Devalvoida ei voinut, sisäisesti se on vaikeaa ilman yleislakkoja ja muita ongelmia liittyen luottoihin yms, jotain saatiin aikaiseksi mutta se ei jakautunut tasaisesti talouden sisällä.
Oikea devalvaatio on reilumpaa ja vaikuttaa nopeammin.
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Devalvoida ei voinut, sisäisesti se on vaikeaa ilman yleislakkoja ja muita ongelmia liittyen luottoihin yms, jotain saatiin aikaiseksi mutta se ei jakautunut tasaisesti talouden sisällä.
Oikea devalvaatio on reilumpaa ja vaikuttaa nopeammin.
Devalvaatio on nopea toteuttaa kun se tehdään yhdessä yössä eikä itsenäisen keskuspankin (jos sellainen vielä meillä olisi) tarvitse välittää muista mielipiteistä. Alkaa vaikuttaa taloudessa heti ja ottaa demokraattisesti kaikilta jotain.
Iso osa ongelmaa oli, että meillä tehtiin tuotteita joita kukaan ei silloin halunnut ostaa, kuten raskaan konepajateollisuuden koneita ja laitteita, Nokian kännyköitä ja paperia. Devalvaatio olisi korjannut kustannuskilpailukykyä, mutta se ei olisi palauttanut vientimarkkinoiden kysyntää eikä pelastanut Nokiaa. Metsäteollisuuden rakennemuutokselle se olisi todennäköisesti ollut haitallinen, kotimarkkinoille varmasti.
Pointtina siis se, että kansantalouden ongelmille oli monta samanaikaista aiheuttajaa, eikä niitä olisi yksittäisellä toimenpiteellä voinut korjata.
Pointtina siis se, että kansantalouden ongelmille oli monta samanaikaista aiheuttajaa, eikä niitä olisi yksittäisellä toimenpiteellä voinut korjata.
Niin kaikki johtui tuotteiden laadusta eikä väärästä hinnoittelusta?
Tuota en usko kyllä mitenkään, moni firma on kelvannut ulkomaisille ostajillekin aivan sellaisenaan.
Kelluvan valuuttakurssin maailmassa ei olisi tullut menetettyä vuosikymmentä.
90-luvun alussa Suomen tilanne oli lähtökohtaisesti paljon huonompi. Mutta yhtäkkiä suomalaisten tuotteiden ja tuotannon kiinnostavuus markkinoille löytyikin devalvaation ansiosta.
Nyt mielenkiintoinen trivia: Kuka silloin 90 -luvulla puhui julkisuudessa ensimmäisenä devalvaatiosta?
Devalvaatiolla on varsin monenlaisia vaikutuksia. Olisi väärin nostaa esille vain yksi tekijä/vaikutus jolla perustellaan sen käyttökelpoisuutta erilaisten taloudellisten häiriöiden, väärien talouspoliittisten päätösten tai markkinatalouden(tai tuotantotalouden jne) muuhun kehitykseen liittyvien ongelmien korjauksessa. Osittain samat seikat koskevat myös valuutan arvon ns. kellutusta (=arvon vapaata muutosta erilaisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta).
Suomi olisi tuskin kyennyt selviämään 2008-2017 pysähtyneisyydestä oman valuuttansa myötä. Pieni itsestään säätyvä (=kelluva) valuutta-alue on altis kaikenlaisille taloudessa tapahtuville häiriöille. Esimerkiksi jo pelkästään Nokian kasvu ja romahdus olisi kyennyt heiluttamaan Suomen omaa valuuttaa hyvin hankalalla tavalla. Hankaluuksia olisi koitunut erityisesti muulle kuin Nokia-boomissa olleelle taloussektorille. Kokonaisuuden kannalta on hyvä nähdä ja vertailla Suomen taloutta/talouskasvua esimerkiksi vuosina 1995-2017 aikajaksolla.
Ylläoleva kuva kertoo johdonmukaisemmin Suomen talouskehityksestä kuin pelkästään viimeisen vuosikymmenen matalan kasvun aikakausi. Me tiedämme hyvin syyt miksi pitkäaikainen nousukausi katkesi 2008 globaaliin talouslamaan. Sille miksi Suomi ei kyennyt muun Euroopan mukana palaamaan takaisin kasvu-uralle löytyy omat ja pelkästään meitä itseämme koskevat syyt.
