Taloustieteellinen keskustelu

[SJ]

Olen nähnyt erään firman työsopimuksen. Provikka palkka ja sitten se takuu palkkaa. Takuu palkkaa alkaa saamaan kun ole myynyt päivässä nettona yli 50€ arvosta. Helpommin sanottu kuin tehty. tahdon sanoa, että käytännössä työntekijä ei voi tietää ennen kuin päivän päätteeksi saako 8h työpäivästä laisinkaan palkkaa. Jos tulee liian vähän myyntiä niin palkkaa ei tule ollenkaan.

Ja eräs nimeltämainitsematon tämän sivuston entinen aktiivi antoi sellaisen neuvon, että "jos jotakin pitää myydä puhelimitse, niin se ei ole ostamisen arvoista alunalkaenkaan."

 

[Nojatuolistrategi]

Mennyt kehitys ei ole tae tulevasta.

1870-luvulta alkaen tarkasteltuna Suomeen sijoittanut on saanut osake- ja kiinteistömarkkinoilta sekä valtion lyhyt- ja pitkäaikaisista velkakirjoista huipputuoton. Tuotto on suurempi kuin missään muussa 16 maassa, josta vastaavia aineistoja on saatavilla (Jordá ym. 2017). Näitä maita ovat 13 Euroopan maan lisäksi USA, Japani ja Australia.

Suomessa sijoitusten reaalituotto on ollut lähes 10 % vuodessa, kun se aineiston kaikissa maissa on ollut keskimäärin reilut 6 %. Suomessa omaisuus on siis kaksinkertaistunut seitsemän vuoden välein inflaatio huomioon ottaenkin. Ruotsikin jää kivasti jälkeemme noin 7 % tuotolla.

https://www.verkkouutiset.fi/suomi-on-riskinottajan-onnela/

Onko Suomi Euroopan Japani?

 

[Nojatuolistrategi]

Tulevaisuuden FDI rohmut?

Catalonia has been named top large region in fDi’s European Cities and Regions of the Future 2018/19 ranking for its FDI Strategy, with Greater Copenhagen topping the table for mid-sized regions and Greater Helsinki first of all small regions.

https://www.fdiintelligence.com/Locations/Europe/fDi-s-European-Cities-and-Regions-of-the-Future-2018-19-FDI-Strategy-Regions

 

[Passi]

Aktivoimalli toimii, nyt lähetään Eurooppaan asti töitä etsimään.

https://twitter.com/x/status/965339066047844358

https://twitter.com/x/status/965171424968237058

Uutisesta
"
Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi valmistunut Hanhela saa Suomesta työttömyyskorvausta, koska etsii matkalla töitä.
Pitkään koti-isänä olleella Ilolalla ei ole ammattia lainkaan."

 

[Nojatuolistrategi]

BKT per capita alueittain.

Some sobering numbers from Eurostat on the state of regional inequality across Europe. West and inner London come out top of the pile with GDP per capita that is a staggering 610 per cent of the EU’s average, followed by Luxembourg (257 per cent), southern and eastern Ireland (217 per cent) and Brussels (200 per cent).

 

[yrjö]

BKT per capita alueittain.



Katso liite: 19809

Suomi nirkoisesti ex itäblokin edellä, ei oo häävi sijoitus

 

[Nojatuolistrategi]

Suomi nirkoisesti ex itäblokin edellä, ei oo häävi sijoitus

Alueellisen elintasotasa-arvon kiroja. Maat on pantu järjestykseen korkeimman alueen mukaan. Se on useimmissa maissa pääkaupunkiseutu. Lontoon keskusta kilpailee omassa sarjassaan (maailmankaupunkina). Suomessa alueelliset elintasoerot ovat pallukoiden perusteella aika pienet. Itä-Euroopassa elintaso näkyy kohoavan pääkaupungeissa selvästi korkeammaksi kuin provinsseissa.

 

[Sakararäjähdepanos]

Aamulehti kirjoittaa aiheesta, joka varmasti on pääpiirteissään tuttu, mutta kenties ansaitsee yhä tarkastelua täsmällisten lukujensa osalta:

Näin vähän lisäsatasesta jää sinulle käteen – laskelman tulos yllättää myös keskituloisen
"Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila laski, kuinka paljon eri tuloluokkiin kuuluvien käteen jäävä rahasumma kasvaa, jos työnantaja käyttää 100 euroa lisää työntekijän palkitsemiseen."

