Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kasvu jatkuu ennusteessa.
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Ei huolta, eiköhän STM tähän jonkin "aktimallin" keksi. Kunhan vain jättävät siitä sen "kakkosen" pois... /s
Perheille yhteinen veroprosentti joka on mahdollista saada alas lapsiluvulla.
Ja tästä huolimatta ympäristöpuolue Vihreät on sitä mieltä että Suomessa on tilaa, ja että kaikkien halukkaiden tulee saada muuttaa Suomeen ja päästä suoraan täyttäkin täydemmän sosiaaliturvan piiriin koska ihmisoikeudet...
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Velat veljenpojan maksettavaksi.
Niinpä. Paitsi että viimeisessä kappaleessa piileksii ajatusvirhe: asuntovelallisen nettovarallisuus kasvaa, jos asunnon arvo kohoaa (ja/tai velka vähenee).
Niinpä. Paitsi että viimeisessä kappaleessa piileksii ajatusvirhe: asuntovelallisen nettovarallisuus kasvaa, jos asunnon arvo kohoaa (ja/tai velka vähenee).
Nousevat korot muuttavat varsin nopeasti asuntovelallisten varallisuuden määrää.. Tuosta aiemmasta eri maiden korkovertailusta voi hieman ennustella mihin suuntaan Suomen lainakorot tulevat jatkossa muuttumaan.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Odotukset ovat pahasti pakkasella.
https://pankkiasiat.fi/suomen-korkohistoria-vuodesta-1867-ensi-kertaa-nollassa
Mutta tunnetusti ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Miten korot ja asuntojen hinnat kehittyvät, jää arvailujen varaan. Jos asuntolaina on kiinteäkorkoinen ja vuokralainen varma ja vakavarainen, ennustettavuus paranee.
Huomautukseni ajatusvirheestä kohdistui ensi sijassa siihen, että asuntovelallisella on tyypillisesti asuntovarallisuutta asuntovelkojen vastapainona, jolloin velka ja varallisuus kasaantuvat samalle henkilölle. Ajan kuluessa laina lyhenee ja asunnon arvo kasvaa, jos lainaa lyhennetään ja kasvukeskus kasvaa. Kulutusluotoista taas saattaa jäädä jäljelle vain muisto ja maksuhäiriömerkintä.
Ei minulla ole tässä mitään odotuksia..kun ei ole lainojakaan.
Tarkastelin vain maakohtaista taulukkoa jossa Suomi on ainoana alle 1 %:n asuntolainakorkoineen.. Suurimmalla osalla EU-maisrta korot ovat 2-3 %In tasolla. Mihin päin liikettä mahdollisesti syntyy? Siinä on kaksi mahdollisuutta.
Voihan käydä niinkin että korot halpenee muuallakin. Mutta Suomessa korkokehitys tuskin enää kovin paljoa laskee.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ennustajaeukkojen negatiivisista korko-odotuksista (3 kk:n euribor) pakisin.
https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/5/ennustetaulukot-vuosille-2017-2020-joulukuu-2017/
Suomessa korot ovat matalat: “Suomalaisten alhaiset korot johtuvat siitä, että Suomessa asuntolainat sidotaan usein vaihtuvakorkoisiin euriboreihin, kun muualla suositaan kiinteitä viitekorkoja. Pankit ovat rajoittaneet kaikkein lyhimpien euriborien käyttöä asuntolainojen viitekorkoina, mutta yhä yli 90 prosenttia asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin.”
Muissa maissa liikettä ei juuri synny: “Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, suositaan kiinteitä korkoja. Näissä maissa vain kymmenen prosenttia kotitalouksien asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.”
Umkhonto
Ylipäällikkö
Saatanan tunarit 
Tekesin ex-pääjohtajalta kovaa kritiikkiä poliitikoille – uusista innovaatioista ei välitetä, osaamisen merkitys unohdettu
Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat hukanneet ymmärryksen huippuosaamisen merkityksestä hyvinvoinnille.
