Ja eräs nimeltämainitsematon tämän sivuston entinen aktiivi antoi sellaisen neuvon, että "jos jotakin pitää myydä puhelimitse, niin se ei ole ostamisen arvoista alunalkaenkaan."
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Ja eräs nimeltämainitsematon tämän sivuston entinen aktiivi antoi sellaisen neuvon, että "jos jotakin pitää myydä puhelimitse, niin se ei ole ostamisen arvoista alunalkaenkaan."
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Mennyt kehitys ei ole tae tulevasta.
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-on-riskinottajan-onnela/
Onko Suomi Euroopan Japani?
https://www.verkkouutiset.fi/suomi-on-riskinottajan-onnela/
Onko Suomi Euroopan Japani?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
BKT per capita alueittain.
yrjö
Ylipäällikkö
Suomi nirkoisesti ex itäblokin edellä, ei oo häävi sijoitus
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Alueellisen elintasotasa-arvon kiroja. Maat on pantu järjestykseen korkeimman alueen mukaan. Se on useimmissa maissa pääkaupunkiseutu. Lontoon keskusta kilpailee omassa sarjassaan (maailmankaupunkina). Suomessa alueelliset elintasoerot ovat pallukoiden perusteella aika pienet. Itä-Euroopassa elintaso näkyy kohoavan pääkaupungeissa selvästi korkeammaksi kuin provinsseissa.
Sakararäjähdepanos
Kersantti
Aamulehti kirjoittaa aiheesta, joka varmasti on pääpiirteissään tuttu, mutta kenties ansaitsee yhä tarkastelua täsmällisten lukujensa osalta:
Näin vähän lisäsatasesta jää sinulle käteen – laskelman tulos yllättää myös keskituloisen
"Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila laski, kuinka paljon eri tuloluokkiin kuuluvien käteen jäävä rahasumma kasvaa, jos työnantaja käyttää 100 euroa lisää työntekijän palkitsemiseen."
Usein puhutaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kukapa ei oikeudenmukaisuutta kannattaisi. Melkein kaikki ovat vieläpä tismalleen samaa mieltä sen luonteesta, nimittäin että oikeudenmukaisuus toteutuu silloin kun itselle jää enemmän käteen ja "joku muu" maksaa puuttuvan osan. Tätä vain on kovin vaikea toteuttaa kaikille yhtäaikaa.
Urrila nostaa muiden laskelmien ohella esiin ajatuksen 50 prosentin marginaaliverokatosta. Sanoisin, että siinä on kaikessa yksinkertaisuudessaan järkevän nyrkkisäännön ainesta. Asiaa voisi havainnollistaa marjanpoimijalla, jonka sangolla käydään vaivihkaa, parempiin tai huonompiin syihin vedoten. Tietyn hävikin voi vielä hyväksyä, mutta jos yli puolet kourallisesta katoaa parempiin suihin, sanko saattaa jäädä mättäälle ja poimija suunnata takaisin uunin pankolle. Hittoako sitä rehkimään jos itse jää vähemmistösaajaksi. Tämä on valitettavasti nähtävissä todellisuudessakin. Motivaatio itsensä ylittämiseen on matalalla, jos seurauksena on varmasti vapaa-ajan menetystä ja kasvavaa vastuuta, mutta nettopalkkaa ei meinaa kertyä viivan alle. Ulkomaisten eturivin osaajien palkkaaminen on toivotonta hommaa, kun työnantaja ja kandidaatti vertaavat omia osiaan palkkakuitista. Ovi käy nykyään rajalla ihan toiseen suuntaan.
