Taloustieteellinen keskustelu

Asumistukia tarvitaan, koska kukaan ei halua tehdä Helsingin taikka muiden kasvukeskusten asuntohinnoille mitään.
Pikku-uutisia:

Kelan asumistukipotti ylitti haamurajan - Neljännes jättisummasta valuu pääkaupunkiseudulle (Kauppalehti 16.3.2018)
"Kela maksoi viime vuonna asumistukia yhteensä yli 2000 miljoonaa euroa. Kahden miljardin euron raja meni rikki ensimmäistä kertaa. 2010-luvulla asumistuen summa on kasvanut 65 prosenttia."

Harva joutuu muuttamaan halvempaan asuntoon – Kela maksaa usein koko vuokran (Taloussanomat 8.3.2018)
"Joulukuussa toimeentulotukea maksettiin asumiseen 92 000 kotitaloudelle, joista 40 000:n vuokra ylitti kuntakohtaisen rajan. Näistä 30 000:lle eli 77 prosentille asumismenot korvattiin rajan ylittymisestä huolimatta kokonaisuudessaan."

Ja nostona edellisestä osasta:
Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut kokonaan Helsingissä (Helsingin Uutiset 7.10.2017)
"Vuokra ylittää nykyisin usein toimeentulotuen kohtuullisen määrän rajan. Kesäkuussa Helsingissä 44 prosentilla perustoimeentulotuen hakijoista vuokra oli tarpeelliseksi katsottua suurempi. Peräti 87 prosentissa ylitystapauksista Kela huomioi vuokran tarpeellisen rajan määrää suurempana. Tuki voidaan myöntää kalliimpaan asuntoon 3–6 kuukaudeksi."

Jo normaalissa asumistuessa oli pitkään ikiliikkuja, jossa Kela tarkisti tuet vastaamaan alueen vuokratasoa, ja vuokranantajat tarkistivat yhtä säntillisesti vuokrat vähän yli Kelan tuista. Seuraavana vuonna uusi kierros samaa rataa. Sen päälle valtio ja kunnat innostuivat keräämään rahaa kiinteistöveroista, varainsiirtoverosta, tonttivuokrista, energiaveroista ja niin edelleen, koska näitä on perin vaikea välttää. Ilman seiniä ympärillä nimittäin tulee viimeistään marraskuussa aika kylmä, ja joulukuussa tuntuu yleensä tarpeelliselta laittaa lämmötkin päälle. Vaikka Kelan asumistukea jaetaan ennätysmäärä, sekään ei riitä vaan täydennystä tulee toimeentulotuesta. Toimeentulotuessa pitäisi olla vuokran yläraja, mutta kuten uutinen kertoo, siitä kiinni pitäminen on poikkeus ja ylittäminen sääntö.

Rahat eivät jää asukkaalle vaan menevät eteenpäin. Ottajina on pari isoa tahoa, mutta myös liuta yksityishenkilöitä, jotka ovat hoksanneet ehtymättömän runsaudensarven. Tällä tienataan.

Ja älä nyt ala mitään "työtön muuttaa sit maalle"-itkua. Ensin halutaan ne sieltä työpaikkojen perään kaupunkeihin ja sit niiden kuitenkin pitäisi muuttaa maalle... on siinä dilemma...
Niin, samaan aikaan "maalla":

Savonlinnassa käynnistyy harvinaisen suuri vuokra-asuntojen purku-urakka – 500 kotia jyrätään maan tasalle (Yle 21.3.2018)
"Vuokra-asuntojen kysynnän hiipuminen Savonlinnassa tarkoittaa useiden satojen asuntojen purkamista melko ripeällä aikataululla. Ensimmäiset reilut sata puretaan tulevana kesänä. Savonlinnan kaupunki on arvioinut, että seuraavan viiden vuoden aikana tullaan purkamaan jopa 500 asuntoa."

