Taloustieteellinen keskustelu

Ja menestyviä samalla???? Aivan.
Hyvä yrittäjä ja toimiva liikeidea ei valtion almuja kaipaa. Työntekijät hakeutuvat sinne niin että innokkaimpia joutuu vähän jo estelemään.
 
Tämä teknokraattinen näkökulma eli uudemmalla teknologialla korjataan kaikki ongelmat, vaikka uusin teknologia on aina nollasummapeli eikä se edusta absoluuttista paremmuutta vanhempaan tekkiin nähden. Täten, otetaan käsittelyyn vaikkapa tuo automaatio ja yms tekoälypöhinä kansantalouden näkökulmasta... kun tarpeeksi laitetaan ihmisiä kilometritehtaalle tuotannon tehostamisen nimissä (huom. automaatiota) niin verovarat vähenevät luonnollisesti tämän kehityksen edetessä. Tämän takia hallituksen edustajat ovat vähentäneet jonkin verran automaatiopöhinän määrää poliittisessa keskustelussa, mutta tätä ei voi suoraan sanoa ääneen, koska tämä vie juuri TKK:n kaltaisilta opinahjoilta maton jalkojen alta. Tämän automaation seurauksena ihmisten tulot vähenevät jolloin tuotteiden ja palveluiden kulutus vähenee, ja tuotteiden ja palveluiden hinta on se mikä ratkaisee eikä laatu varsinaisesti. Tämä on se kapitalismin mahdollistama syöksykierre, koska kapitalismin määritelmässä ei mainita mitään rajoja liiketoiminnan tehostamiselle vaan tehostaminen/kilpailu tekee kaikesta parempaa, etenkin jos kova Milton Friedman fani. Yleensä tälle aspektille ei ole mitään vastinetta yrityksien johtajille vaan cé lá vie ja yms "kapitalistisalaliittoskitsoitua" on ainoastaan tarjota. Tämä on erittäin helppoa aritmetiikkaa, mutta uskon että suurin osa tästä on selitettävissä sillä, että kapitalismista on tullut uskonto, ja ekonomit ja muut kauppatieteilijät eivät voi sanoa ääneen sitä, että tämä formaatti tulee tappamaan kansoja, koska heidän oma työpaikkansa lähtee menemään jos kapitalismin ongelmista saadaan konsensus aikaan.
Bingo !! kahvipaketti ja lippu Impivaaraan ! :D
 
Tämä pitkähkö video koskettelee monia foorumin teemoja. Mm kuvataan polku taloustieteistä 3. maailmansotaan.

Yksi maailman rikkaimpia ihmisiä. Ulosanti onkin hyvin jäsenneltyä ja samalla erittäin helposti ymmärrettävää vaikka asiat ovatkin välillä vaikeita.


 
Tämä teknokraattinen näkökulma eli uudemmalla teknologialla korjataan kaikki ongelmat, vaikka uusin teknologia on aina nollasummapeli eikä se edusta absoluuttista paremmuutta vanhempaan tekkiin nähden. Täten, otetaan käsittelyyn vaikkapa tuo automaatio ja yms tekoälypöhinä kansantalouden näkökulmasta... kun tarpeeksi laitetaan ihmisiä kilometritehtaalle tuotannon tehostamisen nimissä (huom. automaatiota) niin verovarat vähenevät luonnollisesti tämän kehityksen edetessä. Tämän takia hallituksen edustajat ovat vähentäneet jonkin verran automaatiopöhinän määrää poliittisessa keskustelussa, mutta tätä ei voi suoraan sanoa ääneen, koska tämä vie juuri TKK:n kaltaisilta opinahjoilta maton jalkojen alta. Tämän automaation seurauksena ihmisten tulot vähenevät jolloin tuotteiden ja palveluiden kulutus vähenee, ja tuotteiden ja palveluiden hinta on se mikä ratkaisee eikä laatu varsinaisesti. Tämä on se kapitalismin mahdollistama syöksykierre, koska kapitalismin määritelmässä ei mainita mitään rajoja liiketoiminnan tehostamiselle vaan tehostaminen/kilpailu tekee kaikesta parempaa, etenkin jos kova Milton Friedman fani. Yleensä tälle aspektille ei ole mitään vastinetta yrityksien johtajille vaan cé lá vie ja yms "kapitalistisalaliittoskitsoitua" on ainoastaan tarjota. Tämä on erittäin helppoa aritmetiikkaa, mutta uskon että suurin osa tästä on selitettävissä sillä, että kapitalismista on tullut uskonto, ja ekonomit ja muut kauppatieteilijät eivät voi sanoa ääneen sitä, että tämä formaatti tulee tappamaan kansoja, koska heidän oma työpaikkansa lähtee menemään jos kapitalismin ongelmista saadaan konsensus aikaan.