Toinen osa tarinaa on tietysti, mihin rahat menevät tai näyttävät menevän. Perstuntumani sanoo, että vaikkapa kouluista, terveydenhuollosta ja teiden ylläpidosta keskimääräinen veronmaksaja on valmis maksamaan. Jos taas rahaa syydetään täysin järjenvastaisiin reikiin "mitä hullumpi, sen parempi" -periaattella, motivaatio laskee taas, ja raha alkaa siirtyä tavalla tai toisella verottajan näppien ulottumattomiin. Valtion suurimmat menoerät ovat oikeasti aika loogisia ja tylsiä, mutta ufo-osastoakin löytyy, ja sillä on konkreettisten kulujensa lisäksi vahva symbolinen vaikutus. Hevonpaskan hajua on havaittavissa, jos pää puhuu talkoista ja välttämättömistä kiristyksistä, mutta käsi viskoo rahaa taivaan tuuliin niin kuin mitään rajaa ei olisi.
Pannaan nyt kaupan päälle samasta lehdestä:
Orpo: "Varainsiirtoverosta olisi hyvä päästä eroon" – Asunnon ostaminen kasvukeskuksista halpenisi tuhansilla euroilla
"Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että varainsiirtovero hidastaa asuntokauppaa ja haittaa työn perässä muuttamista."
Tästä olen tainnut mainita jo aikaa sitten, joten en ryhdy liikoja toistelemaan. Sanottakoon vain, että kyseisen veron tarkoitus voi olla yhtä, mutta todellisuus on toista. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen jarru, joka aiheuttaa paitsi muuttokitkaa niin myös epäterveitä vääristymiä, kun järkevästä taloudenpidosta eli pykälä kerrallaan isompaan asuntoon muuttamisesta varojensa puitteissa rangaistaan erikseen. Yksityishenkilön ensisijaisen kodin kohdalla kyseessä on tarpeeton sakko, jonka paremmaksi nimeksi sopisi vieläpä yleensä "velansiirtovero". Ainakin tältä osin joutaisi romukoppaan ja äkkiä.
Kulutusta voi kyllä verottaa, mutta ensin pitäisi jäädä käteen jotain millä kuluttaa.
Näin vähän lisäsatasesta jää sinulle käteen – laskelman tulos yllättää myös keskituloisen
"Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila laski, kuinka paljon eri tuloluokkiin kuuluvien käteen jäävä rahasumma kasvaa, jos työnantaja käyttää 100 euroa lisää työntekijän palkitsemiseen."
Usein puhutaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kukapa ei oikeudenmukaisuutta kannattaisi. Melkein kaikki ovat vieläpä tismalleen samaa mieltä sen luonteesta, nimittäin että oikeudenmukaisuus toteutuu silloin kun itselle jää enemmän käteen ja "joku muu" maksaa puuttuvan osan. Tätä vain on kovin vaikea toteuttaa kaikille yhtäaikaa.
Urrila nostaa muiden laskelmien ohella esiin ajatuksen 50 prosentin marginaaliverokatosta. Sanoisin, että siinä on kaikessa yksinkertaisuudessaan järkevän nyrkkisäännön ainesta. Asiaa voisi havainnollistaa marjanpoimijalla, jonka sangolla käydään vaivihkaa, parempiin tai huonompiin syihin vedoten. Tietyn hävikin voi vielä hyväksyä, mutta jos yli puolet kourallisesta katoaa parempiin suihin, sanko saattaa jäädä mättäälle ja poimija suunnata takaisin uunin pankolle. Hittoako sitä rehkimään jos itse jää vähemmistösaajaksi. Tämä on valitettavasti nähtävissä todellisuudessakin. Motivaatio itsensä ylittämiseen on matalalla, jos seurauksena on varmasti vapaa-ajan menetystä ja kasvavaa vastuuta, mutta nettopalkkaa ei meinaa kertyä viivan alle. Ulkomaisten eturivin osaajien palkkaaminen on toivotonta hommaa, kun työnantaja ja kandidaatti vertaavat omia osiaan palkkakuitista. Ovi käy nykyään rajalla ihan toiseen suuntaan.