Suomelle on ollut erittäin hyvä ratkaisu liittyä mukaan euroon. Se on kelluva valuutta joka kuitenkin kykenee vakaudellaan ylläpitämään eurooppalaisten jäsenmaidensa kilpailukykyä maailman markkinoilla. Meille suomalaisille riittää hyvin että pysymme kilpailukykyisinä EU:n sisämarkkinoilla. Jos me Suomessa pystymme siihen, euro pitää osaltaan huolen siitä että olemme jatkossa kilpailukykyisiä myös koko maailmassa.
Suomi olisi tuskin kyennyt selviämään 2008-2017 pysähtyneisyydestä oman valuuttansa myötä. Pieni itsestään säätyvä (=kelluva) valuutta-alue on altis kaikenlaisille taloudessa tapahtuville häiriöille. Esimerkiksi jo pelkästään Nokian kasvu ja romahdus olisi kyennyt heiluttamaan Suomen omaa valuuttaa hyvin hankalalla tavalla. Hankaluuksia olisi koitunut erityisesti muulle kuin Nokia-boomissa olleelle taloussektorille. Kokonaisuuden kannalta on hyvä nähdä ja vertailla Suomen taloutta/talouskasvua esimerkiksi vuosina 1995-2017 aikajaksolla.
Ylläoleva kuva kertoo johdonmukaisemmin Suomen talouskehityksestä kuin pelkästään viimeisen vuosikymmenen matalan kasvun aikakausi. Me tiedämme hyvin syyt miksi pitkäaikainen nousukausi katkesi 2008 globaaliin talouslamaan. Sille miksi Suomi ei kyennyt muun Euroopan mukana palaamaan takaisin kasvu-uralle löytyy omat ja pelkästään meitä itseämme koskevat syyt.
Suomelle on ollut erittäin hyvä ratkaisu liittyä mukaan euroon. Se on kelluva valuutta joka kuitenkin kykenee vakaudellaan ylläpitämään eurooppalaisten jäsenmaidensa kilpailukykyä maailman markkinoilla. Meille suomalaisille riittää hyvin että pysymme kilpailukykyisinä EU:n sisämarkkinoilla. Jos me Suomessa pystymme siihen, euro pitää osaltaan huolen siitä että olemme jatkossa kilpailukykyisiä myös koko maailmassa.
ILoveEU
Kenraali
Ei ihan yksiselitteistä. Yhdysvallat meinasi vajota kohtuulliseen taantumaan IT-kuplan jälkeen vuosituhannen alussa. Sitä torjuakseen keskuspankit laskivat korot alas. Halpa raha löysi huonoja sijoituskohteita kansantalousissa, ja kuplaannutti maailmanhistorian kovimman kuplan.
Toivottavasti halpa raha löytää tällä kertaa parempia sijoituskohteita. Jos ei löydä, niin korkojen noustessa ne bisnekset kuplaantuvat välittömästi.
Tämäkään ei yksiselitteistä. Tuossa on ihan helkkarin iso jos..
Ainut tapa, jolla pystymme parantamaan kilpailukykyä eurotaloudessa on palkkojen lasku. Se taas on lähes mahdotonta toteuttaa nopeasti, koska kansantalous kärsii, joka saa aikaan tarpeen laskea lisää palkkoja. Kreikka oli malliesimerkki. Jos kotitalouksien palkkoja lasketaan, niin kuitenkin velat pysyvät entisellään - erittäin ikävä juttu. Tätä ei media eikä Sipilä uskalla sanoa.
Koska on lähes varmaa, että kansantalouden epäkohtia ei voi nopeasti korjata, niin seurauksena on työttömyys, joka kestää kauan.
Erota ei voi, koska velat jäävät väärään valuuttaan.
---
Tulemme elämään jännittäviä aikoja. Naureskelen aina uutisille, jos niissä mainitaan kuinka Kreikan "velkojat" ovat suostuneet tai eivät ole suostuneet Kreikan velkojen leikkaamiseen. Uutisissa ei uskalleta mainita, että niitä Kreikan velkojia ovat muut euromaat.
Toistaiseksi Suomen vientiteollisuuden kilpailuasema muihin euromaihin nähden on kohtalaisen hyvä. Pidemmässä juoksussa palkkatasomme on karkaamassa liian korkealle. Devalvaatiolla sitä saisi tietenkin laskettua, mutta ikävä kyllä rusinoita ei saa poimittua pullasta...pitäisi hyväksyä myös devalvaation haittavaikutukset. Työn tuottavuutta kyetään toki kasvattamaan muutenkin kuin palkkatasoa laskemalla. Parhaimmat keinot tuottavuuden lisäämiseksi on osaamisen, yrittäjyyden sekä automaation lisääminen.