Meinaatko, että asiat olisi paremmin jos meillä olisi vanhempaa teknologiaa ja kehitys onnistuttaisiin jotenkin kahlitsemaan?
Meinaatko, että meidän pitäisi rakentaa jonkinlainen aita jolla ulkomailta tulevat uudet teknologiat pidettäisiin poissa täältä, jotta voitaisiin tehdä käsin ne työt jota koneet nyt tekevät?
Kapitalismi on samanlainen ismi kuin mikätahansa muu, liiallisuuksiin vietynä se ei ole hyväksi.
Tässä on kuitenkin sellainen hyvä puoli, että jokainen voi tehdä omat ratkaisunsa. Jää kehityksen kelkasta, jättää ostamatta uuden puhelimen, tai tietokoneen, muun härpäkkeen.
 
Meinaatko, että asiat olisi paremmin jos meillä olisi vanhempaa teknologiaa ja kehitys onnistuttaisiin jotenkin kahlitsemaan?
Meinaatko, että meidän pitäisi rakentaa jonkinlainen aita jolla ulkomailta tulevat uudet teknologiat pidettäisiin poissa täältä, jotta voitaisiin tehdä käsin ne työt jota koneet nyt tekevät?
Kapitalismi on samanlainen ismi kuin mikätahansa muu, liiallisuuksiin vietynä se ei ole hyväksi.
Tässä on kuitenkin sellainen hyvä puoli, että jokainen voi tehdä omat ratkaisunsa. Jää kehityksen kelkasta, jättää ostamatta uuden puhelimen, tai tietokoneen, muun härpäkkeen.

Minne olemme tällä teknokraattisella keihäänkärjellä kehittymässä? Kolonialisoimaan marssia ja siitä sitten valloittamaan universumi? Tämä on aivan utopistinen idea, jota on varmaan 50-luvun Jetsoneista asti yritetty puskea ihmisten korvien väliin, mutta mitään konkreettisia toimenpiteita, tuloksista puhumattakaan, ei ole tapahtunut. Tällöin voidaan enää raaputtaa päätää, että mitä varten "keksintöjä" keksitään. Nämähän käytetään ainoastaan kapitalismin määritelmän alla majailevan yltiöpäisen keskittämisen läpiviemiseksi. Nykyään on kaikenlaisia tekoäly ja robotiikkaa (mitkä eivät ole mitenkään uusia vimpaimia, 30 vuotta vanhoja) joiden varjolla maailma pelastuu itse itseltään. Kaikki mitä tässä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu on tuottomarginaalien parantamiseksi, tässä ei ole mitään humanitääristä taustalla vaikka ketunhäntä kainalossa roikkuvat politiikot yrittävät jankata. Kuten sanoin, tämä "kehitys" on vain uskonto ja sinun "kehitys kahlitaan?"-virkkeesi pitäisi hiukan pistää sinut itsesi miettimään, että mistä helvetistä mä höpötän. Tuohan kuulostaa ihan käänteiseltä foliohattuskeidalta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Teknologian valinta on aina nollasummapeliä: on hyvät ja huonot puolet. Teknologia, kuten esim keskittäminen, on myyty tavalliselle tallaajalle erittäin onnistuneesti, koska ei ole suurella yleisöllä ei ole edes mitään käryä, että näissä valinnoissa olisi huonoja puolia. Yleisesti ottaen korkeamman tason teknologia vaatii suuremman infrastruktuurin eli suuremman määrän energiaa sen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Yleensä tämä peitotaan, että esim. pintaliitoskomponenteilla valmistettu elektroniikka on erittäin vaikeaa kierrättää ja tämä on jätetty jonkin kolmannen osapuolen tehtäväksi (valtio) itse tehdas selviää ympäristöjätteen luomisesta kuin koira veräjästä. Suomi kierrättää omat elektroniikkajätteensä dumppaamalla paskan kehitysmaihin:
https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/suomi-vie-elektroniikkajatetta-kehitysmaihin
Yksikään teollisuuden ala ei selviä tarkemmasta seulomisesta puhtain paperein.
 