Toinen osa tarinaa on tietysti, mihin rahat menevät tai näyttävät menevän. Perstuntumani sanoo, että vaikkapa kouluista, terveydenhuollosta ja teiden ylläpidosta keskimääräinen veronmaksaja on valmis maksamaan. Jos taas rahaa syydetään täysin järjenvastaisiin reikiin "mitä hullumpi, sen parempi" -periaattella, motivaatio laskee taas, ja raha alkaa siirtyä tavalla tai toisella verottajan näppien ulottumattomiin. Valtion suurimmat menoerät ovat oikeasti aika loogisia ja tylsiä, mutta ufo-osastoakin löytyy, ja sillä on konkreettisten kulujensa lisäksi vahva symbolinen vaikutus. Hevonpaskan hajua on havaittavissa, jos pää puhuu talkoista ja välttämättömistä kiristyksistä, mutta käsi viskoo rahaa taivaan tuuliin niin kuin mitään rajaa ei olisi.
Pannaan nyt kaupan päälle samasta lehdestä:
Orpo: "Varainsiirtoverosta olisi hyvä päästä eroon" – Asunnon ostaminen kasvukeskuksista halpenisi tuhansilla euroilla
"Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että varainsiirtovero hidastaa asuntokauppaa ja haittaa työn perässä muuttamista."
Tästä olen tainnut mainita jo aikaa sitten, joten en ryhdy liikoja toistelemaan. Sanottakoon vain, että kyseisen veron tarkoitus voi olla yhtä, mutta todellisuus on toista. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen jarru, joka aiheuttaa paitsi muuttokitkaa niin myös epäterveitä vääristymiä, kun järkevästä taloudenpidosta eli pykälä kerrallaan isompaan asuntoon muuttamisesta varojensa puitteissa rangaistaan erikseen. Yksityishenkilön ensisijaisen kodin kohdalla kyseessä on tarpeeton sakko, jonka paremmaksi nimeksi sopisi vieläpä yleensä "velansiirtovero". Ainakin tältä osin joutaisi romukoppaan ja äkkiä.
Kulutusta voi kyllä verottaa, mutta ensin pitäisi jäädä käteen jotain millä kuluttaa.
Niin siis oikeastihan Orpon sanoma on, että varainsiirtovero vähentää asuntosijoittajien tuottoa. Nimittäin Orpon puheenalla olevissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat määräytyvät ostajien maksukyvyn eikä rakennuskustannusten tms. mukaan (muutenkin suuri osa markkinoista koskee vanhoja asuntoja, joiden pitäisi olla selvähkösti uusia halvempia).
Mihinkäs kokoomuslainen juovistaan pääsisi...
Suomen alhainen työllisyysaste ja kotitalouksien velkaantuminen huolettavat EU-komissiota
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...kaantuminen-huolettavat-eu-komissiota/787067/
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...kaantuminen-huolettavat-eu-komissiota/787067/
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Yksi on joukosta poissa.
Samaan aikaan toisaalla. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu
Samaan aikaan toisaalla. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Työllisyysaste nousussa.
Mutta kenen työllisyysaste?
http://www.findikaattori.fi/fi/41
Ikämiesten (ja -naisten).
Mutta kenen työllisyysaste?
http://www.findikaattori.fi/fi/41
Ikämiesten (ja -naisten).
Tämä henkilöityi Kataiseen...
Taloushistoriassa tunnetaan monien maiden osalta kausia jolloin talouskasvu on jäänyt heikoksi. Suomen kohdalla "taantumassa " oli kysymys selkeästi omien poliitikkojemme virheellisestä politiikasta jo pidemmältä ajalta. Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuaikoina huomattavan nopeasti. Ohitimme jopa Ruotsin kansantalouden parhammillaan. Syynä nopealle kasvulle oli toipuminen Neuvostoliiton romahduksesta, EU:n jäsenyys sekä osaltaa myös Nokian sekä sen alihankkijoiden nopea kasvu.
Ehkä olisi rehellisempää laskea Suomen talouskokonaisuuteen 20-vuotinen kausi (1995-2015), eikä pelkästään nopean nousuhuuman jälkeinen vuosikymmen. Valitettavasti vahvan talousnousun aikakana Suomessa toteutettiin sellaisia rakennemuutoksia mm. sosiaalipolitiikassa joita taloutemme ei kestänyt tilanteen vakautuessa. Siksi Suomen julkishallinto velkaantui..ja velanotto sen kun jatkuu.