Ei ole ottajia 80/90-luvun asunnoille. Minusta tuollainen tuntui vielä äskettäin suorastaan uudenkarhealta, ainakin verrattuna 70-luvun kolosseihin, joiden korjausvelan kanssa pähkäillään kaiken aikaa. Joko ihmiset tai asunnot ovat väärissä paikoissa. Siinäpä riittäisi pohdittavaa, miksei kannata luoda työpaikkoja puoli-ilmaisen asumisen alueille. Pääkaupunkiseudulla taas kannattaa ilmeisesti aina asua, olipa sitten työtä tekevä, hakeva tai hakematon. Kallista on, mutta joku maksaa aina.
 
Pikku-uutisia:

Kelan asumistukipotti ylitti haamurajan - Neljännes jättisummasta valuu pääkaupunkiseudulle (Kauppalehti 16.3.2018)
"Kela maksoi viime vuonna asumistukia yhteensä yli 2000 miljoonaa euroa. Kahden miljardin euron raja meni rikki ensimmäistä kertaa. 2010-luvulla asumistuen summa on kasvanut 65 prosenttia."

Harva joutuu muuttamaan halvempaan asuntoon – Kela maksaa usein koko vuokran (Taloussanomat 8.3.2018)
"Joulukuussa toimeentulotukea maksettiin asumiseen 92 000 kotitaloudelle, joista 40 000:n vuokra ylitti kuntakohtaisen rajan. Näistä 30 000:lle eli 77 prosentille asumismenot korvattiin rajan ylittymisestä huolimatta kokonaisuudessaan."

Ja nostona edellisestä osasta:
Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut kokonaan Helsingissä (Helsingin Uutiset 7.10.2017)
"Vuokra ylittää nykyisin usein toimeentulotuen kohtuullisen määrän rajan. Kesäkuussa Helsingissä 44 prosentilla perustoimeentulotuen hakijoista vuokra oli tarpeelliseksi katsottua suurempi. Peräti 87 prosentissa ylitystapauksista Kela huomioi vuokran tarpeellisen rajan määrää suurempana. Tuki voidaan myöntää kalliimpaan asuntoon 3–6 kuukaudeksi."

Jo normaalissa asumistuessa oli pitkään ikiliikkuja, jossa Kela tarkisti tuet vastaamaan alueen vuokratasoa, ja vuokranantajat tarkistivat yhtä säntillisesti vuokrat vähän yli Kelan tuista. Seuraavana vuonna uusi kierros samaa rataa. Sen päälle valtio ja kunnat innostuivat keräämään rahaa kiinteistöveroista, varainsiirtoverosta, tonttivuokrista, energiaveroista ja niin edelleen, koska näitä on perin vaikea välttää. Ilman seiniä ympärillä nimittäin tulee viimeistään marraskuussa aika kylmä, ja joulukuussa tuntuu yleensä tarpeelliselta laittaa lämmötkin päälle. Vaikka Kelan asumistukea jaetaan ennätysmäärä, sekään ei riitä vaan täydennystä tulee toimeentulotuesta. Toimeentulotuessa pitäisi olla vuokran yläraja, mutta kuten uutinen kertoo, siitä kiinni pitäminen on poikkeus ja ylittäminen sääntö.

Rahat eivät jää asukkaalle vaan menevät eteenpäin. Ottajina on pari isoa tahoa, mutta myös liuta yksityishenkilöitä, jotka ovat hoksanneet ehtymättömän runsaudensarven. Tällä tienataan.


Niin, samaan aikaan "maalla":

Savonlinnassa käynnistyy harvinaisen suuri vuokra-asuntojen purku-urakka – 500 kotia jyrätään maan tasalle (Yle 21.3.2018)
"Vuokra-asuntojen kysynnän hiipuminen Savonlinnassa tarkoittaa useiden satojen asuntojen purkamista melko ripeällä aikataululla. Ensimmäiset reilut sata puretaan tulevana kesänä. Savonlinnan kaupunki on arvioinut, että seuraavan viiden vuoden aikana tullaan purkamaan jopa 500 asuntoa."