Usein puhutaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kukapa ei oikeudenmukaisuutta kannattaisi. Melkein kaikki ovat vieläpä tismalleen samaa mieltä sen luonteesta, nimittäin että oikeudenmukaisuus toteutuu silloin kun itselle jää enemmän käteen ja "joku muu" maksaa puuttuvan osan. Tätä vain on kovin vaikea toteuttaa kaikille yhtäaikaa.

Urrila nostaa muiden laskelmien ohella esiin ajatuksen 50 prosentin marginaaliverokatosta. Sanoisin, että siinä on kaikessa yksinkertaisuudessaan järkevän nyrkkisäännön ainesta. Asiaa voisi havainnollistaa marjanpoimijalla, jonka sangolla käydään vaivihkaa, parempiin tai huonompiin syihin vedoten. Tietyn hävikin voi vielä hyväksyä, mutta jos yli puolet kourallisesta katoaa parempiin suihin, sanko saattaa jäädä mättäälle ja poimija suunnata takaisin uunin pankolle. Hittoako sitä rehkimään jos itse jää vähemmistösaajaksi. Tämä on valitettavasti nähtävissä todellisuudessakin. Motivaatio itsensä ylittämiseen on matalalla, jos seurauksena on varmasti vapaa-ajan menetystä ja kasvavaa vastuuta, mutta nettopalkkaa ei meinaa kertyä viivan alle. Ulkomaisten eturivin osaajien palkkaaminen on toivotonta hommaa, kun työnantaja ja kandidaatti vertaavat omia osiaan palkkakuitista. Ovi käy nykyään rajalla ihan toiseen suuntaan.

Toinen osa tarinaa on tietysti, mihin rahat menevät tai näyttävät menevän. Perstuntumani sanoo, että vaikkapa kouluista, terveydenhuollosta ja teiden ylläpidosta keskimääräinen veronmaksaja on valmis maksamaan. Jos taas rahaa syydetään täysin järjenvastaisiin reikiin "mitä hullumpi, sen parempi" -periaattella, motivaatio laskee taas, ja raha alkaa siirtyä tavalla tai toisella verottajan näppien ulottumattomiin. Valtion suurimmat menoerät ovat oikeasti aika loogisia ja tylsiä, mutta ufo-osastoakin löytyy, ja sillä on konkreettisten kulujensa lisäksi vahva symbolinen vaikutus. Hevonpaskan hajua on havaittavissa, jos pää puhuu talkoista ja välttämättömistä kiristyksistä, mutta käsi viskoo rahaa taivaan tuuliin niin kuin mitään rajaa ei olisi.

Pannaan nyt kaupan päälle samasta lehdestä:

Orpo: "Varainsiirtoverosta olisi hyvä päästä eroon" – Asunnon ostaminen kasvukeskuksista halpenisi tuhansilla euroilla
"Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että varainsiirtovero hidastaa asuntokauppaa ja haittaa työn perässä muuttamista."

Tästä olen tainnut mainita jo aikaa sitten, joten en ryhdy liikoja toistelemaan. Sanottakoon vain, että kyseisen veron tarkoitus voi olla yhtä, mutta todellisuus on toista. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen jarru, joka aiheuttaa paitsi muuttokitkaa niin myös epäterveitä vääristymiä, kun järkevästä taloudenpidosta eli pykälä kerrallaan isompaan asuntoon muuttamisesta varojensa puitteissa rangaistaan erikseen. Yksityishenkilön ensisijaisen kodin kohdalla kyseessä on tarpeeton sakko, jonka paremmaksi nimeksi sopisi vieläpä yleensä "velansiirtovero". Ainakin tältä osin joutaisi romukoppaan ja äkkiä.

Kulutusta voi kyllä verottaa, mutta ensin pitäisi jäädä käteen jotain millä kuluttaa.

 

[Mortti]

"Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että varainsiirtovero hidastaa asuntokauppaa ja haittaa työn perässä muuttamista."

Niin siis oikeastihan Orpon sanoma on, että varainsiirtovero vähentää asuntosijoittajien tuottoa. Nimittäin Orpon puheenalla olevissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat määräytyvät ostajien maksukyvyn eikä rakennuskustannusten tms. mukaan (muutenkin suuri osa markkinoista koskee vanhoja asuntoja, joiden pitäisi olla selvähkösti uusia halvempia).

