Taloustieteellinen keskustelu

Tärkeää on kuitenkin että eläkerahat käytettäisiin suomen kansantaloudessa. Pitäisi edistää kotimaan matkailua yms.
Trendi taitaa vain mennä niin, että eläkeläiset siirtyvät yhä suuremmissa määrin aurinkoisempiin (ja elinkustannuksiltaan halvempiin) maisemiin. Ja mikä ettei. Monen eläke riittää niukkaan elämään Suomessa mutta jopa melko vauraaseen elämään muualla, kuten vaikkapa Thaimaassa tai Vietnamissa, joissa jo esimerkiksi 1000 euroa/kk vastaa hyvää palkkaa.

Itselläni eläke ei (toivon mukaan) ole ajankohtainen vielä muutamaan vuosikymmeneen, mutta jotain tämäntapaista olen itsekin miettinyt. Mahtaako sitä vanhana jaksaa kyntää pimeyden keskellä loskakelissä tai talven pakkasilla, jos toisaalla on tarjolla aimo annos aurinkoa ja lämpöä ja kaiken lisäksi halvemmin elinkustannuksin.
 
Etiäpäin, sanoi mummo hangessa.

1522929799361.webp

Kohti etelän aurinkoa.

Portugali – tuo uusi eläkeläisten suosikki – ja Ruotsi, Espanja sekä Viro. Siinä maat, jonne eläkeikäiset suomalaiset ovat viime vuonna eniten muuttaneet, selviää Tilastokeskuksen tilastoista.

Viime vuonna Portugaliin muutti 96 iältään 65–74-vuotiasta suomalaista. Ruotsiin samaa ikäluokkaa muutti 82, Espanjaan 81 ja Viroon 61 ihmistä. Vuotta aiemmin Portugaliin muutti runsaat 50 henkeä tästä ikäluokasta.

Eläkeikää lähenteleviä 55–64-vuotiaita taas muutti Viroon 203 ihmistä, Ruotsiin 125, Espanjaan 117 ja Portugaliin 83.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001914354.html
 
Viimeksi muokattu:
Näiden avullahan valtio saa taloutensa tasapainoon niin, että heilahtaa.
Peltipoliisit hoikkenevat – 150 ruotsalaismallista nopeusvalvontakameraa maanteiden varsille

https://yle.fi/uutiset/3-10147884

-Teiden varsilta tutut laatikkomalliset nopeusvalvontakamerat saavat pian rinnalleen ison joukon niitä huomattavasti hoikempia virkaveljiä. Poliisin käyttöön on päätetty tilata 150 nopeusvalvontalaitteistoa.
- Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. Tutka
seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta se räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen
langattomasti eteenpäin.
- Se ottaa ajoneuvon seurattavakseen vähintään kymmenien metrien päästä ja seuraa sitä koko ajan tolpalle saakka. Kaistanvaihto ei auta.
- Se pystyy myös seuraamaan useita autoja yhtäaikaa ja useita kaistoja samanaikaisesti.


1523016580118.webp
 
Ajankohtainen teema.

https://www.inderes.fi/protektionismi-ja-kauppasota

Tällä kertaa sijoituskoulussa käsitellään ajankohtaista aihetta eli protektionismia. Lyhykäisyydessään protektionismi tarkoittaa kotimaisten tuotteiden suojelua kansainvälistä kilpailua rajoittamalla valtion toimesta.

