Taloustieteellinen keskustelu

Kasvu jatkuu ennusteessa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna vahvana.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT on nostanut viime syyskuussa julkaisemaansa Suomen talouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,6 prosenttiyksiköllä 3,1 prosenttiin.

Nopeamman kasvun taustalla on erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu, jota vauhdittavat vahva kuluttajaluottamus ja palkkasumman kasvu, joka perustuu palkankorotuksiin ja ennakoitua vauhdikkaampaan työllisyyden paranemiseen.

PT ennustaa, että ensi vuonna talouskasvu hidastuu 2,7 prosenttiin, kun lievää heikkenemistä tapahtuu viennin sekä yksityisen kulutuksen ja investointien kehityksessä. Työllisten määrän kasvu jatkuu, joskin selvästi kuluvaa vuotta hitaampana.

– Hallituksen aiemmin mahdottomalta vaikuttanut 72 prosentin työllisyysasteen tavoite saavutetaan ensi vuonna. Työttömien määrä ja työttömyysaste alenevat kuitenkin hitaasti, sillä työllisten määrän kasvu tulee valtaosin työvoiman ulkopuolelta eikä työttömien joukosta, PT arvioi.

https://www.verkkouutiset.fi/suomen-talouskasvu-jatkuu-vahvana/
 
Jos lehmät osais lentää...

Nyt maailmassa rauha on, sen sopimus on ehdoton.
Ei nälkää näe yksikään, yltäkylläillään.
Ja muurit taas ajetaan, nyt naapureita moikkaillaan.
Gäbäygäbäy ja mannaa tarjoillaan.
Nyt on vain yksi jumala ja sillä parta valkea.
On siihen helppo uskoa, kun se tykkää kaikista.
JOS LEHMÄT OSAIS LENTÄÄ (joojoo)
Vois totta olla tää...
Ja ihmiset on hyviä, kauniita, menestyviä.
Nyt leijonat on lampaita, ei kulma hampaita.
Myös luonnon varat jaetaan ja kuusta juustoo haetaan...
Varmaan muutkin kuin minä ihmettelee että mikä ihme kappale.
 
Otetaan käyttöön menetelmä mikä oli Neuvostoliitossa, mitä enenmmän lapsia naisella oli sitä aikaisemmin pääsi eläkkeelle.
 
itseasiassa talouskohtainen veroprosentti voisi olla ihan miettimisen arvoinen asia.
 
Velka on veli otettaessa...

1524404602436.png

Suomalaisten alhaiset korotjohtuvat siitä, että Suomessa asuntolainat sidotaan usein vaihtuvakorkoisiin euriboreihin, kun muualla suositaan kiinteitä viitekorkoja.

Pankit ovat rajoittaneet kaikkein lyhimpien euriborien käyttöä asuntolainojen viitekorkoina, mutta yhä yli 90 prosenttia asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin.

Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, suositaan kiinteitä korkoja. Näissä maissa vain kymmenen prosenttia kotitalouksien asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.

Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen vuoksi Suomen asuntovelalliset ovat muita alttiimpia korkojen nousulle.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiset-nauttivat-euroalueen-halvimmista-asuntolainoista---nain-suomalaisten-asuntolainat-eroavat-muiden-maiden-asuntolainoista/nHpsXnLG
 
Velat veljenpojan maksettavaksi.

En omista mitään. Olen paljon velkaa. Loput jätän köyhille”. Näin totesi testamentissaan Francois Rabelais, ranskalainen satiirikko.

Velkarahan käyttäminen tuottaviin investointeihin on yksi talouskasvun perusmoottoreista. Haitallista on, jos velka suuntautuu ylikulutukseen tai omaisuusarvojen paisuttamiseen. Silloin se on monien taloudellisten murheiden ja romahdusten lähde.

Maailmassa on nyt yhteensä velkaa yli 190 000 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan. Myös suhteellisesti velkaa on valtavasti, 318 prosenttia suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen eli bkt:hen (2017). Korkeat velkatasot ovat aiemmin olleet yhteydessä finanssikriiseihin. Euroalue on syvällä varsinkin julkisen velan suossa. Vuonna 2007 julkista velkaa suhteessa bkt:hen oli vielä 65 prosenttia, mutta 2014 jo 92 prosenttia. Sen jälkeen velkasuhde on pienentynyt tuskallisen hitaasti, ja on nyt 88 prosenttia (2017), vaikka euroalueen talous on kasvanut vuodesta 2014 lähtien. Suhdannehuippu on saavutettu ja nyt katsotaan, miten kauan korkeasuhdanne kestää. Eri maiden velkakärjestä löytyvät tutut Kreikka (177 %), Italia (134 %) ja Portugali (131 %).