Minne olemme tällä teknokraattisella keihäänkärjellä kehittymässä? Kolonialisoimaan marssia ja siitä sitten valloittamaan universumi? Tämä on aivan utopistinen idea, jota on varmaan 50-luvun Jetsoneista asti yritetty puskea ihmisten korvien väliin, mutta mitään konkreettisia toimenpiteita, tuloksista puhumattakaan, ei ole tapahtunut. Tällöin voidaan enää raaputtaa päätää, että mitä varten "keksintöjä" keksitään. Nämähän käytetään ainoastaan kapitalismin määritelmän alla majailevan yltiöpäisen keskittämisen läpiviemiseksi. Nykyään on kaikenlaisia tekoäly ja robotiikkaa (mitkä eivät ole mitenkään uusia vimpaimia, 30 vuotta vanhoja) joiden varjolla maailma pelastuu itse itseltään. Kaikki mitä tässä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu on tuottomarginaalien parantamiseksi, tässä ei ole mitään humanitääristä taustalla vaikka ketunhäntä kainalossa roikkuvat politiikot yrittävät jankata. Kuten sanoin, tämä "kehitys" on vain uskonto ja sinun "kehitys kahlitaan?"-virkkeesi pitäisi hiukan pistää sinut itsesi miettimään, että mistä helvetistä mä höpötän. Tuohan kuulostaa ihan käänteiseltä foliohattuskeidalta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Teknologian valinta on aina nollasummapeliä: on hyvät ja huonot puolet. Teknologia, kuten esim keskittäminen, on myyty tavalliselle tallaajalle erittäin onnistuneesti, koska ei ole suurella yleisöllä ei ole edes mitään käryä, että näissä valinnoissa olisi huonoja puolia. Yleisesti ottaen korkeamman tason teknologia vaatii suuremman infrastruktuurin eli suuremman määrän energiaa sen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Yleensä tämä peitotaan, että esim. pintaliitoskomponenteilla valmistettu elektroniikka on erittäin vaikeaa kierrättää ja tämä on jätetty jonkin kolmannen osapuolen tehtäväksi (valtio) itse tehdas selviää ympäristöjätteen luomisesta kuin koira veräjästä. Suomi kierrättää omat elektroniikkajätteensä dumppaamalla paskan kehitysmaihin:
https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/suomi-vie-elektroniikkajatetta-kehitysmaihin
Yksikään teollisuuden ala ei selviä tarkemmasta seulomisesta puhtain paperein.

Olet monessa asiassa oikeassa, mutta mikä olisi vaihtoehto?
Jäädä kehityksen kelkasta ja ryvettyä jonkinlaiseksi historialliseksi reservaatiksi. Vapaassa maassa ihmiset tekevät näitä valintoja, ihmiset ostavat uudempaa elektroniikkaa, joka on taas kuten aikaisemmin sanottua tehty "ei korjattavaksi". Jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa.

Mitä sitten kehityksellä on sitten saavutettu? Ainakin omassa ammatissa tekninen kehitys on mahdollistanut helposti potilaan viereen kannettavan laitteen, jolla voin monipuolisesti hoitaa ja tutkia potilasta, sekä lähettää löydökset konsulttilääkärille, joka voi sitten antaa hoito-ohjeen. Kehitys on mahdollistanut autojen parantuneet turvaominaisuudet, joten kiitäessäni potilaan luo, tai hänne kanssaan sairaalaan, auto pysyy helpommin lapasessa, eikä muutu 3,5 tonnin pommiksi liikenteessä. Sairaalassa potilaasta saadaan sitten parempia kuvia kuin ikinä ennen ja harvinaisitenkin oireiden aiheuttajaa voidaan etsiä verkosta. Toki joku saattaa olla sitä mieltä, että ennen oli paremmin ja mä vaan kuvittelen koska haluan parempia uusia leluja.

Vapaassa maassa elämä on henkilökohtaisia valintoja, jättämällä ostamatta turhan elektroniikan säästät rahaa ja luot oman valintasi.
 
Olet monessa asiassa oikeassa, mutta mikä olisi vaihtoehto?
Jäädä kehityksen kelkasta ja ryvettyä jonkinlaiseksi historialliseksi reservaatiksi. Vapaassa maassa ihmiset tekevät näitä valintoja, ihmiset ostavat uudempaa elektroniikkaa, joka on taas kuten aikaisemmin sanottua tehty "ei korjattavaksi". Jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa.

