Taloustieteellinen keskustelu

[Nojatuolistrategi]

Kaikki tiet vievät kaupunkiin.

YK listasi maailman megakaupungit: 37 miljoonaan asukkaan Tokio on ykkönen – katso 30 suurimman lista https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005683354.html

Megapoli on metropolialue, jonka väkiluku on yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Monesti käsitettä käytetään alueesta, jonka väentiheys ylittää tietyn rajan – rajana pidetään useimmiten 2 000 asukasta neliökilometrillä. Megapoli voi olla yksi metropolialue tai useiden metropolialueiden konurbaatio (kuten Yhdysvaltain itärannikon BosWash tai Saksan Rein-Ruhr).

Vuonna 1950 vain New Yorkin väkiluku ylitti kymmenen miljoonan ihmisen rajan. Nykyään megapoleja on pitkälti yli kaksikymmentä ja määrän odotetaan vain nousevan tulevaisuudessa kehitysmaiden kaupungistuessa. Nykyään suurin osa maailman megapoleista sijaitsee kehitysmaissa. Maailman suurin megapoli on Tokio, jonka suurkaupunkialueella asuu yli 36 miljoonaa ihmistä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Megapoli

Alfa- tai Beta-kaupunkiin.

Maailmankaupunki

[1] (engl. world city)[1] on kaupunki, jolla on merkittävä vaikutus maailmaan sosioekonomisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti. Maailmankaupunki-termin sijaan käytetään joskus myös termiä globaali kaupunki (engl. global city). https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaupunki

Tai Gamma-kaupungista takaisin Pohjois-Karjalaan.

 

[Nojatuolistrategi]

Po-sijoitukset / BKT (%, v. 2017 ja 5 v. keskiarvo).

Suomalaiset startupit ovat keränneet viiden vuoden aikana eniten pääomaa Euroopassa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Pelkästään vuoden 2017 suomalaisiin startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin Euroopan neljänneksi eniten pääomasijoituksia. Edelle Pääomasijoittajien julkaisemassa tilastossa 2017 kirivät vain Britannia, Ruotsi ja Ranska.

Sen sijaan Suomi on jäämässä yhä pahemmin jälkeen pääomasijoittajien rahastojen koossa. Muualla Euroopassa ovat yleistyneet yhä suuremmat VC-rahastot eli alkuvaiheen yrityksiin sijoittavat pääomasijoitusyhtiöiden rahastot. Kerättyjen VC-rahastojen keskikoko on noussut lähes sataan miljoonaan euroon. Rahastojen keskimääräinen koko on lähes kaksinkertaistunut Euroopassa kymmenessä vuodessa.

Suomessa Inventure keräsi viime vuonna Suomen suurimman teknologiayhtiöihin sijoittavan VC-rahaston, 135 miljoonaa euroa. Muut uudet rahastot ovat merkittävästi pienempiä, osa alle 20 miljoonan kokoisia. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-houkuttelee-startup-sijoituksia-parhaiten-uutta-paaomaa-koko-euroopassa/yX4XWcqY

Siemenvaiheen rahoituskierroksille riittää rahaa, mutta kansainvälistymisvaiheessa isot pojat poimivat parhaat kasvuyritykset syvempiin taskuihin.

 

[Teräsmies]

Kaikki tiet vievät kaupunkiin.



Alfa- tai Beta-kaupunkiin.



Tai Gamma-kaupungista takaisin Pohjois-Karjalaan.

Tokio on tosiaankin melkoisen iso paikka.

 

[Nojatuolistrategi]

Rikkana neulansilmässä.

Miljardöörien määrä kasvoi 15 prosenttia ja yhteenlaskettu omaisuus 24,4 prosenttia.

Maailmassa on tällä hetkellä ennätykselliset 2754 dollarimiljardööriä. Lukumärää kasvoi viime vuonna 15 prosenttia edellisvuodesta, ilmenee varainhoidon konsulttiyhtiö Wealth–X:n tekemästä tutkimuksesta. Asiasta uutisoi Äripäev.

Maanosia vertailtaessa miljardöörejä asuu eniten Euroopassa (821) ja toiseksi eniten Aasiassa (784). Kolmantena tulee Pohjois-Amerikka (727).