Kauppasota on protektionismin äärimmäinen muoto, sillä siinä yritetään tuontia rajoittamalla paitsi suojata omaa tuotantoa, myös vahingoittaa kauppakumppanin tuotantoa. Kilpailua voidaan rajoittaa esimerkiksi suojatullein, mikä nostaa ulkomaalaisten tuottajien hintoja, valtion suorilla tuilla kotimaiseen tuotantoon, tai esimerkiksi kiintiöin.
Nykyaikana liberaalin taloustieteen näkökulmasta protektionismi on käsitteenä saanut negatiivisen sävyn, sillä useat teoriat tukevat kaupan avaamista ja erikoistumista tiettyjen hyödykkeiden tai palveluiden tuotantoon. Kaupan rajojen poistaminen onkin ollut yksi globalisaation edellytyksistä, minkä puolesta on rakennettu myös ylikansallisia organisaatioita, kuten Maailman kauppajärjestö WTO.
Toisaalta esimerkiksi USA:n halu suojella omaa teollisuuttaan on ymmärrettävä, sillä globaali kauppa ei ole kohdellut kaikkia maita tasa-arvoisesti ja joillakin mailla kaupan esteet ovat edelleen selvästi korkeammalla suhteessa muihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on autoteollisuus: Kiinalla on esimerkiksi 25 %:n tuontitulli amerikkalaishyödykkeille, kun taas USA:ssa tulli on vain kymmenesosa, 2,5 %. Keskimäärin USA:n asettamat tullit tuontihyödykkeille ovatkin alempia esimerkiksi Kiinassa, Kanadassa ja Meksikossa, kun niitä vertaa amerikkalaishyödykkeistä näissä maissa maksettaviin tulleihin. Presidentti Trump perustelee oikeutusta tullien nostamiselle nimenomaan hänen mielestään epäreiluilla kauppasopimuksilla, ja on ottanut tullien noston nyt aseekseen kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa.

Protektionismi ideana hyvä, käytännössä vahingollinen
Ajatuksena protektionismi esimerkiksi tuontitulleja asettamalla vaikuttaa kotimarkkinan kannalta aluksi hyvältä, mutta historia on osoittanut, että käytännössä tullit vahingoittavat paitsi kansainvälistä kauppaa, myös kotimarkkinan yrityksiä.
Esimerkiksi USA:ssa tuontitullit teräkselle eivät suinkaan ole uusi asia, vaan erilaisia kaupan rajoituksia tuontiteräkselle on kokeiltu jo 1960-luvulta alkaen. Tästä huolimatta terästeollisuuden alamäki on jyrkentynyt ja USA:n osuus globaalista terätuotannosta supistunut alle 5 %:iin 1960-luvun lopun 25 %:sta. Edellisen kerran tuontitulleja teräkselle nostettiin vuonna 2002, jolloin presidentti Bush määräsi 8-30 %:n tullit tuontiteräkselle. Liike kyllä supisti teräksen tuontia, mutta kotimarkkinan kustannuksella: selvä enemmistö USA:n tuontiteräksen käyttäjistä oli pienyrityksiä, joilla ei ollut hinnoitteluvoimaa siirtää nousseita teräksen kustannuksia tuotteidensa hintoihin, vaan kustannuksia piti karsia mm. työntekijöitä vähentämällä. Nettovähennys työpaikoissa oli noin 200 000 - ja tämä oli yksinomaan tullien vaikutusta. Ilmeisesti 16 vuoden takaiset tapahtumat ovat kuitenkin Valkoisessa talossa jääneet unholaan, sillä nyt tulleja perusteella nimenomaan halulla suojata amerikkalaisia työllisiä. Samanlaisia esimerkkejä löytyy muitakin, mm. USA:n autoteollisuudelle asettamista tulleista.
Näin ollen oman teollisuuden suosiminen globaalin kaupan kustannuksella on vain harvoin hyvä valinta, etenkin kun riskinä on kauppasota.

Globalisaation loppu?
Protektionismin lisääntyminen maailmankaupassa on noussut puheenaiheeksi presidentti Trumpin poukkoilevan kauppapolitiikan myötä. Tosiasia kuitenkin globaalissa mittakaavassa on se, että maailmankaupan osuus BKT:sta on kaikessa hiljaisuudessa laskenut viime vuosina, eikä finanssikriisiä edeltäviä tasoja olla onnistuttu saavuttamaan uudelleen. Samaan aikaan tullimaksuissa on ollut pientä nousupainetta, joka tulee todennäköisesti lisääntymään USA:n viimeaikaisten tapahtumien myötä. Kehitys kuvaa sitä, että protektionismi on alkanut nostaa jälleen päätään, minkä myötä globaalin kaupan osuuden voi odottaa edelleen supistuvan.