Suomi lähtee seuraavaan lamaan huomattavasti velkaisempana kuin edelliseen. Tuo seuraava matalasuhdanne lienee alkamassa vuosina 2019–2021. Toivottavasti se jää lyhyeksi. Jos matalasuhdanne alkaa pian, ei tasaavaan finanssipolitiikkaan ole varaa, ja laskusta tulee jyrkempi. Jos taas noususuhdanne jatkuu, korot tulevat nousemaan. Esimerkiksi valtion korkomenot ovat 2018 noin 1,2 miljardia euroa. Yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi velan kustannuksia noin 437 miljoonalla. Velkaantumiseen puuttuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Ratkaisut ovat paperilla yksinkertaisia. Julkisen sektorin tulisi jäädyttää menot nykytasolle ja vauhdittaa talouskasvua. Tämä laskee velan bkt-osuutta, vaikka nimellisesti velka ei vähenekään.

Suomalaisten varallisuus kasvaa tällä hetkellä, mutta omaisuus lisääntyy eri joukolla kuin velat, jotka kasaantuvat erityisesti asuntovelallisille, joilla oli velkaa keskimäärin 220 prosenttia suhteessa tuloihin (2016). https://www.verkkouutiset.fi/velkaa-on-enemman-kuin-koskaan-miten-siita-selvitaan/

Niinpä. Paitsi että viimeisessä kappaleessa piileksii ajatusvirhe: asuntovelallisen nettovarallisuus kasvaa, jos asunnon arvo kohoaa (ja/tai velka vähenee).
 
Velat veljenpojan maksettavaksi.
Niinpä. Paitsi että viimeisessä kappaleessa piileksii ajatusvirhe: asuntovelallisen nettovarallisuus kasvaa, jos asunnon arvo kohoaa (ja/tai velka vähenee).

Nousevat korot muuttavat varsin nopeasti asuntovelallisten varallisuuden määrää.. Tuosta aiemmasta eri maiden korkovertailusta voi hieman ennustella mihin suuntaan Suomen lainakorot tulevat jatkossa muuttumaan.
 
Nousevat korot muuttavat varsin nopeasti asuntovelallisten varallisuuden määrää.. Tuosta aiemmasta eri maiden korkovertailusta voi hieman ennustella mihin suuntaan Suomen lainakorot tulevat jatkossa muuttumaan.

Odotukset ovat pahasti pakkasella.

1525251543448.png

Suomen peruskorko laski nollaan ensi kertaa Suomen korkohistoriassa, jota on laskettu vuodesta 1867 alkaen. Peruskoron määritti puolivuosittain heinä- ja tammikussa Suomen Pankki aina vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen sen on määrittänyt valtiovarainministeriö. Nykyisin korko lasketaan kolmen edeltävän kalenterikuukauden 12 kuukauden euriborin keskiarvona. Viimeisin valtiovarainministeriön määritys tammikuussa 2016 puoleksi vuodeksi eteenpäin on 0,0 %, eli ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Vuonna 2016 12 kuukauden euribor on ollut vain marginaalisesti nollan yläpuolella ja seen odotetaan muuttuvan lähiaikoina negatiiviseksi.
https://pankkiasiat.fi/suomen-korkohistoria-vuodesta-1867-ensi-kertaa-nollassa

Mutta tunnetusti ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Miten korot ja asuntojen hinnat kehittyvät, jää arvailujen varaan. Jos asuntolaina on kiinteäkorkoinen ja vuokralainen varma ja vakavarainen, ennustettavuus paranee.

Huomautukseni ajatusvirheestä kohdistui ensi sijassa siihen, että asuntovelallisella on tyypillisesti asuntovarallisuutta asuntovelkojen vastapainona, jolloin velka ja varallisuus kasaantuvat samalle henkilölle. Ajan kuluessa laina lyhenee ja asunnon arvo kasvaa, jos lainaa lyhennetään ja kasvukeskus kasvaa. Kulutusluotoista taas saattaa jäädä jäljelle vain muisto ja maksuhäiriömerkintä.
 
Odotukset ovat pahasti pakkasella.
.
Ei minulla ole tässä mitään odotuksia..kun ei ole lainojakaan.