Mihinkäs kokoomuslainen juovistaan pääsisi...

 

[Teräsmies]

Suomen alhainen työllisyysaste ja kotitalouksien velkaantuminen huolettavat EU-komissiota
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...kaantuminen-huolettavat-eu-komissiota/787067/

 

[eddie]

Työllisyysaste? Eikös meillä olekkaan työvoima pula?

 

[sotajätkä]

EU epäilee Suomen talousennusteiden rehellisyyttä

EU-komissio epäilee, että hallituksen keskipitkän aikavälin talousennusteet eivät ole politiikasta riippumattomia.

• EU-komissio ei usko Suomen arvioon, että Suomessa velaksi eläminen loppuu vuonna 2021.
• Komissio julkisti Suomen maaraporttinsa viime viikolla. Komissio arvioi, että Sipilän hallitus sovittaa keskipitkän aikavälin talousennusteet sopiviksi omille tavoitteilleen.
• Valtiovarainministeriön mukaan komission arvostelu ei ole uusi asia.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803122200805249_pi.shtml

 

[Nojatuolistrategi]

Yksi on joukosta poissa.

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes on julkistanut vuotuisen listansa maailman miljardööreistä. Tänä vuonna listalla on 2 208 henkilöä, joiden omaisuuden arvo on yli miljardi dollaria ja tämän joukon yhteiseksi varallisuudeksi lehti laskee 9 100 miljardia dollaria. Edellisvuoteen verrattuna upporikkaiden lukumäärä on kasvanut 165 henkilöllä ja yhteenlaskettu varallisuus karttunut 1 400 miljardilla dollarilla.

Tuoreimmassa listauksessa on mukana kuusi suomalaista. Tämän joukon kärjessä on jo vuosia ollut Koneen Antti Herlin, jonka varallisuus on Forbesin tuoreimman listan mukaan 4,2 miljardia dollaria eli 0,7 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna 2017.

Muut listan suomalaiset ovat Heikki Kyöstilä (2,2 miljardia dollaria), Antti Aarnio-Wihuri (2,0 mrd), Mika Anttonen (2,0 mrd), Ilkka Herlin (1,6 mrd) ja Ilona Herlin (1,5 mrd).

Muista pohjoismaista eniten miljardöörejä löytyy Ruotsista, yhteensä 32 kappaletta. Norjassa on 15, Tanskassa 10 ja Islannissa yksi miljardööri.

Forbesin uudella listalla Microsoftin perustaja Bill Gates joutui vihdoin luovuttamaan maailman rikkaimman ihmisen tittelinsä. Ykköseksi on noussut Amazonin perustaja Jeff Bezos 112 miljardin dollarin omaisuudellaan. Kakkoseksi pudonnut Gates joutuu tyytymään 90 milardiin dollariin. https://www.uusisuomi.fi/raha/244289-suomalaismiljardoori-ohitti-donald-trumpin-maailman-rikkaimpien-listalla

Samaan aikaan toisaalla. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu

 

[Nojatuolistrategi]

Työllisyysaste nousussa.

Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi on 8,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 233 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisiä oli 79 000 enemmän kuin edellisvuoden helmikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 54 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysaste laski 8,6 prosenttiin, kun se viime vuoden helmikuussa oli 9,2 prosenttia. Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 8,4 prosenttia.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli helmikuussa 69,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,3 prosenttia.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi 71,1 prosenttiin. Hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste.

https://www.verkkouutiset.fi/tyollisyysaste-nousi-711-prosenttiin/

Mutta kenen työllisyysaste?


http://www.findikaattori.fi/fi/41

Ikämiesten (ja -naisten).

 

[miheikki]

Marko Hamilo

48 mins ·

Vuosikymmenen nollakasvu, tätä ei oltukaan koettu aiemmin taloushistoriassa sinä melkein 200 vuoden aikana kun bkt on osattu kansantalouden tilinpidossa mitata. No, tätähän vihreät aikanaan ympäristösyistä vaativat mutta tarvittiin Kataisen kokoomus että se toteutui.

https://www.is.fi/taloussanomat/art...utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share

Etla: Talouskasvu ylittää tänä vuonna vuoden 2008 tason

Julkaistu: 20.3. 10:00

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia eli ylittää finanssikriisin alkuvuoden 2008 tuotannon.