Mitä sitten kehityksellä on sitten saavutettu? Ainakin omassa ammatissa tekninen kehitys on mahdollistanut helposti potilaan viereen kannettavan laitteen, jolla voin monipuolisesti hoitaa ja tutkia potilasta, sekä lähettää löydökset konsulttilääkärille, joka voi sitten antaa hoito-ohjeen. Kehitys on mahdollistanut autojen parantuneet turvaominaisuudet, joten kiitäessäni potilaan luo, tai hänne kanssaan sairaalaan, auto pysyy helpommin lapasessa, eikä muutu 3,5 tonnin pommiksi liikenteessä. Sairaalassa potilaasta saadaan sitten parempia kuvia kuin ikinä ennen ja harvinaisitenkin oireiden aiheuttajaa voidaan etsiä verkosta. Toki joku saattaa olla sitä mieltä, että ennen oli paremmin ja mä vaan kuvittelen koska haluan parempia uusia leluja.

Vapaassa maassa elämä on henkilökohtaisia valintoja, jättämällä ostamatta turhan elektroniikan säästät rahaa ja luot oman valintasi.

Periaatteessa tämä ei ole valintakysymys, koska maapallon resurssit eivät riitä missään skenaariossa ylläpitämään tätä maailman laajuista himmeliä pystyssä enää kovin pitkään. Öljyn saatavuus ja halpa hinta on mahdollistanut keskittämisen, mutta jahka öljyn hankinnasta tulee niin kallista ettei sen aiheuttamia kustannuksia kateta. Vaikka öljyn kallistumisen kustannukset ujutettaisiin arvoketjun seuraaville lenkeille niin jatkuva keskittäminen lepää sellaisen olettamuksen varassa että tuotantokustannuksen alenevat muilla arvoketjun lenkeillä myös, koska yleisesti ottaen loppukäyttäjän näkökulmasta kulutustuotteiden hintojen suuret nousut tahi jotkin muut syyt saavat ketjun sakkaamaan eli tavara ei liiku. Eräs syy tähän on että ihmiset eivät enää osta uusia tuotteita, koska niistä ei saada enää aiempiin versioihin nähden kovinkaan suurta hyötyä, joissakin tapauksissa ei edes marginaalisia hyötyjä. Joten korporaatioiden myynti- ja markkinointiorganisaatiot pitää saada liikkeelle, keksimään aivan ihme ideoita miten saadaan tavara liikkumaan, koska tuote ei enää myy itse itseään vaan tarvitaan vähän suostuttelua asiakkaalle, kertomaan esim kuinka paljon parempi henkilö hän on kun on uutta kiesiä alla, isompaa lukaalia, jne. Elektroniikan tapauksessa ihan sama, mutta eri mausteilla. Jos on vaikka televisiota niin sitä muutetaan koko ajan enemmän tietokoneeksi ja itse näyttö piirtyy niin suurella taajuudella, ettei silmä huomaa mitään eroa, ja sellaisela tarkkuudella että tarvitsee olla mikroskooppi käytössä huomatakseen eroja edelliseen versioon nähden.

Jos vaikkapa suomalaiset lupautuisivat minimoimaan sähköllä operoivien laiteiden hankinnan vaikkapa 20% tasoon nykyisestä niin se olisi ihan mielenkiintoinen yksittäinen testi, että millä tavalla himmeli reagoi. Himmelinhän on pakko reagoida, koska vaikka rikkaat kumuloivat varallisuuden keskittämisen etuna omille tileilleen niin tavallisen tallaajan on pakko osallistua himmelin ylläpitoon mikä tapahtuu esim. ALV:lla.

Tämä nykyinen, yleismaailmallinen käsitys kehityksestä on mielestäni absurdi, koska mitään varsinaista kehitystä ei ole tapahtunut sitten, ehkäpä Nikolai Teslan ajoista. Mutta jos joku näkee, että olemme menossa johonkin yhteiskuntaan missä robotti korjaa kaiken niin siitä vaan minun puolestani, mutta energian tarve tälläiselle himmelille on niin valtava, että pitäisi olla varmaan vielä toisen maapallon verran resursseja pelkästään homman polkaisemiseksi käyntiin.
 