Tekesin ex-pääjohtajalta kovaa kritiikkiä poliitikoille – uusista innovaatioista ei välitetä, osaamisen merkitys unohdettu
Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat hukanneet ymmärryksen huippuosaamisen merkityksestä hyvinvoinnille.
4.5.2018 klo 06:10
Tekesin pääjohtajana vuosina 2000 - 2012 toiminut Veli-Pekka Saarnivaara uskoo, että poliitikkojen on ollut helpompaa leikata kilpailutettavia uusitumiseen tähtääviä innovaatiotukia kuin korvamerkittyjä säilyttäviä tukia. Jälkimmäisiä saavat ovat puolustaneet niitä voimakkaasti.Business Finland
43
Mistä on kyse?
Näköalapaikalta asioita pitkään seuranneen Veli-Pekka Saarnivaaran näkemys Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tilasta on karu.
- Business Finlandin edeltäjän Tekesin pääjohtajana vuosina 2000–2012 toiminut Veli-Pekka Saarnivaara arvostelee voimakkaasti Suomen nykyistä innovaatiopolitiikkaa.
- Valtio on Saarnivaaran mukaan unohtanut oman roolinsa tuottavuuden kasvattamisessa.
- Kansalliseen huippuosaamiseen panostaminen alkoi Saarnivaaran mukaan hiipua jo kymmenen vuotta sitten.
- Saarnivaara pitää ongelmana sitä, että yliopistojen nykyinen rahoitusmalli ei kannusta niitä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Suomessa on hänen mukaansa unohdettu, että valtiolla on ratkaiseva rooli tuottavuuden kasvattamisessa. Pelkästään yritysten varaan sitä ei Saarnivaaran mukaan voi jättää.
Tuottavuuden kasvu luo talouskasvua. Se taas on hyvinvointivaltion olemassaolon kannalta aivan olennaista.
Yksinkertaisimmillaan tuottavuus nousee yritysten arvonlisäyksen kasvaessa nopeammin kuin käytettyjen resurssien arvo kasvaa. Kyse on yritysten tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintakonseptien merkittävästä uudistumisesta.
Vuosina 2000–2012 innovaatiorahoituskeskus Tekesiä johtanut Saarnivaara toteaa, että tuottavuuden kasvu on edellytys Suomen kaltaisen kehittyneen maan hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
– Suomessa ajatellaan nyt, että vain yritykset voivat kasvattaa tuottavuutta. Se on täysin väärä käsitys, sanoo entinen pääjohtaja.
Muutos alkoi kymmenisen vuotta sitten
Saarnivaaran mukaan poliitikot ovat kummallisella tavalla hukanneet uskon osaamisen merkitykseen ja heidän omaan rooliinsa tuottavuuden kasvattamisessa.
– Kaikkein tärkeimmät tekijät tuottavuuden kasvuun ovat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja digitalisaatioon. Niihin julkinen valta voi vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti, sanoo Saarnivaara.
Muutos ajattelussa alkoi Saarnivaaran mukaan näkyä jo kymmenisen vuotta sitten.
Ylen MOT tutki yritystukien saajia viime vuonna julkaistussa jutussaan. Taulukosta käyvät ilmi suurimmat yritystukien saajat vuonna 2016. Samana vuonna yritystukiin tehtiin suuri 129 miljoonan euron leikkaus, joista valtaosa kohdistui kilpailutettaviin yritystukiin. Linkki MOT:n juttuun on tämän jutun lopussa.Yle Uutisgrafiikka
Yritysten kokonaan uusiin innovaatioihin tarvittavien kannusteiden alasajo on jatkunut jo kolmen hallituskauden aikana.
Saarnivaara näkee useampia syitä siihen, miksi usko tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä julkisen vallan rooliin siinä on häipynyt.
"Mitataan sitä, mitä on helppo mitata"
Vaikuttavuuden mittaamisen ongelma on hänen mielestään niistä keskeinen. On mitattu sitä, mitä on ollut helppo mitata, välittämättä siitä, että tulos ei kerro mitään vaikuttavuudesta.