Tarkastelin vain maakohtaista taulukkoa jossa Suomi on ainoana alle 1 %:n asuntolainakorkoineen.. Suurimmalla osalla EU-maisrta korot ovat 2-3 %In tasolla. Mihin päin liikettä mahdollisesti syntyy? Siinä on kaksi mahdollisuutta.

Voihan käydä niinkin että korot halpenee muuallakin. Mutta Suomessa korkokehitys tuskin enää kovin paljoa laskee.
 
Ei minulla ole tässä mitään odotuksia..kun ei ole lainojakaan.

Tarkastelin vain maakohtaista taulukkoa jossa Suomi on ainoana alle 1 %:n asuntolainakorkoineen.. Suurimmalla osalla EU-maisrta korot ovat 2-3 %In tasolla. Mihin päin liikettä mahdollisesti syntyy? Siinä on kaksi mahdollisuutta.

Voihan käydä niinkin että korot halpenee muuallakin. Mutta Suomessa korkokehitys tuskin enää kovin paljoa laskee.

Ennustajaeukkojen negatiivisista korko-odotuksista (3 kk:n euribor) pakisin.

1525266284691.png

https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/5/ennustetaulukot-vuosille-2017-2020-joulukuu-2017/

Suomessa korot ovat matalat: “Suomalaisten alhaiset korot johtuvat siitä, että Suomessa asuntolainat sidotaan usein vaihtuvakorkoisiin euriboreihin, kun muualla suositaan kiinteitä viitekorkoja. Pankit ovat rajoittaneet kaikkein lyhimpien euriborien käyttöä asuntolainojen viitekorkoina, mutta yhä yli 90 prosenttia asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin.”

Muissa maissa liikettä ei juuri synny: “Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, suositaan kiinteitä korkoja. Näissä maissa vain kymmenen prosenttia kotitalouksien asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.
 
Saatanan tunarit :facepalm:(n):mad:

Tekesin ex-pääjohtajalta kovaa kritiikkiä poliitikoille – uusista innovaatioista ei välitetä, osaamisen merkitys unohdettu
Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat hukanneet ymmärryksen huippuosaamisen merkityksestä hyvinvoinnille.
4.5.2018 klo 06:10
13-3-10190155.jpg

Tekesin pääjohtajana vuosina 2000 - 2012 toiminut Veli-Pekka Saarnivaara uskoo, että poliitikkojen on ollut helpompaa leikata kilpailutettavia uusitumiseen tähtääviä innovaatiotukia kuin korvamerkittyjä säilyttäviä tukia. Jälkimmäisiä saavat ovat puolustaneet niitä voimakkaasti.Business Finland


43



Mistä on kyse?
  • Business Finlandin edeltäjän Tekesin pääjohtajana vuosina 2000–2012 toiminut Veli-Pekka Saarnivaara arvostelee voimakkaasti Suomen nykyistä innovaatiopolitiikkaa.
  • Valtio on Saarnivaaran mukaan unohtanut oman roolinsa tuottavuuden kasvattamisessa.
  • Kansalliseen huippuosaamiseen panostaminen alkoi Saarnivaaran mukaan hiipua jo kymmenen vuotta sitten.
  • Saarnivaara pitää ongelmana sitä, että yliopistojen nykyinen rahoitusmalli ei kannusta niitä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Näköalapaikalta asioita pitkään seuranneen Veli-Pekka Saarnivaaran näkemys Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tilasta on karu.
Suomessa on hänen mukaansa unohdettu, että valtiolla on ratkaiseva rooli tuottavuuden kasvattamisessa. Pelkästään yritysten varaan sitä ei Saarnivaaran mukaan voi jättää.
Tuottavuuden kasvu luo talouskasvua. Se taas on hyvinvointivaltion olemassaolon kannalta aivan olennaista.
Yksinkertaisimmillaan tuottavuus nousee yritysten arvonlisäyksen kasvaessa nopeammin kuin käytettyjen resurssien arvo kasvaa. Kyse on yritysten tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintakonseptien merkittävästä uudistumisesta.
Vuosina 2000–2012 innovaatiorahoituskeskus Tekesiä johtanut Saarnivaara toteaa, että tuottavuuden kasvu on edellytys Suomen kaltaisen kehittyneen maan hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
– Suomessa ajatellaan nyt, että vain yritykset voivat kasvattaa tuottavuutta. Se on täysin väärä käsitys, sanoo entinen pääjohtaja.
Muutos alkoi kymmenisen vuotta sitten
Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat kummallisella tavalla hukanneet uskon osaamisen merkitykseen ja heidän omaan rooliinsa tuottavuuden kasvattamisessa.
– Kaikkein tärkeimmät tekijät tuottavuuden kasvuun ovat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja digitalisaatioon. Niihin julkinen valta voi vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti, sanoo Saarnivaara.
Muutos ajattelussa alkoi Saarnivaaran mukaan näkyä jo kymmenisen vuotta sitten.
13-3-9979574.jpg