Maista kuitenkin Yhdysvallat vie voiton 680 miljardöörin kotimaana. Seuraavana listalla ovat Kiinalle kuuluva Hongkongin talousalue (338), Intia (204), Saksa (152) ja Sveitsi 99 miljardöörillä.

Kaupunkivertailussa miljardöörejä asuu eniten New Yorkissa, Hongkongissa, San Franciscossa, Moskovassa ja Lontoossa.

Naismiljardöörejä on maailmassa 321 henkilöä. Määrä kasvoi viime vuonna 18 prosenttia.

https://www.verkkouutiset.fi/maailmassa-ennatysmaara-miljardooreja-taalla-he-asuvat/

Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

 

[johan6]

Tässä olisi Suomellakin paljon opittavaa..https://yle.fi/uutiset/3-10216477

YLE 22.5.2018
Tallinna rikastui ilmaisella joukkoliikenteellä – nyt Viro haluaa muuttaa koko maan bussilinjat maksuttomiksi
Samalla kun Tallinna on kahminut uusia veronmaksajia, naapurikunnat ovat köyhtyneet. Nyt valtio yrittää tasapainottaa tilannetta.

Virossa osataan ajatella asioita juuri oikealla tavalla. Monella muullakin yhteiskunnan osa-alueella kuin julkisen liikenteen osalta. Suomalaisena käy jopa hieman kateeksi. Hyvin todennäköisesti Viro ohittaa Suomen kansantaloudessa/asukas ja suhteellisessa hyvinvoinnissa seuraavan vuosikymmenen aikana. Siis vuoteen 2030 mennessä.

P.S.

Lisään vielä tämän linkin:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Julkisyhteisojen-velka/
Virolaiset eivät todellakaan ole tyhmiä...

 

[baikal]

Virossa osataan ajatella asioita juuri oikealla tavalla. Monella muullakin yhteiskunnan osa-alueella kuin julkisen liikenteen osalta. Suomalaisena käy jopa hieman kateeksi. Hyvin todennäköisesti Viro ohittaa Suomen kansantaloudessa/asukas ja suhteellisessa hyvinvoinnissa seuraavan vuosikymmenen aikana. Siis vuoteen 2030 mennessä.

Tietyllä tavalla -uusi nuori valtio- on monessa kohtaa väistellyt naapureidensa kokemat sudenkuopat. Tiettyä aivojen ennakkoluulotonta käyttöä on ollut koko uuden itsenäisyyden ajan.

 

[StmSvejk]

Tässä olisi Suomellakin paljon opittavaa..https://yle.fi/uutiset/3-10216477

Virossa osataan ajatella asioita juuri oikealla tavalla. Monella muullakin yhteiskunnan osa-alueella kuin julkisen liikenteen osalta. Suomalaisena käy jopa hieman kateeksi. Hyvin todennäköisesti Viro ohittaa Suomen kansantaloudessa/asukas ja suhteellisessa hyvinvoinnissa seuraavan vuosikymmenen aikana. Siis vuoteen 2030 mennessä.

Erona on se, että Viro on rikas, Suomi köyhä.

 

[Raveni]

Kyllä Suomella rahaa on. Eriasia mihin sen käyttää. Onhan virossa palkat sekä eläkkeet todella pienet. Samoin sosiaaliturva suhteellisen huono. Maat ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia. Viro on pieni ja ketterä valtio joka uskaltaa tehdä asioista eritavalaa. Saatiinhan siellä potilastieto järjestelmäkin toimimaan tuosta vain. Suomessa toimi vieläkään. Lisäksi jos siellä soittaa hätänumeroon niin hätäkeskus saa automaattisesti sijainnin. Suomessa siihen tarvitaan erillinen appi. Pieni asioita mutta niitä on paljon miten tuolla tehdään asiat toisella tavalla.

 

[Nojatuolistrategi]

Itsensä työllistäjät ja omistajayrittäjät.

Suomessa aloittaa vuosittain 4 000–5 000 pientä ja itsenäistä yritystä. Niistä ylivoimainen enemmistö on itsensä työllistäjiä. Todellisia startup-yrityksiä ovat vain todella harvat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomessa vuosittain noin sata.