Saarnivaara ottaa esimerkiksi tutkimuksen, jolla selvitettiin kansallisen osaamispohjan kasvattamiseen pyrkineen yhteistyön vaikuttavuutta.
Yritysten, tutkimusorganisaatioiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisessä hankkeessa pyrittiin parantamaan koko maan huippuosaamisen pohjaa.
Business Finlandin edeltäjä Tekes
- Vuonna 1983 perustettu Tekes oli valtion virasto, jonka tehtävänä oli aktivoida elinkeinoelämän, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja.
- Tekesin toimintaidea oli lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa työllisyydelle.
Helppouden vuoksi aikaperspektiiviksi valittiin kolme vuotta ja kohteiksi vain rahoitusta saaneet yritykset. Aika on Saarnivaaran mukaan kuitenkin aivan liian lyhyt ja pelkästään yritysten tarkasteleminen aivan liian suppea näkökulma tällaisen yhteistyön vaikuttavuuden mittaamiseen.
- Vuoden 2018 alussa kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava Finpro ja Tekes yhdistyivät uudeksi toimijaksi nimeltä Business Finland.
–Yhteistyöllä tavoitellaan paljon pitkäjänteisempiä vaikutuksia. Kysymys on myös osaamisen leviämisestä muiden yritysten käyttöön.
Yli puolet tavoiteltavista vaikutuksista on Saarnivaaran mukaan ollut tällaisia ulkoisvaikutuksia.
Ekonomistit ovat keskeisessä asemassa
Hänen mukaansa nykyisen hallituksen keskeisimmät neuvonantajat ovat ekonomisteja, joista suuri osa ei ole tutustunut innovaatiopoliittiseen tutkimukseen eikä usko ylipäätään siihen.
Erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten elinkeinoelämää palvelevan tutkimuksen rahoitusta on viime vuosina leikattu (Kauppalehti). Samoin on leikattu yritysten kautta yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä isojen yritysten kautta pk-yrityksille kanavoitua rahoitusta.
Yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta vain hyvin pientä osaa voi käyttää elinkeinoelämän tukemiseen missään muodossa. Jotkut yliopistot sitä silti tekevät.
– Ne toteavat, että se on tärkeä asia ja käyttävät omalla riskillä osan saamastaan rahoituksesta siihen. Mutta nykyinen puhtaasti tiedepainotteinen rahoitusmalli ei sitä millään tavalla tue.
Saarnivaara hän haluaisi yliopistojen rahoitusmalliin myös kannusteita käyttää resursseja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Helpointa leikata kilpailtuja tukia
Saarnivaara arvioi, että kehityksessä on ollut kyse sekä tietoisesta politiikasta että vahingosta. Tietoisesti nykyistä politiikkaa ovat ajaneet markkinatalouden ylivoimaan uskovat poliitikot.
– Heidän mielestään tutkimus- ja innovaatioympäristö toimii parhaiten panostamalla vain perustutkimukseen. He ajattelevat, että valtion ei pidä rahoittaa yritysten tarpeita huomioivaa soveltavaa tieteellistä tutkimusta.
Vahingossa päättämisestä Saarnivaara ottaa esimerkiksi uudistavien yritystukien leikkaamisen osana populistista yritystukikeskustelua. Päädyttiin leikkaamaan toimintaa kehittäviä innovaatiotukia, kun olisi pitänyt leikata vanhoja rakenteita säilyttäviä tukia, joiden hyöty on Saarnivaaran mukaan kyseenalainen.
EU:n komission maaraportti Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta
Euroopan komission Research and Innovation Observatory- yksikkö (RIO) julkaisee vuosittain tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa käsittelevän maaraportin kaikista EU-maista.
Saarnivaara on tehnyt näitä Suomea koskevia tiivistettyjä analyysejä EU:lle jo neljän vuoden ajan.
Tämän vuoden raportissa on voitu hyödyntää myös OECD:n tuoretta arviota Suomen innovaatiopolitiikasta.