Ylen MOT tutki yritystukien saajia viime vuonna julkaistussa jutussaan. Taulukosta käyvät ilmi suurimmat yritystukien saajat vuonna 2016. Samana vuonna yritystukiin tehtiin suuri 129 miljoonan euron leikkaus, joista valtaosa kohdistui kilpailutettaviin yritystukiin. Linkki MOT:n juttuun on tämän jutun lopussa.Yle Uutisgrafiikka
Yritysten kokonaan uusiin innovaatioihin tarvittavien kannusteiden alasajo on jatkunut jo kolmen hallituskauden aikana.

Saarnivaara näkee useampia syitä siihen, miksi usko tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä julkisen vallan rooliin siinä on häipynyt.

"Mitataan sitä, mitä on helppo mitata"
Vaikuttavuuden mittaamisen ongelma on hänen mielestään niistä keskeinen. On mitattu sitä, mitä on ollut helppo mitata, välittämättä siitä, että tulos ei kerro mitään vaikuttavuudesta.

Saarnivaara ottaa esimerkiksi tutkimuksen, jolla selvitettiin kansallisen osaamispohjan kasvattamiseen pyrkineen yhteistyön vaikuttavuutta.

Yritysten, tutkimusorganisaatioiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisessä hankkeessa pyrittiin parantamaan koko maan huippuosaamisen pohjaa.

Business Finlandin edeltäjä Tekes
  • Vuonna 1983 perustettu Tekes oli valtion virasto, jonka tehtävänä oli aktivoida elinkeinoelämän, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja.
  • Tekesin toimintaidea oli lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa työllisyydelle.
  • Vuoden 2018 alussa kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja Tekes yhdistyivät uudeksi toimijaksi nimeltä Business Finland.
Helppouden vuoksi aikaperspektiiviksi valittiin kolme vuotta ja kohteiksi vain rahoitusta saaneet yritykset. Aika on Saarnivaaran mukaan kuitenkin aivan liian lyhyt ja pelkästään yritysten tarkasteleminen aivan liian suppea näkökulma tällaisen yhteistyön vaikuttavuuden mittaamiseen.

–Yhteistyöllä tavoitellaan paljon pitkäjänteisempiä vaikutuksia. Kysymys on myös osaamisen leviämisestä muiden yritysten käyttöön.

Yli puolet tavoiteltavista vaikutuksista on Saarnivaaran mukaan ollut tällaisia ulkoisvaikutuksia.

Ekonomistit ovat keskeisessä asemassa
Hänen mukaansa nykyisen hallituksen keskeisimmät neuvonantajat ovat ekonomisteja, joista suuri osa ei ole tutustunut innovaatiopoliittiseen tutkimukseen eikä usko ylipäätään siihen.

Erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten elinkeinoelämää palvelevan tutkimuksen rahoitusta on viime vuosina leikattu (Kauppalehti). Samoin on leikattu yritysten kautta yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä isojen yritysten kautta pk-yrityksille kanavoitua rahoitusta.

Yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta vain hyvin pientä osaa voi käyttää elinkeinoelämän tukemiseen missään muodossa. Jotkut yliopistot sitä silti tekevät.

– Ne toteavat, että se on tärkeä asia ja käyttävät omalla riskillä osan saamastaan rahoituksesta siihen. Mutta nykyinen puhtaasti tiedepainotteinen rahoitusmalli ei sitä millään tavalla tue.

Saarnivaara hän haluaisi yliopistojen rahoitusmalliin myös kannusteita käyttää resursseja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Helpointa leikata kilpailtuja tukia
Saarnivaara arvioi, että kehityksessä on ollut kyse sekä tietoisesta politiikasta että vahingosta. Tietoisesti nykyistä politiikkaa ovat ajaneet markkinatalouden ylivoimaan uskovat poliitikot.

– Heidän mielestään tutkimus- ja innovaatioympäristö toimii parhaiten panostamalla vain perustutkimukseen. He ajattelevat, että valtion ei pidä rahoittaa yritysten tarpeita huomioivaa soveltavaa tieteellistä tutkimusta.