Kaikesta moittimisesta huolimatta Sipilän hallitus on saanut maan talouteen hieman ryhtiä. Lisäksi meillä ollaan pääsemässä työllisyyden suhteen kohtuulliselle tasolle. Seuraavankin hallituksen tulisi edistää yrittäjyyttä sekä edistää muutenkin teollisuuden toimintaedellytyksiä. Samalla pitäisi jatkaa työvoimapoliittisia uudistuksia jotta saisimme työllisyysastetta nostettua 75%:in tasolle. Tämä olisi mahdollista mutta se edellyttäisi hieman aikaisempaakin tiukempaa työvoima-/talouspolitiikkaa jatkossa.
Vaalit on kuitenkin jo tulossa. Jos valta siirtyy vihersosialisteille päästään taas lisäämään vastikkeettomia sosiaalitukia jne. Jo pelkästään asumistukien lisäyksiin tarvitaan seuraavan hallituskauden aikana 5-6 miljardin lisäystä. Mutta tehtyjen säästöjen ansiosta valtiolla on jopa n. 20 miljardin (5 miljardia vuosittain) verran varaa lisätä julkishallinnon velanottoa (=siirrettyä verotusta). Uskoisinkin että tuo em. lisävelan ottovara tullaan käyttämään.
http://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/hyvinvointi/palvelut/asumistuki
Muistaakseni Paavo Suuri ja meinasi joutua valtakunnanoikeuteen siitä. Paavo itseasiassa sanoi NLn kyykähtäessä, että nyt Suomi ajautuu todella vaikeaan tilanteeseen ja Mauno K. poltti hihansa tyystin ja Suomen Pankki lyttäsi käsityksen täysin.
Palvelin tuohon aikaan erästä kauppaneuvosta työkseni ja hän osasi kyllä nähdä vähän hiton hyvin, mitä tuleman pitää.
kimmo.j
Respected Leader
Tämä on erittäin tärkeä asia. Julkishallinto ei kehitä mitään vientituotteita, tai vie mitään ulkomaille. Vain yritykset tekevät sitä ja elättää Suomen.
Nyt yrittämisessä on turhia esteitä, jotka usein esiintyvät erinäköisenä byroatiana ja yrittäjän elämän näkeminen turvattomana ja epävarmana.
Yrittäjyyttä sen kaikissa kokoluokissa pitäisi edistää ja siihen kannustaa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kymmenen vuoden kuoppa.
Oman valuuttansa myötä Suomi ei olisi kärsinyt 10 vuoden pysähtyneisyydestä vaan olisi noussut siitä paljon aikaisemmin.
Suomen valuuttasuhde oli aikajakson alussa ensin hyvin edullinen ja kasvu oli sen myötä kovaa. Sitten kilpailukyky karkasi ja talous jäi 10 vuoden taantumaan. Taantumasta ollaan vihdoinkin pääsemässä irti, kun kilpailukyky on vähitellen korjaantunut maltillisten palkkaratkaisujen, innovaatioiden ja tuottavuuskehityksen kautta samalla kun maailmantalous on tarjonnut vetoapua.
Käytännössä ulkoinen kilpailukyky ja talouskasvun vauhti ovat Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle selkeästi toisilleen käänteisiä. Tämä on varmasti helppoa ymmärtää.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuosta yhden vuoden (2009) kuopasta Suomen talous kimmahti ketterästi ylös (2010), mutta sitten (2011) tapahtui jotain, mikä katkaisi kasvun kuin kananlennon, ja matalalentoa jatkui aina vuoteen 2015 asti.
Aikaisemmin olen epäillyt, että EKP:n kaksi koronnostoa vuonna 2011 ja yleiseurooppalainen fiskaalinen kuristuspolitiikka leikkasivat emulta siivet. Mutta nyt kasvukäyrä kaartaa kohti koillista.
Aikaisemmin olen epäillyt, että EKP:n kaksi koronnostoa vuonna 2011 ja yleiseurooppalainen fiskaalinen kuristuspolitiikka leikkasivat emulta siivet. Mutta nyt kasvukäyrä kaartaa kohti koillista.
Kyllä.
Talouden normaalitila on teknologisen kehityksen ja innovaatioiden ajama kasvu. Kyllä se kasvu sieltä jossain vaiheessa tulee, vaikka kuinka koettaisi huonoilla poliittisilla toimilla painaa alas.