Startupit kansantaloudessa -raportissa Etlan tutkijat kävivät läpi vuonna 2016 perustetut yritykset, ja löysivät 79 startupin kriteerit täyttävää yritystä: kasvuhakuisia, kansainvälisesti suuntautuvia yrityksiä, joilla on skaalautuva liiketoimintamalli. Määrä on vain 0,3 prosenttia kaikista tuona vuonna aloittaneista yrityksistä.

Itsensä työllistäjillä oli vuonna 2010 yhteensä 52 300 yritystä. Omistajayrittäjät voitiin yhdistää reiluun 75 400 yritykseen. Omistajayrittäjien yritykset työllistävät nelinkertaisesti enemmän ihmisiä ja tekevät kuusinkertaisen liikevaihdon itsensä työllistäjiin verrattuna.

Yrittäjien aiempi toiminta kertoo tärkeää tarinaa siitä, millaisia valintoja yrittäjyyden taustalla on. Itsensä työllistäjille oli työttömyys tai opiskelu oli puolet yleisempi tausta kuin yrittäjillä, eli yrittäjäksi on todennäköisesti ryhdytty muiden tulonlähteiden puuttuessa. Se voi tutkijoiden mukaan viitata todellisen yrittäjyyshalun sijaan pakkoyrittäjyyteen.

Hyvistä kasvuyhtiöistä sen sijaan versoo uusia tuottavia yrittäjiä, kun niiden työntekijät perustavat omia startup-yrityksiä. "Näin yrittäjä levittää työnantajansa oppeja laajemmin talouteen. Aiemman työnantajan tuottavuudella ja yrittäjän oman uuden yrityksen tuottavuudella on vahva positiivinen yhteys", tutkijat kertovat.

https://www.talouselama.fi/uutiset/etla-selvitti-vuonna-2016-syntyi-79-lupaavan-startupin-kriteerit-tayttavaa-yritysta/138cdc8f-b2c3-36cd-ac9c-b6dbc3e24762

Yksisarviset ovat harvinaisia.

 

[Herman30]

Viro on hyvä maa yrittäjälle, hiukan huonompi palkansaajalle. Ja vielä huonompi työttömille ja eläkeläisille.
Kai meilläkin saataisiin tietojärjestelmät toimimaan jos voitaisiin aloittaa nollasta kuten Viro. Mutta kun meillä on vosikymmenien aikana tulleita eri järjestelmiä jotka eivät keskenään osaa kommunikoida. Eli Suomen tietojärjestelmä koostuu tilkkutäkistä.

 

[Raveni]

Viro on hyvä maa yrittäjälle, hiukan huonompi palkansaajalle. Ja vielä huonompi työttömille ja eläkeläisille.
Kai meilläkin saataisiin tietojärjestelmät toimimaan jos voitaisiin aloittaa nollasta kuten Viro. Mutta kun meillä on vosikymmenien aikana tulleita eri järjestelmiä jotka eivät keskenään osaa kommunikoida. Eli Suomen tietojärjestelmä koostuu tilkkutäkistä.

Toisin sanoen sitä ei saada toimimaan tai korjattua ennen kuin räjäytetään vanha alas ja rakennetaan kokonaan uusi.

 

[Oho]

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/24...-mutta-jussi-halla-aho-oli-oikeassa-osaajista

No nyt tommonenkin lähinnä virhe viher-vasemmiston online-äänitorvi on havahtunut tähän meikäläisen vuosia paasaamaan havaintoon jossa totta lienee paljon toista puolta enemmän:

– Suurempi ongelma erityisosaajien kanssa on se, että Suomeen ei hakeudu erityisosaajia. Suomi ei ole kansainvälisesti niin houkutteleva kohde kuin Keski-Euroopan suuret maat tai Ruotsi, Sorainen sanoo.

Sorainen huomauttaa, että houkuttelevuuden puutteeseen ei voida vaikuttaa lupamenettelyillä. Houkuttelevuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.

No eiköhän lehti palaa pian valitulle linjalleen ja ryhdy vastahyökkäykseen moista harhaoppisuutta vastaan... Onhan tossa jo toki siemen vastaiskulle, ehkä Suomen houkkutelevuuteen ei vaikutakaan paskat liksat ja korkea veroaste vaan joku oletettu yleinen ulkomaalaisvastaisuus.