Vahingossa päättämisestä Saarnivaara ottaa esimerkiksi uudistavien yritystukien leikkaamisen osana populistista yritystukikeskustelua. Päädyttiin leikkaamaan toimintaa kehittäviä innovaatiotukia, kun olisi pitänyt leikata vanhoja rakenteita säilyttäviä tukia, joiden hyöty on Saarnivaaran mukaan kyseenalainen.

EU:n komission maaraportti Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta
Euroopan komission Research and Innovation Observatory- yksikkö (RIO) julkaisee vuosittain tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa käsittelevän maaraportin kaikista EU-maista.

Saarnivaara on tehnyt näitä Suomea koskevia tiivistettyjä analyysejä EU:lle jo neljän vuoden ajan.

Tämän vuoden raportissa on voitu hyödyntää myös OECD:n tuoretta arviota Suomen innovaatiopolitiikasta.

Esimerkiksi vuonna 2016 Tekesin rahoitusta leikattiin 129 miljoonaa euroa. Samalla leikattiin Saarnivaaran mukaan valtaosa niistä kannusteista, joiden avulla Suomi oli kivunnut kärkimaaksi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön tiiveydessä.

– Eli leikattiin juuri niitä tukia, jotka olisivat tärkeitä elinkeinoelämän uusiutumisen ja innovaation kannalta, sanoo Saarnivaara.

Kärjistäen voi sanoa, että oli helpompaa leikata kilpailtua innovaatiorahoitusta kuin korvamerkittyjä energiatukia, joiden saaja on tiedossa. Jälkimmäisiä niitä saavat isot yritykset ovat myös puolustaneet vahvasti. Kilpaillulla rahoituksella ei ole samalla tavalla ollut voimakkaita puolustajia.

– Uskon, että tässä tapahtui tämän kaltainen vahinko.

Tiedepainotteinen rahoitusmalli on ongelma
Suomen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus laski vuodesta 2009 vuoteen 2016 yli neljänneksellä. Valtaosa tästä laskusta selittyy yritysten panostusten vähenemisellä, pääosin Nokian tilanteen muutoksen vuoksi. Mutta myös valtion panostus on pienentynyt.

Saarnivaara korostaa myös sitä, että kansantalouden ja yrityksen näkökulma ja aikajänne ovat erilaisia. Yrityksen ei aina kannata olla pioneeri. Tällöin hankinta usein tapahtuu ulkomailta eikä hyödytä Suomea kansantaloudellisesti.

– Suomessa tehty kehitystyö kumuloi osaamista Suomeen ja leviää kivuttomasti myös opetukseen. Tämä taas edistää yritysten toimintojen sijoittumista maahan.

Opetusministeriön vahvasta roolista ei ole päätöstä
Saarnivaara on huolestunut ministeriöiden roolien muuttumisesta innovaatiopolitiikassa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä oli aiemmin vahva rooli elinkeinoelämälle tärkeän kansallisen osaamispohjan luomisessa. Mutta ei ole enää.

– TEM on jättänyt kansallisen osaamispohjan luonnin opetusministeriön vastuulle, ja sitä asia ei kuitenkaan vaikuta kiinnostavan. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan on kiinnostunut vain lyhytjänteisestä kaupallistamistoiminnasta.

13-3-10146574.jpg

Suomen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus laski vuodesta 2009 vuoteen 2016 yli neljänneksellä.Kari Kosonen / Yle
Kaupallistaminen on taas vaikeaa, jollei ole innovaatioita synnyttävää osaamispohjaa.

Mutta miten tekniikan alan yliopisto-opetuksen ohjaus ylipäätään on siirtynyt työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle?

Ohjauksen siirtämisestä opetusministeriöön ei asioita näköalapaikalta seuranneen Saarnivaaran mukaan ole koskaan tehty selkeää poliittista päätöstä, vaan tilanteeseen on pikkuhiljaa ajauduttu. Työ- ja elinkeinoministeriö on luopunut pitkäjänteisestä osaamispohjan kasvattamisesta, eikä ei katso sen kuuluvan omaan rooliinsa.

https://yle.fi/uutiset/3-10182067
 
Se tarkoittaa sitä että kukaan ei halua asua böndellä.
Sinä sen sanoit, kukapa viitsii asua alueella jossa ainoa ilo on villatumppu ja tummelipurkki kun naiset on muuttaneet pois ja korttikin on juotu viranomaisten haltuun ja se estää laajemman reviirin haltuunoton, eräs poikkeus kuitenkin on viriilit maajussit joilla käy flaksi mutta se populaatio on hyvinpieni.
 
Back
Top