protek1.png

Lähde: Lombard Street Research

Toisaalta tavara- ja palvelukaupan arvoketjuista on tullut entistä monimutkaisempia ja yhden tuotteen valmistusprosessissa voi olla mukana useita maita (esim. iPhone), mikä osallistaa laajemman joukon talouksia maailmankauppaan. Luonnollisesti protektionismin lisääntyminen on vahingollista erityisesti niille maille, joiden osuus globaaleissa arvoketjuissa on korkea. Kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, korkeimpia osuuksia pitävät Euroopassa ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaiset Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa. Protektionismin lisääntymisen välillisiä vaikutuksia on kuitenkin vaikea laskea, ja ne riippuvat mm. eri maiden viennin rakenteesta. Mitä laajemmin kaupan rajoitteita lisätään, sitä huonompi asia se on maailmankaupalle ja sitä kautta koko maailmantalouden kasvulle. Siksi USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan uhka on merkittävä asia myös osakemarkkinalle.

rotek2.png

Lähde: United Nations, Lombard Street Research
 
http://www.libera.fi/blogi/yritystuet-ovat-skandaali/
Yritystuet ovat skandaali
6.5.2017
BLOGIT HEIKKI PURSIAINEN
Sludge G
Juuri julkistetun virkamiesraportin mukaan vain 10 % noin neljän miljardin yritystuista on perusteltuja. Arvio on optimistinen, sillä työryhmä laskee esimerkiksi kaikki Tekesin jakamat tuet yritysten uudistumista edistäviksi. Tämä näkemys edustaa selvästi ns. posiitivista ajattelua.
Mutta unohdetaan nämä edes mahdollisesti viisaat tuet tällä kertaa. Keskitytään siihen työryhmän mukaan haitalliseen 90 %:iin eli yli kolmeen ja puoleen miljardiin euroon.
Virkamiestyöryhmä laskee tukiin mukaan sekä suorat tuet että verotuet. Suora tuki on yritykselle annettavaa rahaa. Verotuki puolestaan tarkoittaa sitä, että tiettyjä yrityksiä tai toimialoja suositaan perimällä niiltä alempia veroja kuin muilta. Laskemalla mukaan alempien verokantojen vaikutukset työryhmä päätyy neljän miljardin summaan.
Tukiaisten määrä on jättiläismäinen. Silti hallituksen mielikuvitus ei puoliväliriihessä riittänyt yhdenkään tuen leikkaamiseen. Se oli hallituksen mielestä kovin vaikeaa ja kaikilla tuilla on puolustajansa. Yksimielisyys löytyi kuulemma niin pienistä asioista, ettei kannattanut leikata.
Tämä on yksinkertaisesti skandaali.
Samaan aikaan kun kansalaisia verotetaan äärimmäisen kireästi ja hyödyllisiä toimintoja leikataan, rahaa riittää hukattavaksi tukiaisiin miljardikaupalla.
Hallituksen mumina siitä, että verotusta ei haluttu kiristää, on täyttä kukkua. Sekä verotukia että suoria tukia olisi voitu leikata ja käyttää säästyneet rahat veronalennuksiin. Siis sellaisiin veronalennuksiin, jotka kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin ja yrityksiin tasapuolisesti eivätkä vain suosikkitoimialoihin. Näin verotus ei olisi kiristynyt, mutta tuhlaaminen olisi vähentynyt.
Tuissa ei nimittäin ole pahinta se, että rahaa siirtyy veronmaksajilta erityissuosiossa olevien yritysten omistajien taskuun. Sekin on tosin varmaan monesta veronmaksajasta vähän mälsää. Pahinta tuissa on se, että niillä kannustetaan kannattamattomaan liiketoimintaan.