Ei ole ottajia 80/90-luvun asunnoille. Minusta tuollainen tuntui vielä äskettäin suorastaan uudenkarhealta, ainakin verrattuna 70-luvun kolosseihin, joiden korjausvelan kanssa pähkäillään kaiken aikaa. Joko ihmiset tai asunnot ovat väärissä paikoissa. Siinäpä riittäisi pohdittavaa, miksei kannata luoda työpaikkoja puoli-ilmaisen asumisen alueille. Pääkaupunkiseudulla taas kannattaa ilmeisesti aina asua, olipa sitten työtä tekevä, hakeva tai hakematon. Kallista on, mutta joku maksaa aina.

Maalla SVL:ssa..

Ei ole ottajia, kun vuokra on 600€, asunnonhinta 140k€, ja korjausvelkaa tulee 5-vuoden sisään 20k€. Ja palkat on 2400€, ne kellä on luottotiedot ostaa, ja ne kellä ei, hommaa kapungilta kämpän, koska muuttoliike. Ja työpaikkoja ei ole...

Mussutetaan nyt siitä kuinka palvelut on ihmisten lähellä, mutta ilman "pääkonttoritaloutta" ei PKS tuottaisi muuta kuin A4 paperia...

Minä loisin työpaikkoja maalle, missä asuminen on puoli-ilmaista, valtio maksoi valokaapelit viimevuosikymmenenä ja ihmisetkään eivät tarvitsisi 3-tonnia kuussa vuokraan. Mut kun ei.. sen pitää olla koska sen pitää olla... koska liikenneyhteydet ja firman maine...

Joo, sori, pikkasen kännivastaus... oli tuttuja käymässä.
 
Koodari voisi hyvin asua korvessa ja tehdä etätöitä. Samoin sähköinen asiakaspalvelu. Joku tehtaan valvomohommakin voisi hyvin olla etätyötä. Vain ihmisen kekseliäisyys on rajana. Etätyömahdollisuus on palkan ohella hyvä kilpailuetu.
 
Harva tuntuu ymmärtävän minkälaisen täydellisen myrskyn silmään Suomen kansantalous joutui. Mietitäänpä mitä tapahtui reilu vuosikymmen sitten.

1. USA-lähtöinen finanssikriisi ajoi maailmantalouden taantumaan
2. Meille tärkeistä vientimarkkinoista Venäjä ja euroalue olivat laskusuhdanteessa
3. Metsäteollisuus oli ongelmissa rakennemuutoksen vuoksi
4. Nokia romahti
5. Ylimitoitetut palkankorotukset pilasivat Suomen kustannuskilpailukyvyn

Näistä viimeinen on ainoa, johon kotimainen poliitikko saattoi vaikuttaa. Eurolla oli osittainen vaikutus kakkos- ja vitoskohtiin.

Kohtiin 3 & 4 olisi tietysti voitu vaikuttaa paremmilla päätöksillä myös yritysjohdoissa. Nokian tuhoon johtaneet tekijät ovat hyvin selvillä ja kurssi olisi ollut tuolloin vielä käännettävissä, ainakin osittain. Myös paperiteollisuudessa tehtiin tuolloin pahoja arviointivirheitä. Kemijärven tehdas esimerkiksi suljettiin kannattavana.
 
Pikku-uutisia:

Kelan asumistukipotti ylitti haamurajan - Neljännes jättisummasta valuu pääkaupunkiseudulle (Kauppalehti 16.3.2018)
"Kela maksoi viime vuonna asumistukia yhteensä yli 2000 miljoonaa euroa. Kahden miljardin euron raja meni rikki ensimmäistä kertaa. 2010-luvulla asumistuen summa on kasvanut 65 prosenttia."

Harva joutuu muuttamaan halvempaan asuntoon – Kela maksaa usein koko vuokran (Taloussanomat 8.3.2018)
"Joulukuussa toimeentulotukea maksettiin asumiseen 92 000 kotitaloudelle, joista 40 000:n vuokra ylitti kuntakohtaisen rajan. Näistä 30 000:lle eli 77 prosentille asumismenot korvattiin rajan ylittymisestä huolimatta kokonaisuudessaan."