..mutta pitää toki muistaa että kyseinen hallitus edusti käytännössä vihervasemmistolaista ideologiaa. Sitä toki löytyy myös kokoomuksen sisältä.
Taloushistoriassa tunnetaan monien maiden osalta kausia jolloin talouskasvu on jäänyt heikoksi. Suomen kohdalla "taantumassa " oli kysymys selkeästi omien poliitikkojemme virheellisestä politiikasta jo pidemmältä ajalta. Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuaikoina huomattavan nopeasti. Ohitimme jopa Ruotsin kansantalouden parhammillaan. Syynä nopealle kasvulle oli toipuminen Neuvostoliiton romahduksesta, EU:n jäsenyys sekä osaltaa myös Nokian sekä sen alihankkijoiden nopea kasvu.
Ehkä olisi rehellisempää laskea Suomen talouskokonaisuuteen 20-vuotinen kausi (1995-2015), eikä pelkästään nopean nousuhuuman jälkeinen vuosikymmen. Valitettavasti vahvan talousnousun aikakana Suomessa toteutettiin sellaisia rakennemuutoksia mm. sosiaalipolitiikassa joita taloutemme ei kestänyt tilanteen vakautuessa. Siksi Suomen julkishallinto velkaantui..ja velanotto sen kun jatkuu.
Vuosikymmenen nollakasvu on ollut kansantaloudellinen tragedia ja on johtanut mm. valtion velkaantumiseen. Hienoa, että siitä ollaan lopulta pääsemässä ohitse.
Teemaa on käsitelty tässä ketjussa. Syitä menetettyyn vuosikymmeneen on useita. Kataisen kokoomus ei kuitenkaan liity niihin kuin pieneltä osin.
Marko Hamilo menetti juuri uskottavuutensa.
Teemaa on käsitelty tässä ketjussa. Syitä menetettyyn vuosikymmeneen on useita. Kataisen kokoomus ei kuitenkaan liity niihin kuin pieneltä osin.
Marko Hamilo menetti juuri uskottavuutensa.
Euro ainakin liittyy ja kasvu ei kauan jatku koska uusi lama näkyy jo, samaa elvytystä ei voi enää jatkaa joten se tulee olemaan todella kova kriisi joka uhkaa mailmanrauhaa.
Kyllä. Euro on yksi kehystekijöistä.
Harva tuntuu ymmärtävän minkälaisen täydellisen myrskyn silmään Suomen kansantalous joutui. Mietitäänpä mitä tapahtui reilu vuosikymmen sitten.
1. USA-lähtöinen finanssikriisi ajoi maailmantalouden taantumaan
2. Meille tärkeistä vientimarkkinoista Venäjä ja euroalue olivat laskusuhdanteessa
3. Metsäteollisuus oli ongelmissa rakennemuutoksen vuoksi
4. Nokia romahti
5. Ylimitoitetut palkankorotukset pilasivat Suomen kustannuskilpailukyvyn
Näistä viimeinen on ainoa, johon kotimainen poliitikko saattoi vaikuttaa. Eurolla oli osittainen vaikutus kakkos- ja vitoskohtiin.
1. USA-lähtöinen finanssikriisi ajoi maailmantalouden taantumaan
2. Meille tärkeistä vientimarkkinoista Venäjä ja euroalue olivat laskusuhdanteessa
3. Metsäteollisuus oli ongelmissa rakennemuutoksen vuoksi
4. Nokia romahti
5. Ylimitoitetut palkankorotukset pilasivat Suomen kustannuskilpailukyvyn
Näistä viimeinen on ainoa, johon kotimainen poliitikko saattoi vaikuttaa. Eurolla oli osittainen vaikutus kakkos- ja vitoskohtiin.