Toisin sanoen yrityksille maksetaan siitä, että ne muuttavat arvokkaita panoksia vähäarvoisiksi tuotoksiksi. Yrityksen voitto on tuotosten arvon ja panosten arvon eli yrityksen kustannuksien erotus. Jos yritys ei tee voittoa, sen käyttämät panokset ovat tuotoksia arvokkaampia. Se siis tuhoaa arvokkaita panoksia muuttamalla nämä vähemmän arvokkaiksi tuotoksiksi.
Tällainen toiminta on luonnollisesti täysin järjetöntä ja ihmiskuntaa köyhdyttävää. Se ei myöskään ole markkinataloudessa mahdollista. Kannattamatonta yritystoimintaa ei voi jatkaa kovin pitkään. Paitsi siis jos valtio tulee kuvaan ja lahjoo yrityksen tukiaisilla jatkamaan varallisuuden tuhoamista.
Kehotan lukijaa ajatellemaan esimerkiksi yritystä, jonka liikeidea on muuttaa uusia autoja romuraudaksi. Markkinataloudessa tällä liikeidealla ei pitkälle pötkitä. Valtio voi kuitenkin muuttaa tilanteen tukemalla romurautatoimialaa riittävästi. Näin se voi mahdollistaa autojen tuhoamisteollisuuden kukoistuksen.
Aivan samanlaista varallisuuden tuhoamista edistetään Suomessa virkamiestyöryhmän mukaan miljardiluokkaa olevalla euromäärällä vuodessa.
Kuten sanottua, kysymyksessä on skandaali.
Editoitu 6.5.2017 klo 23.55. Lisätty allaoleva jälkikirjoitus.
J.K.
Jäin miettimään, kävikö jutusta tarpeeksi selvästi ilmi verotukien ja suorien tukien ero. Ei varmaankaan.
Verotuet johtavat hyvinvoinnin tuhoutumiseen siinä missä suoratkin tuet. Tuet ohjaavat yrityksiä tekemään vääriä hyödykkeitä. Yritysten pitäisi tuottaa niitä hyödykkeitä, jotka ovat ostajille kaikkein arvokkaimpia. Mutta verotuki ohjaa tuottamaan tämän sijasta hyödykkeitä, joiden verotus on alhainen. Hyvinvointia tuhoutuu kun kaikkein arvokkaimpien hyödykkeiden sijasta tuotetaan keveästi verotettuja.
Mutta verotuki ei mahdollista sellaisten hyödykkeiden tuotantoa, jotka eivät olisi ostajalle arvokkaampia kuin yrityksen kustannukset ilman veroja. Yllä esitetty autoesimerkki sopii siis paremmin suoraan tukeen kuin verotukeen.
Verotukeen sopivampi autoesimerkki olisi sellainen, jossa voidaa valmistaa kahdenlaisia autoja, hyviä ja huonoja. Niiden valmistus on yhtä kallista. Jos molempia verotetaan samalla tavalla, kukaan ei valmista huonoja autoja, koska kustannukset ovat samat mutta hyvien autojen hinta on korkeampi.
Mutta antamalla huonoille autoille sopiva verohelpotus, tuottajat voidaan saada valmistamaan huonoja autoja hyvien sijasta. Tämä on tietenkin yhtä järjetöntä haaskuuta kuin romurautaesimerkinkin.
On tärkeää myös huomata että verotuet ovat alennettuja veroja. Ne eivät siis ole valtion antamaa rahaa yrityksille. Valtio ainoastaan ottaa vähän vähemmän omistajien rahoja. Verotukirahat eivät siis mitenkään ”kuulu” valtiolle. Vähemmän verottaminen ei ole antamista. Tämä pitää ottaa huomioon verotuista puhuttaessa.
Missään ei siis ole miljardeja valtion omistamaa verotukirahaa, jonka valtio voi vain seurauksitta napata budjetin täytteeksi ja käyttää haluamaansa. Verotukien ongelma on se, että epätasainen verotus vääristää kannustimia. On myös oikein olla huolissaan siitä, että verotukien poistaminen olisi veronkorotus.
Siksi verotukien poistaminen pitää korvata sillä, että säästyneillä rahoilla alennetaan veroja yleisesti.
 