Periaatteessa tämä ei ole valintakysymys, koska maapallon resurssit eivät riitä missään skenaariossa ylläpitämään tätä maailman laajuista himmeliä pystyssä enää kovin pitkään. Öljyn saatavuus ja halpa hinta on mahdollistanut keskittämisen, mutta jahka öljyn hankinnasta tulee niin kallista ettei sen aiheuttamia kustannuksia kateta. Vaikka öljyn kallistumisen kustannukset ujutettaisiin arvoketjun seuraaville lenkeille niin jatkuva keskittäminen lepää sellaisen olettamuksen varassa että tuotantokustannuksen alenevat muilla arvoketjun lenkeillä myös, koska yleisesti ottaen loppukäyttäjän näkökulmasta kulutustuotteiden hintojen suuret nousut tahi jotkin muut syyt saavat ketjun sakkaamaan eli tavara ei liiku. Eräs syy tähän on että ihmiset eivät enää osta uusia tuotteita, koska niistä ei saada enää aiempiin versioihin nähden kovinkaan suurta hyötyä, joissakin tapauksissa ei edes marginaalisia hyötyjä. Joten korporaatioiden myynti- ja markkinointiorganisaatiot pitää saada liikkeelle, keksimään aivan ihme ideoita miten saadaan tavara liikkumaan, koska tuote ei enää myy itse itseään vaan tarvitaan vähän suostuttelua asiakkaalle, kertomaan esim kuinka paljon parempi henkilö hän on kun on uutta kiesiä alla, isompaa lukaalia, jne. Elektroniikan tapauksessa ihan sama, mutta eri mausteilla. Jos on vaikka televisiota niin sitä muutetaan koko ajan enemmän tietokoneeksi ja itse näyttö piirtyy niin suurella taajuudella, ettei silmä huomaa mitään eroa, ja sellaisela tarkkuudella että tarvitsee olla mikroskooppi käytössä huomatakseen eroja edelliseen versioon nähden.

Jos vaikkapa suomalaiset lupautuisivat minimoimaan sähköllä operoivien laiteiden hankinnan vaikkapa 20% tasoon nykyisestä niin se olisi ihan mielenkiintoinen yksittäinen testi, että millä tavalla himmeli reagoi. Himmelinhän on pakko reagoida, koska vaikka rikkaat kumuloivat varallisuuden keskittämisen etuna omille tileilleen niin tavallisen tallaajan on pakko osallistua himmelin ylläpitoon mikä tapahtuu esim. ALV:lla.

Tämä nykyinen, yleismaailmallinen käsitys kehityksestä on mielestäni absurdi, koska mitään varsinaista kehitystä ei ole tapahtunut sitten, ehkäpä Nikolai Teslan ajoista. Mutta jos joku näkee, että olemme menossa johonkin yhteiskuntaan missä robotti korjaa kaiken niin siitä vaan minun puolestani, mutta energian tarve tälläiselle himmelille on niin valtava, että pitäisi olla varmaan vielä toisen maapallon verran resursseja pelkästään homman polkaisemiseksi käyntiin.
Sinä puhut nyt ns. kulutuselektroniikasta. Kulustuselektroniikka ei kuitenkaan ole ainoa kehityksen kohde, vaan muutakin kehitetään. Toisaalta kuten sanoin voit itse tehdä valinnan. Luovut vain kaikesta turhasta.
 
Periaatteessa tämä ei ole valintakysymys, koska maapallon resurssit eivät riitä missään skenaariossa ylläpitämään tätä maailman laajuista himmeliä pystyssä enää kovin pitkään. Öljyn saatavuus ja halpa hinta on mahdollistanut keskittämisen, mutta jahka öljyn hankinnasta tulee niin kallista ettei sen aiheuttamia kustannuksia kateta. Vaikka öljyn kallistumisen kustannukset ujutettaisiin arvoketjun seuraaville lenkeille niin jatkuva keskittäminen lepää sellaisen olettamuksen varassa että tuotantokustannuksen alenevat muilla arvoketjun lenkeillä myös, koska yleisesti ottaen loppukäyttäjän näkökulmasta kulutustuotteiden hintojen suuret nousut tahi jotkin muut syyt saavat ketjun sakkaamaan eli tavara ei liiku. Eräs syy tähän on että ihmiset eivät enää osta uusia tuotteita, koska niistä ei saada enää aiempiin versioihin nähden kovinkaan suurta hyötyä, joissakin tapauksissa ei edes marginaalisia hyötyjä. Joten korporaatioiden myynti- ja markkinointiorganisaatiot pitää saada liikkeelle, keksimään aivan ihme ideoita miten saadaan tavara liikkumaan, koska tuote ei enää myy itse itseään vaan tarvitaan vähän suostuttelua asiakkaalle, kertomaan esim kuinka paljon parempi henkilö hän on kun on uutta kiesiä alla, isompaa lukaalia, jne. Elektroniikan tapauksessa ihan sama, mutta eri mausteilla. Jos on vaikka televisiota niin sitä muutetaan koko ajan enemmän tietokoneeksi ja itse näyttö piirtyy niin suurella taajuudella, ettei silmä huomaa mitään eroa, ja sellaisela tarkkuudella että tarvitsee olla mikroskooppi käytössä huomatakseen eroja edelliseen versioon nähden.