#6. Juuri näin. Ict-osaajien kohdalla alkavat palkat nykyään 7.000€ tasosta. Puhumme tässä koulutetuista osaajista, joilla näyttöä osaamisesta ja kokemuksesta.

Siinä on kanssa semmonen ajatusten Tonava että oksat pois..... Mä tiedän aika monta todellista ICT osaajaa, jotka ei tommosista liksoista näe kuin päiväunia.

 

[johan6]

Viro on hyvä maa yrittäjälle, hiukan huonompi palkansaajalle. Ja vielä huonompi työttömille ja eläkeläisille.

.. ja vielä näitäkin huonompi maa sellaisille "pakolaisille" ja maahanmuuttajille joille tosiasiallisena tavoitteena on sosiaaliturvan varassa eläminen.

Viro on esimerkki maasta jossa on aloitettu kehittämään yhteiskuntaa melko vaatimattomista lähtökohdista. Siellä on valittu linja jonka mukaan..
A) Ensin nostetaan yhteiskunnan taloudellisia voimavaroja (siis kehitetään ja kasvatetaan resursseja)
B) Vasta sen jälkeen kun on kertynyt jakovaraa, lisätään sosiaalisia palveluita (=tulonsiirtoja)

Siis, käytännössä tienataan ensin ja sitten "vasta syödään". Siis kuten vanha kansa sanoo: "pidetään suu säkkiä myöten" . Ei ole pienintäkään epäilystä etteikö virolaiset olisi halutessaan saaneet otettua velkaa valtiolleen (lue kansalaisille). Tällaiseen valheelliseen politiikkaan ei kuitenkaan ole siellä lähdetty.

Viro kehittää yhteiskuntaansa vauraammaksi taloudellisesti terveellä tavalla. Monet asiat hoituvat siellä jopa paremmin kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka yliopistokoulutuksen joka on ehkä jäänyt julkisuudessa Suomen varjoon. Siellä esim. opiskelee sadoittain suomalaisia mm. eri alojen lääkäreiksi jne.

 

[Herman30]

He opiskelevat Virossa (ja osa Latviassa) koska sillä on edullisempaa. Ei sen takia että olisi jotenkin paremmat oppilaitokset.

 

[Mustaruuti]

He opiskelevat Virossa (ja osa Latviassa) koska sillä on edullisempaa. Ei sen takia että olisi jotenkin paremmat oppilaitokset.

Ja siksi, etteivät ole Suomessa päässeet sisään. Lääkäriseula on tiukka.

 

[johan6]

Ja siksi, etteivät ole Suomessa päässeet sisään. Lääkäriseula on tiukka.

Suomalainen "lääkäriseula, lakimiesseula, ekonomiseula jne." on joissain tapauksissa jopa suorastaan typerä. Mutta palatakseni Virossa opiskeleviin. He saavat kuitenkin opintojensa päätteeksi koko EU:n alueella kelpoisen tutkinnon sekä oikeuden toimia lääkärinä. Maksavat myös itse lukukausimaksunsa. Voisin uskoa että kyseisten opiskelijoiden motivaatio oman ammattivalintansa suhteen on vähintäänkin keskimääräistä vahvempi.

Toinen ja vielä tärkeämpi asia olisikin suomalaisten yliopistojen pääsykoejärjestelmä. Siitä löytyy paljon kritisoitavaa..Mutta jääköön toiseen kertaan ja parempaan topic'iin.

 

[Mustaruuti]

Tämä on yksi nykyisen hallituksen hölmöimpiä juttuja. Tuotekehityksestä on leikattu samalla kun yritystukiin ei ole koskettu.

https://yle.fi/uutiset/3-10220827

Huonoina aikoina sekä valtio että yritykset pyrkivät herkästi hakemaan säästöjä tutkimus- ja kehitysrahoituksesta.

T&k-rahoitus luetaan usein osaksi yritystukia. Soinin mielestä lähestymistapa on täysin väärä.
– Valtion kannattaisi sijoittaa tulevaisuuteen. T&k-sijoittaminen on investointeja, ei kuluttamista. Niitä ei kannata laittaa samaan pakettiin yritystukien kanssa.