Syyt syntyvyyden syöksyyn.

1523100382754.webp

Suomeen syntyy yhä vähemmän lapsia ja syntyvyys on madellut jopa nälkävuosien tasolla. Yksi syy on miesten nopea syrjäytyminen, kirjoittaa Talouselämä.
Valtiovarainministeriön kokoaman tilaston mukaan 25−34-vuotiaiden miesten työllisyysaste on vuoden 2008 jälkeen pudonnut yli 87 prosentista alle 80 prosenttiin, Talouselämä kertoo.

Syntyvyys on seurannut nopeasti perässä. Vuonna 2009 Suomessa syntyi 61 000 lasta ja vuonna 2017 noin 50 000.

Pientuloisten osuus 25−34-vuotiasta miehistä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Suuri hyppäys alkoi vuoden 2008 laman kynnyksellä. Vuonna 2007 ikäryhmän miehistä noin yhdeksän prosenttia oli pienituloisia, vuonna 2015 heitä oli jo yli 18 prosenttia. Tuoreen tilaston mukaan 25−39-vuotiasta miehistä yli 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Naisista noin kymmenellä prosentilla.

Suomalaiset miehet syrjäytyvät siis vauhdilla. Tällä on suuri vaikutus syntyneiden lasten määrään ja siihen, että yhä useampi mies jää kokonaan ilman lapsia. Väestöliiton mukaan vain perusasteen suorittaneista 40−45 vuotiaista miehistä 35 prosenttia on lapsettomia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista heitä on vain 22 prosenttia. Saman ikäisillä naisilla koulutus ei juuri korreloi lapsettomuuden kanssa.

–Miehet syrjäytyvät perheellistymisestä. Tällä hetkellä 20−29 vuotiaista miehistä melkein 87 prosenttia on vailla lasta. Tämä on todella korkea luku, Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch sanoo Talouselämälle.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245785-syntyvyys-syoksylaskussa-te-nyt-loytyi-iso-syy-miehet-syrjaytyvat-vauhdilla

Raha ja rakkaus? Tai niiden puute.
 
Viimeksi muokattu:
Syyt syntyvyyden syöksyyn.

Katso liite: 20780



Raha ja rakkaus? Tai niiden puute.
No syntyvyyden tipahtamisen syyt on poliitiikan jarjettomyyden syvyydessa. Poliittiset sekopaat ovat jarjestelleet asiat niin, etta kun lapsi syntyy perheeseen niin seuraamuksena on verojen koventuminen, kustannusten loikkaaminen ja vastuiden vaajaamaton loikka. Kukaan jarjissaan oleva ei tee lapsia tahan maahan.
 
VVM on herännyt.

Syntyvyys on romahtanut Suomessa. Jyrkkä lasku on ollut yllätys, ja nyt se on pakko alkaa ottaa tosissaan. Se on tiedetty pitkään, että Suomessa vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa lähivuodet nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Tähän on jo hyvän aikaa varauduttu. On tehty eläkeuudistus ja nostettu eläkeikiä. Nyt tehdään sote-uudistusta, jonka yksi tarkoitus on selviytyä räjähtäen kasvavista hoivamenoista. Se, mihin sen sijaan ei ole vielä varauduttu, on lapsikato. Syntyvyys laskee paljon nopeammin kuin on ennustettu. Nyt myös valtiovarainministeriö on havahtunut tähän. Kun rahoja vahtaava ministeriö on jostakin huolissaan, voi olla varma, että asia on tuota pikaa myös politiikan asialistalla.