 

[johan6]

Tämä henkilöityi Kataiseen...

Vuosikymmenen nollakasvu, tätä ei oltukaan koettu aiemmin taloushistoriassa sinä melkein 200 vuoden aikana kun bkt on osattu kansantalouden tilinpidossa mitata. No, tätähän vihreät aikanaan ympäristösyistä vaativat mutta tarvittiin Kataisen kokoomus että se toteutui.

..mutta pitää toki muistaa että kyseinen hallitus edusti käytännössä vihervasemmistolaista ideologiaa. Sitä toki löytyy myös kokoomuksen sisältä.

Taloushistoriassa tunnetaan monien maiden osalta kausia jolloin talouskasvu on jäänyt heikoksi. Suomen kohdalla "taantumassa " oli kysymys selkeästi omien poliitikkojemme virheellisestä politiikasta jo pidemmältä ajalta. Suomen talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuaikoina huomattavan nopeasti. Ohitimme jopa Ruotsin kansantalouden parhammillaan. Syynä nopealle kasvulle oli toipuminen Neuvostoliiton romahduksesta, EU:n jäsenyys sekä osaltaa myös Nokian sekä sen alihankkijoiden nopea kasvu.

Ehkä olisi rehellisempää laskea Suomen talouskokonaisuuteen 20-vuotinen kausi (1995-2015), eikä pelkästään nopean nousuhuuman jälkeinen vuosikymmen. Valitettavasti vahvan talousnousun aikakana Suomessa toteutettiin sellaisia rakennemuutoksia mm. sosiaalipolitiikassa joita taloutemme ei kestänyt tilanteen vakautuessa. Siksi Suomen julkishallinto velkaantui..ja velanotto sen kun jatkuu.

 

[Mustaruuti]

Vuosikymmenen nollakasvu on ollut kansantaloudellinen tragedia ja on johtanut mm. valtion velkaantumiseen. Hienoa, että siitä ollaan lopulta pääsemässä ohitse.

Teemaa on käsitelty tässä ketjussa. Syitä menetettyyn vuosikymmeneen on useita. Kataisen kokoomus ei kuitenkaan liity niihin kuin pieneltä osin.

Marko Hamilo menetti juuri uskottavuutensa.

 

[Talvela]

Vuosikymmenen nollakasvu on ollut kansantaloudellinen tragedia ja on johtanut mm. valtion velkaantumiseen. Hienoa, että siitä ollaan lopulta pääsemässä ohitse.

Teemaa on käsitelty tässä ketjussa. Syitä menetettyyn vuosikymmeneen on useita. Kataisen kokoomus ei kuitenkaan liity niihin kuin pieneltä osin.

Marko Hamilo menetti juuri uskottavuutensa.

Euro ainakin liittyy ja kasvu ei kauan jatku koska uusi lama näkyy jo, samaa elvytystä ei voi enää jatkaa joten se tulee olemaan todella kova kriisi joka uhkaa mailmanrauhaa.

 

[Mustaruuti]

Euro ainakin liittyy ja kasvu ei kauan jatku koska uusi lama näkyy jo, samaa elvytystä ei voi enää jatkaa joten se tulee olemaan todella kova kriisi joka uhkaa mailmanrauhaa.

Kyllä. Euro on yksi kehystekijöistä.

 

[scip10]

Harva tuntuu ymmärtävän minkälaisen täydellisen myrskyn silmään Suomen kansantalous joutui. Mietitäänpä mitä tapahtui reilu vuosikymmen sitten.

1. USA-lähtöinen finanssikriisi ajoi maailmantalouden taantumaan
2. Meille tärkeistä vientimarkkinoista Venäjä ja euroalue olivat laskusuhdanteessa
3. Metsäteollisuus oli ongelmissa rakennemuutoksen vuoksi
4. Nokia romahti
5. Ylimitoitetut palkankorotukset pilasivat Suomen kustannuskilpailukyvyn

Näistä viimeinen on ainoa, johon kotimainen poliitikko saattoi vaikuttaa. Eurolla oli osittainen vaikutus kakkos- ja vitoskohtiin.