Jos vaikkapa suomalaiset lupautuisivat minimoimaan sähköllä operoivien laiteiden hankinnan vaikkapa 20% tasoon nykyisestä niin se olisi ihan mielenkiintoinen yksittäinen testi, että millä tavalla himmeli reagoi. Himmelinhän on pakko reagoida, koska vaikka rikkaat kumuloivat varallisuuden keskittämisen etuna omille tileilleen niin tavallisen tallaajan on pakko osallistua himmelin ylläpitoon mikä tapahtuu esim. ALV:lla.

Tämä nykyinen, yleismaailmallinen käsitys kehityksestä on mielestäni absurdi, koska mitään varsinaista kehitystä ei ole tapahtunut sitten, ehkäpä Nikolai Teslan ajoista. Mutta jos joku näkee, että olemme menossa johonkin yhteiskuntaan missä robotti korjaa kaiken niin siitä vaan minun puolestani, mutta energian tarve tälläiselle himmelille on niin valtava, että pitäisi olla varmaan vielä toisen maapallon verran resursseja pelkästään homman polkaisemiseksi käyntiin.
Katselet tätä asiaa aika kapeasta näkökulmasta. Sinulla on kyllä valideja havaintoja, mutta aikalailla kuluttajakokemustyyppisiä ja jokseenkin yksinkertaiseen tulevaisuuden malliin perustuvia. Elämä, maailma ja kaikki muu on huomattavasti monimutkaisempi ja -ulotteisempi, mutta -- antaapi olla. Vastaus perimmäiseen kysymykseen on kuitenkin: 42.
 
Vaikka talous on vetänyt paremmin, keskusteluissa pörssiyhtiöissä olevien kavereiden (nyt puhun tehdastyöstä) kanssa on ilmennyt seuraavaa. Johtaminen on edelleen tempoilevaa ja pelokasta. Jos tulostavoitteeksi laitetaan vaikka XXX miljoonaa, siitä pidetään kiinni keinotekoisin ja korville lyövin toimin eli XXX miinus mikään ei enää käy vaikka se olisi nousua. Se ei riitä. TJ saattaa käskeä ajamaan varastot alas ja saneeraamaan jostain ja kun myyjät saavat ison tilauksen vaikka Kiinasta, ei ole tavaraa eikä raaka-aineita eikä tarpeeksi työntekijöitä ja juttu menee ohi.

Monet ovat ihan hirveässä noidankehässä ja pitkäkestoisessa kierteessä vaikka kaikki mahdollisuudet ovat olemassa. Rauhallinen vakaa kasvu ei ole mitään ja siten ollaan kuin harakka tervatulla katolla.

Millä tuohon saisi muutosta?

(Tähän vielä lisäisin, että eräässäkin paikassa Teollisuusliiton lakko osuu pahasti, kuten osuivat ylityökiellotkin, kun olisi pitänyt painaa kolminkertaisesti em. syistä)
 
Millä tuohon saisi muutosta?

Katsoin taannoin erään pätkän Volkswagenin päästökusetuksesta niin siinä muistaakseni perusteltiin sumutukseen ryhtymistä sillä, että Wolfsburgin tehdasta on laajennettu jatkuvasti isompia volyymeja varten ja näistä numeroista ei haluttu luopua joten fiilattiin toisenlaisia numeroita parempaan kuntoon. Pienempiä tehtaitakaan ei voi tukea, koska kuluttajilla ei ole varaa autoihin, jotka eivät ole yhtä halpoja verrattuna paremmilla skaalaeduilla tuotettuihin autoihin. Stagnaatio, puhumattakaan regressiosta, ei ole mahdollista velkaan eli korkoon sidottuu fyrkkaan ei ole mahdollista. Nyt kun globalisaatiolla eli maailmatalouteen liittämistä varten olevia uusia maita ei ole enää ja parempia tuotannon tehokkuusasteita on kasvavasti vaikeampia saavuttaa niin korttitalo alkaa lyhistyä. Työntekijän näkökulmasta tämä nykyy että talouskasvu haetaan omasta persnahasta ja halpatyövoimaa importataan kaikenlaisten disney-tarinoiden turvin. Ammattiliitot ja heidän lakot eivät auta tässä tilanteessa, koska ne ainoastaan siirtävät ongelmaa toisen katoksen alle. Joillekin tämä on foliohattuilua puhumattakaan toimenpiteiden ehdotuksista, mutta yleensä nämä argumentit ovat sellaisilta tahoilta, joilla on oma lehmä ojassa. Voi luvata, että tehtaiden omistajat ja ne jotka oikeasti omistavat tämän maan eivät tule luopumaan saavuttamistaan "eduista" vaan kolmannen maailman lähi-idän ihmettä ja afrikan kannibaalia tulee nirhaamaan tämän kansan joko puukolla tahi ekonomisin keinoin eli halpuuttamalla työvoiman hinnan lähelle nollaa. Ainoa keino on periaatteessa etääntyä mahdollisimman paljon nykyisestä talousjärjestelmästä niin paljon kuin pystyy elikkäs jos haluaa hankkia jonkin uuden tuotteen niin kannattaa yrittää ensin itse valmistaa tuote omin nokkine. Esim jos tarvitsee ostaa uutta pannua köksään niin käy itse valamassa pannun jossakin metallipajassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan samaa mieltä boldatusta, mutta tod.näk. tarkoitamme ihan eri ratkaisuja..