1523262798575.webp

Hälyttävä merkki on myös se, että syntyneitä on kahtena viime vuonna ollut vähemmän kuin kuolleita. Sadan viime vuoden aikana näin on käynyt aiemmin sotavuosina 1940 ja 1918. Käyrä on tullut Hetemäen mukaan yllättävän jyrkästi alaspäin viime vuosina, ja nimenomaan syntyvyyden takia. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005634164.html
 
Ja kuten yleensä, äänessä ovat keskimäärin täysin väärät tahot. Yhdeltä jos toiselta poliitikolta, asiantuntijalta, toimittajalta ja maallikolta löytyy omat arvauksensa aiheesta. Asioita yritetään selittää korrelaatiokäyrillä ja omilla suosikkiteorioilla. Kommenttiosastolta löytyy paljon poskensoittoa ja syyllistämistä. Sama ilmiö toistuu jatkuvassa kauhistelussa nuorten syrjäytymisestä. Kaikilta muilta kysytään paitsi nuorilta itseltään. Yksi kommentoija sentään oli oikeilla jäljillä:
Nyt vaan arvaillaan syitä taustalla. Eikö asiaa voisi kysyä suoraan laajennetulta kohderyhmältä. Väestörekisteristä olisi helppo poimia 25-45 vuotiaat lapsettomat parit jotka ovat olleet yhdessä yli 5 vuotta ja kysyä syitä lapsettomuuden takana.
Oma näkemykseni valinnaksi lapsettomuuden takana on ollut monilla täysin eri kuin tässä spekuloidut.
Mukaan voisi kyllä ottaa kaikki lapsettomat, koska pariutuminen lienee yksi keskeinen osa kokonaisuutta.

Jos kuusikymppisiltä kysyy syitä seuraavan sukupolven ongelmiin, todennäköisin vastaus on "nuoriso on pilalla ja pelaa vain pleikkaria". Mitään näyttöä tämä totuudenjulistus ei tietenkään vaadi, koska "kaikkihan sen tietävät". Valitettavasti jopa ammattitutkijalla saattaa olla oma agendansa, jota yritetään ajaa tarkoitushakuisella muka-tutkimuksella. Palikkaa viilataan, kunnes se saadaan sopimaan mieluiseen reikään. Usein kuitenkin paras keino tavoittaa tiukka todellisuus on jalkautua, kysyä suoraan ja antaa kyseisten henkilöiden vastata itse ja omin sanoin. Ei työpaikankaan todellisia ongelmia saada selville millään viisiportaisella hymynaamalomakkeella vaan kysymällä yksi ainoa asia, "mikä tökkii?" Vastaukset voivat olla tyystin toista mitä hymynaamojen laskija on omassa kuplassaan arvaillut.

Usein totuutta ei edes haluta kuulla, koska se voisi olla liian epämiellyttävä. Yleensä myös oikeita vastauksia on monta ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Suuri yhtenäismalli, joka kattaisi kerralla koko viiteryhmän on kaunis ajatus, mutta tuskin totta.
 
Vanha sanonta kuuluu: sitä saa mitä tilaa.
Asiat on paskottu siihen malliin, ettei porukka uskalla ja halua tehdä lapsia tähän maahan. Hyvin vedetty.

Orpo-pojan kohtaamattomuusteoria.

Orpon mukaan tytöt ja pojat eivät enää kohtaa entiseen tapaan.

–Pojilla on vaikeuksia koulussa oppimisessa, ja liian moni jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tytöt pärjäävät paremmin, eivätkä he siksi edes kohtaa. Tämä näkyy jo syntyvyystilastoissa, kun lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin 150 vuoteen! Orpo hämmästelee.

–Yksinäisestä, vailla tekemistä ja tulevaisuudenuskoa olevasta nuoresta miehestä ei koskaan ole seurannut mitään hyvää. Ei hänelle itselleen, kuin muillekaan. Heidän moittimiseen meillä ei ole varaa, auttamiseen pitää olla.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245888-syntyvyyslukuihin-havahtui-nyt-petteri-orpo-tallaisesta-nuoresta-miehesta-ei-ole
 
Palikkaa viilataan, kunnes se saadaan sopimaan mieluiseen reikään. Usein kuitenkin paras keino tavoittaa tiukka todellisuus on jalkautua, kysyä suoraan ja antaa kyseisten henkilöiden vastata itse ja omin sanoin. Ei työpaikankaan todellisia ongelmia saada selville millään viisiportaisella hymynaamalomakkeella vaan kysymällä yksi ainoa asia, "mikä tökkii?"