Ja nostona edellisestä osasta:
Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut kokonaan Helsingissä (Helsingin Uutiset 7.10.2017)
"Vuokra ylittää nykyisin usein toimeentulotuen kohtuullisen määrän rajan. Kesäkuussa Helsingissä 44 prosentilla perustoimeentulotuen hakijoista vuokra oli tarpeelliseksi katsottua suurempi. Peräti 87 prosentissa ylitystapauksista Kela huomioi vuokran tarpeellisen rajan määrää suurempana. Tuki voidaan myöntää kalliimpaan asuntoon 3–6 kuukaudeksi."

Jo normaalissa asumistuessa oli pitkään ikiliikkuja, jossa Kela tarkisti tuet vastaamaan alueen vuokratasoa, ja vuokranantajat tarkistivat yhtä säntillisesti vuokrat vähän yli Kelan tuista. Seuraavana vuonna uusi kierros samaa rataa. Sen päälle valtio ja kunnat innostuivat keräämään rahaa kiinteistöveroista, varainsiirtoverosta, tonttivuokrista, energiaveroista ja niin edelleen, koska näitä on perin vaikea välttää. Ilman seiniä ympärillä nimittäin tulee viimeistään marraskuussa aika kylmä, ja joulukuussa tuntuu yleensä tarpeelliselta laittaa lämmötkin päälle. Vaikka Kelan asumistukea jaetaan ennätysmäärä, sekään ei riitä vaan täydennystä tulee toimeentulotuesta. Toimeentulotuessa pitäisi olla vuokran yläraja, mutta kuten uutinen kertoo, siitä kiinni pitäminen on poikkeus ja ylittäminen sääntö.

Rahat eivät jää asukkaalle vaan menevät eteenpäin. Ottajina on pari isoa tahoa, mutta myös liuta yksityishenkilöitä, jotka ovat hoksanneet ehtymättömän runsaudensarven. Tällä tienataan.

Merkillistä kyllä, asuminen tuntuu kallistuvan asumistuen myötä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa tämä ei tunnu vaikuttavan, tai ei ainakaan yhtä selkeästi.
Asia olisi hyvin yksinkertaista korjata - tehdään lisää asuntoja pk-seudulle. Miksi tähän ei ryhdytä, onkin hyvin mielenkiintoinen kysymys.
 
Merkillistä kyllä, asuminen tuntuu kallistuvan asumistuen myötä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa tämä ei tunnu vaikuttavan, tai ei ainakaan yhtä selkeästi.
Asia olisi hyvin yksinkertaista korjata - tehdään lisää asuntoja pk-seudulle. Miksi tähän ei ryhdytä, onkin hyvin mielenkiintoinen kysymys.
Kelan asumistuki on valtava ja kuten jokainen nakee tilanteen hulluuden, maksetaan siita jotta paakaupunkiseutu turpoaa. Hullujen hommaa, poikki koko asumistuki ja ihmiset siirtyvat alueille, jossa asuminen on tuloihin nahden mahdollista...
 
Kelan asumistuki on valtava ja kuten jokainen nakee tilanteen hulluuden, maksetaan siita jotta paakaupunkiseutu turpoaa. Hullujen hommaa, poikki koko asumistuki ja ihmiset siirtyvat alueille, jossa asuminen on tuloihin nahden mahdollista...
Alueille joilla ei ole työtä? Toisaalta työpaikat keskittyvät tällä hetkellä alueille joilla on ihmisiä koska työnteettämisen hinta on matala. Työvoimasta on ns. ylitarjontaa. Tämä ylitarjonta myös kasvaa kokoajan ko. alueilla ja sen myös halutaan kasvavan. Ongelma tulevaisuudessa on kuitenkin entistä pahempi eläkeläisköyhyys. Monet tällä hetkellä kiukuttelevat nykyisten eläkeläisten eläkkeiden tasoa mutta harvemmin tulee juttua siitä, että esim. -80 luvulla syntyneet maksavat huomattavasti enemmän eläkemaksuja mitä nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet samalla kun eivät itse tule näkemään edes niitä eläkkeitä joita nykyiset saavat. Tuossa on selkeä ongelma oikeudenmukaisuudessa.
 