Selviytymistaistelu pakottaa yritykset kouluttamaan - Myös pakolaiset kannattaa kouluttaa: "Se on välttämätöntä"
hitsaaja.jpg

Tiukka paikka. Moni pk-yritys kärsii työvoimapulasta mutta niillä ei riitä rahkeita koulutukseen.

Koodaripulasta on puhuttu jo pitkään, mutta on muitakin aloja, joilla osaajia on niukasti. Ilman osaajia eivät yritykset voi kasvaa ja menestyä. Yrityksillä on myös hyvin täsmällisiä tarpeita, jolloin osaajien pitää olla juuri tiettyyn tehtävään koulutettuja.

Ongelma on Teknologiateollisuus ry:ssä elinkeinopolitiikasta vastaavan Matti Mannosen mukaan erittäin kiireinen kaikilla toimialoilla.
”Osaajista on huutava pula, mikä rajoittaa yritysten kasvua. Tarvitaan nopeita ratkaisuja, että saadaan ihmisiä töihin.”


Opetus ei Mannosen mukaan vastaa nykypäivän ja yritysten tarpeita.
”Välineistö ja opettajien osaaminen ovat jääneet jälkeen. Yrityksissä osaamista tarvitaan vaativampiin tehtäviin.”

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen huolettaa yrityksiä.
”Ei voi ajatella, että yritys ottaisi kokonaan vastuulleen koulutuksen. Digitalisaatio pakottaa yritykset varautumaan uusiin osaamistarpeisiin. Yliopistoilta ja muilta koulutuslaitoksilta se vaatii enemmän joustavuutta ja ketteryyttä.”

Tärkeää on myös saada oppilaitokset oppimaan parhaita käytäntöjä toisiltaan.

Ongelma
ammatillisessa koulutuksessa teknisillä aloilla on, että koulutuspaikat eivät houkuttele opiskelijoita.
”On ongelma, jos ammattikoulut eivät pysty elämään ajassa ja parantamaan houkuttavuuttaan.

Myös yritysten pitää parantaa houkuttavuuttaan.”
Yksi keino saada oikeanlaisia osaajia on kouluttaa heidät nopeasti ja räätälöidysti suoraan valittuun tehtävään.
”Yritykset täsmäkouluttavat pakon edessä, koska tarvitsevat henkilöstöä”, Mannonen sanoo.

Hän pitää räätälöityä koulutusta hyvänä tapana päästä työhön kiinni. Se ei rajoita työntekijän myöhempiä mahdollisuuksia tai lisäkoulutusta yrityksessä. Yritykselle on tärkeää, että koulutettu työntekijä viihtyy yrityksessä mahdollisimman pitkään.

matti_mannonen.jpg

Kouluta kaikki. Matti Mannosen mukaan myös pakolaiset kannattaa kouluttaa, sillä se sitouttaa heidät yhteiskuntaan.


Vaasassa energia-alan yritykset ja korkeakoulut kehittivät ratkaisun digitalisaatio-osaajien saamiseksi. Ne perustivat Digitalisaatio-akatemian, johon valitut viimeistä opintovuottaan suorittavat korkeakouluopiskelijat pääsevät pätevöitymään energia-alan digitalisaatioon yritysten avulla.

Akatemian tavoite on nostaa energia-alan digiosaamisen tasoa ja tukea opiskelijoiden työllistymistä alan yrityksiin Vaasassa. Sen toiminta käynnistyy tammikuussa 2019. Mukana on yhdeksän yritystä, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.
Metsäyhtiöistä UPM ja Metsä Group kouluttavat osaajia tarpeisiinsa oppisopimuskoulutuksella. Ne kouluttavat satoja osaajia tehtaillaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

”Myös yritysten pitää parantaa houkuttavuuttaan.”​

Täsmäosaajien koulutusta voi tehdä nopeasti. Siitä esimerkki on henkilöstöalan yritys Academyn Telialle ja CGI:lle räätälöimä ServiceNow-koulutus. ServiceNow on yhdysvaltalainen teknologiayritys, jonka teknologioiden ympärille on rakentunut palvelunhallinnan ekosysteemi.