Esimerkiksi vuonna 2016 Tekesin rahoitusta leikattiin 129 miljoonaa euroa. Samalla leikattiin Saarnivaaran mukaan valtaosa niistä kannusteista, joiden avulla Suomi oli kivunnut kärkimaaksi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön tiiveydessä.
– Eli leikattiin juuri niitä tukia, jotka olisivat tärkeitä elinkeinoelämän uusiutumisen ja innovaation kannalta, sanoo Saarnivaara.
Kärjistäen voi sanoa, että oli helpompaa leikata kilpailtua innovaatiorahoitusta kuin korvamerkittyjä energiatukia, joiden saaja on tiedossa. Jälkimmäisiä niitä saavat isot yritykset ovat myös puolustaneet vahvasti. Kilpaillulla rahoituksella ei ole samalla tavalla ollut voimakkaita puolustajia.
– Uskon, että tässä tapahtui tämän kaltainen vahinko.
Tiedepainotteinen rahoitusmalli on ongelma
Suomen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus laski vuodesta 2009 vuoteen 2016 yli neljänneksellä. Valtaosa tästä laskusta selittyy yritysten panostusten vähenemisellä, pääosin Nokian tilanteen muutoksen vuoksi. Mutta myös valtion panostus on pienentynyt.
Saarnivaara korostaa myös sitä, että kansantalouden ja yrityksen näkökulma ja aikajänne ovat erilaisia. Yrityksen ei aina kannata olla pioneeri. Tällöin hankinta usein tapahtuu ulkomailta eikä hyödytä Suomea kansantaloudellisesti.
– Suomessa tehty kehitystyö kumuloi osaamista Suomeen ja leviää kivuttomasti myös opetukseen. Tämä taas edistää yritysten toimintojen sijoittumista maahan.
Opetusministeriön vahvasta roolista ei ole päätöstä
Saarnivaara on huolestunut ministeriöiden roolien muuttumisesta innovaatiopolitiikassa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä oli aiemmin vahva rooli elinkeinoelämälle tärkeän kansallisen osaamispohjan luomisessa. Mutta ei ole enää.
– TEM on jättänyt kansallisen osaamispohjan luonnin opetusministeriön vastuulle, ja sitä asia ei kuitenkaan vaikuta kiinnostavan. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan on kiinnostunut vain lyhytjänteisestä kaupallistamistoiminnasta.
Suomen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus laski vuodesta 2009 vuoteen 2016 yli neljänneksellä.Kari Kosonen / Yle
Kaupallistaminen on taas vaikeaa, jollei ole innovaatioita synnyttävää osaamispohjaa.
Mutta miten tekniikan alan yliopisto-opetuksen ohjaus ylipäätään on siirtynyt työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle?
Ohjauksen siirtämisestä opetusministeriöön ei asioita näköalapaikalta seuranneen Saarnivaaran mukaan ole koskaan tehty selkeää poliittista päätöstä, vaan tilanteeseen on pikkuhiljaa ajauduttu. Työ- ja elinkeinoministeriö on luopunut pitkäjänteisestä osaamispohjan kasvattamisesta, eikä ei katso sen kuuluvan omaan rooliinsa.
https://yle.fi/uutiset/3-10182067
"Musta surma"
Eikös tuo kartan tummat alueet ole samansuuntainen kuin kepun kannatusalue
Tarkoittaako tuo nyt sitä että kanttiksien alueet ovat uusia persläpialueita, eihän nyt korkeamman kultuurin asuttamia alueita voi päästää taantumaan , vai mikä johtopäätös tuosta kartasta pitää tehdä?
Se tarkoittaa sitä että kukaan ei halua asua böndellä.
Sinä sen sanoit, kukapa viitsii asua alueella jossa ainoa ilo on villatumppu ja tummelipurkki kun naiset on muuttaneet pois ja korttikin on juotu viranomaisten haltuun ja se estää laajemman reviirin haltuunoton, eräs poikkeus kuitenkin on viriilit maajussit joilla käy flaksi mutta se populaatio on hyvinpieni.