Alueille joilla ei ole työtä? Toisaalta työpaikat keskittyvät tällä hetkellä alueille joilla on ihmisiä koska työnteettämisen hinta on matala. Työvoimasta on ns. ylitarjontaa. Tämä ylitarjonta myös kasvaa kokoajan ko. alueilla ja sen myös halutaan kasvavan. Ongelma tulevaisuudessa on kuitenkin entistä pahempi eläkeläisköyhyys. Monet tällä hetkellä kiukuttelevat nykyisten eläkeläisten eläkkeiden tasoa mutta harvemmin tulee juttua siitä, että esim. -80 luvulla syntyneet maksavat huomattavasti enemmän eläkemaksuja mitä nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet samalla kun eivät itse tule näkemään edes niitä eläkkeitä joita nykyiset saavat. Tuossa on selkeä ongelma oikeudenmukaisuudessa.
alueelta jossa olisi tyota, mutta se ei naita tyonvalttelijoita kiinnosta ja siksi KELA joutuu maksaan nuo asumisen lisat...
 
Fiskaalinen kiristys kuristaa kasvua taantumassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisten alijäämien vähentäminen taantumassa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa.

Euroalueen valtiot toteuttivat 2010-luvun alkupuolella ison julkisten alijäämien vähentämisen, kun veroja korotettiin ja julkisia menoja leikattiin. Tällä supistavalla finanssipolitiikalla on ollut kielteinen vaikutus talouteen, koska se laski tuotantoa ja tuottavuutta pitkäkestoisesti, todetaan Helsingin yliopiston määräaikaisen professorin Juha Tervalan ja Philipp Englerin tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa analysoidaan hystereesin eli pysyvämmän ilmiön vaikutuksia finanssipolitiikkaan. Hystereesioletuksen mukaan taantumilla on pysyviä vaikutuksia tuotannon tasoon. Keskeinen syy hystereesiin on tuottavuuden laskeminen taantumissa. Jos hystereesiä ei olisi, taantumien jälkeen talouskasvu olisi satumaisen nopeaa, ja tuotanto saavuttaisi taantumaa edeltäneen kasvu-uran nopeasti.

Tutkimuksen mukaan yhden euron lisäys julkisissa menoissa lisää tuotantoa normaaleissa olosuhteissa alle yhdellä euroa, mutta taantumissa vaikutus on jopa yli neljä euroa.

Tervalan mukaan on väärinkäsitys, että taantumissa tapahtuisi niin sanottua luovaa tuhoa, joka on hyväksi taloudelle.

https://www.verkkouutiset.fi/tutkimus-julkisia-alijaamia-ei-pida-vahentaa-taantumassa-vaan-nousukaudella/
 
austerity fairy
 
Suomalaisten nettorahoitusvarallisuus kasvaa: varoja 308 mrd, velkaa 161 mrd.

kotitalouksien nopeasta velkaantumistahdista huolimatta kotitalouksien varallisuus kasvoi viime vuonna velkoja nopeammin.

Vuoden lopussa kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kuten talletuksia, osakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia 307,9 miljardin euron arvosta, kertoo Tilastokeskus. Vuoden aikana varat lisääntyivät 13,1 miljardia euroa.

Velkaa kotitalouksilla oli vuoden lopussa 160,6 miljardia euroa, 6,4 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rahoitusvaroja oli siten 147,3 miljardia euroa enemmän kuin velkaa. Nettorahoitusvarat kasvoivat 4,8 prosenttia edellisvuodesta.

Kotitalouksien velkaantumisaste eli velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin puolestaan jatkoi kasvuaan ja nousi vuoden lopussa 128,3 prosenttiin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005621508.html
 
austerity fairy


Suomi on täynnä puoli-Keynesläisiä, laman aikana otetaan velkaa talouskasvun tukemiseksi (Keynesläistä kaiketi), nousukauden aikana pannaan haisemaan oikein huolella, koska on varaa (kaiketi ei lainkaan Keynesläistä).. Etenkin vasemmistoliitto ja demarit kunnostautuvat puoli-Keyneläiseessä taloupolitiikassa....
 