Säästökohteena tutkimus- ja kehittämistoiminta saattaa tuntua helpolta, sillä leikkausten vaikutukset eivät näy välittömästi. Soinin mukaan rahoituksesta nipistäminen kuitenkin rapauttaa kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä.
– Tämä on sama asia, kuin jos jollakin tavalla menettäisi elämänhallinnan ja ei satsaisi omaan terveyteensä. Huonot asiat eivät välttämättä heti näy.

Huvittavaa kyllä, vasemmistoliitto on jäljillä... Toki poliittinen ketunhäntä kainalossa.

Vasemmistoliitto esittää korotusta tutkimusmenoihin – ”Haluammeko menestyä panostamalla osaamiseen vai jatkaa palkkojen polkemista”

https://www.kansanuutiset.fi/artikk...la-osaamiseen-vai-jatkaa-palkkojen-polkemista

 

[johan6]

Tuo yllä oleva käppyrä asettuu samoihin aikoihin jolloin Nokian kännyköiden kehitys siirtyi Microsoftille. Toki samoihin aikoihin myös valtion tukia ryhdyttiin tarjoamaan tuulivoimaloille. Niille taitaa rahaa mennä edelleenkin.
http://tuulivahinko.fi/

Tottahan tuolla tuulivoiman tukirahalla voisi kustantaa jotain hieman järkevämpiäkin hankkeita..

 

[Nojatuolistrategi]

Kilpailukyky-ranking laskee.

Kansainvälisen kilpailukykyraportin mukaan Suomi on maailman 16. kilpailukykyisin maa.

IMD World Competitiveness Center -tutkimuslaitoksen tekemän vertailun mukaan Suomella on monia vahvuuksia, jotka antavat erinomaiset lähtökohdat kansainväliseen kilpailuun. Viiden vuoden aikajänteellä kehitys on ollut myönteistä, sillä vielä vuonna 2015 Suomi oli sijalla 20.

Korkea koulutustaso, luotettava infrastruktuuri ja politiikan ennakoitavuus nousivat esiin yritysjohtajille tehdyssä kyselyssä. Talouden houkuttelevuutta lisäävät myös korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, tehokas oikeusjärjestelmä ja laadukas yritysjohtaminen.

Tutkimuksen mukaan Suomella on selviä heikkouksia. Työmarkkinapolitiikka on jumissa ja verojärjestelmän kilpailukyky on heikolla tasolla. Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä rahavirtoja, sillä maahan suuntautuvat investoinnit ovat vasta sijalla 60.

Mutta nouseeko BKT?

 

[johan6]

Kilpailukyky-ranking laskee.
Mutta nouseeko BKT?

Siis käytännössä kilpailykykymme paranee. Myös Suomen BKT kasvaa tällä hetkellä n. 2-3% vuodessa. Ehkä se riittää pitämään Suomen omalla paikallaan tilastoissa. Sinällään maamme sijaluku (16.) on jo hyvin lähellä maksimia johon voisimme mahdollisesti ja teoreettisesti päästä. Paremmin sijoittuneissa maissa ollaan meitä edellä jo lähtökohdissa.

Meillä on pysyvänä ongelmana korkea kokonaisveroaste ja julkishallinnon liian suuri koko/tehottomuus sekä yhteiskunnan velkaantuminen. Suuri ongelman on myös rakenteellinen työttömyytemme. Nykyhallitus on tehnyt oikeita siirtoja joiden myötä työllisyysaste on noussut yli 70%:in. Tavoitteena olisi päästä 75%:iin ja ehkä hieman korkeammallekin. Siihen tuskin noustaan. Pysyvänä rasitteena on myös se että tiettyjen "kunniakansalaisryhmien" osallistuminen työmarkkinoille on käytännössä olematonta. Näiden suhteellinen osuus sosiaaliturvan ja rikollisuuden kustannuksista tulee vain kasvamaan jatkossa.

Suomen tilannetta auttaisi jos saisimme lisättyä yrittäjyyttä, työllistettyä yhä useampia. Lisäksi samanaikaisesti säästettyä julkishallinnon kustannuksissa sekä saisimme kevennettyä kokonaisverotusta.