen nykyään niin pirun allerginen kaikelle tommosille kohtaanto-ongelma- yms. työvoimapulapuheille, koska niitä ei juuri koskaan tunnuta esitettävän muutoin kuin ketunhäntä kainalossa. Oli miten oli kohtaanto-ongelmalla on paha selittää yli 20%:ssa huitelevia nuorisotyöttömyyslukuja ja nuorien tohtoreiden, eikä pelkästään humanistien, linkoamista suoraan kortistoon.

 

[fulcrum]

Lisää yliopistouutisia:

Oulun yliopistossa kuohuu – rehtori ei halua dekaaniksi henkilöstön tukemaa ja yliopiston nykymenoa kritisoinutta professoria

On melko poikkeuksellista että tiedekunnan tukema, ainoa virkaan hakija ei saa sitä. Huomiota herättää erityisesti kohta:
Professori Vesa Puuronen on tullut tutuksi Kalevan lukijoille mielipidekirjoituksistaan.


Puuronen on kysynyt, ollaanko Oulun yliopistosta tekemässä teknistä korkeakoulua. Hänen mielestään yritysopit rapauttavat yliopiston.

Päätöksen viesti on selvä: nykymenoa ei tule kritisoida. Markkinaliberalismin vastustajat vaietkoon seurakunnassa.

 

[jurppi]

No mä kyllä olen nykyään niin pirun allerginen kaikelle tommosille kohtaanto-ongelma- yms. työvoimapulapuheille, koska niitä ei juuri koskaan tunnuta esitettävän muutoin kuin ketunhäntä kainalossa. Oli miten oli kohtaanto-ongelmalla on paha selittää yli 20%:ssa huitelevia nuorisotyöttömyyslukuja ja nuorien tohtoreiden, eikä pelkästään humanistien, linkoamista suoraan kortistoon.

Ei niillä tohtorin papereilla ole mitään arvoa jollei järki riitä jalostamaan hankitulle osaamiselle tuottavaa käyttöä.. Sinne vaan kortistoon ja ammattiin/työhön valmistaville kursseille jollei muuten työllisty.

Sinällään uskoisin että tohtoriksi asti opiskellut henkilö kykenee oppimaan myös tuottavia työtehtäviä.. Esimerkiksi nyt on pulaa ohjelmoijista ja kaikenlaisien sovellusten suunnittelijoista jne.. Olen varma että minkä tahansa alan tohtori kykenee hankkimaan em. tehtäviin vaadittavan osaamisen varsin nopeasti. Tällä hetkellä suosittelisin esim. tekoälyyn liittyviä asioita koska ne tulevat käyttöön kaikilla mahdollisilla toimialoilla.
Toisaalta tunnen kavereita jotka ovat yliopisto-opiskelujensa jälkeen (ns. valmistuttuaan) työllistäneet itsensä (ainakin aluksi) mm. traktorikuskina, asentajina, varastomiehenä jne. Nekin ovat ihan hyviä duuneja jollei muuta satu löytymään.

 

[Oho]

Tällä hetkellä suosittelisin esim. tekoälyyn liittyviä asioita koska ne tulevat käyttöön kaikilla mahdollisilla toimialoilla.

Noinkohan, meikä väitteli neuroverkoista edellisen hype-aallonharjan aikana vuosituhannen vaihteessa ja suhtautuisin suhteellisen skeptisesti tähän nykyiseenkin hype-aallonharjaan... Tää on varmaan kolmas ehkä jopa neljäs 60 luvulta lähtien.