Intensiivikoulutus kestää 12 viikkoa. Kaikki kursseille valitut saavat vakituisen työpaikan Academic Workilta, johon Academy kuuluu. Puolet kurssilaisista työllistyy Telialle ja puolet CGI:lle. Käytännössä he suunnittelevat, kehittävät ja ylläpitävät ServiceNow-ympäristöjä eri projekteissa.
Digitalisaatio vaatii yrityksiltä niiden prosessien päivittämistä nykypäivään ja tulevaisuutta varten.

Pk-yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuutta tai osaamista uusien työntekijöiden täsmäkoulutukseen. Niille ammattioppilaitosten merkitys on suuri.

”Yksi keino on järjestää räätälöityjä kursseja, joista yritys maksaa. Isot yritykset toki pystyvät tähän pieniä paremmin”, Mannonen sanoo.

Koodarien
ja muiden alojen osaajien tuominen Suomeen ulkomailta on Mannosen mukaan hyvä asia ikärakenteen kannalta.

”Työikäinen väestö ei ensi vuosikymmenellä enää riitä hyvinvointivaltion ylläpitoon, jos maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta.

Suomeen saapuvien pakolaisten koulutuskin on järkevää.

”Suomeen tulijat kannattaa kouluttaa, sillä samalla he sitoutuvat paremmin yhteiskuntaan. Se on välttämätöntä.”

Koulutus tulisi hänen mukaansa tehdä yhteiskunnan varoilla, paitsi jos yritykset poimivat haluamansa osaajat joukosta ja täsmäkouluttavat heidät omalla kustannuksellaan.

Oppilaitosten pitäisi tarjota laaja osaamispohja ja teoriaosaaminen, jonka päälle yritykset voisivat rakentaa räätälöidympää osaamista.
Mannosen mukaan päättäjät ovat jo ymmärtäneet, että tarvetta koulutuksen muutoksille on.

Ammatillisessa koulutuksessa nykyresurssit eivät kuitenkaan riitä. Huippuosaamisen luomiseksi yliopistojen pitäisi entisestään lisätä yhteistyötä ja vahvistaa omia vahvuusalueitaan.

”Kovasti pitää tehdä töitä, että pysytään osaamisen kärkijoukossa.”

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoe...nnattaa-kouluttaa-se-on-valttamatonta-6742734
 
Hyvä yrittäjä ja toimiva liikeidea ei valtion almuja kaipaa. Työntekijät hakeutuvat sinne niin että innokkaimpia joutuu vähän jo estelemään.

Kyllä, samoin hyvä työntekijä ei tarvitse almuja kaipaa. Osaavalle ja tekevälle työntekijälle löytyy aina ottajia. Kilpailua heistä on aina.
 
Viime päivinä on mietitty, miksi Sveitsi pärjää niin hyvin. "Halpatyöläisen" peruspalkka on kuukausitasolla 3500 Sveitsin frangia ja maa on aivan järkyttävän kilpailukykyinen, Se pitää aika paljon kiinni omassa maassa tehdystä tuotannosta vaikka mahdollisuuksia olisi teettää missä vinku-intiassa. Kun ei tee paskaa saadakseen enemmän (ja menetä siten asiakkaita) ilmeisesti saa enemmän. Pankit ovat tietysti iso asia.
 
 
Epäilen, että sekä Kokoomus että SDP ovat lukeneet taloustieteellistä tutkimusta. :whistle:

Suora osakeomistus nimittäin muuttaa SDP:n äänestäjät kokoomuslaisiksi :)

Petteri Orpo KL:lle: Järkeen ei mahdu, miksi SDP vastustaa kansankapitalismia
https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-kllle-miksi-sdp-vastustaa-kansankapitalismia/

Stock Ownership and Political Behavior
https://pubsonline.informs.org/doi/10.1287/mnsc.2014.2135

Minun ihanneyhteiskunnassani kansankapitalismia tuettaisiin ja samalla kansankapitalismiin kuuluisi henkilöstöedustus yritysten hallintoon. Se on yksi syy, miksi Saksa pärjää. Mutta kun kompromisseja ei voi tehdä ei toteudu kansankapitalismi eikä henkilöstöedustus.
 
Back
Top