Jos joku haluaa palata perehtymään tuohon aikaan, niin esim. google-haku 'olli rehn torakat' antaa tuloksia.
Pikemminkin talous on kasvanut Sipilästä huolimatta. Työllisyysaste on noussut, mutta tehtyjen tuntien kokonaismäärä vain 1,3%, eli osa-aikaisuudet lisääntyneet. Lisääntyvät jatkossakin aktiivimallin takia, mutta se 6,71€/h palkka ei vie pois tukijonoista. Vain parempi palkka ja lisätunnit auttaisivat, mutta niistä ei päätä työntekijä/-hakija.
Vastikkeettomia sosiaalitukia on ainoastaan lapsilisä... Tyottömyystuki on vastikkeellinen, olet velvoitettu olemaan työmarkkinoiden käytössä. Asumistukia tarvitaan, koska kukaan ei halua tehdä Helsingin taikka muiden kasvukeskusten asuntohinnoille mitään. Niissä asunnoissa on pankeilla ja poliitikoilla liikaa omaa rahaa pelissä sen korjaamiseksi, unohtamatta esim. Helsingin asuntojen "asukkaiden monimuotoisuuden" rajoituksia taloon tehtyjen yksiöiden ja kolmioiden suhteen...
Ja älä nyt ala mitään "työtön muuttaa sit maalle"-itkua. Ensin halutaan ne sieltä työpaikkojen perään kaupunkeihin ja sit niiden kuitenkin pitäisi muuttaa maalle... on siinä dilemma...
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kauppalehden luin.
https://www.kauppalehti.fi/
Asumistuet, tuulivoimatuet, yritystuet…
- Maataloustukia maksettiin viime vuonna 1,99 miljardia euroa.
- Lihakarjatilat rohmusivat viljelijätukija – Antti Herlinille 400 000 euroa.
- Nostiko sähköpyörätuki hintoja saman tien? Verkkokauppa.com: rauhoitimme hinnoittelumuutokset toistaiseksi.
https://www.kauppalehti.fi/
Asumistuet, tuulivoimatuet, yritystuet…
Laitoin edelliseen meiliini linkin joka osoittaa asumistuen kohdistyvat suurimmaksi osaksi Helsingin lähiseuduille. Ehkä olisi valtakunnan kannalta parempi jos asumistuet siirrettäisiin kuntien maksettavaksi. Näin Helsingin, Vantaan ja Espoon veronmaksajat kustantaisivat omien kuntiensa alueelle maksetut asumistuet. Sillä voisi olla ohjaavaa vaikutusta myös kaavoitukseen ja rakentamiseen jne.
Toiseksen asumistuesta hyötyy eniten suurimmat vuokra-asuntogrynderit...Yllättäen niitä ovat erityisesti AY-liike (käytännössä kaikki ammattiliitot) jotka ovat sijoittaneet verottomasti keräämiään pääomia vuokra-asuntotuotantoon. Tietääkseni ns. "Loimaan kassa" ei ole ollut mukana tässä asuntokeinottelussa.
https://yle.fi/uutiset/3-8462252
Muutaman vuoden vanha uutislinkki. Ammattiliittojen saama tukipotti on sen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti.
https://www.helsinginuutiset.fi/blogi/549428-mihin-on-sijoitettu-ay-miljardit
Sillä voisi olla, mutta kun jo nyt KELA hyväksyy ylisuuret asumismenot Helsingissä, kun tietävät ettei sillä 650€:lla saa asuntoa, niin en tiedä auttaisiko vai nostaisiko kunnalisveroa. Voisi kuitenkin olla yhden työryhmän aihe..
Kyllä, AY-liike on sijoittanut sinne ja vielä nostanut säännöllisesti vuokriakin, mutta johtuuko tuo sitten siitä "varmasta tulosta" mitä siitä saa, vai historian painoa entisen VVO:n takia;
Nyttenhän tuo on Kojamo Oyj, ja sen ei tarvitsekaan olla yleishyödyllinen.
Oli miten oli, mutta "jotain tarttis tehrä", kun vuokranantajatkin tietävät tukien maksimit ja hinnoittelevat osaksi sen mukaan. En sitten tiedä kannattaako tuo AY-liikkeiden verottomuuden poistaminen, kun nykyäänkin maksavat vain reilun 5% ansiosidonnaisista.. (joo, ei ole pakko kuulua liittoon kuuluakseen kassaan mutta...)