Viimeksi muokattu:
Eläkeläisiä jurppii...

Työeläke on keskimäärin suomalaisen suurin omaisuuserä, joka on usein vielä asuntoakin arvokkaampi. Näin kirjoittaa Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti Mauri Kotamäki blogissaan.

–Vuonna 1953 syntyneelle ja 63-vuotiaana eläkkeelle jääneelle tullaan vuosien saatossa maksamaan eläkettä yhteensä noin 400 000 euroa (vuoden 2016 rahassa). Kun huomioidaan noin 20 prosentin tuloveroaste ja 3,5 prosentin diskonttokorko, puhutaan noin 275 000 euron arvoisesta pääomasta, Kotamäki kirjoittaa.

Kirjoituksellaan Kotamäki esittää toisenlaista näkökulmaa eläkkeisiin, kun järjestelmää on kritisoitu liian matalien eläkkeiden vuoksi. Ekonomisti kuitenkin tunnustaa, että ”on aina valitettavaa, jos eläkeläisen kuukausieläkkeen määrä jää odotettua matalammaksi”.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245545-ekonomisti-hammastelee-puhetta-pienista-elakkeista-suomalaisen-suurin-omaisuuslaji

... kun eläke jää odotettua pienemmäksi.
 
"Työeläke on keskimäärin suomalaisen suurin omaisuuserä..."

On muuten ihan sitä itseään. Karu totuus on, että eduskunta voi nuijan kopautuksella ottaa eläkkeet pois. Toki sama on enemmän tai vähemmän totta muidenkin suomalaisten viranomaisten tavotettavissa olevien omaisuuserien kanssa. Mutta yleensä ajatus siitä että TEL maksuja maksamalla säästät omaa eläkettäsi on lähinnä poliittisesti sopiva vale, maksut ovat todellisuudessa vain vero. Valtio voi halutessaan käyttää ne rahat suunnileen siihen mihin parhaaksi katsoo.

Johan asian kanssa muutama vuosi takaperin leikiteltiin kun joku johtava demari esitti kuinka vaapehtoisista eläkkeistä saatavat eläkkeet tulisi laskea osaksi lakisääteistä eläkturvaa. Siis oli tolleen aika keposasti sosialisoimassa ihmisten vapaaehtoisiin eläkevatuusksiin säästämät rahat vatiolle.
 
Viimeksi muokattu:
suomalainen elakesysteemi on kylla mutkikas. rahat laitettiin pottiin -50 luvun laskelmien pohjalta ja kupletti on hyva ja huono, riippuen kummalla puolella pinkkaa on. Suosittelen tyota muissa maissa ja elakevakuutusta Loydsin kautta. Niita ei demari leikkaa..
 
Aiemmin eläkettä laskettiin viimeiseltä viideltä vuodelta. Näistä suurin ja pienin vuositulo jätettiin huomiotta. Mukava taso saatiin varsinkin jos saattoi työskennellä paljon viimeisinä vuosina.

Taso on laskenut sen jälkeen kun laskentaa muutettiin. Jotain kai piti tehdä kun rahat eivät riittäneet. Kyllä moni yllättyy kun näkee ensimmäistä kertaa eläkelaskelmansa.
Suurten ikäluokkien suuret eläkkeet. Kestämätöntä. Mutta en sano enempää , en halua sosialistisilla keinoilla korjata ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
suomalainen elakesysteemi on kylla mutkikas. rahat laitettiin pottiin -50 luvun laskelmien pohjalta ja kupletti on hyva ja huono, riippuen kummalla puolella pinkkaa on. Suosittelen tyota muissa maissa ja elakevakuutusta Loydsin kautta. Niita ei demari leikkaa..
Tärkeää on kuitenkin että eläkerahat käytettäisiin suomen kansantaloudessa. Pitäisi edistää kotimaan matkailua yms.
 
Back
Top