Tästähän on lopulta kyse: ”viilaamisesta ja höyläämisestä” sekä ”tökkimisestä”.

Syntyykö siitä sitten lasta taikka lammasta, on jo toinen kysymys. Ensimmäinen ratkaisee: menestys parisuhdemarkkinoilla. Etsikkoaika on 20-35 vuoden iässä. Väestöliiton tutkimukset valistavat vaikeuksista pariutua ja perustaa perhe. Väestöpolitiikalle olisi tilausta.
 
Viturallaan oleva ikäpyrämidi ei Japania haittaa.

1523278899588.webp
 
Suurin osa naisista ei ole soveliaita tai edes halukkaita äideiksi, en tiedä miehistä koska isää en ole etsinyt.
 
Yksisarvisia jahtaamaan.

Euroopan komissio ja Euroopan investointirahasto ovat käynnistäneet yleiseurooppalaisten riskipääomarahastojen ohjelman (VentureEU), jolla vauhditetaan investointeja innovatiivisiin startup- ja scaleup-yrityksiin. Ohjelman tavoitteena on koota 2,1 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä sijoituksia innovatiivisille eurooppalaisyrityksille, käy ilmi komission tiedotteesta.

Riskipääoman saatavuus on ratkaisevan tärkeää hyvin toimivalle pääomarahoitusjärjestelmälle, mutta se ei ole EU:ssa kehittynyt riittävästi. Vuonna 2016 pääomasijoittajat investoivat EU:ssa noin 6,5 miljardia euroa. USA:ssa vastaava luku on noin 39,4 miljardia euroa. Lisäksi riskipääomarahastot ovat Euroopassa liian pieniä – keskimäärin 56 miljoonaa euroa verrattuna 156 miljoonaan euroon USA:ssa.

Tämän vuoksi startup- ja kasvuyritykset siirtyvät EU:sta ympäristöön, jossa niillä on paremmat mahdollisuudet kasvaa nopeasti.

Yli miljardin USA:n dollarin markkina-arvon – niin sanotun ”yksisarvisen” aseman – saavuttaneiden yritysten määrä oli vuoden 2017 lopussa EU:ssa 26. Vertailun vuoksi, USA:ssa niitä oli 109 ja Kiinassa 59.

https://www.verkkouutiset.fi/uusi-21-miljardin-euron-eu-ohjelma-startup-yrityksille/
 
Ylikulutuspäivää.

Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Syyt luonnonvarojen kovaan kulutukseen ovat energiantuotannossa, liikenteessä ja ruoan tuotannossa. Niissä ovat myös ratkaisut kulutuksen vähentämiseen.

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Se on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomalaisten ylikulutuspäivä on nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin eri maiden ekologisista jalanjäljistä. https://www.verkkouutiset.fi/jos-kaikki-elaisivat-kuin-suomalaiset-tarvittaisiin-36-maapalloa/

Jos lehmät osais lentää...

Nyt maailmassa rauha on, sen sopimus on ehdoton.
Ei nälkää näe yksikään, yltäkylläillään.
Ja muurit taas ajetaan, nyt naapureita moikkaillaan.
Gäbäygäbäy ja mannaa tarjoillaan.
Nyt on vain yksi jumala ja sillä parta valkea.
On siihen helppo uskoa, kun se tykkää kaikista.
JOS LEHMÄT OSAIS LENTÄÄ (joojoo)
Vois totta olla tää...
Ja ihmiset on hyviä, kauniita, menestyviä.
Nyt leijonat on lampaita, ei kulma hampaita.
Myös luonnon varat jaetaan ja kuusta juustoo haetaan...
 
Back
Top